Ilmanvaihdon äänenvaimennus

[pre]

Laitetaan lainausta, kun internetistä voi tiedot hävitä. Kaikkea se google löytää. Tämä vanha suoli24 foorumikirjoitus sopii tähän jatkeelle, kun melu, paine ja leviäminen liittyvät toisiinsa. Vanhat linkit ei enää todennäköisesti toimi, mutta linkkien vihjesanoilla voi hakea uudestaan. Sisältää kommentteja ilmanvaihtokoneen mululaskennasta, virtaus- ja painelaskennasta yms.

Lähde: https://keskustelu.suomi24.fi/t/6744072/iv--kanavan-painehaviolaskenta

Miten lasketaan koko IV-putkiston syömä painehäviö ?

Meneekö näin:

Koneen painepiste:
ulkoilmaritilän painehäviö
ulkoilman tuloputken painehäviö koneelle
tulofiltterin painehäviö
tulopuhaltimen painehäviö
Äänenvaimentimen painehäviöt
pisimmän tulohaaran painehäviöt
viimisen venttiilin painehäviö (~40Pa)
mahdolliset säätöpeltin Pa -alenemat sivuhaaroille ?

Kanavaosien painehäviöt saa taulukoista.
(google painehäviökäyrästöt)

Poistopuolen venttiilien säätövarat ovat sen verran suuret, että ei liene paineen kanssa säätö-ongelmaa lautasen yli.
En ole opiskelija. Minulla ei ole CADS Hepac planner ohjelmaa; (kts. kohta painehäviölaskenta-video sivulta http://www.cads.ee/products/?page=cads_planner_hepac_videos&pagelang=fin )

- Lähes nappiin, mutta suodattimen painehäviö sisältyy koneen sisäisiin painehäviöihin (LTO:n yms. häviöiden ohella) ellei puhuta kanavaan erillisessä kotelossa asennettavasta suodattimesta. Ja puhallinhan taas ei hukkaa, vaan tuottaa sitä painetta ;-)

Eli katsot valmistajan käppyröistä, paljonko on painetta kanavistossa hukattavaksi (järjellisellä käyntinopeudella eli max. 3/4 -teholla) ja vähennät tästä ulkoilmasäleikön, kanavat jne. jolloin saat sen viimeisen venttiilin painehäviön. Jos se on liian suuri tai pieni, niin sitten kanavakokoja muuttamaan / säätöpeltejä lisäämään.

> mitä kompia on matkalla ?

N 1 Koneen tuottama ilmamäärä & paine-ero eri käyntinopeuksilla pitää katsoa niistä käyristä, eikä olettaa, että esim. 135 V jännitteellä ilmamäärä olisi tasan 135/230 = 59 % maksimi-ilmavirrasta. Näyttää ammattisuunnittelijatkin kompastuvan tähän.

N 2 Kertavastukset, siis t-haarat (tulo- ja poistopuolella vielä erilailla), käyrät, supistukset yms. Pyöreillä kanavilla näiden vaikutus on aika pieni, kanttikanavia käytettäessä parin 90° mutkan "unohtaminen" on katastrofi.

N 3 Suorakaidekanavan virtausvaustus EI mene kanavan poikkipinta-alan vaan hydraulisen halkaisijan mukaan. Tämäkin tuntuu unohtuvan jopa "ammattilaisilta". Esim. 50x200, mitä joskus näkee ahtaissa paikoissa, vastaa ainoastaan Ø80 mm kanavaa eikä Ø125, kuten pinta-alan perusteella voisi kuvitella.


Fysiikka aivonystyröitä herätellessäni tuli mieleen seuraavaa.

1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.

2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?

3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero? Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä.


Vertaa tilannetta, jossa esim 10 L/s. Taulukoista näkee, miten melu vähenee kun sopiva paine-ero venttiilin yli.

Tuloilmaventtiili
kts. valintakäyrästöt sivulla 4
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/f380ec11-33d9-454d-810d-71d3575a5eb5

Poistoilmaventtiili
kts. valintakäyrästöt sivulla 3
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e

Virtaushäviöt saat tästä:
s. 10 eteenpäin
http://www.flaktwoods.fi/184/0/3/e265175a-cd30-47c2-bbe5-14e9d1cb5f37


Ei kannata rakentaa liian kovilla nopeuksilla. Hitaampi on hiljaisempi.

Kannattaa ottaa Seppänen, ilmastointitekniikka I tms., niin tulee edes tärkeimmät asiat jotenkin huomioon.


Kiitoksia tiedoista edeltäville vastaajille.

Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa (filtterin likaisuudesta riippuen, jossa viimisen tulolautasen yli on noin 40Pa paine. Konetta suunnittelen ajavani nopeudella 4 . Boostia riittää 8:aan kesäiltajäähdytystä varten. Poistopuolen säädettävyys on helpompi, koska venttiililautasen yli voi olla suurempikin paine kuin 40Pa ja silti säätyy kohtuudella. Tulopuolen alkupuolen pikkuhaaroihin laittanen rajoitinpellit noin 10-15Pa säätöarvoilla.

Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

Surffatessa löytyi asiallinen myyntiluettelo, jossa kerrottu hieman laskennasta. Laitetaan katalogi vielä tähän:
http://www.kiltox.co.uk/downloads/p...ducting_technical_data_and_drawings_email.pdf


Tästä hieman materiaalia

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3113/esite


Kirjallisuus Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Suomen LVI-yhdistysten liitto ry. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D2.

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.3127/esite

Kirjallisuus Suomen Rakentamismääräyskokoelma ja LVI-kortisto sovellettavilta osiltaan, Seppänen: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, Seppänen: Rakennusten lämmitys. RVV-käsikirja.

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/esite

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4122/harjoitustyot/oppimistehtavat_kl2009.pdf

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/esite

Materiaalia
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4128/luennot/luentomateriaalia__paivitys_1.12.08_.pdf

Mittaukset
https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/ene-58.4139/etusivu


LVI kirjallisuusmateriaalia

http://www.sisailmayhdistys.fi/attachments/2008_julkaisut.pdf


> Tuloilmakanavan teen 400mm rännillä seinäristikon läpi ja kavennan sen 250mm:iin. Lindabin ritilämanuaalit parempia kuin Fläktillä (puuttuu db-käyrät).

Ulkoilma-aukossa isoin ongelma tuskin on virtausmelu, vaan ennemminkin koneelta kuuluva puhallinmelu, jos konetta käytetään isolla teholla ja aukko sijaitsee esim. terassin kohdalla.

Ja kun nyt näin aasinsillalla päästiin aiheeseen, niin kait olet ottanut myös äänikysymykset huomioon?

Eli seuraavaksi olisi ohjelmassa kanaviston äänitasolaskenta, joka menee hieman painehäviölaskennan tyyliin;

- katsot koneen tiedoista tuloilmakanavan äänenpainetason (dB)
- josta vähennetään äänenvaimentimen vaimennus
- ...ja huomioidaan äänitehon jakautuminen kanavahaaroissa, esim. pinta-alojen suhteen mukaan
- ja lopuksi vähennetään vielä päätelaitteen vaimennus
- niin kasassa on kanavan kautta tuleva ääni, johon lisätään päätelaitteen itsensä tuottama virtausmelu

Helpoin on laskea A-painotetuilla arvoilla, mutta melkein samalla vaivalla näpyttää kaavat exceliin ja saa samantein laskettua oktaavikaistoittain.

Tarkasti ottaen kanavat myös vaimentavat ääntä & tuottavat virtausmelua (suurilla nopeuksilla), mutta omakotitalossa kanavat ovat sen verran lyhyitä & nopeudet pieniä, ettei näillä kannata päätään vaivata.

Makuuhuoneissa kannattaa pyrkiä max 23dB(A) -tasoon, D2 suositus max. 28 on turhan "aravamallinen".

Lisäksi kannattaa miettiä myös huoneiden välistä äänenvaimennusta eli ei ovirakoja, jotka muuttavat ovet pelkiksi näkösuojiksi.


Meluasia on tiedossa, mutta ajattelin vaimentaa 2-3:lla vaimentimella ja se aika mikä menisi melu- laskentaan, käytetään ostamalla suosiolla riittävästi vaimennusta ja laskentaa painelaskennan puolella sitten enemmän. Vaimentimien häviöt yllättävän pieniä.


Rakennustiedolta saa aiheen kirjoja sopivasti:

Seppäsen kirja Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto on kirjoitettu laajalla rajauksella, ja yksityiskohtiin mennään kevyesti ja laskennan havainnollistavat esimerkit puuttuvat. Esim kanaviston suunnittelu s. 93 - s. 106.

Samaa on selvitetty Seppäsen kirjassa Ilmastoinnin Suunnittelu s. 115 - 122.

Ensin mainittu kirja on hinta- laatusuhteeltaan parempi ja soveltunee lyhyeen perehtymiseen.

 

[jmaja]

Suorakaidekanavan virtausvaustus EI mene kanavan poikkipinta-alan vaan hydraulisen halkaisijan mukaan. Tämäkin tuntuu unohtuvan jopa "ammattilaisilta". Esim. 50x200, mitä joskus näkee ahtaissa paikoissa, vastaa ainoastaan Ø80 mm kanavaa eikä Ø125, kuten pinta-alan perusteella voisi kuvitella.

50x200 kanavan pinta-ala on 2-kertainen 80 mm pyöreään verrattuna. Nopeus siis puolet ja vastus n. 1/4, vaikka hydraulinen halkaisija on sama.

kanttikanavia käytettäessä parin 90° mutkan "unohtaminen" on katastrofi.

Riippuu mutkista. Kyllä kanttikanaviinkin saa vähävustuksisia mutkia tehtyä. Pyöristämätön mutka toki ei ole sellainen.

Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan.

Kyllä, mutta niille pitää tulla sama painehäviö eli sen kautta vaikuttavat toisiinsa. Laske suurimman painehäviön tuottava haara ensin ja laita sen päähän tulevaan venttiiliin mahdollisimman pieni painehäviö. Muihin haaroihin sitten sama kokonaispainehäviö.

Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?

Miksi laittaisit noin suuren painehäviön viimeiseen venttiiliin? Itse laittaisin sinne 10-20 Pa, jotta niihin muihin ei tarvitsisi laittaa turhan suurta ja kokonaispainehäviö pysyisi pienenä. Suuri painehäviö aiheuttaa melua venttiilissä.

Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero?

Kyllä tuo on liian pieni putki 40 l/s perusvirtaamalle. Tehostuksessa pitää saada vähintään 30% lisää. Saahan tuon toimimaan, mutta painehäviöitä tulee ja muita venttiilejä joutuu kuristamaan. Onneksi sentään vain 5 m.

Sain pisimmän haaran toimintatavoitepositioksi noin 130-150Pa

Itse tavoittelen huomattavasti alempaa, noin puolta tuosta. Silloin puhaltimet toimivat pienemmillä tehoilla ja meluilla sekä tehostusvaraa on enemmän.

 

[HotZone]

Jostain olin lukevinani että kolmannes IV puhaltimien tehosta menee suodattimien painehäviöön. Kannattanee harkinta sen tiheän (EU7 tms.) filtterin sijalle sähköistä. Siitä ei juuri tule häviöitä.

Toisaalta ainahan voi vaihtaa isommat puhaltimet.

 

[pökö]

Jostain olin lukevinani että kolmannes IV puhaltimien tehosta menee suodattimien painehäviöön. Kannattanee harkinta sen tiheän (EU7 tms.) filtterin sijalle sähköistä. Siitä ei juuri tule häviöitä.

Sähkösuodatin ei yksinään pölyjä pysäytä.

 

[jmaja]

Jostain olin lukevinani että kolmannes IV puhaltimien tehosta menee suodattimien painehäviöön. Kannattanee harkinta sen tiheän (EU7 tms.) filtterin sijalle sähköistä. Siitä ei juuri tule häviöitä.

Tuo riippuu täysin suodattimen ja kanaviston mitoituksesta. Vaikkapa Vallox 145MV:ssä näyttää olevan samantehoiset puhaltimet ja käyristä näkee eron poisto vs. tulo. Poistossa pelkkä karkeasuodatin ja tulossa myös hienosuodatin. 140 l/s virtaamilla on samalla teholla n. 130 Pa eroa. 80 l/s enää 60 Pa ja 50 l/s 30 Pa. Kanaviston voi sitten mitoittaa monella tapaa. Itse pääsen lähelle 60 Pa 80 l/s eli hienosuodatin vie yhtä paljon kuin koko ulkopuolinen kanavisto mukaan lukien esilämmityspatteri karkeasuodattimineen (20 Pa sen osuus).

Kanaviston painehäviö menee virtauksen toisessa potenssissa ja suodattimen ei. Tehostuksen aikana suodattimen osuus tippuu.

Sähkösuodatin ei yksinään pölyjä pysäytä.

Toimiiko sitten karkeasuodatin + sähkösuodatin? Tuskin.

 

[pre]

Eikös sähkösuodin ole vain pienhiukkasille ja lisäksi sähkökenno alkaa ainakin elixair huonelaitteissa paukkumaan läpilyöntejä kun kenno tulee liian likaiseksi. Sähkökennot tekevät lisäksi otsonia "pienen" määrän sisäilmaan.

VIELÄ tuosta aikaisemmasta liittämästäni pitkästä siis lainatusta viestistä todettava, että se ei ole minun kirjoittamaa vaan lainattua suomi foorumilta. En siis ota vastuuta tarinan oikeellisuudesta tai vääryydestä.

 

[pre]

Tulopuolelle vaimenninta hakusessa.

Lindabin kantikas KVDP vaimennin:
- on matala hyvin siteerattu suorakaidevaimennin pyöreillä lähdöillä.
- Vaimennusmateriaalina on Acutec® -polyesteri.
- Lindabin mukaan olisi puhdistettavissa koneellisella harjanuohouksella.
Lähde: https://itsolution.lindab.com/LindabWebProductsDoc/PDF/Documentation/ADS/fin/Technical/kvdp.pdf

KVDP lisäkoodit tuotenumerossa:
0 = Laadukas polyesterivaimennin.
1 = Vaimennusmateriaalin pinnassa reikäpelti.
5 = Avattava vaimennin, puhdistettavissa ja toimii myös nuohousluukkuna, vaimennusmateriaalin pinnassa reikäpelti.
6 = Avattava vaimennin, vaimennusmateriaalina vaihdettavissa olevat polyesterikuitulevyt, toimii myös nuohousluukkuna.
7 = Vaimennusmateriaalina yksiosainen polyesterikuituelementti.
8 = Avattava vaimennin, vaimennusmateriaalina polyesterikuitu, jonka yksiosainen vaimennuselementti vaihdettavissa. Toimii myös nuohousluukkuna.

Supistuuko malli 5 keskeltä vai pitääkö ensin mennä kauppaan tutkimaan.

Huolto KVDP malli avattavalle lindabin pdf asennus- ja huolto-ohjeesta. Vaimentimen kuva myös ohjeesta:
"Äänenvaimentimien huollossa tulee huomioida seuraavat asiat:- Avataan ruuvit ja irrotetaan vaimentimen kansi- Puhdistetaan vaimennin käyttäen nylonharjaa, kosteaa liinaa tai imuroimalla se- Puhdistuksen jälkeen asetetaan kansi paikoilleen ja kiristetään ruuvit- Äänenvaimentimen vaimennuspintoja tulee käsitellä varovasti"

Ei tuo huoltokuvaus kovin konerassiharjattavalta vaikuta. Kuvassa supistuu keskeltä. Eli reikäpeltisistä esim. KVDP malli 1 ja 5 lienee ok. Online mallistosta löytyy myös tuo malli 5. Aikaisempi toimitusaika oli heinäkuulle, mutta viivästynyt. Kettu juttu.

FSA mutkavaimentimeksi
"FSA on tehokas taipuisa vaimennin pyöreille kanaville.FSA:n materiaaleina ovat taipuisa rei’itetty alumiinikanava, Acutec®-vaimennusmateriaali ja polyeteenistä valmistettu ulkovaippa".
Lähde: https://itsolution.lindab.com/LindabWebProductsDoc/PDF/Documentation/ADS/FIN/technical/fsa.pdf



LVI- saneeraussuunnitelmassa on 2:n vaimentimen avulla vaimennus tulopuolelle, mutta kaverit suositteli omista rojekteistaan kolmea tuloon ja 2:ta poistoon, joten kolmella parempi, vaikka hintaa pukkaa lisää.

Vielä pitäisi valita vaimenninmallit poistopuolelle.

 

[pökö]

Yksi hyvä tuloon ja poistoon riittää

 

[pre]

Aikaisemmin kerrottujen dB laskelmien perusteella tuntuu haastavalta uskoa, että yksi vaimennin riittäisi. Tietysti jos kerrot lähdeviitteen, mikä se kantikas huippumalli on jolla tuo temppu tehdään, niin voidaan katsoa valmistajan lupaamat dB vaimennukset eri taajuusalueilla, niin kisa selviää.

 

[fraatti]

LVI- saneeraussuunnitelmassa on 2:n vaimentimen avulla vaimennus tulopuolelle, mutta kaverit suositteli omista rojekteistaan kolmea tuloon ja 2:ta poistoon, joten kolmella parempi, vaikka hintaa pukkaa lisää.

Vielä pitäisi valita vaimenninmallit poistopuolelle.

Itsellä on 1000 ja 600 kantikas tulopuolella. Iv-suunnittelija piirsi molempiin iv-vaihtoehtoihin nämä. Normaaliasetuksella tuo on "äänetön". Tässä tapauksessa kolmannesta vaimentajasta ei olisi ollut mitään iloa. Malli oli mainittu jossain täällä ketjussa aikaisemmin.

Liian ahdas kanavan koko taitaa myös lisätä ääntä.

 

[pökö]

Aikaisemmin kerrottujen dB laskelmien perusteella tuntuu haastavalta uskoa, että yksi vaimennin riittäisi.

Ei ehkä kannata kaikkee niin laskea, mutta voihan vaimentimia ketjuttaa.

Mulla on tulossa 1200 pitkä kantikas ja se vie kyllä kaikki äänet.

 

[pre]

Vaimennuksen äänimittaukset oli täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ilmanvaihdon-lto-suunnittelu-apuja-kaivataan.21395/

Mikä on tuo hieman pidemmän 1200:n vaimentimen tyyppimerkintä, jos löytyisi tai muistuisi. Tarra lienee kiinni vielä, mutta taisi olla hieman hankalassa paikassa?

Jos haluaa mitata esim android puhelimella pikaisesti äänenpaineen taajuusjakaumaa, niin se onnistuu näillä:

rta analyzer - Android Apps on Google Play

Enjoy millions of the latest Android apps, games, music, movies, TV, books, magazines & more. Anytime, anywhere, across your devices.

play.google.com

- taustamökää on yllättävän paljon
- tai sitten mittaa hieman järeämmillä mittavehkeillä (äänikortti + mikrofoni tai usb-mikrofoni, sopiva pc/mac ohjelmisto), mutta niistä myöhemmin.

 

[HotZone]

Enää ei erota ilmanvaihdon melua olohuonessakaan kun tuli vaihdettua Boschin vanhat kylmäkoneet AEG hienoihin teräksen värisiin. Pitävät melua sen verran että kaikki muu taustamelu peittyy ja muusikin kuuntelu harrasteena muuttui turhaksi.
Talvella Panan HE-sarjan ILPpi pitää taas huolen siitä ettei AEGn kylmäkoneita kuule, eikä mitään muutakaan.

 

[korsteeni]

Painovoimainen äänetön ilmastointi, no problem

Ja tarvittaessa se ilma todellakin vaihtuu toisin kuin jollain 5" putkilla

http://www.elisanet.fi/korsteeni/airqual.htm

http://www.elisanet.fi/korsteeni/co2.htm

 

[Lappanen]

Vaihtuuko 30 asteen helteissäkin niin että pipo pyörii päässä? Siis tarvittaessa.

 

[pökö]

Vaihtuuko 30 asteen helteissäkin niin että pipo pyörii päässä? Siis tarvittaessa.

Ikkunaa auki vaan ni vaihtuu, ristiveto on tehokas.

 

[Harrastelija]

Ikkunaa auki vaan ni vaihtuu, ristiveto on tehokas.

Talvella kyllä toimii mutta kesällä on välillä kelejä jolloin ei ristivetoa synny millään vaikka Ikkunoiden lisäksi olisi ovetkin auki. Mutta tuolloin on yleensä sellaiset kelit ettei auta LTOkaan vaan pitää olla jäähdytys tai kuivaus mahdollisuus.

 

[korsteeni]

Talvella kyllä toimii mutta kesällä on välillä kelejä jolloin ei ristivetoa synny millään vaikka Ikkunoiden lisäksi olisi ovetkin auki. Mutta tuolloin on yleensä sellaiset kelit ettei auta LTOkaan vaan pitää olla jäähdytys tai kuivaus mahdollisuus.

Aina käy ilmavirta vähintään yhtä paljon kunnon aukoista vs 5" puki, lämpötilaeroilla voi tehostaa myös käyttämällä korkeampaa läpötilaa paikassa missä poisto tapahtuu, meillä se paikka on vc/sani

http://www.elisanet.fi/korsteeni/air_ext.htm

 

[pre]

Kesällä luomutuuletus parasta ja ovet selällään ja läpiveto, vaikka kovalla helteellä sitten kämppä lämpeneekin läpivedolla.
Mutta nyt kesä taas meni tältä erää joksikin aikaa...

" Talvella kyllä toimii mutta kesällä on välillä kelejä jolloin ei ristivetoa synny millään "

ulko-ovelle vaan kanavapuhallin puhaltamaan


Seuraavassa melun simuloitia, jossa kone reilulla mitoituksella ja pienet virtaukset ison koneen normirunkoputkistossa:
- enerventin laskuriin tulot ja poistot
- kokeilkaa esimerkiksi simuja pingvin xl, pelican Z ja pegasos Z
- normivirran suuntaa antava sähkötehokulutus yli-isolla koneella propelleille noin 100W (A1)
- normivirran dB meluarviot alla
- kone mitoitettu laskelmassa reilusti yläkanttiin, niin ei tarttee peruskäytössä isolla huudattaa/putket avarat
- 30% tehostuksella tehotarve nousi noin 130W:iin (A2)
- tulokanavassa melun nouseminen vastaa likimain äänen volumen tehotason ääniwattien tuplaamista
- poistossa melun nousu maltillisempaa
- Simuloinnissa 2 alinta kuvaa konevaihtoehto B1:llä samoilla ilmamäärillä peruskäytössä ja tehostetusti +30%. (B2)
- Ainoa isompi ero löytyy tehotarpeessa pienemmällä koneella tehostuksessa, joka on +60% enemmän kuin kone 1

A)

B)

- tehotarpeen sähkösäästöllä ei kuitenkaan voi perustella isompaa konetta
- isommalla koneella hiljaisuutta tarjolla, jota saa myös vaimentimilla
- sähkölaskun säästö pieni vuodessa norminopeudella isolle koneelle
- tehostetussa tilassa noin tuplasäästöt, mutta tehostus on harvoin päällä, joten merkityksetön ero
- pidemmässä juoksussa isomman koneen kevyemmän käyttöasteen pitäisi (ehkä) lykätä puhaltimien huoltotarvetta
- laakereita säästyy, mutta laakerit edullisia varaosia (itse vaihdettuina)

 

[jmaja]

Miten paljon on korkeutta IV-koneen päältä putken yläreunaan, jos IV-koneeseen tulee 1 m kantikas vaimennin (KVDP) ja 90 asteen mutka vaakatasoon? Kaikki 200 mm, IV-kone Vallox 145 MV, jossa naarasliittimet, mutka normaalijyrkkä eli r=200.

Vaimennin ilmeisesti menee suoraan koneeseen. 1 m on piirretty hieman vaimentimen sisälle eli putkilähtö on syvemmällä kun ulkopellin taite.. Vaatiiko kuitenkin jonkun väliputken? Sitten äänenvaimennin ja käyrä ovat molemmat uroksia eli väliin joko pätkä putkea tai ulkoliitos ilmeisesti. Tuleeko tuosta 100 mm ylimääräistä vai paljonko? Käyrä nostaa r:n verran keskilinjalle eli 300 mm yläreunaan.

Siis mahdollinen välipätkävaatimus + 1000 + 100 + 300 = mahdollinen välipätkä + 1400? Tuo pitäisi mahtua sisäkaton alle ja kone on 750 mm korkea eli kovin lähelle lattianrajaa menee.

 

[pökö]

Eikö vaimenninta voi laittaa vaakaan kattoon kiinni?

 

[jmaja]

Eikö vaimenninta voi laittaa vaakaan kattoon kiinni?

Voi ehkä, mutta tila on aika pieni ja sinne tulee paljon IV-putkia sekä MLP putkineen. Tuosta poistosta pitää saada 160 mm haara katon molemmin puolin eli yksi menee seinästä läpi uima-allashuoneeseen sekä siitä otto toisen seinän läpi saunaan ja loput yläpohjan kautta muihin tiloihin.

Tilaa on 178x95 cm, korkeutta 250.

Tässä on tuo, mistä kysyin. Keltaisesta putkistosta siis kyse. Punaisesta eli tuloputkistosta puuttuu mutka ja pätkä koneelle. Sininen raitisilmakanava on liian korkealla, Se menee sisäkaton alta ulkoseinän läpi ja siihen tulee 250 mm esilämmityspatteri. Ahdasta tulee ja tuo pystyasennos voisi olla tilatehokkain, jos mahtuu.

Kuvassa taitaa olla 200 T-kappale se kai voisi olla 160 + mutkaa kohti 200.

Edit: Tässä vielä kuva paikasta. Tuossa siis kuvaajaa kohti tulee seinä, jonka läpi uima-allastilan poisto ja kuvaajasta poispäin sauna. Tuo viemärin tuuletusputken alareunan haaran ja siihen kytketyn uima-allastyhjennyksen (tumman harmaa, punainen on tuon laitekuopan tyhjennyspumppu) saanee käännettyä toista seinää vasten, jolloin IV-koneen voi laittaa kiinni viemäriin aivan alas.

Uima-allaskoneisto on tuolla puutason alla eli lattiaa alempana.

 

[pökö]

Noita 90 asteen kurveja saa myös "nollakaulaisina" niin että toinen pää on putkikoko ja toinen osakoko (uros/naaras).
Tuollaisella saanee yli 100mm mittaa pois kun änkkärin päältä lähtee suoraan putkikokoisella käyrällä.

 

[jmaja]

Noita 90 asteen kurveja saa myös "nollakaulaisina" niin että toinen pää on putkikoko ja toinen osakoko (uros/naaras).
Tuollaisella saanee yli 100mm mittaa pois kun änkkärin päältä lähtee suoraan putkikokoisella käyrällä.

Ne taitaa olla tiukempia ja palamutkia 200 mm koossa eli painehäviötä tulee? Ainakaan Fläktin ja Lindabin luettelossa ei löytynyt kuin tällainen naaraslähdöllä. Menikös tuo mun laskenta oikein ja sopiiko tuo änäri suoraan IV-koneeseen vai jääkö putket irti? Yksi vaihtoehto on myös 90-asteen KVDP painehäviötä siitäkin tulee, mutta näyttää eristävän ääntä jopa paremmin kuin suora, ainakin korkeammilla taajuuksilla. Tuolla saisi putken yläreunan 970 mm äänenvaimentajan alapinnasta. Siis IV-konetta yli 400 mm korkeammalle.

 

[pökö]

Yksi vaihtoehto on myös 90-asteen KVDP painehäviötä siitäkin tulee, mutta näyttää eristävän ääntä jopa paremmin kuin suora, ainakin korkeammilla taajuuksilla.

Aina se kääntyvä äävee vie ääntä pois paremmin kuin suora.
200mm voi olla jo lohkoista tehty mutta kyllä ilma osaa siitä läpi mennä.

Tsekkaa onnisen sivuilta jos voit, niillä hyvä valikoima.

 

[pre]

Jmaja, paljonko laitat tulo- ja poistoilmaa [L/s) allastilaan. Varmaan aika haastava ympäristö tehokkaalle ilmanvaihdolle vai pärjääkö peruskoneella ja ilmankuivain allastilaan. Jossain iv-kone esitteissä sanotaan, että allastilan ilmanvaihtoon pitäisi olla oma kone jolla kosteudenpoisto tehdään, ettei pääkone mene jäähän talvella. Miten olisi viemäröity kosteudenpoistolaite avaraan poistoilmaputkeen, jossa otetaan kosteudet pois ennen poistoilman menoa iv-koneelle?

 

[korsteeni]

Vaihtuuko 30 asteen helteissäkin niin että pipo pyörii päässä? Siis tarvittaessa.

Täällä kyseltiin ilman vaihdosta, ei se ilmanvaihtokone mistään sen kylmempää ilmaa saa kun painovoimainen, päinvastoin jos se täydellä teholla ottaa 500w tehoa on se silloin puolen kilowatin verran lämpöä lisäävä tekijä, huh hellettä

 

[jmaja]

Allastilaan ei ole suunnitelmassani lainkaan tuloilmaa, ainoastaan siirtoilmaa. Poistoilmaa allashuoneesta perustilassa 20 l/s ja lisäsi sieltä otetaan siirtoilmana 3 l/s tekniseen tilaan ja 12 l/s KPH. 35 l/s siis virtaa allastilan läpi.

Tuohon saa tehostusta normaalisti ainakin 60% IV-koneen tehon ja putkiston painehäviöiden rajoissa.

Sitten on tarkoitus laittaa yksi moottoripellillä avattava poisto allashuoneeseen. Sillä saa tuplattua poisto sieltä. Tuolloin saa allastilan läpi ainakin 80 l/s. Tuo katkaisimella, joka samalla ohjaa IV-koneen puhaltimet uuteen asteukseen.

Suunniteluohjeissa pitää saada altaasta tuleva kosteus pois ulkoilmakosteudella 9 g/m3. Tuo 80 l/s poistaa silloin 25C 60% allastilalla 900 g/h. 23C vedestä taas haihtuu silloin 800 g/h kun ei uida. Pressulla alle 100 g/h. Pitäisi siis pysyä suositellussa 50-60% ehkä poislukien hetkellinen ylitys ahkerasti polskittaessa.

Valloxin mukaan jäätyminen ei pitäisi olla ongelma, mutta asetuksia joutuu muuttanaan. Esilämmityspatteri maaliuoksella on tulossa, mikä auttanee vähentämään oleellisesti sulatuksia. Tietysti jäteilman poistoyhdekin voi jäätyä.

Suunnitteluongelmana on hiukan ollut mihin tunkea kaikki tuloilma. Makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja ruokasaliin tulee varsin reilusti ilmaa perustasollakin ja sitten todella reilusti tehostuksessa. Siis 15-25/s/huone perus ja 22-39 l/s/huone suurin tehostus. Oishan ilmaa voinut laittaa myös allashuoneeseen tai sinne johtavaan käytävään, mutta kanavat ei mene siellä muuten. Haittaneeko suuret tuloilmat mitään.

Itse olen siis näitä suunnitellut. Edit: tarkennuksena tätä omaa ilmanvaihtoa en muille.

 

[jmaja]

ei se ilmanvaihtokone mistään sen kylmempää ilmaa saa kun painovoimainen,

Saa se esijäähdytyspatterilla maapiiristä!

 

[jmaja]

IV-koneesaa tulee olemaan sisäiset kosteus- ja CO2-anturit. CO2 tuskin juuri nousee noilla ilmamäärillä, mutta kosteuden mukaan tehostaa automaattisesti.

Tuon edelläkuvatun mukaan kanavisto on tarkoitus suunnitella ja asentaa. Sitten pitää katsoa säätöjä käytännön mukaan.

 

[Pasikookoo]

Huoneen lämpöisestä altaasta ei kyllä tule oikeen mitään kosteusongelmaa, paitsi silloin kun siellä urakalla polskitaan. Mutta mitä merkitystä yhdestä-kahdesta kosteuspiikistä per viikko on? Kunhan siellä jokseenkin ilma vaihtuu kokoajan.

 

[jmaja]

Mutta mitä merkitystä yhdestä-kahdesta kosteuspiikistä per viikko on? Kunhan siellä jokseenkin ilma vaihtuu kokoajan.

Tässä meidän kämpässä ei ole riittänyt eli sukulaisten täällä asuessa on uima-allasostolle tullut merkkejä turhan suurista kosteuksista. Tosin on saattanut olla koneellinen poisto pitkiä aikoja pois päältä ja allas ilmaan nähden turhan lämmin.

Siksi yritän suunnitella IV:n varmasti riittäväksi tuonne. Säätö tosiaan tehdään sitten käytännön havaintojen mukaan. Ehkä tuon moottoripeltisysteeminkin laitan vasta, jos tuntuu olevan tarvetta. Se on kuiteinkin teknisen tilan sisällä eli helppo muunnella.

 

[Lappanen]

Täällä kyseltiin ilman vaihdosta, ei se ilmanvaihtokone mistään sen kylmempää ilmaa saa kun painovoimainen, päinvastoin jos se täydellä teholla ottaa 500w tehoa on se silloin puolen kilowatin verran lämpöä lisäävä tekijä, huh hellettä

Kyllä se mulla saa ainakin kaivosta tulevaa keruunestettä joka sitten viilentää että kuivattaa ilmaa. Hyvin toimii eikä ole hellettä sisällä. Eikä ole kuin puoliteholla ja watteja taitaa mennä noin 1000 per vrk.

 

[korsteeni]

Kyllä se mulla saa ainakin kaivosta tulevaa keruunestettä joka sitten viilentää että kuivattaa ilmaa. Hyvin toimii eikä ole hellettä sisällä. Eikä ole kuin puoliteholla ja watteja taitaa mennä noin 1000 per vrk.

Se on silloin ilmastointi, ei pelkkä ilmanvaihto

 

[Lappanen]

Se on silloin ilmastointi, ei pelkkä ilmanvaihto

Kuulemma ei ole, kun ei ole kompuraa ja tuloilmaa ei saa alle 10 asteen

Ja väitän ettei ilmastointi toimi ~ 1kwh/vrk* kulutuksella

*Muistikuva, voi heittää 50-100% ylöspäin

 

[korsteeni]

Kuulemma ei ole, kun ei ole kompuraa ja tuloilmaa ei saa alle 10 asteen

Ja väitän ettei ilmastointi toimi ~ 1kwh/vrk kulutuksella ;(

No äänen vaimennuksen kanssa ei liene epäselvää, painovoimainen on äänetön

 

[Lappanen]

No äänen vaimennuksen kanssa ei liene epäselvää, painovoimainen on äänetön

Varmasti jos aletaan desibelejä mittaamaan, mutta esim makkarissa en kuuloaistilla coi erottaa onko iv päällä vai ei. Enkä olkkarissa. Enkä keittiössä. Yläkerran teknisessä tilassa kuulen, kun koneen vieressä seison.

 

[jmaja]

jos se täydellä teholla ottaa 500w tehoa on se silloin puolen kilowatin verran lämpöä lisäävä tekijä, huh hellettä

Vallox 145 MV:ssä on kaksi 175 W puhallinta. Poistoilmapuhaltimen teho mennee lähes kokonaan ulos jäteilman mukana. Tuloilmapuhaltimen 175 W voisi siis tulla sisälle. Perustilanteen ilmanvaihdossa SFP tulee olemaan enintään 1 siis molemmat puhaltimet yhteensä enintään 80 W (2 kWh/vrk). Tuolloinkin siis ilmaa vaihtuu jo todella reippaasti, melkein 0,5 l/s/m2.

Täydellä teholla SFP tullee olemaan jotain 1,8 paikkeilla 250 W yhteensä. Pitää vielä laskea tarkemmin painehäviöt.

 

[Pasikookoo]

Tässä meidän kämpässä ei ole riittänyt eli sukulaisten täällä asuessa on uima-allasostolle tullut merkkejä turhan suurista kosteuksista. Tosin on saattanut olla koneellinen poisto pitkiä aikoja pois päältä ja allas ilmaan nähden turhan lämmin.

Siksi yritän suunnitella IV:n varmasti riittäväksi tuonne. Säätö tosiaan tehdään sitten käytännön havaintojen mukaan. Ehkä tuon moottoripeltisysteeminkin laitan vasta, jos tuntuu olevan tarvetta. Se on kuiteinkin teknisen tilan sisällä eli helppo muunnella.

Tässä meidän kämpässä ei ole riittänyt eli sukulaisten täällä asuessa on uima-allasostolle tullut merkkejä turhan suurista kosteuksista. Tosin on saattanut olla koneellinen poisto pitkiä aikoja pois päältä ja allas ilmaan nähden turhan lämmin.

Siksi yritän suunnitella IV:n varmasti riittäväksi tuonne. Säätö tosiaan tehdään sitten käytännön havaintojen mukaan. Ehkä tuon moottoripeltisysteeminkin laitan vasta, jos tuntuu olevan tarvetta. Se on kuiteinkin teknisen tilan sisällä eli helppo muunnella.

Näissä vanhoissa poistoilma talouksissa oli se, että ne ovat monesti on/Off tyylisiä, sitten niitä laitetaan välillä kiinni, varsinkin talvisin.

 

[jmaja]

Näissä vanhoissa poistoilma talouksissa oli se, että ne ovat monesti on/Off tyylisiä, sitten niitä laitetaan välillä kiinni, varsinkin talvisin.

Eikä tainnut poistomääräkään kovin suuri olla, kun allashuoneesta tulee yksi pitkä putki, johon yhdistyy putket kahdesta vessasta. Kaikki 125 mm. Sitten tuo yhdistyy liesituulettimen päällä olevaan puhallinlaatikkoon, josta lähtee yksi 160 mm putki katon hormiin. Päälle pois keittiön valokatkaisijan päällä olevalla katkaisijalla. Sitten liesituulettimessa on joku säätövipu, joka ilmeisesti vaikuttaa vain siihen paljonko liesituulettimesta imetään. Ei ainakaan vaikuta puhaltimen ääneen.

Nyt teen juuri testiä vaikuttaako tuo mitään sähkökulutukseen lisääntyneen IV:n kautta. Ollut pois keväästä alkaen (kämppä tyhjillään) ja laitoin torstaina päälle. Ei mitään draamaattista näy sähkönkulutuksessa, joten ei ainakaan hirveästi lisää vaihtuvaa ilmamäärää. Jos lisäisi vaikkapa 40 l/s, pitäisi +5C:ssä tulla 700 W eli 17 kWh/vrk + puhaltimen ottama teho. Pitää seurata pidempään, kun tuolla kulutus vaihtelee aikalailla päivästä toiseen riippuen siitä, millaisen jakson lattian vastukset ovat olleet päällä.