Ilmanvaihdon äänenvaimennus

jmaja

Hyperaktiivi
Sain nyt laskettua painehäviöt läpi. Kanavapatterin takia tulopuolen painehäviö vaikuttaa olevan rajoittava tekjä. LTO 145 MV.

MLV 250 kanavapatterilla tuli seuraavat arvot:

Perustilalle SFP 1,12, puhaltimet 95 W, vuosihyötysuhde 79%:
Tuloilma 83 l/s, painehäviö 54 Pa ja puhaltimen säätöarvo 53%
Poistoilma 85 l/s, painehäviö 50 Pa ja puhaltimen säätöarvo 45%

30% tehostus SFP 1,52, 168 W:
Tuloilma 108 l/s, painehäivö 91 Pa ja puhaltimen säätöarvo 70%
Poistoilma 110 l/s, painehäviö 85 Pa ja puhaltimen säätöarvo 60%

Max tehostus SFP 1,91, 261 W :
Tuloilma 130 l/s, painehäviö 132 Pa ja puhaltimen säätöarvo 100%
Poistoilma 137 l/s, painehäviö 130 Pa ja puhaltimen säätöarvo 77%
(Poistoilma 147 l/s, painehäviö 150 Pa ja puhaltimen säätöarvo 100%)

Uima-allastehostus (toinen poisto avattu uima-allastilaan), SFP 1,87, 256 W:
Tuloilma 130 l/s, painehäviö 132 Pa ja puhaltimen säätöarvo 100%
Poistoilma 137 l/s, painehäviö 110 Pa ja puhaltimen säätöarvo 73%

VEAB CWK 250:llä painehäviö olisi perustilassa 17 Pa pienempi, mutta siinä ei ole lainkaan suodatinta. Pitäisi varmaan laittaa, jotta kenno ei likaannu täysin? Sillä tulisi ilman suodatinta:

Perustilalle SFP 1,07, puhaltimet 91 W, vuosihyötysuhde 79%:
Tuloilma 83 l/s, painehäviö 37 Pa ja puhaltimen säätöarvo 51%
Poistoilma 85 l/s, painehäviö 50 Pa ja puhaltimen säätöarvo 45%

30% tehostus, SFP 1,46, 160 W:
Tuloilma 108 l/s, painehäivö 63 Pa ja puhaltimen säätöarvo 67%
Poistoilma 110 l/s, painehäviö 85 Pa ja puhaltimen säätöarvo 60%

Max tehostus, SFP 1.93, 274 W:
Tuloilma 136 l/s, painehäviö 99 Pa ja puhaltimen säätöarvo 100%
Poistoilma 142 l/s, painehäviö 140 Pa ja puhaltimen säätöarvo 79%
(Poistoilma 147 l/s, painehäviö 150 Pa ja puhaltimen säätöarvo 100%)

Uima-allastehostus (toinen poisto avattu uima-allastilaan), SFP 1,81, 247 W:
Tuloilma 130 l/s, painehäviö 91 Pa ja puhaltimen säätöarvo 82%
Poistoilma 137 l/s, painehäviö 110 Pa ja puhaltimen säätöarvo 73%

Perustilanteen painehäviöt muodostuvat seuraavasti:
Tuloilma:
Säleikkö 250 mm 7 Pa
Patteri 5/21 Pa (CWK/MLV 250)
Putki patterilta koneelle 200 mm mutkineen 2 Pa
Äänenvaimentimet + mutka 200 mm 3 Pa
200->160->125 putkisto kauimmalle venttiilille 11 Pa
Kauimman venttiilin paine-ero 9 Pa

Suurin tuloilmaventtiilin paine-ero 16 Pa

Poistoilma:
Poistoputki 200 mm 15 Pa
Äänenvaimennin 200 mm 90L 7 Pa
T-kappale 200-200 3 Pa
200->160->125->100 putkisto kauimmalle venttiilille 21 Pa
Kauimman venttiilin paine-ero 4 Pa

Suurin poistoilmaventtiilin paine-ero 15 Pa
Huom. KSO-venttiileitä mitattaessa paine-erot 8-25 Pa, mittauspaikka ei kerro painehäviötä.


Mitäs kannattaisi tehdä MLV vs. CWK?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Soitin Systemairin tekniseen tukeen. Siellä vakuuteltiin, että CWK:n patteri on niin harva, ettei suodatinta sen takia tarvita. Puhdistus vasta kanaviston nuohouksen yhteydessä.

Onko tästä kokemuksia eli toimiiko tosiaan ilman suodatinta hienosti?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt teen juuri testiä vaikuttaako tuo mitään sähkökulutukseen lisääntyneen IV:n kautta. Ollut pois keväästä alkaen (kämppä tyhjillään) ja laitoin torstaina päälle. Ei mitään draamaattista näy sähkönkulutuksessa, joten ei ainakaan hirveästi lisää vaihtuvaa ilmamäärää. Jos lisäisi vaikkapa 40 l/s, pitäisi +5C:ssä tulla 700 W eli 17 kWh/vrk + puhaltimen ottama teho. Pitää seurata pidempään, kun tuolla kulutus vaihtelee aikalailla päivästä toiseen riippuen siitä, millaisen jakson lattian vastukset ovat olleet päällä.
Lopetin tuon testin ja mittasin paine-erot venttiileistä. Sähkönkulutus saattoi lisääntyä 10-15 kWh/vrk.

Venttiileitä oli neljä. Kaikki 100 mm. KSOn tapaisia, muttei oikein samoja. Ulko-osan halkaisija 140 mm ja reikä ulkoa 110 mm. Säätölautanen suora ulkoa, muuten KSO:n tapainen. Säädöt oli vessoissa nollilla. KH ja uima-allashuone ehkä -2 mm.

Paineet mittasin juuri hankkimallani Sensiron SDP810-500:lla. Koukkua ei ollut, joten työnsin vain putkea eri syvyyksille IV-kanavaan venttiilin raosta. Aika tasaista tuli eli ei hirveästi vaikuttanut mihin työnsi. Venttiilistä riippuen tuli 8-18 Pa.

Tuosta varmaan virtaamaksi 5-10 l/s venttiiliä kohden eli 20-40 l/s. Lisäksi liesituulettimesta menee jotain.

Aika mitätön on ollut IV uima-allastalossa!
 

jmaja

Hyperaktiivi
Venttiileitä oli neljä. Kaikki 100 mm. KSOn tapaisia, muttei oikein samoja.
Otin yhden pois ja siinä luki KGEB-1. Onkos tuo sittenkin 125 mm, vaikka ulkomitta viittasi 100 mm? Enpä muistanut mitata kanavaa, mutta vaikuttaa säätöoppaan mukaan siltä. K-arvo 0:ssa 2,5 ja -5 2,0. Siis vessoissa virtaama suunnilleen 10 ja 9 l/s. KH ja uima-allashuone 6-7 l/s molemmat.

Piti myös tutkia vintillä oleva puhallin. Siinä on n. 50 cm kanttiinsa oleva laatikko. Alhaalta tulee liesituuletin ja kyljestä muut otot. Keskipakopuhallin on kannessa kiinni akseli vaakatasossa ja kannessa poisto. Laatikossa on pystyssä kolmio, jolla erotetaan tulot toisistaan. Kolmion kärki tulee keskelle puhaltimen imua. Mitään teho- tai mallimerkintöjä en löytänyt.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miten paljon vinoon voi IV-liitoksia laittaa ongelmitta? Näyttäisi tulevan parissa kohtaa tarve lievään siirtoon. Jäteilmakanava pitäisi mennä sivusuuntaan 9 cm n. 3 m matkalla. 200 mm Betterpipe eli 300 mm ulkohalkaisija. Eihän tuo ole kuin 2 astetta, mutta tekee sekin 6 mm putken sisähalkaisijalla ja 9 mm eristeen reunalta reunalle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuleeko ongelmia, jos IV-kanavistoissa on kuoppia, johon periaatteessa voisi vesi kertyä? Siis yläpohjassa menevät BetterPipe putket, jotka olisi mukava vetää välillä villojen sekaan, jolloin siis jää pätkä, jossa putki on alempana kuin ennen ja jälkeen. Joillekin venttiileille tulee melkein väkisin tuollainen pätkä, kun tilaa on korkeussuunnassa aika vähän ja yläpohja täynnä rakenteita, joiden välistä pitää pujotella.

Kertyykö tuollaiseen vettä? Riskinä lienee sen vuotaminen villoihin. Poistoputket lienee ongelmallisempia, kun niistä voi kondensoitua. Vai tuleeko BetterPipellä niin tiivis, ettei vuotaminen ole riski. Tuossahan on kuitenkin kosteustiivis eriste päällä ja liitokset liimataan uretaanivaahdolla.

Pahimmat kosteudet eli vessat, kylppäri ja sauna saa vedettyä ilman kuoppia, mutta keittiön ja kodinhoitohuoneen poistoon jää kuoppa melkein väkisin, varsinkin kodinhoitohuoneeseen.

Tulee esijäähdytyspatteri, mutta ei kai silläkään aikaansaa kondenssia tuloputkien sisäpuolelle. Tuloilma kai ei millään mene yläpohjassa alle kastepisteen vaan lähimpänä kastepistettä ollaan joko raitisilmassa, jäähdytyspatterissa tai LTO:ssa. Tulokanavissa myös kuoppien välttely onnistuu helpommin, jos se on välttämätöntä.

Alla tuo pitkä sininen veto "pystysuorassa" kohti keittiötä on se, joka on melko väkisin kuopassa.

1618647008207.png
 

Antero80

Vakionaama
Kondensiin en osaa vastata, itse vetelen melkein kaikki putket villojen päälle.
Olen ajatellut siihen kietaista BetterPipe päälle vielä villaa, tosin sitä mietin että tarvitsisiko senkin olla alumiini pinnalla..

Suunnitelmastasi sen verran että minulle IV-suunnitteluja sanoi että kannattaa laittaa 90 mutka runkoputken ja tulo/poisto putkien alasvientien väliin. Vähentää ääntä ja estää äänien siirtymistä huoneiden välillä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20210417-170311.png
    Screenshot_20210417-170311.png
    129,3 KB · Katsottu: 186

jmaja

Hyperaktiivi
Kondensiin en osaa vastata, itse vetelen melkein kaikki putket villojen päälle.
Olen ajatellut siihen kietaista BetterPipe päälle vielä villaa, tosin sitä mietin että tarvitsisiko senkin olla alumiini pinnalla..
Kyllä minullekin pääosin tulee villojen päälle, mutta juuri tuo mainitsemani veto on sellainen, joka on kutakuinkin pakko vetää villoissa. Muuten on ahdasta vetää putki ja liikkuminen tuolla menee vaikeaksi. Tarkoitus on myös laittaa villaa lisäeristeeksi. Ei kai tuohon toista kosteussulkua tarvita tai edes saa laittaa. Ei pidä vain liioitella villan kanssa, jotta BetterPipen pinta ei kylmene liikaa.

Suunnitelmastasi sen verran että minulle IV-suunnitteluja sanoi että kannattaa laittaa 90 mutka runkoputken ja tulo/poisto putkien alasvientien väliin. Vähentää ääntä ja estää äänien siirtymistä huoneiden välillä.
Tuo ei kyllä oikein vakuuta. Pyöreässä kanavassa 90-asteen mutka ei juuri mitään vaimenna ja se pienikin vain korkeilla taajuuksilla eli ei vaimenna puhetta. Täällä sanotaan selvästi, ettei mutkia pidä laittaa ääntä vaimentamaan.
 

Liitteet

  • Screenshot_20210417-192151_Drive.jpg
    Screenshot_20210417-192151_Drive.jpg
    68,2 KB · Katsottu: 167

pökö

Kaivo jäässä
Tuo ei kyllä oikein vakuuta. Pyöreässä kanavassa 90-asteen mutka ei juuri mitään vaimenna ja se pienikin vain korkeilla taajuuksilla eli ei vaimenna puhetta. Täällä sanotaan selvästi, ettei mutkia pidä laittaa ääntä vaimentamaan.
En tästä lähde vänkäämään mutta kun ääni menee putkessa päin kurvia niin kurvin jälkeen ääntä on yleensä vähemmän, käytännön elämä on tämän osoittanut ja kurveja matkalle tehty äänen takia jälkikäteen
Ohjeet ja tutkimukset on ehkä eri mieltä mutta olkoon.
 

Antero80

Vakionaama
En tästä lähde vänkäämään mutta kun ääni menee putkessa päin kurvia niin kurvin jälkeen ääntä on yleensä vähemmän, käytännön elämä on tämän osoittanut ja kurveja matkalle tehty äänen takia jälkikäteen
Ohjeet ja tutkimukset on ehkä eri mieltä mutta olkoon.
Oma suunnittelijana oli ns. vanhan liiton mies, eläkkeelle ja teki oman toiminimen kautta vielä hieman töitä.
Oli kanssa vakuuttunut että tuo auttaa siihen ettei meillä ääniä kantautuisi niin paljoa asuntojen/huoneiden välillä, sanoi toki että jos haluan halvalla/helpolla tehdä niin vedä suorat putket.
 

pökö

Kaivo jäässä
Oma suunnittelijana oli ns. vanhan liiton mies, eläkkeelle ja teki oman toiminimen kautta vielä hieman töitä.
Oli kanssa vakuuttunut että tuo auttaa siihen ettei meillä ääniä kantautuisi niin paljoa asuntojen/huoneiden välillä, sanoi toki että jos haluan halvalla/helpolla tehdä niin vedä suorat putket.
Juu. Minulla on tästä myös eläviä kokeluksia pitkältä ajalta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Juu. Minulla on tästä myös eläviä kokeluksia pitkältä ajalta.
Millainen kanavisto aiheuttaa ongelmia ja onko tuossa suunnitelmassa sellaisia? Tuossahan on tulokanvassa huoneiden välillä venttiili-T-kappale-125 mm putkea-T-kappale-125/160/200 putkea-T-kappale-venttiili. Venttiilin ja T-kappaleen pitäisi vaimentaa paljon enemmän kuin 90-asteen mutkan. Oppaiden mukaan T-kappaleet lasketaan, mutta mutkat voi unohtaa, kun lasketaan äänen vaimentumista.

Suurin osa vierekkäisistä huoneista ei ole mitenkään kriittisiä eli vaikkapa kolmen vasemmassa reunassa olevan huoneen välillä ei ole ovia, vaan suuret aukot.

Mutta vielä enemmän kaipaisin kommenttej siihen kanavan kuoppaan.
 

msr

Aktiivinen jäsen
Miksi siihen kanavan kuoppaan poistossa kertyisi vettä?

Liesituulettimien putkiin vettä kondensoituu, mutta silloin putki on ollut käyttämättä ja kun liesari pistetään päälle niin sisäilmasta tiivistyy kosteutta putken sisäpintaan. Mutta sinulla noissa putkissa kulkee kokoajan lämmin ilma ja putket on eristetty, niin eikö niiden sisäpinnan pitäisi tällöin olla aina lähellä huoneilman lämpöä. Saunan/suihkun poistoissa voisi kai tulla tilanne että sinne kondensoituu vettä, mutta se tapahtuisi talvella, jolloin peseytymisen jälkeen poistoilman suhteellinen kosteus laskee alas ja kuivattaa putket. Vai onko tässä jokin tilanne jota en tajunnut?
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Ei kai sinne mitään kerry. Isommissa laitoksissa (toimistot ym.) kanaviin tulee väkisinkin ”heittoja”, joilla ylitetään / alitetaan jotain muuta tekniikkaa tms., enkä ikinä ole kuullut ongelmista, jotka liittyisivät veden kertymiseen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Näyttää tulleen Lindabilta päivitetty malli KVDPX, joka vaimentaa paremmin kuin vanha KVDP. Samalla on tullut hiukan lisää painehäviötäkin vanhaan 7-versioon nähden. Onnisella nuo, kuten paljon muutakin IV-kamaa, on tarjouksessa loppuviikon.
 
  • Tykkää
Reactions: pre

Latvis

Aktiivinen jäsen
Onnlinen versiot on tarjouksessa, lindabin omat ei. Itselle laitoin vastaavat Ahlsellin A-Collection KVDPX 160x1000 vaimentimet ja ne sain ilman kampanjoitakin halvemmalla kuin onnisen vastaavat.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Onnlinen versiot on tarjouksessa, lindabin omat ei. Itselle laitoin vastaavat Ahlsellin A-Collection KVDPX 160x1000 vaimentimet ja ne sain ilman kampanjoitakin halvemmalla kuin onnisen vastaavat.
Onkos noissa kolmessa versiossa joku ero? Onnisen ja Lindabin versioissa ainakin vaimennukset ja ulkomitat olivat aivan identtiset.

Mulla on ilmeisesti huono tili Ahselliin, koska sieltä ostettuna olisi paljon kalliimpi. Katsoin lähinnä 200-600, mutta myös 200-1000. Eikä se Onnisenkaan tili kaksinen ole, mutta nyt olisi Vallox 145 MV reilut 90 € halvempi kuin mitä keväällä maksoin Maalämpötukkuun.

Mitään en ole vielä ostanut Ahlsellistä enkä Onniselta, kun halvemmalla on saanut muualta Suomestakin.

Mitäs tuollainen KVDPX3 200-600 pitäisi maksaa? Mulle maksaisi niukasti alle satasen verollisena.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mun tileillä ALV 24%:
Onnisella tänään päättyvänä tarjouksena 15% lisäale huomioituna
OKVDPX 200-600 ~95 €
OKVDPX 200-1000 ~140 €

Ahlsell A-Coll
KVDPX 200-600 ~130 €
KVDPX 200-1000 ~190 €

Eli en noita ainakaan Ahlsellilta osta. Mutta onko tuo Onnisen sellainen, että kannattaa ostaa?
 

Latvis

Aktiivinen jäsen
Onkos noissa kolmessa versiossa joku ero? Onnisen ja Lindabin versioissa ainakin vaimennukset ja ulkomitat olivat aivan identtiset.

Mulla on ilmeisesti huono tili Ahselliin, koska sieltä ostettuna olisi paljon kalliimpi. Katsoin lähinnä 200-600, mutta myös 200-1000. Eikä se Onnisenkaan tili kaksinen ole, mutta nyt olisi Vallox 145 MV reilut 90 € halvempi kuin mitä keväällä maksoin Maalämpötukkuun.

Mitään en ole vielä ostanut Ahlsellistä enkä Onniselta, kun halvemmalla on saanut muualta Suomestakin.

Mitäs tuollainen KVDPX3 200-600 pitäisi maksaa? Mulle maksaisi niukasti alle satasen verollisena.
Mulle jäi maksamaan tuo A-coll KVDPX 160-1000 alvin kanssa 57e. Mutta meidän firmalla on aika isot ostot Ahlsellilta sekä Onniselta. Tuntuu olevan jonkun verran myyjästäkin kiinni paljonko antaa alea. Joskus Onninen on taas halvempi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ihan kyllä mielenkiintoista, että Ahsellin listahinta on tuolle KVDPX 160-1000:lle ~330 €, minä saan hurjan alennuksen ja maksaakin "vain" ~140 € ja sitten isompi ostaja maksaa 57 €. Kaikki ALV 24%. Eli mulla 58% alennus ja isolla ostajalla yli 80 %. Ero prosenteissa kuulostaa pieneltä, mutta se isompi saa siis vielä 60% alennuksen mun hinnasta.

Vain LVI-alalla!
 

pelzi_

Vakionaama
Ihan yleistä, kyllä mm. Ciscon tuotteiden alennukset alkaa ysillä isoille asiakkaille. Listahintoja maksaa lähinnä huijattavat julkiset tahot.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Putkarikin tykkää, kun saa myydä työtään pienemmällä hinnalla ja materiaalikuluilla sitten saa sen +70% katteen itselleen :)
 

pre

Aktiivinen jäsen
Tässä vielä uusi ja vanha vierekkäin: okvdp vastaan ...x
1629954621426.png



Mitä mieltä olette okvdpx 125mm - 300mm - 3 version käyttämisestä kahden huoneen välisen läpikuulumisen vaimentamiseksi "ääniloukkuna"?
Konfiguraatiossa putkisto kulkee lämpimällä puolella koteloituna seinätason ja kattotason kulmassa.

1629955046495.png


Alla olevassa ylemmässä kuvavaihtoehto 1:ssä loukku 1 estää äänen siirtymisen huone3:een (ei ole piirretty kuvaan). Huoneiden 1 ja 2 välille on hahmoteltu kanavassa ääniloukut (etäisyys alle 1m). vaihtoehdossa 1 huone 2:sta olisi siis tuplaloukutus huone 3:een.

Alla olevassa kuvassa runkoputki on piirretty seinän viereen I - merkeillä ja mennään kuvassa alaspäin. ------ kuvaa syöttöputkea runkoputkesta huoneeseen. Kyseinen runkoputki päättyy huoneen 2 kohdalla ja 25cm aikaisemmin runkoputkesta on lähtö huoneeseen 1
Eli huoneella 1 ja 2 on yhteinen seinä.

1629964592566.png


Toisessa "tai" vaihtoehdossa olisi että molempiin huoneisiin oma putki, omat loukut L1 ja L2 sekä kotelot ja äänelle enemmän suorakulmamutkia. H1 ja H2 välillä tuplaloukut ja huone 3:een olisi siis single loukut. Vaihtoehto 2 lienee parempi mutta hieman enemmän työtä ja materiaalia. Nouhouskyvykkyys ok. Molemmissa versioissa virtaushäröt mittaukselle tuloventtiileissä. Loukkuvaimentimien pitää mahtua kotelorakenteeseen.

Vai olisiko parempaa ääniloukkuideaa, kun koteloitu putkivetotila ja paikat loukuille on kortilla?
 

Liitteet

  • 1629955454195.png
    1629955454195.png
    9,6 KB · Katsottu: 104
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Tarviiko huoneiden välillä olla äänenvaimentimia? Onko seinät ja ovet sen paremmin vaimentavia kuin kanavisto ja päätelaitteet?

Mulla jokaiseen huoneeseen oma T-haara ja kanava päälinjasta tekemässäni IV-suunnitelmassa. Vaimennus pitäisi olla varsin suuri noin ilman vaimentimiakin.

En ihan ymmärtänyt onko sinulla siis erilainen konfiguraatio.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Meillä makkareissa vain tuloilma, joten en nähnyt itse ainakaan tarpeelliseksi laittaa änäreitä väliin vaikka nuo haarautuvat peräkkäin runkokanavasta. Oletan, että ääni ei vastavirtaan paljoa kantaudu. Jos olisi poistot myös, niin silloin voisi ollakin mahdollista äänen kantautua huoneiden välillä helpommin.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Runkokanavan pätkä kahdelle huoneelle (125mm) on molemmille huonetuloille yhteinen ja hyvin lähellä. Ei ole poistoja huoneissa vaan siirtoilmana viedään "jäte-alueille". Huoneiden välillä on 100mm seinä ja fylliä seinässä ja siirtoilma kulkee oven yläpuolella olevan siirtoilmaloukun ( tämän kaltainen: https://www.google.fi/aclk?sa=l&ai=...=2ahUKEwiDvvrZsM_yAhUYwSoKHb1uB2YQvhd6BAgBEB4 , mutta 80-luvulla asennettu) kautta, joten ei olisi toivottavaa, että ääni kulkee vastavirtaan 1m:n päässä toisistaan olevien tuloventtiilien kautta huoneesta toiseen. Samalla nuo viimeiset vaimentimet poistavat koneäänen viimeiset rippeet (tämä ehkä tärkein pointti).
 

pre

Aktiivinen jäsen
Edellinen pikainen hahmotelma oli huono ja tulisi liian isot kotelot. Tällä versiolla päässee 20cm kotelorakenteeseen kun sinksataan 90 asteen kurveilla. Kuvan yläreunassa ikkunaa ja alareunassa ovea huoneisiin. Luotetaan, että mutkissä äänet vaimenee ja jos ei niin sitten laitetaan jotain muuta. Venttiilit ovat mallia click kun niitä sai sopivasti. Koteloita ei ole piirretty kuvaan. Kompromissia pitää tehdä kun vanha tönö, johon rakennetaan uudet iv-putkitukset lämpöiselle puolelle. Seinärakenne on kakkosnelosta , jonka molemmin puolin levytys, niin kurvit kääntyvät juuri sopivasti ja hyvät kannakkeet/sangat saa tukevasti kiinni. Koneäänen vaimennuksen pitäisi olla kohdallaan, kun koneessa kantikkaat vaimentimet ja niiden perään taipuisat vaimentimet ja kahdessa kellarin ylöstulossa vielä kantikkas vaimennin. Tuloventtiilien mökätason voi mitata db/taajuuskaistamittarilla samalla kun mitataan litrat mittausdokumenttiin.

Mikäli haluaa käyttää android mittaohjelmaa puhelimessa, niin tässä muutama vinkikki hifistelyyn. Ilman kalibrointeja puhelimesta tai tablettimittarista saa vain suuntaa antavat tulokset. REW mittausohjelma PC:lle on sitten jo paljon tarkempi (https://www.roomeqwizard.com/ ).

Soundmeter (ei saa valittua painotuksia)
Äänimittari
Spectroid kaista-analyysi
Audiotool (maksullinen)
RTA pro (maksullinen)
Spetrum analyser
ja monta muuta...

Loppuun vielä kevennys "ilmanvaihtokanavan äänieristämisestä"
 

Liitteet

  • Putkihässäkkä 2021-09-v1.png
    Putkihässäkkä 2021-09-v1.png
    19,5 KB · Katsottu: 169
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Edellinen pikainen hahmotelma oli huono ja tulisi liian isot kotelot. Tällä versiolla päässee 20cm kotelorakenteeseen kun sinksataan 90 asteen kurveilla. Kuvan yläreunassa ikkunaa ja alareunassa ovea huoneisiin. Luotetaan, että mutkissä äänet vaimenee ja jos ei niin sitten laitetaan jotain muuta. Venttiilit ovat mallia click kun niitä sai sopivasti. Koteloita ei ole piirretty kuvaan. Kompromissia pitää tehdä kun vanha tönö, johon rakennetaan uudet iv-putkitukset lämpöiselle puolelle. Seinärakenne on kakkosnelosta , jonka molemmin puolin levytys, niin kurvit kääntyvät juuri sopivasti ja hyvät kannakkeet/sangat saa tukevasti kiinni. Koneäänen vaimennuksen pitäisi olla kohdallaan, kun koneessa kantikkaat vaimentimet ja niiden perään taipuisat vaimentimet ja kahdessa kellarin ylöstulossa vielä kantikkas vaimennin. Tuloventtiilien mökätason voi mitata db/taajuuskaistamittarilla samalla kun mitataan litrat mittausdokumenttiin.

Mikäli haluaa käyttää android mittaohjelmaa puhelimessa, niin tässä muutama vinkikki hifistelyyn. Ilman kalibrointeja puhelimesta tai tablettimittarista saa vain suuntaa antavat tulokset. REW mittausohjelma PC:lle on sitten jo paljon tarkempi (https://www.roomeqwizard.com/ ).

Soundmeter (ei saa valittua painotuksia)
Äänimittari
Spectroid kaista-analyysi
Audiotool (maksullinen)
RTA pro (maksullinen)
Spetrum analyser
ja monta muuta...

Loppuun vielä kevennys "ilmanvaihtokanavan äänieristämisestä"

Kannattaa tuo viimeinen tuloventtiilin 90-mutka vaihtaa t-haaraan. Jos haluaa hifistellä, niin siihen päättyvän haaran tulpan sisäpuolelle vielä armaflexiä kaistale mahdollisia ääniaaltoja vaimentamaan. Itse vetelin tuolleen tulokanavat, en tiedä onko mitään hyötyä, mutta ei mitään haittaakaan. On ainakin hiljainen iv :) Siitä saa vielä ylimääräisen nuohousluukunkin käyttöön.
 
  • Tykkää
Reactions: pre

jmaja

Hyperaktiivi
Luotetaan, että mutkissä äänet vaimenee ja jos ei niin sitten laitetaan jotain muuta.
Ei ne taida hirveästi vaimentua mutkissa, varsinkaan pyöreän kanavan mutkissa. Tässä on paljon asiaa vaimentumisesta: https://ocw.upj.ac.id/files/Textbook-ARS-405-TEXTBOOK-14-FISIKA-BANGUNAN.pdf

Sieltä pyöreä yli 60 asteen mutka:

1630477921433.png

1630477944360.png

Siis 125 mm eli 5 tuuman kanavassa ei mitään vaimennusta n. 400 Hz saakkaa ja 3 dB vasta yli 3 kHz taajuuksille. T-haarasta samankokoisilla putkilla tulee 3 dB kaikilla taajuuksilla. Tai 3,5 dB heijastukset huomioiden. Enemmän, jos haara on pienempi. Vaikkapa 160->125 T:ssä 4,5 dB. Ehkä tuolla @Lappanen ehdottomalla saa myös tuon 3,5 dB? Ainakin se taitaa tuoda tasaisemman virtauksen venttiilille.
 
T

tart

Vieras
Kun ilmanvaihdon äänenvaimennus on epäonnistunut jo rakennusvaiheessa, niin onkohan enää mitään tehtävissä? Meillä ilmanvaihdon joutuu tiputtamaan minimiin öiseen aikaan melun takia, joten olen miettinyt venttiileihin asennettavia vaimentimia. Onkohan noista kenelläkään kokemuksia vai ovatko täyttä humpuukia?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kun ilmanvaihdon äänenvaimennus on epäonnistunut jo rakennusvaiheessa, niin onkohan enää mitään tehtävissä? Meillä ilmanvaihdon joutuu tiputtamaan minimiin öiseen aikaan melun takia, joten olen miettinyt venttiileihin asennettavia vaimentimia. Onkohan noista kenelläkään kokemuksia vai ovatko täyttä humpuukia?

Ehkä toisenlaisilla venttiileillä saisi jotain ääntä pois, onko kokeiltu? Venttiilit taitavat enemmän tuottaa suhinaa ja jos kone käy isoilla kierroksilla niin koneäänet tulevat sitten omana äänenään läpi? Kumpi kyseessä vai molemmat?
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Kun ilmanvaihdon äänenvaimennus on epäonnistunut jo rakennusvaiheessa, niin onkohan enää mitään tehtävissä? Meillä ilmanvaihdon joutuu tiputtamaan minimiin öiseen aikaan melun takia, joten olen miettinyt venttiileihin asennettavia vaimentimia. Onkohan noista kenelläkään kokemuksia vai ovatko täyttä humpuukia?
Koneen äänikö sieltä kuuluu vai venttiilien suhina?
 
Back
Ylös Bottom