Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

[mstr]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Meikäläisellä suurinpiirtein samanlainen tyyli, mutta käytän teukan "yksinkertaisen COPin arviointi" -laskentatapaa:
(-3 < dt < 3) tai (dt > 0 ja t_out < 26): antoteho 0
dt <= -3: jakaja defaulttina 30 eli tulee hiukkasen miinusta sulatuksessa

Aikaisemmin pyrin havaitsemaan sulatuksen alkamis- ja loppumishetken siitä kun teho ja puhalluslampötila putoaa / nousee. Sulatuksen aikana laskin antotehoksi 0 koska sulatuksen aikana ei juurikaan ilmaa liiku pumpusta huonetilaan tai toisinpäin. Huonetilaan ilman mukana siirtyvä energiahan on mielestäni COP laskemisessa asian ydin.

Tuo menetelmä vain ei ollut kovin tarkka ja lisäksi siinä taisi olla joskus väärintulkintojakin.

Sen takia laitoin rpm valvonnan ja siihen perustuvan sulatusjakson havaitsemisen. Tuolla tavallla voi päästä jopa yhden sekunnin tarkkuuteen mikä pitäisi riittää koska muualla on isompia epävarmuuksia kuten se että kennon lämpötila muuttuu suhteellisen hitaasti. Mittaan lämpötilan minuutin välein ja oletan karkeasti että lämpötila oli vakio edeltävän minuutin ajan mikä ei pidä paikkaansa tehon muuttuessa.

No, tämä menee ehkä jo hifistelyksi mutta parannettavaa riittäisi.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Mittausten virheistä ja virheistä yleensä
Mittauksiin sisältyy aina virhemahdollisuus ja virhe voi suurentaa tai pienentää saatua mittaustulosta tai olla suurempi tai pienempi mitä "absoluuttinen totuus". Omiinkin mittauksiin sisältyy varmuudella virhettä jompaan kumpaan suuntaan mutta suuruusluokka on oikea. Eri laskentaohjelmat pyörivät L&G :n PRV yksikössä ja antavat sellaiset tulokset mitä koodi(t) ja mittaus- ja kiinteät lukuarvot antavat. Kysymys onkin siitä ovatko ne oikeat joita olen selostanut aiemmin. Kritiikkiä niistä voi esittää asiallisin perusteluin korjausehdotuksin vapaasti. Tutkin asian ja korjaan tarvittaessa. Mm tuo Espejotin kritiikki oli asiallinen siitä että Hetkellinen Cop ja kuukauden alusta Cop on vertailumielessä puutteeellinen ja muutinkin esitystä niin että Hetkellisen Cop:n rinnalla on vuorokauden alusta Cop. Kts vastausta #111.

Sitten tämmöinen asia kuin prösyrien ja teknisten tietojen suoritusarvot, pumppukauppiaiden mainospuheiden arvot, TM/RM testien arvot, VTT::n suorittamien testien arvot sovellettuna tavanomaiseen käyttöympäristöön esim omakotitaloympäristöön. Kaikki nämäkin sisältävät virhettä ja virheet saattavat olla huomattavasti suurempia kuin nämä todellisessa käyttöympäristössä todetut mittaustulokset ja niiden virheet. Kuvitellaan että vaikkapa "auktoriteetti" kompensoi virheet pois.

Kuitenkin näiden virheellisten mainospuheiden ja testien perusteella moni tekee hankintapäätöksiä ja jopa omia suorituskyvyn tuloksen "arviointeja"? Foorumin käyttökertomusten perusteella näyttää myös siltä että mitä kalliimman laitteen on hankkinut sitä flegmaattisemmin seurataan laitteen toimintaa ja kuvitellaan että laitteen kallis hinta korjaa "korvien välistäkin aiheutetut" virheet ja on automaattisesti hinnan perusteella "ehtymätön energiasampo".

Mitähän eri virheitä vaikkapa %: ssa voisikaan sisältää esim seuraava mainoslause sovellettuna vaikkapa omakotitaloon. " Osta laadukas Ilp. Se kestää kauan ja alkaa säästää heti ja maksaa nopeasti hankintahintansa takaisin". Kuitenkin moni lienee nielaissut tämänkin ja saattanut mennä "rähmälleen" mainoslauseen edessä.

Smiley211007

 

[mstr]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kuitenkin näiden virheellisten mainospuheiden ja testien perusteella moni tekee hankintapäätöksiä ja ainakin foorumin käyttökertomusten perusteella näyttää siltä että mitä kalliimman laitteen on hankkinut sitä flegmaattisemmin seurataan laitteen toimintaa ja kuvitellaan että laitteen kallis hinta korjaa "korvien välistäkin aiheutetut" virheet ja on automaattisesti hinnan perusteella "ehtymätön energiasampo".
Smiley211007

Kuinkahan tätä asiaa lähestyisi? Ehkä fokusoin yhteen yksityiskohtaan ja jätän yleisluontoiset katsaukset.
Voikohan ottaa esille tuon sulatusajan energian laskennan. Toisaalta en välitä alkaa väittelemään asiasta,
tehköön kukin niinkuin parhaaksi näkee. Toisaalta vertailukelpoisten tulosten saamiseksi pitäisi olla
yhdenmukaiset mittausmenetelmät.

 

[janti]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Nyttemmin olen käyttänyt seuraavia ehtoja jos dT<5 niin antoteho 0, samoin jos puhalluslämpötila < 32 C on antoteho 0

Mielestäni nämä ovat hyvin konservatiivisia ehtoja. Samat ehdot eivät sovi kuitenkaan kaikille laitteille.

Itse olen sitä mieltä että alhaalta vääntävillä koneilla tulee helpommin virheitä esim. sulatuksen alun ja loppuajakohdan havaitsemisessa, koska em. ehdot ovat niillä todennäköisesti matalammat.

Mstr ratkaisu pyörimisnopeuden valvonnasta on mielestäni oikea alhaalta vääntävät Toshiban kohdalla.

 

[mstr]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Mielestäni nämä ovat hyvin konservatiivisia ehtoja. Samat ehdot eivät sovi kuitenkaan kaikille laitteille.

Näin tämän näen minäkin ja korostan tuota kohtaa "antoteho 0". Nuo raja-arvot dt < 5 ja puhalluslämpötila < 32 ovat
sittenkin pieniä yksityiskohtia verrattuna siihen miten muistaakseni foorumilla jotkut ovat kertoneet laskevansa sulatusajan energian. Voi olla että muistan väärin mutta oliko niin että jotkut merkitsevät energian negatiiviseksi sulatuksen ajalta?

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kuinkahan tätä asiaa lähestyisi? Ehkä fokusoin yhteen yksityiskohtaan ja jätän yleisluontoiset katsaukset.
Voikohan ottaa esille tuon sulatusajan energian laskennan. Toisaalta en välitä alkaa väittelemään asiasta,
tehköön kukin niinkuin parhaaksi näkee. Toisaalta vertailukelpoisten tulosten saamiseksi pitäisi olla
yhdenmukaiset mittausmenetelmät.

Tämä teeman tiimoilta on käyty aikanaan hyvinkin henkevää ajatustenvaihtoa ja "taisteluasemat" taisivat jäädä näin.

1.
Sulatusajan energian laskentaan riittää kun sähkömittari raksuttaa koko ajan ja antoenergia on nolla. Tätä käyttää moni ja käsittääkseni myös VTT vaikkakin ilmoittaa huomioivansa sulatukset?

2.
Muutamat foorumilaiset ovat todenneet että "jotain" siirtyy sisäyksiköstä ulkoyksikköön sulatuksen aikana ja jotenkin se "jotain" pitäisi huomioida 1 kohdan sähkönmittauksen lisäksi. Esimerkki taisi olla edellä.

3.
Itse käytän tapaa 1 kohdan sähkönmittauksen lisäksi:
- kun nelitieventtiili on sulatusasennossa niin kumulatiivista antoenergiaa miinustetaan 1.8 KW teholla ja antoenergia on sulatuksen ajan miinus merkkinen muutaman minuutin jona nelitieventiili on sulatusasennossa.

- lisäksi oli jossain vaiheessa lisäehto: jos ottoteho on 100W tai pienempi tai jos puhallusilma ja imuilman ero on < kuin 3 astetta niin niitä arvoja ei huomioida antotehona vaan sisältyvät vain sulatukseen. Jätin ne pois kun niillä ei ollut suurta merkitystä ja tuo 1.8 Kw miinusmerkkinen teho tavallaan sisälsi ne eräänlaisena kompromissina. Tuo -1.8 kW perustui muistaakseni siihen että kun sulatuksen ajan ottoteho on n. 0.6 kW ja sulatuksenaikainen COP voisi olla 3.

Smiley211001

 

[mstr]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

3.
Itse käytän tapaa 1 kohdan sähkönmittauksen lisäksi:
- kun nelitieventtiili on sulatusasennossa niin kumulatiivista antoenergiaa miinustetaan 1.8 KW teholla ja antoenergia on sulatuksen ajan miinus merkkinen muutaman minuutin jona nelitieventiili on sulatusasennossa.

Tuossahan tuo negatiivinen energia sitten esiintyykin. Jos nyt sen verran jaksan asiasta jatkaa että kysyn yhden kysymyksen:
- mistä tuo 1,8 kW teho mielestäsi otetaan?

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuossahan tuo negatiivinen energia sitten esiintyykin. Jos nyt sen verran jaksan asiasta jatkaa että kysyn yhden kysymyksen:
- mistä tuo 1,8 kW teho mielestäsi otetaan?

Jäähdytyksellä tämä lämpöpumppuprosessi on käänteinen lämmitykseen nähden. Kummassakaan tapauksessa lämpöä ei oteta tyhjästä vaan jostain. Lämmityksellä se lämpö otetaan höyrystimen avulla ulkoilmasta ja jäähdytyksellä sisäyksikkö toimii höyrystimenä joten tämän höyrystimen avulla se otetaan sisäilmasta. Muutoin kysymyksessä ei ole lämpöpumppuprosessi. Tätä sulatukseen tarvittavaa lämpöä ei varmaankaan kokonaan siirry sisäilmasta/ sisäyksiköstä siis sulatuksenajan höyrystimestä ja osan ulkoilmaan siirtyvästä sulatusenergiasta selitetään (x) otettavan siitä sisäyksikön metallista ja kompressorin massasta sekä kylmäainestakin. Näistä saatu mahdollinen lisäpotku on kuitenkin "lainaa" ja niiden lämpötila, jos niiden lämpötila on laskenut sulatuksen aikana, on saatettava jollain konstilla alkuperäiseen, sulatusta edeltävään (lämpö)tilaansa johon tarvitaan energiaa jolloin tämä höyrystimen, kompressorin ja kylmäaineenkin "sulatukseen lainaama" lämpöenergia voidaan katsoa kuuluvan siis sulatukseen.

No, näin olen asian itselle perustellut ja kun asia viedään käytäntöön niin tällä vain heikennetään Cop:a hitusen joten siinä mielessä olen vain antanut etumatkaa muille.


(x) Muistaakseni aikanaan ainakin VesA, kotte, Toni, mstr

Smiley211007

 

[mstr]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

jäähdytyksellä sisäyksikkö toimii höyrystimenä joten tämän höyrystimen avulla se otetaan sisäilmasta.

Sisäyksikön puhallin on kuitenkin seis sulatuksen aikana. Tuollaisen 1,8 kW tehon siirtämiseksi lämmitysvaiheessa laite puhaltaa ~ 400 m3/h eli ~ 110 l/s lämpötilaerolla ~ 10 C. Siis reipasta puhallusta kuten jokainen ilpin omistaja tietää.

Mahdotonta arvioida siirtymisen tehoa puhaltimen ollessa seis mutta eikö sinustakin vaikuta siltä että siirtyminen huoneilmasta kennoon on monta kertaluokkaa pienempi kuin lämmitysvaiheessa? Tässä kohdassako olet eri mieltä?

Lisäksi sulatusjakson alussa energiaa siirtyy edelleen kennosta huonetilaan päin. Kennon lämpötila on usein aika korkea, oletetaan sulatusjakson alussa esim. 40 C ja huonetila 22 C. Lämpöä siirtyy huoneeseen kunnes kenno on laskenut 22 C. Sen jälkeen alkaa lämpöä siirtyä huoneesta kennoon. Kun kenno on + 4, on kokonaissaldo vasta nolla. Vasta sen jälkeen jos kenno vielä kylmenee, siirtyy nettoenergiaa huoneesta kennoon.

Minä katson vapaan siirtymisen tehon merkityksettömän pieneksi kun sitä verrataan lämmitysvaiheen tehoon ja näitähän pitää verrata koska kokonaisenergiasta mittausjakson ajalta on kysymys. Lämmitysvaiheen energiaan suhteutetaan tuo vähäinen sulatusvaiheen aikana huoneilmasta otettu energia.

Sen sijaan sy kennon ym. noin 10 kg massaan on varautunut enemmän energiaa ja sitä sitten jäähdytetäänkin kunnolla. Sieltä käsitän saatavan, sähköverkon lisäksi, energian joka käytetään sulatukseen. Kennon lämpötila voi, näin on foorumilla esitetty, laskea sulatuksen aikana pakkasen puolelle. Sulatuksen päätyttyä kennon lämpötila taas nostetaan entiselleen normaalin lämmitysvaiheen prosessin avulla ennenkuin puhallin käynnistyy. Näin tuon energian siirtelyn vaikutus on +- 0.

 

[P3trik]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Minun esimerkissä ei ollut kyse auton sammuttamisesta, eikä varsinkaan kylmänä käynnistymisestä. Esimerkissä ajettiin sama matka joko erittäin vaihtelevalla nopeudella tai tasaisella nopeudella.

Vieläkään en ihan usko että vertaus on mielekäs. Toki autossa massan liikkeelle laittaminen kuluttaa energia mutta toisaalta jos vaikka on prius saa jarrutusenergiaa myös talteen. Bensakäyttöisisä autoissa on ns. kiihdytyspumppu joka lisää bensansyöttöä kiihdytettäessä jotta pienentyneen alipaineen aiheuttama seinämien pisaroituminen kompensoidaan ja tehontavoittelun vuoksi on seossuhde rikkaammalla. Ajettaessa tasakaasulla taas moderneilla autoilla pyritään stoich seokseen (closed loop moodi) saastepäästöjen takia joka on eri prosessi kuin kiihdyttäminen (open loop moodi) tai moottorilla jarrutettaessa (fuelcut moodi). Eli systeemi on ohjelmoitu toimimaan aivan muista lähtökohdista kuin lämpöpumppu.

Sitten tähän varsinaiseen aiheeseen josta on muodostunut oikein hyvä vääntö ;-)

Lämpöpumpun toiminta perustuu käsittääkseni enemmänkin faasimuunnokseen jossa neste muuttuu kaasuksi ja päinvastoin sekä paine-eroon jonka avulla kiehumispiste on eri lämpötiloissa mahdollistaen lämmön siirtämisen. Kompressorin tehtävä on yksinkertaistetusti paineen synnyttäminen jotta yllä kuvattu yksinkertaistettu prosessi on mahdollinen. Vaikka kompressori sammutetaan jää systeemiin paine-ero joka tasaantuu ajan kanssa ja siten lämmön siirtäminen jatkuu kompressorin pysähtymisen jälkeenkin. Tästä johtuen paras COP on aina kompressorin pysähdyttyä.

Edit - tulipa liian pitkä vastaus, no lukee joka jaksaa jos jaksaa ;-)

Avainkysymys katkokäynnin COPn määrittelyssä mielestäni on enemmänkin käynnistymisen yhteydessä tarvittava lisä energia jotta prosessi alkaa ja hyötysuhde on riittävä. Jos ja kun katkon aikana ulkoyksikön kennon lämpötila on merkittävästi normaalia käyntilämpötilaa korkeampi on käynnistyshetken tarvitsema lisäenergian tarve pienempi ulkoyksikön kennon lämpenemää vastaavasti. Tämä pätee siis olosuhteessa jossa ulkoilman lämpötila on plussan puolella, sen sijaan pakkasella tämä ei enään välttämättä päde - tosin silloin useimmiten ei myöskään ole katkokäyntiä.

Omasta mielestäni sulatuksen aikainen negatiivinen energia (ulos siirtyvä lämpö) pitää laskea mukaan kokonais COPpia laskettaessa. Omassa VILP:ssä se nousee tasolle -4.5kWh joten SON:n optimoinnista on varmasti hyötyä. Vaikka ILP ei ottaisi sulatusenergiaa suurimmalta osalta ilmasta ottaa se sen sisäyksikön kennon massaan varastoidusta lämmöstä kompressorin lisäksi.

Toisaalta antoenergiaa laskettaessa on todella tärkeää huomioida kierrosnopeus koska se muuttuu pumpun käydessä vaikka puhallus olisi esim kiinteästi III asetuksella. Kuvittelisin että lämpöpumpun valmistajat haluavat pitää antotehon vakiona lämpötilan muutoksista huolimatta. Tästä en ole varma mutta kuvittelisin järkeväksi pyrkiä vakioantotehoon. Jos laskelmia tekee ilman kierrosnopeuden mittaamista virhemarginaali kasvaa erityisesti käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä sekä myös käytön aikana. Muuntyyppinen laskukaavojen optimointi on pientä tähän verrattuna.

 

[Espejot]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Entäs ne COP lukemat

Vähemmän tekstiä ja enemmän desimaaleja. Jantin laskelmat on aika hyvä lähtökohta. Laskutavoista voidaan vääntää sitten jos luvut ei miellytä.

 

[timbba]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Entäs ne COP lukemat

Vähemmän tekstiä ja enemmän desimaaleja. Jantin laskelmat on aika hyvä lähtökohta. Laskutavoista voidaan vääntää sitten jos luvut ei miellytä.

Multa loppuu ainakin teksti päästä, joten parempi antaa viisaiden jatkaa

Yhdyn tuohon, että rpm-mittaus olisi kaikkein parhain tapa saada tietoon sulatuksien ajankohdat. Itse lähdin loggailemaan ihan silkasta mielenkiinnosta, että näkisin millaisia cop-arvoja suurinpiirtein kone tuottaa että voin verrata niitä arvioihini. Eli jos joku keksii hyvät kaavat koti-copin laskemiseen ilman rpm-mittausta, niin otan mielihyvin ne vastaan. Tuonne omille loggaussivuille se on helppo implementoida ja vaikuttaisi samantien joka loggaukseen.

 

[P3trik]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Meikäläisellä menee numerot pilvessä olevaan palvelimeen www.emoncms.org/petrik josta saa ulos vain grafiikkaa tällä hetkellä. Kunhan reaspberry pi tulee niin saadaan datatiedostot auki numeroiksi. Siihen saakka pitää yrittää selittää kuvaajia lukemalla - niistä kuvista kyllä näkee miten lepojakson jälkeen cop on aina isompi kuin edellisen jakson lopussa. Näihin Cop lasketaan reaaliajassa ja logataan 10s välein suoraan tuotosta ja ottotehosta. Sorry.

Edit - meikäläiselle riittäisi hyvin vastaväittäjiltä grafiikatkin jos sellaisia olisi tarjolla. Se että SON on aktiivisesti pitänyt kirjaa kaikista muutoksista ja havainnollistanut niiden vaikutukset grafiikoissa on hatunnoston arvoinen asia koska silloin puhutaan faktapohjalta eikä pelkästään tuoda esille mielipiteitä.

Edit2 - Pystyinkin aloittamaan loggauksen pienellä muutoksella Arduino ohjelmaan tulostamalla luvut tietokoneen näytölle tietokannan sijaan. Jatkan asian pohtimista alla olevassa linkissä ettei SON.in ketjua sekoiteta enempää.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16048.msg216570#msg216570

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
No niin, kollegat ovat saaneet sanoa mielipiteensä ja on suoritettu pieni "seikkailu" Cop- laskennan kiemuroihin. Ei mitään uutta "auringon alla". Jaa no, Espejotti ei ole esittänyt mitään omaa, "hössöttää" vain toisten tekemisistä.

Seisonta- ajan vaikutus Cop:iin
Tällä erää keskitytään tähän ja oheinen krafiikka kertoo sen että ainakaan omassa tapauksessa seisonta- aika ei vaikuta juuri nimeksikään Cop arvoihin eikä myöskään sisälämpötilaan.

Krafiikassa on kaksi uutta Cop- arvoa, Vrk alusta Cop ja Keskiteho- Cop. Tämä viimemainittu oli jäädä unohduksiin ja ei ole oma idea vaan jonkun foorumilaisen jonka nimeä en muista, saattoi olla systeemi. Kuten kuvasta näkyy, se myötäilee varsin hyvin tätä Vrk- Cop. Krafiikassa se alkaa 17 päivän alusta eikä katkea vrk vaihtuessa kuten Vrk- Cop.

Cop laskentaa
Krafiikan Cop:t lasketaan kumulatiivista energioista kuten olen todennut, lukuuottamatta [Het]kellistä Cop:a ja nyt esitettyä tarkastelujakson tehojen keskiarvosta laskettua Cop:a.

Tämä viimemainittu noudattaa kaavaa Cop= Pkeskiarvo.tuotto/Pkeskiarvo.otto ja on krafiikan perusteella myös käyttökelpoinen tapa jonkun tietyn tai halutun aikayksikön kumulatiivisen Cop:n tarkasteluun.

Smiley211001

 

[Espejot]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejotti ei ole esittänyt mitään omaa, "hössöttää" vain toisten tekemisistä.

Jo alusta alkaen näytti siltä että kysmykset oli vääriä joten osasin odottaa tätä "näytä omasi jos mun ei kelpaa" argumentointia, kesti vain yllätävän pitkään

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Upataan senverran suunnattuna timballe kun kyselit vaihtoehtoja- vai oliko se helppoa tapaa Cop:n laskemiseen niin jos saat jollain konstilla talletettua riveinä aikaa, antotehoa ja ottotehoa ja teet esim taulukkolaskennassa noista tehoista keskiarvotaulukon niin että alkuarvot kiinnitetään haluttuun aloituskohtaan $- merkillä ja kasvatetaan noita keskiarvotehoja joka rivillä ilman $- merkkiä, niin niistäkin saa kumulatiivisen Cop: in jakamalla joka rivillä keskiarvoantotehon keskiarvo- ottoteholla. Esim alkio D50 = KESKIARVO($B$10:$B50)/KESKIARVO($C$10:$C50). Jossa sarake D on Cop sarake ja B on antotehosarake ja C on ottotehosarake. Katso myös tuota viimeisintä krafiikkaa vastauksessa #134. Smiley211001

 

[P3trik]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oletko SON jossain vaiheessa laskenut talon ja muiden lämmitettävien kohteiden energiankulutusta. Nyt kun on tuli testattua että katkokäynnin COP on parempi kuin pitkään käydessä ajattelin mielenkiinnosta kytkeä järjestelmään ilmankosteusanturin. Täällä nimittäin vaikuttaa siltä että talon kulutus sateella on kymmeniä prosentteja suurempi kuin kuivalla säällä lämpötilan ollessa sama.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oletko SON jossain vaiheessa laskenut talon ja muiden lämmitettävien kohteiden energiankulutusta. Nyt kun on tuli testattua että katkokäynnin COP on parempi kuin pitkään käydessä ajattelin mielenkiinnosta kytkeä järjestelmään ilmankosteusanturin. Täällä nimittäin vaikuttaa siltä että talon kulutus sateella on kymmeniä prosentteja suurempi kuin kuivalla säällä lämpötilan ollessa sama.

Kyllä on laskettu monella tavalla mutta ei juuri tuolla jossa ilman kosteus olisi "muuttujana". Varmasti kosteudella on merkityksensä energian kulutukseen ja meillä se korkea kosteus-% esiintyy niin että vaikka sisälämpötila näyttää 22 astetta niin mamma sanoo että miksi meillä on "kylmä". Tosin "lämmön" nousuun riittää kun vain sanoo että nyt on lämpötilaa nostettu. Toisena tekijänä em ja ulkolämpötilamuutoksen johdosta meillä on itätuuli joka nostaa energian kulutusta.

Tuo kosteusmittaus on kiinnostanut mutta eipä ole eteen sattunnut edullista mitta- anturia joka kosteus- % mukaan antaa 0- 10 V DC ulostulon ja jonka käyttöjännite olis 24 V AC tai vastaavaa passiivista resistanssimuutokseen perustuvaa anturia. Smiley211006

 

[VesA]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuo kosteusmittaus on kiinnostanut mutta eipä ole eteen sattunnut edullista mitta- anturia joka kosteus- % mukaan antaa 0- 10 V DC ulostulon ja jonka käyttöjännite olis 24 V AC tai vastaavaa passiivista resistanssimuutokseen perustuvaa anturia. Smiley211006

Ehkäpä potentiometri hiusmittariin ? Tai perinteiseen tapaan märkä ja kuiva lämpömittari ja muunnos omassa koodissa. Sähköantureissa on absoluuttisen kosteuden mittari + lämpömittari, ja perässä jotain laskentaa / kiinteitä taulukoita, siihen tarvittaisiin vielä DAC 10V signaaliin.. menee vähän hankalan puolelle, siksi niitä ei ole eikä varmaan tulekaan.

 

[P3trik]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.


Kosteuden tunnistimen voisi kohtuullisilla kustannuksilla (<50e) rakentaa esim. DHT22 + Arduino mini + Digital POT yhdistelmällä. Tilasin juuri pussillisen noita Dititaalisia 10K potentiometrejä jotka voi biteillä asettaa johonkin ohmilukemaan - mutta nyt kun etsin mitä tyyppiä ne olivatkaan niin pussi on hukassa ;-(. Samalle arduino laudalle voisi rakentaa myös ILP:n kierrosnopeuden seurannan ja saada siitä RPM->0-10V signaalin. Vaikka en olekaan kovin hyvin elektroniikkaa taitava niin lupaan auttaa tuollaisen rakentamisessa jos SON innostut rakentelemaan juotoskolvi kädessä ja ohjelmoimaan Arduinoa.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön että COP romahtaisi kun mennään kovin pienille tehoille. Mun kaikki lämpöpumppuni kärsivät tuosta ongelmasta, eli niitä pitää ajaa riittävällä kuormalla tai COP ei ole kummoinenkaan:

• http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15876.0
• http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10949.msg132027#msg132027

 

[timbba]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Upataan senverran suunnattuna timballe kun kyselit vaihtoehtoja- vai oliko se helppoa tapaa Cop:n laskemiseen niin jos saat jollain konstilla talletettua riveinä aikaa, antotehoa ja ottotehoa ja teet esim taulukkolaskennassa noista tehoista keskiarvotaulukon niin että alkuarvot kiinnitetään haluttuun aloituskohtaan $- merkillä ja kasvatetaan noita keskiarvotehoja joka rivillä ilman $- merkkiä, niin niistäkin saa kumulatiivisen Cop: in jakamalla joka rivillä keskiarvoantotehon keskiarvo- ottoteholla. Esim alkio D50 = KESKIARVO($B$10:$B50)/KESKIARVO($C$10:$C50). Jossa sarake D on Cop sarake ja B on antotehosarake ja C on ottotehosarake. Katso myös tuota viimeisintä krafiikkaa vastauksessa #134. Smiley211001

Kiitokset tästä. Valitettavasti ei onnistu meikän vehkeillä. Itsellä siis pelkästään energiamittari sekä puhallus- ja imuilman mittaus. Nyt siis vain otan energiamittarilla mittauksen ajalta kulutetun energian ja sitten lasken summaten mittaus-mittaukselta antoenergiaa teukan kaavalla. Pitäis varmaan vääntää jonkinlainen fiksu koodinpätkä, joka tsekkaa hiukkasen eteen- ja taaksepäin ajassa että voisi päätellä mihin päin graafi on menossa. Logiikan rakentaminen voi olla vaikeaa Nooh.. ehkä tämä riittää meikäläisen tarkkuudeksi, ainakin toistaiseksi.

 

[P3trik]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön että COP romahtaisi kun mennään kovin pienille tehoille. Mun kaikki lämpöpumppuni kärsivät tuosta ongelmasta, eli niitä pitää ajaa riittävällä kuormalla tai COP ei ole kummoinenkaan:

• http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15876.0
• http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10949.msg132027#msg132027

Mulla EEV pumppu antaa COP 4 aika tasaisesti pienimmälläkin ottoteholla. Ainoastaan silloin kun EEV:n aukeamaa haetaan saattaa cop tipahtaa vähän. Tärkeä asia COPin saavuttamiseen nopeasti taitaa olla pumpun alkukiukku jolla pumppu tuodaan heti hyvän hyötysuhteen alueelle.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Eiköhän tämä krafiikka osoita että katkokäynnit eivät juuri Cop:a ainakaan huononna. Mielenkiintoisempaa onkin tutkailla tulevaisuudessa tarkemmin kuinka sulatukset heikentävät Cop:a alaspäin. Siitä on loppujen lopuksi aika vähän infoa foorumilla.

Smiley211001

Huomenna, eikun jo tänään alkaa sitten uudistetun Diy Vilpin testailu. Ja tuohon Tonin huomioon COP romahtamisesta niin toteaisin että näiden huoneilmastointilaitteiden (ilp) kohdalla en ole tätä huomannut. Viittaan tällä tuohon katkokäynnin tarkempaan selvittelyyn.

Sitävastoin Diy Vilp:n kohdalla tämä kävi hyvin selväksi ilmi viime kesän aikana kun tehontarve oli jossain testiolosuhteissa pienellä. Meillä vain on sellainen aika mukava tilanne noin yleensä että Diy Vilpillä lämmitetään:

Kesällä: - sisäallasta, pesuh, saunan ja takkatilan lattiaa sekä kattilassa Lkv:n esilämmitys

Syksyllä ja todennäköisesti myös talvella ja keväällä: sisäaltaan sijasta talousrakennustemn ylläpitolämmitys ja nuo em lattialämmitykset. Myös patteriverkon lämmitys on johonkin rajaan mahdollista. Sekin on kokeiltu. Näinollen tuota kuormaa on.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Alkoi kiinnostamaan kuinka tuo Diy Vilp vaikuttaa Midean käyntiin. No näkyyhän se ja krafiikasta käy hyvin selville sekin kuinka katkokäynnit vaikuttavat Cop: hin. On luonnollista että Cop kärsii hiukan enemmän jos käyntiaika on hyvin lyhyt ja seisonta- aika hyvin pitkä. Toisaalta tällöin on aika pienistä energioista kyse.

Käsitykseni mukaan Diy Vilp: in patteriverkkoa lämmittävä vaikutus näkyy Midean vähentyneenä käyntinä, tosin ulkolämpötilakin nousi ja taas toisaalta myös ulkoilman ja jonkunverran sisäilmankin kosteus nousi joka lisää lämmitystarvetta. Diy Vilp käynnistyi uudelleen 20.11 noin klo 14.

Katsoin tietokannasta että patteriverkkoon on mennyt 19.11 6 kWh, 20.11 17 kWh ja tänään tähän mennessä 22 kWh. Tässä ei ole mukana lattialämmitykset, talousrakennusten kulutus, Lkv: n esilämmitys eikä häviöt, joten kyllä tuolla Diy Vilpillä näköjään pystyy lämmittämään myös patteriverkkoakin joka ei ollut alkujaan edes tavoitteena.

Suora sähkölämmitys (eikä öljykään) ei ole ollut käytössä lukuuottamatta Lkv:n priimausta noin 35 asteesta johonkin 60 asteeseen ja tietenkin se miten taloussähkö vaikuttaa lämmitykseen.

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Silloin tällöin on tullut katsottua Diy Vilp:n ohessa miten Midean säädöt toimivat. Pientä korjausta johon mahtuu takaiskukin. Jossain vaiheessa on tullut muutettua yhtä parametriä ja Midea sulatteli kuin alkuperäisessä muodossaan.
Jotenkin tuo jäi huomaamatta kun ulkoilman kosteus oli korkealla tasolla ja ajattelin tiheän sulatustarpeen johtuvan siitä.

Kuvasta käy hyvin selville se mikä vaikutus on Room temp. sensorilla epä- vakaaseen käyntiin. Kuvan aikana on tehty pieniä muutoksia ohjelmaan joka laskee ja säätää RTS arvoa ja kytkee huijausvastuksen aiemmin päälle jotka vakauttavat käytiä ja pidentävät sulatusten väliä ja juuri asken tehdyn parametrimuutoksen jälkeen sulatusvälin pitäisi kasvaa suurinpiirtein niin että kun ulkoilman ja höyrystimen lämpötilaero on luokkaa 14 astetta niin sulatusten pitäisi käynnistyä. Kuvassa sulatukset käynnistyvät (oikeassa reunassa varsinkin) vielä siinä 10 asteen ja sen allekin erolla. Tämä on saattanut vaikuttaa Cop:kin mutta eipä se näy kuukauden alusta- COP: ssa.

Sulatuksista
Sulatustarpeeseen vaikuttaa lähinnä kaksi seikkaa, ulkoilman kosteus ja laitteesta otettava teho. Pitkä sulatusväli kertoo siis joko kuivasta ilmasta tai vähäisestä otto- antotehosta. Midea sulattelee alkuperäisellä asetuksellankin ihan hyvin tarpeen mukaan.

Sulatusten väliä voi pidentää huijaamalla laitteen kahta lämpötila- anturia PTS ja CTS niin että laitteen oma automatiikka "luulee" kylmäainetta lämpimämmäksi mitä se todellisuudessa on. Mideassa PTS huijaus rajoittaa ottotehoa ja puhalluslämpötilaa noin 48 asteeseen.

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Ohessa kuva josta saa käsityksen mitä vaikuttaa Cop:n tiheä sulatusväli n. 45 min ..60 min ja sitten 2 tunnin väli. Eilen sattui pieni moka joka näkyy tiheänä sulatusvälinä aina n klo 13 asti joilloin huomasin tuon ja tämän jälkeen sulatusväli on nyt ollut tasan 2 tuntia. Eipä nuo tiheään tapahtuvat sulatukset juurikaan heikentänet COp:a koska sulatusaika on hyvin lyhyt ja kenno aina puhdas.

Tuo 2 tuntia taitaa olla Midean pisin sulatusväli normaalikonstein. Viime talvena kokeilin pidentää tuostakin ja se on mahdollista mutta menee niin vaikeaksi että max 2h saa riittää.

Tuo moka joka sattui oli se että olen yli vuosi takaperin tehnyt huijauksen myös ulkoilmasensorille (Ambient temp. sensor) ja se oli jossain vaiheessa lipsahtanut päälle ja aiheutti käsitykseni mukaan tuon tiheään sulatuksen koska heti kun sen otti pois päältä niin sulatusväli on tuo em 2 tuntia.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oheinen kuva kertoo että Midea käy nyt lähes optimaalisesti. Tehot, sulatukset ( 2h 7 min väliein) ja Cop:t hyvällä tasolla. Alemmassa kuvassa on lisänä tieto siitä kuinka patteriverkon pumppu käy. Tässä on mietinnässä - työn alla kuinka tuon käyntitiedon voisi muuttaa suoraan keskitehoksi. Ongelma on se että L&G purkki lähettää yhdellä rivillä vain 80 merkkiä kahteen porttiin ja nyt ne kaikki merkit ja portit ovat käytössä joten jostain mittaustiedosta pitäisi luopua. On siinä sellainenkin pulma että patteriverkolla (ylä- alakerta) on yhteinen energiamittaus joten yläkerran osuuden, jota kyseinen Midean valmiste lämmittää, joutuu jollain tapaa joka tapauksessa arvioimaan.

Katsotaan. Smiley211007

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Jatkoa edelliseen kuvaan. Midean valmisteen toiminta on - 10 .. -20 asteen välillä edelleen ihan moitteetonta suoritusta noin yleisesti. Tänään noin klo 15 aikoihin sattui kuitenkin sellaista että toisena tuli mieleen että onkohan laitteen tunnit tulleet täyteen.

Kuvasta näkee että katkon jälkeen laite käynnistyy normaalisti mutta jääkin junnaamaan pienelle teholle. Tulin parahiksi sisälle ja sammutin laiteen toviksi ja käynnistin uudelleen. Tämän jälkeen on taas käynyt ihan normaalisti. Se junnaava käynti oli sellaista seilaavaa I nopeuden ja II nopeuden välillä. Mitään vikakoodia ei ilmestynyt. Tämmöistä en muista tai ole aiemmin huomannut.

Katsoin lokitiedostoa ja omat säädöt eivät ole tuota todennäköisesti aiheuttanut koska tähän vaikuttava RTS vastusarvo oli koko ajan sama. No tämmöistä vaan että voi laatuvehjekkin oireilla. Smiley211007

Tuon lisälämmitystehon (patterilämmitys) saaminen samaan kuvaan on aika kinkkinen kun mittari antaa pulssin/ kWh ja PRV yksikön muistitila alkaa loppua joten siinä ei ole enää mahdollisuutta kovin suuriin laskutoimituksiin. Muutin tiedonsiirtoriviä niin että siinä on kWh mittarin juokseva lukema ja pitää katsoa voiko siitä jalostaa taulukkolaskennassa jonkin keskitehon/h. Smiley211006

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Tänään on vaihteeksi aika kosteaa ulkona ja se näkyy nopeasti kasvavana ulkoilman ja höyrystimen välisenä lämpötilaerona. Kuitenkin toiminta on edelleen moitteetonta. Viikon ja kk alusta Cop on vielä melko alhainen ja johtuu menneestä pakkkasjaksosta. Nyt parempi Cop nostaa hitaasti tuota kumulatiivista Cop:a.

Haaste
Onko kellään heittää jonkin kallin merkin ja saman kokoluokan toiminnasta vastaavanlaista krafiikkaa. Voisi verrata vaikkapa hinta, laatu ja suoristuseroa? Lämpötila- alue(et) vapaasti valittavissa. Smiley211007

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oheisesa kuvassa ei ole sinällään mitään uutta. Pari seikkaa kuitenkin tulee korostetummin esille, sulatuksen vaikutus Cop arvoihin ja kosteuden vaikutus sulatustarpeeseen. Tosin kuvassa ei ole kosteuskäppyrää mutta sen näkee muutoinkin tuosta höyrystimen nopeasta lämpötilamuutoksesta ts huurtumisesta.

Cop arvoja on sen vuoksi useampi että muodostuisi oikea kuva siitä että sulatus todella nakertaa Cop arvoa huomattavasti alemmaksi mitä yleisesti käytetty "Koti- Cop" antaa tulokseksi. Samoin sen että tämä Hetkellinen Cop muuttuu hyvin voimakkasti ja nopeastikkin höyrystimen huurtumisen seurauksena.

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Midean valmiste toimii edelleen moitteetta. Sulatukset ovat ajallaan. Sen näkee useammallakin tavalla mutta parhaiten ehkä tuosta ulkoilman ja höyrystimen lämpötilaerosta ja myöskin tietenkin Het- Cop arvon hiipumisesta.

Alemmassa kuvassa on kaksi lähes samanlaista Cop arvoa Vrk- alusta Cop ja Tehoista- Cop. Nämä lasketaan kuitenkin eri tavalla. Vrk-alusta- Cop lasketaan energioiden perusteella ja toinen nimen mukaisesti tehon perusteella, tarkemmin kumulatiivisten keskitehojen perusteella. Kumpaakin sisältyy tietenkin sulatuksen vaikutus. Pientä eroa en osaa toistaiseksi selittää. No onko tuolla suurta väliäkään. Smiley211007

Huomatkaa että sulatuksen aikana antoteho on -1.8 kW ja tämä edustaa sitä tehoa aikayksikössä joka on arvioitu siistyvän sulatuksen aikana sisältä ulos. Tämä on otettu huomioon kumulatiivisessa Cop:ssa. Muut loggaajat eivät ota tätä käsittääkseni huomioon. Smiley211006

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Aika näyttää menevän joutuisasti. Mitään erikoista ei ole tapahtunut sitten viime viestin. Laitoin öljylämmitykselle kun näytti siltä että tulee pidempi kylmempi jakso ja toisekseen polttoöljyä on säiliöissä nykymenolla 8..10 vuodeksi noin 8c/ kWh hintaan 80% hyötysuhde huomioituna, joten aika edullista on lämmitys öljylläkin ja mikä parasta, teho riittää, ei tarvitse kikkailla. Smiley211007

Midean valmisteen toiminta
Oheisen kuva kertoo että puhtia riittää kylmemmälläkin. Tosin pääosa lämmöstä tulee öljyllä. Senverran vaikutusta on että pelkällä öjyllä säätökäyrän nurkka olisi n. Mv +65 oC/Tu -27 oC kun nyt pärjätään Mv +40 oC/ Tu -27 oC. Tänään klo 9 oli pakkasennätys tasan -27 astetta. Katselin vanhoista tietokannoista että meillä on ollut viimeksi näin kylmää 7.1.2003 klo 4 -27.8 oC.

Ja muistin virkistämiseksi laite on hankintahinnaltaan varsin edullinen n. 600€ ja pelittänyt nyt yli 3½ vuotta moitteetta. Pientä virittelyä harrastettu. Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Loppujen lopuksi foorumilla on aika vähän vertailukelpoista dataa tai grafiikkaa siitä kuinka huoneilmastointilaitteet ovat alentaneet kullakin energian kulutusta pitkällä aikavälillä. Samoin vertailukelpoisia säästölaskelmia on yllättävänkin vähän joissa on huomioitu myös hankintahinta. Alla on pelkistetty kuvaus omasta ratkaisusta (luvut ovat suuruusluokkaa).

Midean valmistamat huoneilmastointilaitteet olivat hankintahetkellä v 2009 erittäin edulliset ja tuolloin vähemmän esillä ollutta mallia. Midean valmistamia huoneilmastointilaitteita myydään useammalla merkillä ts. tarralla ja kaikki lienevät kuitenkin Kiinassa valmistettu.

Pääosa energian säästöstä on syntynyt huoneilmastointilaitteilla ja siirtymisellä lähes sähkölämmitykseen. Taloautomaatiollakin on osuutensa. DiyVilp:in osuus on ollut vähäinen, ei kuitenkaan merkityksetön. Säätöohjelmien testaukset ovat syöneet osan energian säästömahdollisuuksista mutta on oletettavaa että tuleva kesä tuo hyötyä ainakin edullisen lattia- ja allaslämmityksen muodossa. Aika näyttää.

Perusasioita
Asustamme mamman kanssa kahdestaan ( talossa jonka perustiedot ovat muutoin esillä) ja se antaa mahdollisuuden hyödyntää huoneilmastointilaitteiden kapasiteettia täysimääräisesti. Pidämme lämpimästä ja huonelämpötilat on säädetty taloautomaation ohjelmissa 21.7..22 asteen välille, kuitenkin niin että kesällä käytämme jäähdytystä aika vähän. Erilaiset liukumat huomioiden sisälämpötila vaihtelee 21.5.. 22.5 asteen välillä. Saunomme 2 kertaa viikossa (sähkökiuas).

Taloautomaation ohjelmat on pyritty laatimaan hyvin yksinkertaiseksi ja niin että ensisijaisesti käytetään huoneilmastointilaitteiden kapasiteetti ja sitten kun se teho ei enää riitä, patteriverkko tulee mukaan, kuitenkin niin että pesutilojen ja keittiön lattialämmitys ovat aina päällä. Patteriverkon säätökäyrä on ohjelmallinen taloautomaation keskusyksikössä ja on ulkolämpötilaan perustuva ja sisälämpötilakompensoitu. Patteriverkon lämmönlähteinä ovat kattila joko öljyllä tai sähköllä ja pienimuotoisesti myös Diy Vilp. Muutos sähköstä öljylle ja päinvastoin on manuaalinen valintakytkimellä sähkö tai öljy.

Säästöt ja hankintakustannukset
Oheisessa krafiikassa päädytään reippaasti yli 70 MWh noin 3 ja ½ vuoden aikana. Säästö on laskennallinen ja on todennäköisesti yläkantissa ja perustuu olettamukseen että Apl:lla laskettu kulutus olisi ollut pääosin öljylämmitystä. Sattumoisin tuli juuri Fortumin lasku ja sen liitteenä oli lukuja toteutuneista kulutuksista ja ne ovat hyvin lähellä krafiikan yhteenlaskettua sähkön vuosikulutusta. Mm v 2012 kulutus on ollut Fortumin mukaan 25700 kWh. Öljylämmityksellä on myös oma mittaus.

- Huoneilmastointilaitteet 2 kpl v 2009 alle 1.200 €
- Kattila ja poltin vm 2004 Huutonetistä v 2009 380 " (Vaihto)
- Diy Vilp v 2012 n. 900 " (Enemmänkin harrastus)
- Automatikkaa ja mittareita Saksasta 2000...2012 n. 800 " (Arvio. Läheskään kaikki eivät ole käytössä. Varalla. )
- Työt tehty itse
Yhteensä noin 3.300 €

Jos arvioidaan että todellinen energian säästö olisi pelkästään öljylämmityksellä 75 MWh ja säästetyn energian keskihinta olisi 11 c/kWh niin päästään energian kustannussäästössä lukuun 8.250 € joka tarkoittaa sitä että todellinen säästö olisi tähän mennessä suuruusluokkaa 5.000€. Jos lämmitys olisi sähkölämmitystä, jäisi polttoöljyn häviöt pois,
energian säätö olisi alentuneista häviöistä johtuen noin 15% alempi.


Vertailuja muihin ratkaisuvaihtoehtoihin
Jatkuu seuraavalla kerralla Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Viime viestissä viime tammikuulta oli "Jatkuu seuraavalla kerralla". No, seuraava kerta on nyt ja Kiinalaiset Midean valmisteet toimivat edelleen moitteetta . Ehkä kylmäainetta pitää hiukan lisätä kumpaakin masinaan ja aloittaa viides (5) vuosi näillä vaikka hankintahetkellä oli tavoitteena kolmen (3) vuoden käyttö ja sitten vaihto uusiin.

Neljäs (4) vuosi tuli siis täyteen ja on paikallaan kerrata mitä näillä Midean valmisteilla on saatu aikaan.

Tekniikkaa
Oheisessa kuvassa 1 on esitetty miten toista Midean valmisteista ohjataan taloautomaation avulla. Toinen hilp: stä on vertailun vuoksi edelleen lähes originelli pohjan sulanapitovastuksen ohjausta lukuun ottamatta. Tästä huoneilmastointilaitteen ohjauksesta taloautomaation avulla ja kiinteänä osana rakennuksen koko lämmitysjärjestelmää olen aiemmin kertonut jotain mutta saatan antaa asiasta kiinnostuneille lisäinformaatioita.

Energian kulutuksen kehitys Midean huoneilmastointilaitteilla ja Diy Vilpillä
Oheisessa kuvassa 2 on esitetty energia kulutuksen kehitys pitkällä aikavälillä. Olennaista tässä on se että energian kulutus on enemmän kuin puolittunut vaikka vertailukelpoinen energian käyttö on lisääntynyt altaan pidempiaikaisen käytön johdosta.

Tunnuslukuja
Energian kulutuksen lisäksi kehitystä voi arvioida tunnuslukujen perusteella. Oheisessa kuvassa 3 on eräitä tunnuslukuja ja tärkeimmät niistä ovat Zsum käyrien laskeva trendi ja vastaavasti koko lämmityksen hyötysuhteen nouseva trendi.

Lämmön keskihinta
Ollakseen ”kartalla” lämmityssysteemin tehokkuuden ja taloudellisuuden kanssa, aivan avain asemassa on tietää mitä lämmityslaitteiden sekakäytöllä, huomioiden lämmityslaitteiden hankintahinta, lämpö (c/kWh) todellisuudessa maksaa. Oheisessa kuvassa 4 on lämmön yksikköhinnan kehitystä kun lämmön tuottamiseen tarvittavat tekijät on huomioitu lämmön yksikköhinnassa. Mukana kuvassa on olemassa olevien Midean valmisteiden lisäksi vertailun vuoksi muitakin laitteita jotka olivat ehdolla v 2009. Näiden osalta käyrät eivät perustu todellisuuteen koska ne eivät ole käytössä ja saattavat sisältää virhettä mutta antavat osoituksen siitä että hankintahinnalla on hyvin suuri vaikutus lämmön yksikköhintaan. Käyrien aaltomaisuus johtuu siitä että hankintahinnan osuus ei laske keskihintaa kesäaikana pienestä
lämmöntarpeesta ja tuotosta johtuen.


Energian tuotto ja COP laskentaa
Taloautomaatiossa on useampi ohjelma jotka laskevat hieman eri tavoin toisen huoneilmastointilaitteiden ja Diy Vilp:in kumulatiivista COPia energian tuottoa, kulutusta jne . Tässä alla on eräs ohjelman pätkä joka käynnistyi 25.9.2011 ja on laskenut siitä lähtien toisen huoneilmastointilaitteen ( hilp) tuottamaa lämpöenergiaa. Laitoin tuolloin ohjelmariville muistiin senhetkisen sähkömittarilukeman ja näillä tiedoilla on laskettavissa pitkäajan COP arvo. On huomattava että laskuri lisää muuttujaan W1 tuotettua energiaa joka minuutti ja se tarkoittaa sitä että tähän mennessä on kertynyt W1 arvolle lähes miljoona laskentakertaa. Tämä taas tarkoittaa mielestäni sitä jos laskentarutiinissa olisi suurta virhettä niin COP arvo näin suurella laskentatiheydellä ja määrällä kasvaisi joko poskettoman suureksi tai tulisi negatiiviseksi. Näin ollen esim kk laskentajakso eri laskentamalleissa on mielestäni aika tarkka.

Koodi
5 ;-- Energialaskuri 2
10 Z=60
..
100 -- Loop
110 Tp:=$141.MW; Ti:=$140.MW; -- Puhallus ja imuilman lämpötilamittaus
8001 ;-- W1 on hilpin kum energia 25.9. 2011 klo 18 alk. Sml on 9659
8050 It:=(1.3-POS(Tp,0,60)/100*2);-- Ilman tiheys kg/m3 puhallusilmasta Tp ajan Z välein
8100 IF (Tp-Ti)>10 THEN Vi:=450 ELSE Vi:= 300;-- Ilman tilavuusvirtaehto
8200 W1:=W1+It*Vi*0.24*(Tp-Ti)/860*Z/3600*([40]Fv=0)*([100]P>150);-- Antoenergia
9999 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 100

Muuttujan W1 arvo, joka on tuotettu lämpöenergia, on nyt 23100 ja sähkömittarin lukema on nyt 17329. Näistä on laskettavissa koko ajan COP joka on 23100/(17329-9659)= 3. Luku saattaa olla karvan yläkantissa mutta niin kuin edellä totesin niin COP on lyhyemmällä tarkastelujaksolla ja tällä laskentarutiinilla riittävän tarkka. Rivillä 8200 [40]Fv=0 tarkoittaa nelitieventtiilin asentoa ja jos se on jäähdytyksellä niin Fv arvo on 1 ja koodissa se tarkoittaisi False eli nollaa jolloin W1 arvo ei kasva. [100]P>150 tarkoittaa sitä jos ottoteho on pienempi kuin 150 Wattia niin koodissa se tarkoittaisi False eli nollaa ja W1 arvo ei kasva. Sähkömittari laskee koko ajan kulutettua sähköä riippumatta em seikoista.

Olettaen että tämä 23100 kWh/23 kk tuotto olisi oikein ja toiminta olisi ollut samalaista niin tästä saataisiin 4 vuoden aikana tuotetuksi lämpöenergiaksi 48/23*23100 kWh= 48200 KWh. Samana aikana hilp on kulunut sähköä 17329 kWh jolloin totaali energian säästö tällä yhdellä noin 600 € maksaneella laitteella olisi neljän vuoden aikana noin 30800 kWh.


Että tälläistä edullisista kiinalaisista vehkeistä tällä kertaa. Smiley211007

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Aiempien mielipiteiden perusteella kiinalaisia huoneilmastointilaitteita kohtaan kielteisesti suhtautuva tällä foorumilla saattaa saada "itkupotkuraivarin" /a020 siitä jos ne Son` in kiinalaiset Midean valmisteet pelittävät vieläkin. Valitettavasti tai onneksi, miten vaan, viides vuosi pärähti käyntiin ja alla on krafiikkaa todisteeksi tämänhetkisestä toiminnasta. Suoritustaso on edelleen ainakin tällä ulkolämpötilalla hyvä ja täysin esittämis- ja vertailukelpoinen suhteessa muiden vastaaviin esityksiin.

Krafiikan selitystä ylempi kuva jossa on lämpötiloja
Ulkolämpötilan mittauspiste on koko taloautomaation yhteinen jota käytetään kaikissa säädöissä missä tarvitaan ulkolämpötilatietoa esim Midean säätö, Diy Vilpin säätö, patteriverkon säätö ja astepäiväluvun laskenta. Anturi on Landis & Gyr Ni1000 tyyppiä ja paikka valittu sellaiseksi joka antaisi mahdollisimman oikean ulkolämpötilan. Se on toisessa rakennuksessa noin 2 m korkeudella. Tarkkuus on luokkaa 0,1 astetta.

Höyrystin ylä ja ala mittaukset ovat höyrystimessä siis ulkoyksikössä patterin ylä ja alaosassa ja ovat samaa Landis & Gyr in tai Siemenssin Ni 1000 tyyppiä ja tarkkuus on samaa luokkaa kuin edellä.

Imuilman mittaus on sisäyksikön yläosassa lähellä kennoa ja sen keskivaiheilla ja on samaa Ni1000 tyyppiä ja tarkkuus on samaa luokkaa kuin edellä. Puhallusilman mittaus on kennon keskivaiheilla hiukan se vasemmalla puolella ja erilaisin mittauksin paikka edustaa puhallusilman keskiarvoa ja on edelleen samaa Ni 1000 tyyppiä.

Ni1000 on käytössä olevan PRV1 keskusyksikön oletus lämpötila- anturityyppi ja mittausarvo/ bittimuunnos fysikaaliseksi suureeksi eli astetta C tapahtuu automaattisesti.

Alempi kuva jossa on COP: t ja tehot
COP:t ja tehot lasketaan em taloautomaation keskusyksikössä. Teho lasketaan käytännössä KWh mittarin pulsseista
(2000 imp= 1 kWh). COP lasketaan periaatteessa aikanaan Teukan lanseeraamalla koti- Cop kaavalla jota kehitelty
siten että hetkellisen COP:n jota Koti- COP: lla lasketaan lisäksi lasketaan Vrk alusta COP, Viikon alusta COP, Kk alusta COP ja vielä Vuoden alusta COP. Jotta näiden laskenta olisi mahdollista, lasketaan myös vastaavana aikana tuotettu lämpöenergia ja tietenkin kulutettu sähkö. Tämäntyyppisessä laskennassa ja ohjelman teossa syntyy aina virheitä mutta sitä mukaa kun niiden mahdollisuutta on tullut ajan myötä esiin niin olen koittanut korjata laskenta rutiineja oikeammaksi. Näitä on selostettu aiemminkin.

Edellä olevien krafiikan tietojen lisäksi tallettuu toistakymmentä muuta mittaustietoa. Diy Vilp seurannasta tallentuu niinikään noin 20 erilaista mittaustietoa. Näiden dedalji mittaustietojen lisäksi tallentuu joka tunti kaikkien mittareiden
lukemat ja ulkolämpötila. Nämä viimemainitut siirretään tietokantaan ja taisin jo aimmin kertoa että tässä on aika työläs vaihe meneillään konvertoida ja siirtää näitä tietoja uuteen Debian palvelimeen. Erilaista dataa on tallella "miljoonia" rivejä ja täällä on ollut niistä esillä murto- osa.

Mitä hyötyä tälläisestä on? Smiley211006
Teknisessä mielessä huoneilmastointilaite on lämmityslaite muiden joukossa ja kun sitä voidaan ohjata taloautomaatiosta käsin (käytännössä RT sensorin korvaus taloautomaation ohjauksella) tällä on joitain käytännön etuja:
- eri lämmityslaitteiden käyttö saadaan selektiiviseksi eli ensin käytetään edullisin hyödyksi
- (huone) lämpötilan säätö on 0,1 asteen välein säädettävissä samoin kuin esim patteriverkon säätö
- aikaohjelman monipuolinen käyttö mm asetusarvojen muutoksissa
- monipuolinen seurantamahdollisuus
- energian säästöä

Ja sitten se mahtavin, eläkevaarillakin on jotain puuhaa. Smiley211004

Muuutama kommentti krafiikasta
Ylemmässä lämpötila, teho ja COP kuvassa on noin 4 vrk ja kuvaa menee aika sekaiseksi. 25.. 26.9 on aika hässäkkä
ja tuolloin oli todella kosteaa ulkona ja lämpötila 0 kahtapuolen. Tämä tarkoitti käytännössä tavanomaista tihempää
sulatusta.

Alemmassa vastaavassa kuvassa tätä on tarkasteltu tarkemmin. Eipä tuossa mitään erityistä. Aiemmin kirjoitin että kylmäainetta pitäisi ehkä lisätä. Ei ole vielä lisätty.

Tämä ulkoilman kosteuden vaikutus huoilmastointilaitteen ja myöskin DIy Vilpin ulkoyksikön huurtumiseen on kiinnostanut.
Tähän on tulossa helpotus kun sain hankittua edullisesti parikin sellaista kosteusanturia jotka sopivat taloautomaatioon.
(24V Ac ja 0..10 V Dc ulostulo/ 10.. 95% Rh). Smiley211001

Hyvää syksyn jatkoa!