Hitachi SX Premium mittauksia

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Jatketaan taas 18SX8 mittauksien esittelyä kun joulukinkkukin jo on historiaa.
Taas tuli havainnollista tietoa pyyntilämpötilan vaikutuksesta ottotehoon. Paukkupakkaset osuivat meillä 23.12. ja 27-28.12 pudotin pyyntilämpötilan 25 C -> 24 C ja siitä seurasi huomattava ottotehon pudotus (sininen ympyrä graafissa). Pyyntilämpötilaan pudotus sai aikaan vain 0,5 C alenemisen sisälämpötilassa, 22 C -> 21,5 C. Näinkin pienellä muutoksella Hitachi SX palkitsee huomattavilla säästöillä. Hysteressin vaikutus lienee jo tasoittunut kahdessa vuorokaudessa. Onko muilla Hitachi SX omistajilla samanlaisia havaintoja?

 

[VesA]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Onko kyl outo sitten, tai onko? ken tietää, mut luulis et kiukunkeräyksessä tulis enemmän lämpöö sisälle. Mullakin Ursula tekee kiukunkeräystä ja coppi on kyl huonoimmassa kohtaa 1,8 vaiheilla mut sit taas aika nopeesti 2.5-2.8. Esim jos mulla otto 1400w niin reilu 3000w tuotto, tämä juuri sulatuksen jälkeen ja kun keli ulkona -10 ja enemmän.

Nyt meni ohi topicin sorry.

Pitkä kiukunkeräys lyhentää sulatusten välistä aikaa radikaalisti. Noissa Argoissa lähtö sulatuksen jälkeen on lähinnä arvottu, ja samoilla keleillä sulatusväli voi olla 30min -> 120min riippuen siitä kuinka edellisen sulatuksen jälkeen jatkettiin lämmittelyä.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Parempi olisi keskustella muut aiheet muualla eikä Hitachi SX Premium keskustelua sekoittaen.
Jatkoa eiliseen pyyntilämpötilan pudotukseen. Jo kolme vuorokautta alenevilla ottotehoilla verrattuna 25 C pyyntilämpötilaan.
Muita lisälämpöjä tai säätöjä en ole kolmeen vuorokauteen tehnyt. Löytyykö muilta SX Premium omistajilta jo vastaavaa tietoa.

 

[Nikon]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Hei
minkälaista mittauskalustoa suosittelette tämän tyyppisiin mittauksiin ?
-nyt on 2-kanavainen lämpömittari K-tyypin antureilla, toki tälläkin saa lämpötila eron varsin kätevästi ja tehot laskettua..
mulle tulossa 25sx tammikuun aikana..
-jp

Parempi olisi keskustella muut aiheet muualla eikä Hitachi SX Premium keskustelua sekoittaen.
Jatkoa eiliseen pyyntilämpötilan pudotukseen. Jo kolme vuorokautta alenevilla ottotehoilla verrattuna 25 C pyyntilämpötilaan.
Muita lisälämpöjä tai säätöjä en ole kolmeen vuorokauteen tehnyt. Löytyykö muilta SX Premium omistajilta jo vastaavaa tietoa.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

minkälaista mittauskalustoa suosittelette tämän tyyppisiin mittauksiin ?

Näissä mittauksissa käytän omaa La Crosse WS-2355 sääasemaa jolta saan vuorokauden (klo 00:00:00 - 23:59:59) keskilämpötilan hyvin tarkkaan.
Tehomittauksessa käytän OWL CM160 joka myös antaa tarkan vuorokausikulutuksen (kWh) em. aikajaksolle. Loput onkin sitten manuaalista tiedon syöttämistä MS Excel taulukkoon ja graafin tekemistä, ei kovin työlästä kuitenkaan. Sisälämpötilankin saan helposti oman sääaseman sisäyksiköltä, sisä- ja ulkoilman kosteudetkin kirjautuvat sääasemalla.

Liitteenä uusi graafi kun pyyntilämpötila on ollut 24 C neljä vuorokautta 25 C sijaan. Säästö on melkoinen kun ajaa pumppua turhaa repimättä.

 

[Maalainen]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Liitteenä uusi graafi kun pyyntilämpötila on ollut 24 C neljä vuorokautta 25 C sijaan. Säästö on melkoinen kun ajaa pumppua turhaa repimättä.

Onko sisälämpö laskenut vastaavasti? vai tehdäänkö se nyt jollakin muulla kuin ilp:llä?

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Onko sisälämpö laskenut vastaavasti? vai tehdäänkö se nyt jollakin muulla kuin ilp:llä?

Sisälämpö on laskenut 0,3 - 0,5 C. Kaikki muut säädöt ja asetukset muuttumattomat. Ei edes takka eikä sauna ole ollut päällä neljän viimeisen vuorokauden aikana. Trendi on ilmeisesti pysyvä ja johtuu vain pyyntilämpötilan 1 C pudotuksesta. Tehomittauskin on tehty samalla OWL CM160 mittarilla koko ajan 14.12. alkaen.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Pieni lumimyräkkä yllätti Hitachin, ja se päätti tehdä tupla sulatuksen. ??? En ole aikaisemmin huomannut vastaavaa. Kaiken kukkuraksi seurasi ilmeisesti suodattimien puhdistus heti perään. Yleensä tämä puhdistus on ollut säännöllisesti kerran vuorokaudessa n. klo 19
Pitänee käydä tarkastamassa tilanne ulkona pumpun luota, ettei mitään yllättävää ole tapahtunut. Tiputin pyyntilämpötilaa klo 12 vielä alemmaksi 24 C -> 23 C kun ulkonakin pakkanen oli lauhtunut aamulla -2,5 aseteeseen C
Lämpöä tulee riittävästi (+22 C sisällä) ja puhallus edelleen automaatilla. Pienemmässä 30 m2 tilassa sisälämpötila putosi yhden asteen 10 tunnissa kun laskin siellä pyyntiä 23 C - 22 C ja jäi tasaiseen 22,5 C lämpötilaan. Siellä ei ole automaattista tehomittausta PC:lle

Kuva kertoo havainnollisesti tapahtuman.

Tarkistin ottotehoja muutaman tunnin taakse päin, pysähdys ei ollutkaan suodattimien puhdistus vaan katkokäyntiä nyt kun lämmön tarve on pienentynyt huomattavasti ulkolämpötilan lämmetessä.

Ulkoyksikön tarkistus ei tuottanut yllätyksiä. Hitachi oli puhdas kuin laatikosta nostettu ja pulkka täynnä jäätä kuten pitikin olla.

 

[Nikon]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Mitenkäs tuo pyynnin tiputus näkyy ulospuhalluslämpötilassa ja paljonko on DT ?
-kun ottoteho pienenee niin miten vaikuttaa pauhaluslämpötilaan ja COP:iin
-jp

Tiputin pyyntilämpötilaa klo 12 vielä alemmaksi 24 C -> 23 C kun ulkonakin pakkanen oli lauhtunut aamulla -2,5 aseteeseen C
Lämpöä tulee riittävästi (+22 C sisällä) ja puhallus edelleen automaatilla. Pienemmässä 30 m2 tilassa sisälämpötila putosi yhden asteen 10 tunnissa kun laskin siellä pyyntiä 23 C - 22 C ja jäi tasaiseen 22,5 C lämpötilaan. Siellä ei ole automaattista tehomittausta PC:lle

Kuva kertoo havainnollisesti tapahtuman.
[/quote]

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Mitenkäs tuo pyynnin tiputus näkyy ulospuhalluslämpötilassa ja paljonko on DT ?
-kun ottoteho pienenee niin miten vaikuttaa pauhaluslämpötilaan ja COP:iin
-jp

En ole mittaillut puhallus- ja imulämpötiloja pariin viikkoon. COP on ilmeisesti optimaalinen kun huoneen lämpötila ja pyynti on lähellä toisiaan, joka on koko puuhan tarkoitus. Annan pumpun hoitaa puhallusmäärän ja -lämpötilan kuten parhaaksi näkee ja luotan Hitachin Fuzzy logiikkaan, jatkuva COP mittaaminen epävarmoin tuloksin ei kuitenkaan lyö leiville.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Kokeilin tuota lämpöpyynnin tiputusta.Täällä on ollut noin -10 astetta pari vuorokautta,mökki rupesi kyllä jäähtymään 23 asteesta alaspäin 22.Pyynti tiputettu 26 asteesta 24 eli täytyy palata takaisin entiseen.Ottotehot kyllä tippuivat jonnekin 400 w tienoille.

Taisit tiputtaa pyyntilämpötilaa liikaa yhdellä kertaa. Yksi aste kerrallaan ja 10 tuntia odotusta, että lämpötila tasoittuu. Eri kokoisissa tiloissa käyttäytyminen tuntuu myös olevan erilainen. Isompi reagoi hitaammin ja pienempi nopeammin muutokseen. Lisälämmöt ja ulkolämpötilan muutokset vaikuttavat tietenkin myös.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Hitachi 18SX8 mittaukset jatkuvat 120 m2 tilassa tuoreella ottotehokäyrällä, jossa ulkolämpötila (käännetty 180 ast) ja sulatusajankohdat (mustat pisteet). Mittausjakso ottoteholle ja ulkolämpötilalle on tarkalleen yhden tunnin keskiarvo. Aikaisemmin joku foorumilla väitti, että ILP (varsinkaan Hitachi) ei mittaa eikä ainakaan huomioi ulkolämpötilaa sisälämpötilan säädössä. Tämä graafi todistaa, että ainakin Hitachi SX premium pumput mittaavat ja huomioivat hyvinkin tarkasti ja jopa ennakoiden säätää tehoja myös ulkoilman mukaan. Todellisuudessa ulkoyksikössä on jopa kolme eri termistoria mittaamassa erilaisia lämpötiloja.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Jatkan vielä saman mittaussarjan esittelyä, koska se näyttää mielenkiintoisella tavalla mitä Hitachi Premium 18SX8 tekee kun 0 C ohitetaan ja sulatukset lakkaavat kokonaan. Lähellä 0 C tulee ensiksi kaksi erittäin pitkää sulatusjaksoa ja sitten vasta sulatukset loppuvat kokonaan (katkokäynti alkaa myös + lämpötiloissa). Näiden kahden supersulatuksen tehopiikkikin näkyy niiden kohdalla. Tiedettähän tämä ei ole, mutta mielenkiintoisia ilmiöitä tulee esiin laitteesta ja kertoo "Jaappanin" insinöörien korkeasta tasosta kun ovat suunnitelleet tämän Premium SX sarjan (ja tietysti monta muutakin hyvää laitetta) meidänkin pohjoisiin olosuhteisiin sopivaksi.

 

[jarip]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Hitachi 18SX8 mittaukset jatkuvat 120 m2 tilassa tuoreella ottotehokäyrällä, jossa ulkolämpötila (käännetty 180 ast) ja sulatusajankohdat (mustat pisteet). Mittausjakso ottoteholle ja ulkolämpötilalle on tarkalleen yhden tunnin keskiarvo. Aikaisemmin joku foorumilla väitti, että ILP (varsinkaan Hitachi) ei mittaa eikä ainakaan huomioi ulkolämpötilaa sisälämpötilan säädössä. Tämä graafi todistaa, että ainakin Hitachi SX premium pumput mittaavat ja huomioivat hyvinkin tarkasti ja jopa ennakoiden säätää tehoja myös ulkoilman mukaan. Todellisuudessa ulkoyksikössä on jopa kolme eri termistoria mittaamassa erilaisia lämpötiloja.

Kolme on kovin vähän, kun Panan ulkoyksikössä on niitä jopa neljä. Kaksi mittaa nesteen/kaasun ja kompuran lämpötiloja ja yksi kennoa. Neljännen tehtävä on mittailla ulkolämpötilaa, jolla luultavasti ohjataan sulatusta ja kompuralämmitintä. Antureita on jopa viisikin, koska yksi on kaksiosainen.

Sisäyksikössä on vain kolme anturia, joista yksi mittaa imulämpötilaa joka on kaikissa pumpuissa varsinainen lämmityksen ohjaus. Mistäpä muualta tehontarpeen saisi selville kuin tuosta yhdestä anturista jos ei ole kake- tms mittausta. Ulkolämpötilaa mittaavalla anturilla ei ole tässä asiassa mitään roolia, vaan sillä ohjataan muuten prosessia.

Muutenkin hitsu pelaa ja sulattelee kuten muutkin vehkeet. Ainakaan mitään muista poikkeavaa tai älykkäämpää ei ole tullut esille. Sulatuksetkin näyttävät olevan kellon perässä pakkasella, jossa olisi kehittämistä niillä "jaappanin pojilla". Nuo "supersulatukset" näyttävät olevan ainoita täsmäsulatuksia, pikkupakkasella kellotetaan riippumatta huurteen määrästä. Esim Pana saattaa vetäistä 6 tunnin lämmitysjakson pikkupakkasella, jos huurretta ei ole tukkimassa kennoa. Sitten tehdään tuo "supersulatus" ja vettä tulee se vakio n. litra. Keväällä saattaa vetäistä sulattamatta päivätolkulla, vaikka pakkasta olisi välillä enemmänkin kun ilma on kuivaa. Paras tulos oli 3 viikkoa yhteen pötköön.

Kun katsoo noita graafeja, niin eihän noissa mitään ennakointia näy, vaan tehokäyrä tulee hieman jäljessä kuten yleensä. Ottotehonlasku ja nousu voimakkaasti lämpötilan muuttuessa taas johtuu COP muuttumisesta, jolloin pumppu säätää normaalisti kompuran kierroksia. Imulämpötila pysynee vakiona, joten pumppu toimii normaalisti. Eikä tuota asiaa pidä edes tarkkailla tuolla tavalla, vaan seurata sisämittaria jonka pitäisi pysyä samassa lämpötilan heitellessä ulkona.

Rafu ei ole vieläkään kertonut, paljonko sitä sähköä, öljyä ja puuta kuluu vuositasolla?

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Rafu ei ole vieläkään kertonut, paljonko sitä sähköä, öljyä ja puuta kuluu vuositasolla?

Kyllä kertoo kun ehtii, leipätyötäkin on tehtävä. Hyvä, että Panasonic tiedot on sinulla hanskassa samaan pyrin omissa vaatimattomissa mittauksissa.

 

[MJH]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Sulatuksetkin näyttävät olevan kellon perässä pakkasella, jossa olisi kehittämistä niillä "jaappanin pojilla".

Tarkoitatko, etta riippumatta ulkoyksikon kennon lampotilan muutoksista, sulatusvali on esim 45min pakkasen ollessa valissa -3 ..+3 ja esim 80min pakkasen ollessa valissa -20...-3?
Miten tuo on Panasonicissa?

 

[jarip]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tarkoitatko, etta riippumatta ulkoyksikon kennon lampotilan muutoksista, sulatusvali on esim 45min pakkasen ollessa valissa -3 ..+3 ja esim 80min pakkasen ollessa valissa -20...-3?
Miten tuo on Panasonicissa?

Tarkoitan että älykäs sulatus tapahtuu kennoanturin ohjaamana siten, että sulatustilanne perustuu kennon jäähtymiseen tiettyyn lämpötilaan. Sulatustarve havaitaan lämpötilan laskiessa liian alas, joka taas aiheutuu kennon huurtumisesta kun ulkoilma ei kykene pitämään lämpötilaa rajan yläpuolella. Ainoa syy sulatukseen on siis kennon huurtuminen. Sula tai osittain huurtunut kenno ei sulatusta käynnistä, eikä kello puutu peliin. Näin ainakin Panan insinöörit on homman funtsineet ja homma toimii tuonne -11 C pakkasille, jolloin järki loppuu ja alkaa kellosulatukset.

Huomionarvoista Panan tekniikassa on lähes vakiomäärä vettä sulatuksen yhteydessä, eli n. litra. Sekin kertoo sulatuksen pienestä älystä ja edusta, Pana ei ryhdy sulattamaan jos vettä ei ole tulossakaan. Silloin sulatusväli saattaa olla välillä 40 min - ääretön, jos tämä pakkasraja ei tule vastaan. Keväällä pikkupakkasilla ja kuivilla ilmoilla sulatuksia ei edes ole. Eilen oli n. 5 C pakkasta ja paukautin takkaan tulet. Pana ajeli osatehoilla 250 - 350 W kuusi tuntia ilman sulatuksia. Sitten tuli se litra vettä. Aamulla oli -9 ja takka hieman jäähtynyt. Pana oli suorittanut kaksi sulatusta yön aikana ja ajeli tehoilla 500 - 700 W. Siis kaksi sulatusta/9 tuntia. Ja 2 litraa vettä/jäätä, välissä yksi jääkansi ämpärissä.

Jotkut ovat viritelleet näitä Panoja toimimaan yhtä mukavasti myös kovemmilla pakkasilla. Itse en näe siihen silti tarvetta, koska jakson pidennys ei paljonkaan nosta COP-arvoa. Lähinnä nostaa kokonaistehoa ja sitä kautta muun lämmityksen tarpeen vähenemistä. Sulatus pitäisi saada kokonaan pois, joka taas haittaa öljynkiertoa. Tuplaaminen ei suuria tee.

Toki Hitachi toimii ihan kivasti ja on hyvä pumppu, mutta tuolle turhasulatukselle pikkupakkasella voisi tehdä vielä jotakin. Siellä nimittäin tehdään koko vuoden suurimmat säästöt. Kovilla pakkasilla Hitachi toimii paremmin, mutta kellottamalla sekin. Voisi olla kerralla vaikka 3 tuntia tai jotenkin haistella onko tositarvetta olemassakaan. Taitaa tässäkin se kompuraöljyhomma kuitenkin olla taustalla?

 

[Deleted member 1344]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tarkoitan että älykäs sulatus tapahtuu kennoanturin ohjaamana siten, että sulatustilanne perustuu kennon jäähtymiseen tiettyyn lämpötilaan. Sulatustarve havaitaan lämpötilan laskiessa liian alas, joka taas aiheutuu kennon huurtumisesta kun ulkoilma ei kykene pitämään lämpötilaa rajan yläpuolella. Ainoa syy sulatukseen on siis kennon huurtuminen. Sula tai osittain huurtunut kenno ei sulatusta käynnistä, eikä kello puutu peliin. Näin ainakin Panan insinöörit on homman funtsineet ja homma toimii tuonne -11 C pakkasille, jolloin järki loppuu ja alkaa kellosulatukset.

Älykäs ja älykäs... Pakkasella Panasonicin sulatusalgoritmi on kutakuinkin tällainen:

• Jos kennon lämpötila on alle -11 astetta ja edellisen sulatuksen alusta on vähintään 40 minuuttia niin sulata

Ei siinä ole edes mitään siirtymistä 'kellosulatukseen', sillä tottakai kenno on alle -11 astetta kun ulkona on kylmä.

 

[jarip]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Älykäs ja älykäs... Pakkasella Panasonicin sulatusalgoritmi on kutakuinkin tällainen:

• Jos kennon lämpötila on alle -11 astetta ja edellisen sulatuksen alusta on vähintään 40 minuuttia niin sulata

Ei siinä ole edes mitään siirtymistä 'kellosulatukseen', sillä tottakai kenno on alle -11 astetta kun ulkona on kylmä.

Niin, tuolla mainitsinkin että järki loppuu tietyssä pakkasessa, oli syy mikä tahansa ja kello lopulta määrää tahdin. Pahempana itse kuitenkin pidän sitä että joissakin pumpuissa kellotus jatkuu ihan nollaan asti vaikka jakso olisi pidempikin. Kun pumpulla on vähän kuormaa, sulatuksen osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa. Pahimmillaan se saattaa olla kymmeniä prosentteja. Suurilla tehoilla (kovilla pakkasilla) asian merkitys vähenee kun sulatukseen kulunut energia on sama. Kokonaisteho toki laskee, joka on suurin haitta.

 

[janti]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Ei siinä ole edes mitään siirtymistä 'kellosulatukseen', sillä tottakai kenno on alle -11 astetta kun ulkona on kylmä.

Tässä tuo Panasonic E9DKEWin sulatusalgoritmi kokonaisuudessaan
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=402.0

 

[nackerton]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Taitaa tässäkin se kompuraöljyhomma kuitenkin olla taustalla?

Hmm, mikä öljyhomma?

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Jatketaan taas välillä otsikon mukaisella aiheella.
Hitachi 18SX8 120 m2 tilassa on selvästi saavuttanut maksimitehonsa kun pakkanen kiristyi -20 C kylmemmälle puolelle viime yönä.
Pienemmässä 30 m2 tilassa teho riitti vielä hyvin.
Lisälämpöjä ei ole otettu käyttöön kummassakaan, saunaakaan ei ole lämmitetty.
Sulatuksia en ole ottanut mukaan graafiin jotta foorumin jäsenillä olisi helpompi pysyä aiheessa mahdollisissa kommenteissa. Molempien ILPpien yhteenlaskettu ottoteho on esitetty 150 m2 sinisellä käyrällä. Molemmat ottotehomittaukset ovat identtisillä OWL CM160 sähkön kulutusmittareilla (induktio-virta mittaus vakiojännitteellä 230V) yhden tunnin keskiarvolla. Lämpötilat ovat myös yhden tunnin keskiarvoja sääasemaltani.

 

[VesA]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Eipä näytä tehontarve juuri ehtivän muuttua noin nopeissa sääilmiöissä. Ilmeisesti isompaan tilaan paistaa aurinko sisään ja pieneen ei ?

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Eipä näytä tehontarve juuri ehtivän muuttua noin nopeissa sääilmiöissä. Ilmeisesti isompaan tilaan paistaa aurinko sisään ja pieneen ei ?

Kiitos asiallisesta kommentista. Ei ole ottotehon muutokset tosiaan suuria. Aurinko on vielä tähän aikaan täälläkin niin matalalla, että ei osu yhteenkään suurempaan ikkunaan kummassakaan tilassa. Auringon vaikutus lämmitykseen pilvettömänäkin päivänä nyt korkeintaan 0,1% (max 450W aurinkopanelit näyttävät Soladin 600 Grid Tie invertterillä pyöreätä nollatuotantoa ja 5 - 6 W tehoa enimmillään lumettomana) Itse olen hieman huolestunut pienemmän tilan suuresta ottotehosta CM160:lla mitattuna, tai sitten vanha SilverCrest mittari näytti aivan liian vähän. Siellä on pyynti 22 C ja huone 22,0 C, suuremmasssa tilassa pyynti 24 ja huoneet 20,0 C +/- 0,2 C. Molempien puhallin on automaatilla ja viimeksi tänään tarkistin molempien jäätilanteen ja tyhjensin molempen alla olevat pulkat jäästä. Kennojen alla olevalla pohjalevyllä ei ollut mitään merkkejä jäästä. Huurrekin poistui sulatuksessa täydellisesti. Siirsin Lidl pistokemittarin pienempään tilaan mittaamaan ottotehoa OWL CM160 mittarin kanssa. Pitää nyt seurailla jatkossa mitä ottotehoja sekä Power Factor lukuja saan mitattua. Tässä vielä uusi päivitetty ottoteho - ulkolämpötila graafi.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Nyt alkaa ottotehot olla oikeassa suhteessa tilojen pinta-alojen kanssa. Pienemmässä 30 m2 toimistossa on noin 50 W loistelamput ja yksi tehokkaampi PC, ehkä 150 W näytöllä, ollut päällä työaikana (myös yksi 100 W ihminen), joka näköjään on vaikuttanut alentuneeseen ottotehoon ulkolämpötilan nousun lisäksi. Tässä tätä reaalimaailmaa ILPpien kanssa.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Vielä kerran jatkoa ottoteho - ulkolämpötila graafille. 30 m2 tilassa näkyy taas selvästi työpäivän pituus klo 08:00 - 17:00 ottotehoa alentavana. Molemmat pumput menevät nyt koko ajan ilman sulatuksia ja katkokäynnillä, mistä seuraa tarkempi sisälämpötilan säätö ja ottotehon säätö. Näin tarkkoja mittauksia en saanut aikaiseksi pistotulppamittareilla. On tuo CM160 jatkuva ottotehon mittaus tehnyt mittausasian helpoksi. Vielä on tulossa täydennystä OWL mittareille, monikanavainen langaton vastaanotin max 10 lähettimelle (4 kpl samanaikaisesti). Nyt voisin laittaa vielä koko talon kolmivaiheisen mittauksen täydentämään seurantaa. Tähän ne ensimmäisen vuoden tienistit sitten taitaakin upota.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tässä tuore ottoteho graafi jossa sulatuksien ottotehopiikit näkyvät selvästi (mittaustiheys 1 minuutti).
Tuolla suurella sulatusteholla sulatus toimii nopeasti ja tehokkaasti.
Ottotehon keskiarvo sulatuksineen on 367,3 W ja ukolämpötila mittausjakson aikana keskimäärin -5,9 C (alin -6,9 C ja ylin -4,7 C). Sulatusjaksot menevät tasaisesti noin 90 minuutin välein. Suhteellinen kosteus oli keskimäärin 91%

Tässä vielä suuremman, 120 m2 tilan graafi samalta ajalta ja olosuhteissa.

 

[janti]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Voisitko RAFU laittaa tarkemman kuvan yhdestä sulatusjaksosta?

Normaalisti ottoteho sulatuksien aikana vaihtelee ILPeissä kompressorin tehosta riippuen 800-1600 W välillä. Alla Sanyon 93 ja 123 mallien ottotehoja sulatuksien aikana.

 

[VesA]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tässä luontohavainto jota voi verrata Hitachiin.

Sanyo *3 vetää sulattaessaan aika vakion 800W ja lämpötilakäyristä näkee että sillä tehopiikki tulee kun systeemi vaihtaa lämmitykselle.
Sanyon ongelma on siinä, että se arpoo lämmitystarpeen uudelleen joka sulatuksen jälkeen, eikä muista millä säädöllä ajeltiin ennen sulatusta.

Tuota kuvaa saa tuijottaa jonkin aikaa.. ottoteho ei ole pääosassa mutta onse siellä. COPpikin vaihtelee.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Voisitko RAFU laittaa tarkemman kuvan yhdestä sulatusjaksosta?

Tässä tarkempi sulatuksen ottoteho 120 m2 tilassa.
Tarkoititko mahdollisesti sulatusten välissä olevaa aikaa myös, jolloin näkyisi kaksi sulatusta, yksi molemmissa päissä.

Lisäksi vielä sama taulukkona.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Kuvissa näkyy ero sulatuksen lopputuotten määrässä 120 m2 ja 30 m2 tilassa ja kennon olematon huurre 120 m2 tilan pumpussa.

Ei tuo säätilan mittauskaan näin talvella ihan ongelmatonta ole.

Tuulimittari vielä toimii, mutta suunta on jumittunut lumikasaan.

 

[janti]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tässä tarkempi sulatuksen ottoteho 120 m2 tilassa.
Tarkoititko mahdollisesti sulatusten välissä olevaa aikaa myös, jolloin näkyisi kaksi sulatusta, yksi molemmissa päissä.

Mielenkiintoinen tuo ottotehon käyttäytyminen tuossa sulatuksen lopussa. Näyttäisi siltä että kompressoria ei pysäytetä sulatuksen lopussa vaan 4-tieventtiilin siirto tapahtuisi "paineellisena" kompuran käydessä. Vai käykö tuossa todellisuudessa tuo ottoteho alle 700W:n esim. 100W kieppeillä sulatuksen lopuksi?

Ehkä RAFUn pitäisi pihtimittarin kanssa seurata yksi sulatus alusta loppuun, kun ilmeisesti nyt nuo ottotehot "arvotaan" energiamittarin välkähdysmäärästä aina minuutin välein.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Ehkä RAFUn pitäisi pihtimittarin kanssa seurata yksi sulatus alusta loppuun, kun ilmeisesti nyt nuo ottotehot "arvotaan" energiamittarin välkähdysmäärästä aina minuutin välein.

Ei täällä sentään hyllyt notku mittareista. Joudun nyt vain tukeutumaan tähän ei vilkkuvaan OWL CM160 virtamittariin jossa virta ja jännite (230V, asetettavissa 1 V tarkkuudella) kerrotaan ja saadaan teho yhden minuutin keskiarvona ulos Exceliin (desimaaleja löytyy tarvittaessa vaikka kuinka paljon). Tämä uusi sulatus graafi poikkeaa selvästi edellisestä. Laitan tämän Hitachi Fuzzy logiikan piikkin, vaikka kaikki foorumilaiset eivät sitä oikein tahdo sulattaa.

 

[janti]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Laitan tämän Hitachi Fuzzy logiikan piikkin, vaikka kaikki foorumilaiset eivät sitä oikein tahdo sulattaa.

No nyt näyttää normaalimmalta. Itse sulatus noin 6 min ja kokonaiskesto varmaankin noin 10 minuuttia puhalluksen lopusta siihen että puhallus taas alkaa.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tässä vielä ilta-askareena tänään tehty ottoteho ja puhalluslämpötila graafi. Ei tarvitse arvata mikä eri vaiheiden aikataulu on. Puhalluslämpötila ei ole kalibroitu, se on mukana vain havainnollistamaan tapahtumaa. Myöhemmin voin vielä väsätä sulatuskohdan vastaavan graafin. Hyvää lauantai-iltaa foorumilaisille.

 

[janti]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tässä vielä ilta-askareena tänään tehty ottoteho ja puhalluslämpötila graafi.

Tuossahan näyttäisi tuo itse sulatus tehtävän max ~1000 W ottoteholla.
Tuossa ylösajo/paineiden nosto tehdäänkin sitten täysillä tehoilla vaikka laite jää osatehoille käymään.=> Käytös muistuttaa Sanyon käytöstä.
Mitsu tekee milestäni tuon ylösajon kompressorin nimellisteholla elikä FA25 ylösajossa teho on noin 500W. Siitä sitten arvotaan joko tehoja ylös tai alas päin.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Jantin kanssa samat havainnot. Tarkemmassa graafissa sulatuksen korkein mitattu yhden minuutin keskimääräinen ottoteho 982 W.
Sulatuksen jälkeen kompura lähtee maks kierroksille ja ottoteho nousee korkeimmillaan yhden minuutin keskiarvolla tasaan 1400 Wattiin.
Olen nähnyt jopa 1650 W ottotehoja alkulämmittelyssä, tosin toisella mittarilla. Sulatukseen menee tuossa 5 min ja 10 minuutissa puhallusilma saavuttaa sulatusta edeltävän lämpötilan. Muunkinlaisia sulatusgraafeja Hitachi saa aikaiseksi tarpeen mukaan, toisin sanoen monipuolinen ja älykäs vehje.

Huom. "pallukat" ovat todellisia mittauspisteitä, viiva on niiden väliin piirretty pyöristetty viiva. Miinustehoja ei ole mitattu vaikka yhdessä kohdassa viiva alittaakin nollan. Katkoviiva on mittausjakson ottotehon keskiarvo 643,9 W.

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Tasaista tahtia mennään kun ulkona -5,9 C; 16 sulatusta (90 min jaksolla) vuorokaudessa 120 m2 tilassa. Paras energian säästöaika on nyt menossa. Marras- ja joulukuun energian lukemalasku 3322 kWh kulutuksesta oli 193,59 eur.
Kahden 18SX8 osuus tästä 1099 kWh.
Mikä mahtaa olla seuraavan laskun summa kun uudet verot alkavat purra. ???

 

[jarip]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Marras- ja joulukuun energian lukemalasku 3322 kWh kulutuksesta oli 193,59 eur.
Kahden 18SX8 osuus tästä 1099 kWh.

Aika paljon sähköä kului muualle, kun saunakin on puilla ja vesi öljyllä. Tuosta loppu 2223 kWh / 2 kk lähes puolet lienee mennyt ilmalämmitykseen? Itselläni on lähes samat kulutukset kokonaiskulutuksessa (3403) ja pumpulla (1155). Pattereita piti käyttää aika ahkerasti joulukuussa ja sauna+vesi (560 kWh) otti osansa. Loppu (168 meni yleissähköön, kylppärin lattioihin, LTO:n jälkilämpöön ja ajoittain pattereihin. Autokin oli paljon lämmityksessä ja täällä oli perhanan kylmä joulukuu.

Kannattaisikohan lisätä pumppujen pyyntiä/kulutusta, jolloin ilmalämmitys tippuisi pelistä? Onnistuneeko ollenkaan?

 

[RAFU]

Vs: Hitachi SX Premium mittauksia

Kannattaisikohan lisätä pumppujen pyyntiä/kulutusta, jolloin ilmalämmitys tippuisi pelistä? Onnistuneeko ollenkaan?

Kyllä pienemmälläkin tulisi toimeen jos aamulla sammuttaisi valot ja häipyisi muualle töihin ja illalla takaisin. Täällä eletään 24/7 ja pyöritetään kahta firmaa koneineen. Vaimo osaa kuluttaa erityisen paljon pyykinpesuun vajailla koneellisilla (jopa useampi satsi päivässä), ja sitten kuivauskone päälle jne. Muut asiat ovat aika hyvin optimoitu. Puun käyttö on kyllä olematonta, koska niistä joutuu täällä päin jopa maksamaan. Öljyn vuotuinen kulutus tippui yli 1500 L -> noin 700 L ILPpien ansiosta. Toista se on jossain kaukolämmitetyssä kaupunkiyksiössä 25 W lamppu katossa, elämänasenteen takia telkkari jätetty kauppaan ja eväät ikkunalaudalla.