Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Janos

Vakionaama
Onko makuuhuoneessa pelkkä tuloilma vai myös poistoilma? Jos pelkkä tulo pitää poistuvalla ilmalla olla ovirako tai muu reitti huoneesta. Yhtä venttiiliä ei välttämättä kannata alkaa säätämään riippuen järjestelmästä saattaa sekoittaa tasapainoa paljonkin, mutta jos alkaa säätämään niin vahinkoa ei pääse käymään kun raottaa säätämisen jälkeen ikkunaa ja nenällä tunnustelee että ilma virtaa hieman ulkoa sisäänpäin eikä toisinpäin.

Pelkkä tulo ja oven alla on kyllä kunnon rako että ilma pääsee poistumaan. En ole yhtä pelkästään säätämässä vaan mittaisiin kaikkien venttiilien ilmamäärät että täsmääkö ne suunniteltuihin ja mittauspöytäkirjoihin
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Noilla tiedoilla 2 nukkuvaa ihmistä tuottaa 24,8 dm3/h hiilidioksidia ja 1200ppm saavutetaan makkarissa 8,6 l/s 400 ppm tuloilmavirralla. Jos suunniteltu ilmavirta on päämakuuhuoneen minimi 12l/s niin aika lähellä ollaan. Ovea kiinni pidettäessä minimiä suuremmat ilmavirratkin ovat siis perusteltuja käyttää.

(24,8 dm3/h / 3600 s * 1000)/(1200ppm - 400ppm) * 1000 = 8,6 dm3/s

Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella
 
Viimeksi muokattu:

haraldh

Vakionaama
Onko makuuhuoneessa pelkkä tuloilma vai myös poistoilma? Jos pelkkä tulo pitää poistuvalla ilmalla olla ovirako tai muu reitti huoneesta. Yhtä venttiiliä ei välttämättä kannata alkaa säätämään riippuen järjestelmästä saattaa sekoittaa tasapainoa paljonkin, mutta jos alkaa säätämään niin vahinkoa ei pääse käymään kun raottaa säätämisen jälkeen ikkunaa ja nenällä tunnustelee että ilma virtaa hieman ulkoa sisäänpäin eikä toisinpäin.
Meillä ovirako ei oikein riittänyt, tai oikeasti oven pitäminen täysin auki ei riittänyt. Ilmanvaihdon säädössä huomattiin sitten että nykyisen makkarimme on alunperin suunniteltu yhdelle henkilölle. Kun nukuimme siinä molemmat nousi CO2 liiaksi yön aikana. Lisäsin oven yläreunaan kolme 12 cm PC-tuuletinta että sain lisäilmaa käytävästä makuuhuoneeseen niin se riitti alittamaan 800 ppm tason. Nykyään kun ilmanvaihto on säädetty uusiksi niin että virtaama (muistaakseni 12 l/min) riittää kahdelle on taso pysynyt maks 700 ppm tasolla öisin. Taisi se 6 l/min olla riittämätön määrä todella vaihtamaan ilma huoneessa.
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Meillä ovirako ei oikein riittänyt, tai oikeasti oven pitäminen täysin auki ei riittänyt. Ilmanvaihdon säädössä huomattiin sitten että nykyisen makkarimme on alunperin suunniteltu yhdelle henkilölle. Kun nukuimme siinä molemmat nousi CO2 liiaksi yön aikana. Lisäsin oven yläreunaan kolme 12 cm PC-tuuletinta että sain lisäilmaa käytävästä makuuhuoneeseen niin se riitti alittamaan 800 ppm tason. Nykyään kun ilmanvaihto on säädetty uusiksi niin että virtaama (muistaakseni 12 l/min) riittää kahdelle on taso pysynyt maks 700 ppm tasolla öisin. Taisi se 6 l/min olla riittämätön määrä todella vaihtamaan ilma huoneessa.
Teille tulee makuuhuoneeseen tuolla samalla laskukaavalla 23 l/s raitista ilmaa no eipähän ole tunkkaista. :cool: Kuinka alas suhteellinen kosteus tippuu paukkupakkasilla?

(24,8 dm3/h / 3600 s * 1000) / (700ppm - 400ppm) * 1000 = 22,9 dm3/s

Tuli vielä pari skenaariota mieleen CO2 lukemien noususta yksittäisessä huoneessa. Eli jos katossa oven läheisyydessä on suuntaava KTS venttiili epähuomiossa suunnattu ovea kohti aiheuttaa se ilmavirran kulkemisen ainakin osittain huoneen ohi. Puhallussuunta saattaa olla merkittynä iv-suunnitelmaan. Käytännössä siis tuloilma puhallettaisiin suoraan "poistoventtiiliin" yhden huoneen osalta. Suuntaavalla ja ei suuntaavalla myös eri säätökäyrät niin kuin myös eri valmistajan venttiileillä paine-erolla mitattuna. Pahimmassa tapauksessa siis IV-säätäjällä on paine-eromittari jossa väärän valmistajan suuntamattoman KTS venttiilin säätökäyrä valittuna. Millimetrin tarkasti on mitannut aukeaman samalla suunnaten mittaustulosta alemman puhalluksen suoraan huoneesta ulos. :hmm:

Vaikea sanoa onko tämmöinen kuinka yleistä ilmanvaihtohan on vähän henkimaailman juttuja ja riippuu paljolti ihmisestä kuinka aistii ilmanlaatua. Ei varmaankaan kaikista motivoivin ympäristö ylisuorittaa kun valituksen määrä voi tuntua vakiolta yhden asiakkaan ollessa tyytyväinen 5 l/s ja toisen valittaessa sisäilmaongelmista vaikka säädöt olisi tapissa. :D
 

haraldh

Vakionaama
Kyllä tuo on käynyt 20%-issa, taitaa olla anturin minimi mitä mittaa. Tuo suuntaava venttiili on hyvä pointti, meillä on sellainen mutta mittaaja oli kyllä osaava ja osasi kaikki nämä venttiilityypit ulkoa ja osasi katso taulukosta oikeanlaisen.

Screenshot at 2024-02-29 11-28-44.png


Voi hyvin olla että meillä oli aikaisemmin joku oikosulku virtauksessa ja siitä syystä vaimon mielestä oli tunkkaista. Vaimo on erittäin herkkä tällaisille asioille, itse en niinkään. Hyvin nukun pienessä veneessä neljän muun henkilön kanssa. Huomasin toisaalta kyllä että nukun nykyään paremmin tällä ilmanvaihdolla.
 

Janos

Vakionaama
Noilla tiedoilla 2 nukkuvaa ihmistä tuottaa 24,8 dm3/h hiilidioksidia ja 1200ppm saavutetaan makkarissa 8,6 l/s 400 ppm tuloilmavirralla. Jos suunniteltu ilmavirta on päämakuuhuoneen minimi 12l/s niin aika lähellä ollaan. Ovea kiinni pidettäessä minimiä suuremmat ilmavirratkin ovat siis perusteltuja käyttää.

(24,8 dm3/h / 3600 s * 1000)/(1200ppm - 400ppm) * 1000 = 8,6 dm3/s

Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella

Eikö juuri tällä laskukasvalla ppm pitäisi pysyä reilusti alle 1200 kun tulo kuitenkin on se 12l/s. Jos siis 8,6 pitäisi vasta olla se 1200 niin onhan tuossa 50% enemmän litroja.
Neliöitä 11 ja huoneessa liukuovikaapisto jossa ovet kiinni että pienentää ainakin oman pään mielestä neliöitä noin 1,8m2 ja kuutioita 4,5.
Eli huoneessa olisi noin 26,5m3 ja tuloilma 43,2m3 että ei ihan kahta kertaa tunnissa vaihdu ilma.
No täytyy mittari hommata ja koittaa mitata, tehostusta ei voi pitää päällä kun siitä alkaa kauhea humina
 

mimique

Tekninen taiteilija
Tilasin testiin kiinteät mittarit mallia HK Intrument DPT-Priima 2 kpl ja yhden staattisen paineportin. Tarkkus on 0.4 % ±0.4 Pa mitatusta paineesta.
Kuinka hyvin nuo DPT-Priimat säilyttävät paine-eron nollauksen?

Minulla on ilmamäärän mittauksessa HK Instrumentsin Modbus-liitäntäinen DPT-Dual-MOD mittaamassa kahden FloXact-R160:n tuottamia paine-eroja. Nyt huomasin että 1,5 vuoden jälkeen nollapiste oli siirtynyt jopa -6Pa (eli kun letkut olivat irti, mittari näytti -6Pa molemmissa kanavissa). Homma toki ratkesi nollapisteen kalibroinnilla, mutta kiinnostaisi tietää kuinka usein nollapiste pitäisi kalibroida.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kuinka hyvin nuo DPT-Priimat säilyttävät paine-eron nollauksen?

Minulla on ilmamäärän mittauksessa HK Instrumentsin Modbus-liitäntäinen DPT-Dual-MOD mittaamassa kahden FloXact-R160:n tuottamia paine-eroja. Nyt huomasin että 1,5 vuoden jälkeen nollapiste oli siirtynyt jopa -6Pa (eli kun letkut olivat irti, mittari näytti -6Pa molemmissa kanavissa). Homma toki ratkesi nollapisteen kalibroinnilla, mutta kiinnostaisi tietää kuinka usein nollapiste pitäisi kalibroida.
En osaa sano kun purin asenuksen... nyt odottaa uutta asennusta,

@pökö millä kandee paikata IV putken reikä, liimaa ja pellin pala vai eristeinen panta?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Lähti tämmöset nyt pitkän jahkailun päätteeksi tilaukseen. Irikset ei oikein vakuuta mittauksensa osalta, luultavasti liian lähellä T-haaraa tai sitten liian vähän kuristusta.


Nuo saa vähän parempiin paikkoihin asennettua ja toivon mukaan antaa luotettavaa lukemaa sen jälkeen. 4 kpl tilasin, ala- ja yläkerran tulo- ja poistoilmakanaviin. Saan sitten kokonaisilmamäärät ja erikseen kerroksiin menevät määrät yhdellä silmäyksellä tsekattua.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mikään mittaustapa ei ole tarkka, jos ei ole riittävästi suoraa putkea mittauskohdan ympärillä, erityisesti ennen.

Suojaetäisyydet kyllä täyttyi iriksien valmistajan ohjeen mukaan, mutta yläkerran kanavissa ne on siis just eikä melkein siinä minimin rajamailla. Lisäksi iriksiä piti aika paljon kuristaa että sai paine-eroa tarpeeksi mittauksia varten, senkin puolesta mielellään jätän noi irikset pois yhtälöstä.

Noilla nyt tilatuilla on vähän pienemmät suojaetäisyydet ja helpompi asentaakin kun tarvii vaan sopiva reikä porata kanavaan. Saan ihan höyrynsulkuun kiinni niin tulee enemmän etäisyyttä T-haaroihin mitä iriksillä nyt on.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Suojaetäisyydet voi ilmoittaa ihan miten lystää, mutta mikään ei oikeasti kunnolla toimi lähellä(kään) mitään virtausmuutosta. Tuli oltua mukana aika paljon voimalaitoksen savukaasu- ja ilmakanavien virtausmittauksissa ja niiden tarkistusmittauksissa sekä myös noiden 3D-virtauslaskennassa. Jos ei suoraa pätkää (useita kanavan halksisijoita) löydy mittaukseen, tulos on varmasti epäluotettava ja usein myös epälineaarinen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tottahan tuo, mutta näillä mennään mitä on annettu.

Laittaisin tuollaiset heti raitisilma- ja jäteilmakanaviin, jossa suoraa putkea helposti saatavilla sisätiloissa, mutta valmistaja ei suosittele alle +5C lämpötiloihin laitettavaksi. No syksyn keleillä vielä menisi, raitisilmakanavassa vaan likaantuminen melko todnäk ongelma myös.

Joskus kun taas pääsee venttileitä säätelemään (makkari+wc vielä kesken ja niissä IV:t tukittu), pääsee viimeistään vertaamaan runkokanavista mitattuja arvoja venttileistä mitattuihin ja näkee onko runkokanavamittaukset sinne päinkään.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuolle näytetään ilmoitettavan 2% tarkkuus eli todella hyvä. Miten määritelty? Hyvin vaikea uskoa, että toteutuisi jo ilmoitetuilla minimietäisyyksillä, jotka ovat varsin niukkoja.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuolle näytetään ilmoitettavan 2% tarkkuus eli todella hyvä. Miten määritelty? Hyvin vaikea uskoa, että toteutuisi jo ilmoitetuilla minimietäisyyksillä, jotka ovat varsin niukkoja.

Ei hajuakaan, datasheetissa lukee jotain tämmöstä, en tiedä onko ihan peruskauraa kaikissa samantyyppisissä antureissa, vai onko keksitty jotain edistyksellistä:

The unique shape (patent pending) of the probe profile creates a linear amplification of at least 2.5 times the velocity pressure (PVEL),providing accurate measurement of lower air velocities down to 1.0m/s (200 FPM). Chamfered entrances to the sensing ports eliminate air-direction affects, making the FloXact probe insensitive to approaching multi-directional, rotating airflow with yaw and pitch up to30º from straight flow.
improved accuracy is obtained when output is linearto airflow rather than pressure. HK Instruments DPT-Flow line of airflow transmitters pairs well with FloXact probe.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei hajuakaan, datasheetissa lukee jotain tämmöstä, en tiedä onko ihan peruskauraa kaikissa samantyyppisissä antureissa, vai onko keksitty jotain edistyksellistä:
Voihan toi normaalia pitot-putkea paremmin saada mitattua kanavan suuntaisen virtauksen. Mittaa kuitenkin vain yhden linjan kanavan poikki eli ei mitenkään voi huomata virtauseroja poikittain tuohon nähden. Mutkan, T-kappaleen jne. jälkeen virtaus kanavoituu eli on hyvin epäsymmetrinen ja hissukseen tasoittuu.

Myös tuon yhden linjan yli on vain kerkimääräinen paine-ero monesta reiästä, joka sekään ei välttämättä kovin hyvin kuvaa keskimääräistä virtausta, jos nopeusprofiili on tuon linjan matkalla epäsymmetrinen. Pyöreässä kanavassa pinta-alaa on enemmän reunoilla kuin keskellä. Jos nopeusjakauma ei ole täysin kehittyneen virtauksen mukainen (=äärtettömän pitkä suora putki), ei tuo varmasti saa tarkkaa tulosta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tarviiko tässä mittauksessa edes pyrkiä absoluuttiseen tarkkuuteen, eikö piisaa jos mittari mittaa joka kanavasta samalla tavalla "pieleen", niin säätäminen onnistuu suhteessa toisiin aivan tarpeeksi hyvin?
Ja sitten vain luottaa IV-koneen valmistajan ilmoittamiin kokonaisilmamääriin ja pitää se tarpeeksi isolla.

Oliko kukaan vuokrannut jotakin ns ammattitason mittaria säätämiseen, että onko kokemuksia?
 

jlikonen

Jäsen
Olen nyt vaihtanut Enervent Pelicanissa olleen Oumanin EH686 ohjausyksikön Ouflex MBA yksikköön. EH686:lla oli pakko laittaa molemmille DC-puhaltimille sama nopeus mutta Ouflexilla voin vapaasti muuttaa esim. poistopuhaltimen nopeutta. Nyt kiinnostaisi tietää kuinka paljon suuremmaksi pitäisi laittaa poistopuhaltimen nopeus, jotta saisin sopivan alipaineen taloomme. Tällä palstalla on suositeltu mm. HK Instruments:n DPT-Priima paine-eromittaria. Googlaamalla ei löydy hintaa tuolle mittarille eikä näköjään sitä ole myynnissä kovinkaan monessa paikkaa, ei edes Euroopassa. Onkos kellään vinkkejä mistä tuon mittarin vois hommata? En ole ajatellut ruveta mittaamaan virtauksia kanavissa, ainakaan toistaiseksi.
 

olli_tr

Jäsen
Noniin, ajattelin tarkistaa ilmamäärät. Ihan perus koneellinen IV Valloxin koneella. Sain Kimon MP 210 mittarin, mutten mitään käytön opastusta. Seuraa siis luultavasti hieman tyhmiä kysymyksiä, pahoitteluni etukäteen.

Laitteen mukana tuli kaksi silikonista(?) letkua, hieman lyhyempi ja pidempi. Laitteessa on + ja - nipat, joihin nämä kiinnitetään. Onko niin, että kun mittaan tuloilmaventtiililtä, kytken letkun plussaan? Ja poistoilmaventtiilin tapauksessa miinukseen sitten? Näin ainakin olin saavani jotain ihan järkevän suuntaisia lukuja. Laitteeseen siis pitää syöttää k-arvo ja se kertoo sitten l/s lukeman. Onko letkun pituudella väliä?

Pöydällä ollessaan laitteen lukemat seilaavat melkolailla, mutta IV-venttiiliin kytkettynä se näyttää mielestäni melko luotettavan oloisesti samansuuntaisia lukemia. Laitteessa on "autozero" toiminto, jota painamalla kuuluu pari klik-ääntä. Onko tätä hyvä klikata ennen joka mittausta? Tekee sen näköjään automaattisestikin 10 minuutin välein...

Ja vielä, mulla on pari venttiiliä, joihin kytketään kumiletku suoraan tuollaiseen mittauskaraan ja sitten pari, joihin pitää työntää mittapää sisään. Tarvitseeko tätä ottaa mitenkään huomioon laitteen asetuksissa mittausta tehdessä, vai suoritetaan mittaus vaan ja katsotaan lukemat ihan normaalisti?

Käyttöohje olisi kyllä poikaa, mutta eipä näyttänyt löytyvän mitään järkevää.
 
Viimeksi muokattu:

Mara

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs jos unohtaa nuo kanavien epämääräiset ilmamäärä mittaukset ja yrittää säätää IV-konetta koko talon paine-erolla?
 

Husky

Hyperaktiivi
Mitenkäs jos unohtaa nuo kanavien epämääräiset ilmamäärä mittaukset ja yrittää säätää IV-konetta koko talon paine-erolla?
Milläs mittaat tuotakaan paine-eroa?
Koitin vesi U-putkella mutta ei mitään saumaa. Taas jos hommaa järkeväm mittarin niin varmana maksaa maltaita
 
Viimeksi muokattu:

iro

Vakionaama
Milläs mittaat tuotakaan paine-eroa?
Koitin vesi U-putkella mutta ei mitään saumaa. Taas jos hommaa järkeväm hintaisen mittarin niin varmana maksaa maltaita
Linkissä oleva ratkaisu ei maksa maltaita ja se olisi helppo saada lähtemään komennot myös IV-koneen reaaliaikaiseen säätöön.

 

iro

Vakionaama
Mitenkäs jos unohtaa nuo kanavien epämääräiset ilmamäärä mittaukset ja yrittää säätää IV-konetta koko talon paine-erolla?
Alla SDP810-500PA_llä mitattua paine-eroa vaipan yli. Mittapiste kaksikerroksisen talon alakerrasta noin metrin korkeudella, mittausjaksolla alatuulen puolella. Talon ilmanvaihto on säädetty hieman alipaineiseksi. Valloxin kennolämmöistä laskettu tulo/poistosuhde noin 85%.
Käyrästä näkyy selkeästi ulkolämpötilan vaikutus paine-eroon, myös puuskainen tuuli näyttäisi vaikuttavan jonkin verran.
 

Liitteet

  • Screenshot_20250329-074649.jpg
    Screenshot_20250329-074649.jpg
    81,3 KB · Katsottu: 60

Lappanen

Hyperaktiivi
No nyt sain aikaiseksi värkätä Produalin PP-PK 160R anturat kiinni ala- ja yläkerran kanaviin.

Vähän tuli kokeiltua muuttaa puhaltimen nopeuksia ja päätelaitteiden säätöjä, näyttää pelittävän. Irikset jäi nyt vaille käyttöä eli ovat täysin auki nyt, kun sekoittavat lukemia heti jos niillä kuristelee, mutta eipä niille näytä käyttöä olevan, ovatpahan varalla siinä sitten. Ei kylläkään ihannekeli minkäänlaiselle säädölle, pitää vielä lievä alipaine varmistaa horminhajutestillä ja jättää sitten siihen syksyn kelejä odottelemaan.

Jos tuo nyt luotettavaksi osoittautuu, niin säätöhomma helpottuu huomattavasti kun voi kaveri olla luurin päässä vahtaamassa ilmamääriä kun itse säätelee päätelaitteita ympäri kämppää.

Ei se kaunis ole, mutta määrittämättömän ajan väliaikaiseksi tarkoitettuna menee näinkin:

IMG20250715203848.jpg
IMG20250715203910.jpg
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Laitahan pitkän ajan kokemuksia tännekin. Itselläni vastaava setup, mutta mittavirhe on liian suuri pienillä ilmamäärillä.

Jos katsoo painesäädöllä olevien puhaltimien säätöviestejä, niin välillä eivät ole halutussa tasapainossa ainakaan meillä.

Ilmoitettu mittavirhe 1% ja sen päälle +-2 pa on liikaa, kun mitataan alle 10 pa:n paine-eroa.

Meillä ainakin sen huomasi.


1752607723183.png
 

iro

Vakionaama
Alla SDP810-500PA_llä mitattua paine-eroa vaipan yli. Mittapiste kaksikerroksisen talon alakerrasta noin metrin korkeudella, mittausjaksolla alatuulen puolella. Talon ilmanvaihto on säädetty hieman alipaineiseksi. Valloxin kennolämmöistä laskettu tulo/poistosuhde noin 85%.
Käyrästä näkyy selkeästi ulkolämpötilan vaikutus paine-eroon, myös puuskainen tuuli näyttäisi vaikuttavan jonkin verran.
Kesäinen havainto.
Paine-eroa mittaan ikkunapokaan poratun sisämitaltan 2mm putken läpi. Nyt joku öttiäinen oli päättänyt pesiä sinne ja tehnyt putkeen täysin ilmatiiviin vahatulpan. Ei lähtenyt pois puhaltamalla vaan vaati rassia poistaa tulppa.
 

iro

Vakionaama
SDP810- pohjaisiin antureihin perustuva harjotus jatkunut siten että toinen paine-eromittari lisätty. Tässä ensituntumaa mittauksista.

Mittausjärjestely:
Avoiportaikkoinen kaksikerroksinen noin 8 m korkea tila. Mitataan paine-eroa vaipan yli, alempi anturi 2m alakerran lattiatason yläpuolella, ylempi anturi 5m korkeudella eli antureiden välinen korkeusero 3m . IV-koneen ilmamäärät säädetty tasapainoon. Näytetyt paine-erot esittävät 20 min liukuvaa keskiarvoa 10sek välein tehdyistä mittauksista.

Liitteenä olevat kuvan käyrät:
Paineero (sininen käyrä): paine-ero vaipan yli ylemmässä mittauspisteessä
Paineero2 (keltainen käyrä): paine-ero vaipan yli alemmassa mittauspisteessä

Deltadelta (sininen käyrä): mitattujen paine-erojen erotus
Deltateor (keltainen käyrä): teoreettinen paine-erojen erotus 3 metrin korkeuserolla huomoiden sisä- ja ulkoilman lämpötilat.

Koulufysiikalla tehtyjä tulkintoja tuloksista:
1) Neutraalitaso noin 4,5m lattiatasota (hieman ylemmän anturin alapuolella), eli tuon korkeuden alapuolelle vallitsee alipaine, sen yläpuolella ylipaine.
2) Klo 00:00 - 10:00 mitattu ja teoreettinen arvo hyvin lähellä toisiaan, tuon jälkeen tuuli vaikuttaa merkittävästi varsinkin alempaan anturiin
3) Aikavälillä 5:30 - 6:00 IV-kone ollut pysähdyksissä, tuolloin alemman mittarin alipaine pienentynyt 0,3Pa, ylemmän ylipaine kasvant 0,3Pa.
==> IV-koneen lähtevä ilmavirta hieman suurempi kuin tuleva eli tekee tilan hieman alipaineiseksi ?
 

Liitteet

  • Paine_erot.jpg
    Paine_erot.jpg
    90,3 KB · Katsottu: 31
Viimeksi muokattu:

iro

Vakionaama
Syksyn harmaudessa oli sopiva hetki tehdä harjoitus jossa mittasin IV-koneen (MV-125) tulo- ja poistovirtaukset käyttöalueen eri puhallustehoilla/-kierroksilla (30%, 40%, 50%, 60%). Samalla mittasin myös IV_koneen tulo- ja poistopuhaltimien yli syntyvät paine-erot.
Tulosten perusteella näyttää siltä että mitatulla alueella on lähes lineaarinen korrelaatio. (tulo- ja poistosuunnassa toki eri kulmakertoimet)
* puhatimen kierrosluvun ja ilmamäärän välillä (rpm / [l/sek])
* puhaltimen yli vaikuttavan paine-eron ja ilmamäärän välillä (Pa / [l/sek]).

Noiden tietojen perusteella tein HomeAssistant sensorit jotka tulo- ja poistopuhaltimien kierroksista laskevat ja näyttävät vastaavat ilmavirrat.
 

Liitteet

  • IV3.png
    IV3.png
    77,4 KB · Katsottu: 23
  • IV4.png
    IV4.png
    59,6 KB · Katsottu: 20

Husky

Hyperaktiivi
Syksyn harmaudessa oli sopiva hetki tehdä harjoitus jossa mittasin IV-koneen (MV-125) tulo- ja poistovirtaukset käyttöalueen eri puhallustehoilla/-kierroksilla (30%, 40%, 50%, 60%). Samalla mittasin myös IV_koneen tulo- ja poistopuhaltimien yli syntyvät paine-erot.
Tulosten perusteella näyttää siltä että mitatulla alueella on lähes lineaarinen korrelaatio. (tulo- ja poistosuunnassa toki eri kulmakertoimet)
* puhatimen kierrosluvun ja ilmamäärän välillä (rpm / [l/sek])
* puhaltimen yli vaikuttavan paine-eron ja ilmamäärän välillä (Pa / [l/sek]).

Noiden tietojen perusteella tein HomeAssistant sensorit jotka tulo- ja poistopuhaltimien kierroksista laskevat ja näyttävät vastaavat ilmavirrat.
Poisto varmaan on suora putki ulos, niin mittasitko pitot-putkella? Imu varmaan tulee ritelikön läpi, jonka k-arvo on tiedossa, niin sen saa siitä.
 

iro

Vakionaama
Poisto varmaan on suora putki ulos, niin mittasitko pitot-putkella? Imu varmaan tulee ritelikön läpi, jonka k-arvo on tiedossa, niin sen saa siitä.
Harjoituksen tein "siistinä sisätyönä" eli kokonaisvirtaukset on summattu sisäventtiilien paine-eroista lasketuista virtauksista. Mittauksien tarkuus tietysti on mitä on, mutta olettaen että mittausvirheitä tulee molempiin suuntiin virheet kumoavat toisiaan. Testasin vielä HA:n virtauslaskenna paikkanasapitävyyttä tekemällä vittausmittaukset kahdella eri puhallusnopeudella, ero mitattujen ja laskettujen virtauksien välillä oli alle 2 l/sek (eli virhe < 5%).
 

eco2022

Tulokas
Mitäs jos tekee vaan ihan perus tulitikku testi oven raosta kun liekki hieman kääntyy sisäänpäin niin pieni alipaine ja se on siinä
 
  • Tykkää
Reactions: iro
Back
Ylös Bottom