Ilmanvaihdon äänenvaimennus

[jmaja]

Koneen ääni.

Auttaisko nämä, jos kanavaan ei saa äänenvaimenninta?

Air-In® 125 Excelente tuloilmaventtiili koneelliseen ilmanvaihtoon | Air-In® | Dir-Air Oy

Air-In® 125 Excelente tuloilmaventtiili koneellisiin tulo- ja poistojärjestelmiin (LTO) huippuluokan äänenvaimennuksella. Venttiilissä on portaaton säätö ilman osien irrottamista.

www.dir-air.fi

Millaiset vaimentimet nyt on? Ehkä ne voi vaihtaa parempiin?

 

[tart]

Asunto on kerrostalo, vaimentimet alaslasketun gyproc-katon yläpuolella. Mitään ei ole tehtävissä vaimentimien suhteen. Täytyy kokeilla vielä noita Air-In ventiileitä tai odotella rauhassa kuulon huonontumista.

 

[pökö]

Asunto on kerrostalo, vaimentimet alaslasketun gyproc-katon yläpuolella. Mitään ei ole tehtävissä vaimentimien suhteen. Täytyy kokeilla vielä noita Air-In ventiileitä tai odotella rauhassa kuulon huonontumista.

Koittaisin Jeven Sava vaimenninta työntämällä se koneen sisältä kanavaan.

 

[jmaja]

Ihan kyllä mielenkiintoista, että Ahsellin listahinta on tuolle KVDPX 160-1000:lle ~330 €, minä saan hurjan alennuksen ja maksaakin "vain" ~140 € ja sitten isompi ostaja maksaa 57 €.

Nyt sitten Onnimarkkinoilla minäkin saan noita järkihintaan. Tuo maksaa 61 € ALVeineen. Ja minun tarvitsemat 200-600 57 ja 200-1000 82 €. Siis noin puoleen hintaan mun normaalihinnoista, kun juuri olleilla IV-alepäivillä olisin saanut vain 15% alennuksen.

 

[jmaja]

Miten pitäisi asentaa tuo Vallox 145 ja kanavat? Lähinnä mietin miten tuon saa koottua ja onko tarvetta saada LTO nostettua paikoiltaan helposti.

Tuohan roikkuu seinässä sellaisessa kynnessä, että pitää 1-2 cm nostaa ja sitten ottaa 1-2 cm ulos, jonka jälkeen voi laskea.

Putket Betterpipeä, jotka tulee höyrynsulkuun kiinni niin, että höyrynsulku puristuu putken eristeen väliin. LTO n. 1 m höyrynsulun alapuolella.

Miten laitetaan paikalleen tuo höyrynsulun ja LTO:n välinen putkisto? Tuossa on kaksi 600 mm änäriä. Tuloilmakanava ja jäteilmakanava pitää olla kondenssieristettyjä. Myös raitisilmakanava, mutta se menee seinästä läpi.

Vai pitääkö kokoaminen aloittaa LTO:sta ylöspäin. Silloinkin ongelmaksi tulee jäteilmakanava, joka jatkuu suoraan ylös höyrynsulusta hormiin. Onko siihen pakko laittaa väliin joku pituussäätö vai miten viimeisen palan saa paikoilleen?

 

[Mikki]

Tämmöinen pantaliitin (oikea koko tietty)? Tai oikeastaan että kaksi liitintä ja väliin pätkä IV kanavaa. Jos pitää purkaa niin pantaliittimet irti ja pätkä välistä pois.

Meillä BetterPipen alapuolelle koneen ja höyrynsulun väliin laitettiin vain 19mm armacell putken päälle. Ei ole kondensoinut mitään vaikka jäteilma -15C on välillä. Harmi kyllä ei ole laitettu mitään pantaliittimiä, että jos tulee huoltotarve niin oma ähellys on katkaista IV-putket.

Kanavaliitin FK 160

FK-kanavaliitin helpottaa kanavapuhaltimen asennusta ja irrottamista huollon ja puhdistuksen ajaksi. Se on valmistettu galvanoidusta teräslevystä ja päällystetty 8 mm paksulla tiivistävällä ja tärinää vaimentavalla neopreenillä. Kanavaliittimet kiristetää

www.taloon.com

 

[jmaja]

Tuon sanotaan olevan tarkoitettu puhaltimille. Toimiiko se OK kanaville? Entä kahdelle urospäälle (esim. änäri ja T-kappale. Lindabilta löytyy SVK, joka on paljon leveämpi ja asennusohjeessa laitettu urospäähänkin. Sikahintainen tosin.

Tuossa on lisähaasteena se, että haluan tilanpuutteen takia LTOn mahdollisimman ylös. Ennen sisäkattoa pitää mahtua poistokanavaan 600 mm änäri ja 200-160 T-kappale. Kokoaminen/purkaminen vaatii n. 40 mm liikkeen, jotta sisäkkäiset liitokset irtoavat. Kaksi pantaa toki hoitaisi asian.

 

[pökö]

Ei mitään puhallinpantoja vaan pitkä liitinyhde eli liukuholkki. Sillä saa sen 0-100 mm liikkumavaraa. Näitä on montaa sorttia.

Ilmanvaihtokanavan sisä/ulko liitinyhde pitkä 160mm

Sisä/ulko liitinyhde pyöreälle ilmanvaihtokanavalle 160mm, kiinteällä tiivisteellä.

www.talotuote.fi

 

[jmaja]

Eli tuo vaatii paikan, jossa on suoraa putkea sen verran, että mahtuu pois tieltä ja sitten vedetään paikalleen ja eristetään. Kuulostaa kovin hankalalta tuossa LTO:n ja höyrynsulun välissä, jossa putket eristeineen täyttävät koko tilan ja käsiksi pääsee vain etupuolelta. Mutta ehkä sen saa tehtyä kun tekee valmiiksi taaemmat ensin.

 

[Karga]

sitten vedetään paikalleen ja eristetään

Antaahan se eriste sen verran periksi (ainakin armaflex) että tuollaiset muutaman sentin liu'utukset onnistunee kyllä eristeet paikallaankin.

 

[jmaja]

Antaahan se eriste sen verran periksi (ainakin armaflex) että tuollaiset muutaman sentin liu'utukset onnistunee kyllä eristeet paikallaankin.

Silloin ei ainakaan voi liimata eristettä putkiin. Ei taida olla 200 mm putkiin enää sukkiakaan. 168 mm vielä löytyy. Eristeen alta pitäisi sitten jotenkin nykyä tuo liukuholkki paikoilleen. Ehkä se on helpompaa tekemällä kuin kuvittelemalla? Kai 200 mm sukan voisi tehdä rullatavarastakin.

 

[Karga]

Miksi eriste pitää liimata putkiin? En minä ole ainakaan liimannut, mutta voihan ne olla pieleen mennyt tältä osin. Ne valmiit sukathan ovat löysiä siihen putkeen (onneksi), ei kai niitä tarkoitus ole liimata?

Ehkä se on helpompaa tekemällä kuin kuvittelemalla? Kai 200 mm sukan voisi tehdä rullatavarastakin

Voi varmasti tehdä sukan. Kontaktiliima ottaa solukumiin kuin tauti. Minulle tuon asennuksen kuvittelukaan ei tuota vaikeuksia, suorastaan helpolta kuulostaa =)

 

[pökö]

Silloin ei ainakaan voi liimata eristettä putkiin.

Ei ole mitään tarvetta liimata.

 

[Lappanen]

Suositellaan liimaamaan vain sukkien/levyjen päätyosat, eli osastoidaan se yksi kokonainen eristesukka/levy jos sattuu pääsemään kondenssia sen alle jostain saumasta niin ei leviä sitä sukkaa/levyä pidemmälle.

Jos laitat tuon liukuholkin, nii jätä se eristämättä ja kun kanava paikallaan niin kietaiset levystä sopivan suikaleen ympärille ja liimaat kiinni.

 

[Lappanen]

Yksi kauneusvirhe edelleen häiritsee IV-kanavistossa. Kirjasto/vierasmakuuhuoneessa oleva tuloilma humisee ainakin yöllä lievästi häiritsevästi, se onkin se ainoa mistä kuuluu mitään ääntä..

Esimerkkikuva asennuksesta, ei mittakaavassa:

Eli 160 runkokanava josta sivuliittimellä napattu 125 kanava ~1,5 metriä ja supistuu väliseinän läpi 100 kanavaksi ~30 cm. Tuloilma pääsee jotenkin vissiin pyörteilemään tuossa haarassa ja ehkä tuo lopun supistuskin asiaan vaikuttaa, kuuluu sellaista huminaa, ei vihellä. Sama ääni oli venttiili paikallaan tai ei.

Ennen kuin alan repimään paikkoja auki lisä-äänenvaimentimille joko 125 tai 160 kanavaan, onko tämmösistä kokemuksia kellään, nämä ilmeisesti tarkoitettu huoneiden väliseen äänenvaimennukseen, mutta voisiko toimia tähänkin tarkoitukseen:

JEVEN OY SÄÄTÖVAIMENNIN JEVEN INNO-100-ERE 10KPL | Äänenvaimentimet

Kanavaan asennettava säätö- ja vaimennuslaite.

www.onninen.fi

DIRAIR ÄÄNENVAIMENNUSPATRUUNA DIRAIR AIR-IN ÄVP-100 | Äänenvaimentimet

Äänenvaimennuspatruunat on kehitetty vaimentamaan ääniä poisto- ja tuloilmakanavissa. Patruuna kiinnitetään venttiiliin ketjun päässä olevalla kiinnitysrenkaalla poistoventtiiliin ja työnnetään kanavaan. Ne eivät aiheuta painehäviötä, joten asunnon ilmanvaihtoon ei tarvitse tehdä muutoksia.

www.onninen.fi

Sen verran kalliita, ettei viitsi sikaa säkissä hakea testiin..

 

[Tekniikkatulitaloon]

Vanhemmilleni lisäsin pariin iv putkeen palan äänieristysmattoa mitä motonetissäkin myydään. Poikittain vain putkeen tai miksei rullallekin mahdollisimman pitkä pätkä. Lähti sillä pahin kanavaääni pois.

 

[Lappanen]

Armaflexilevyä tuli tungettua aikanaan kanavan päästä kanavan reunoille miten pitkälle käsi ylettyi, hieman hiljeni mutta ei paljonkaan. Voishan tuota koittaa jonkun pitkän tangon päähän kiinnittää kieputtaa löysälle "spiraalille" armaflexia tai äänenvaimennusmattoa ja tunkea ihan tuonne haaran alkuun asti, jättäis tangon sinne sitten että saa mytyn pois jos ei toimi/saa pois nuohouksen tieltä.

 

[Lappanen]

Kävin nyt kuitenkin joutessani hakemassa noita Jeven littanoita vaimentimia, 10 kpl säkki nelisen kymppiä. Noita saattaa mennä kaverillekin niin otin säkillisen sikaa.

Kaksi noita laitoin peräkkäin, ihan ei mahtunut suositeltua min 5 cm rakoa noiden väliin. Kaksi reunimmaista säätöpalaa jätin paikoilleen ja vaimentimet 180 astetta eri asentoon jolloin ilma joutuu vähän kiertämään noiden välissä.

Melumittarina korva, ehkä vajaa puolet lähti pahimmasta huminasta pois, kyllä se vielä omaan korvaan liikaa humisee mutta ehkä toisen korvaan ei kuitenkaan niin pahasti enää. Pitää myöhemmin mennä vielä oleskelemaan tilaan mitään ajattelematta ja testata että vieläkö humisee Jos olisi ollut pidempi 100 mm kanava niin vaimentimien etäisyydellä ja määrällä olisi voinut saada lisää vaimennustehoa aikaan.

Ei ainakaan huonontunut ja jopa paransi tilannetta, joten ihan ok hätäratkaisu ja miksei pidempiaikaisempikin.

 

[Hhartikainen]

Eikös nuo Jevenin Inno vaimentimet myös kurista huomattavasti ilmamäärää venttiilistä? Varsinkin jos niitä useamman laittaa jonoon.

 

[Lappanen]

Eikös nuo Jevenin Inno vaimentimet myös kurista huomattavasti ilmamäärää venttiilistä? Varsinkin jos niitä useamman laittaa jonoon.

En mitannut, mutta kädellä koittamalla yllättävän vähän tunsi heikennystä ilmavirtaan.

Mutta kyllähän se vaikuttaa.

 

[Foxtrot]

Osaakos joku sanoa äänenvaimentimen sijoittamisesta?

Tarkoituksena olisi laittaa suorakulmainen 1000 kahden vanhan pyöreän 600 paikalle, jos sillä saisi muutaman ratkaisevan decibelin pois tuloilmakanavistosta. Äänevaimentimet ovat sijoitettu siten, että heti äänenvaimentimien (160) jälkeen on T-haara josta lähtee kaksi 125 putkea jakamaan ilmaa omille puoliskoilleen taloa.

Suorakulmainen kasvattaa virtausnopeutta, joten onko T-haara heti äänenvaimentimen jälkeen ongelmallinen? Tykittääkö merkittävästi enemmän ilmaa suoraan menevään haaraan ja/tai aiheuttaako pyörteet ym. äänihaittaa? Normitilassa tuloilmaa noin 75 l/s.

 

[Harrastelija]

Jos desibelejä halutaan pois niin pitäisikö molempiin haaroihin laittaa oma vaimennin?
Vaimentavat myös T-haarasta johtuvat äänet.

 

[Foxtrot]

Jos desibelejä halutaan pois niin pitäisikö molempiin haaroihin laittaa oma vaimennin?
Vaimentavat myös T-haarasta johtuvat äänet.

Olisi varmasti paras ratkaisu, mutta toiseen haaroista ei mahdu äänenvaimennin ilman suurempia putkitöitä.

 

[_Vesku_]

Ei kai tuo kantikas sinällään kasvata nopeutta, siinä mallista riippuen on enemmän vaimennusmateriaalia ja pinta-alan ei pitäisi pienentyä? Mahtuuko esim. 2x500mm kantikasta vaimenninta peräkkäin? Ennen sitä t-haaraa, veikkaisin että se olisi tehokkain vaihtoehto vaimennuksen puolesta. Voitko laittaa siihen suoraan menevään ø125:een säätöpellin vähän jarruttamaan?

 

[Foxtrot]

Ei kai tuo kantikas sinällään kasvata nopeutta, siinä mallista riippuen on enemmän vaimennusmateriaalia ja pinta-alan ei pitäisi pienentyä? Mahtuuko esim. 2x500mm kantikasta vaimenninta peräkkäin? Ennen sitä t-haaraa, veikkaisin että se olisi tehokkain vaihtoehto vaimennuksen puolesta. Voitko laittaa siihen suoraan menevään ø125:een säätöpellin vähän jarruttamaan?

Eikös kantikkaan toiminta liity osittain siihen, että se kuristaa putkea jolloin ääntä osuu enemmän vaimennusmateriaaliin?

Saako 2x500 paremman äänenvaimennuksen kuin 1x1000?

Säätöpellin saisi kyllä sinne, mutta olisi ulkonäöllisesti ikävä paikka laittaa tarkastusluukku kattoon.

 

[kotte]

Eikös kantikkaan toiminta liity osittain siihen, että se kuristaa putkea jolloin ääntä osuu enemmän vaimennusmateriaaliin?

Ei ilmavirran kuristaminen auta, mutta kantikkaan resonanssitaajuusominaisuudet vs. vaimennusmateriaalin vaihteleva paksuus eri suunnissa vaimentavat kohinan tyyppistä laajakaistaista ja yksittäisille tuntemattomille taajuuksille keskittyviä melupiikkejä paljon tasaisemmin kuin tasaisen pyöreän, joka periaatteessa vaimentaa tiettyjä vaimennusmateriaalin paksuudesta riippuvia taajuuden monikertoja tehokkaammin kuin väliin jääviä taajuuskaistoja ja tämä vaikutus vielä tehostuu, mitä matalammista taajuuksista on kyse. Nämä matalat taajuudet taitavat olla ilmanvaihdossa usein ratkaisevimpia meluhaittoja. Pyöreässä vaimennus perustuu osaltaan kanavan reikäpeltiin ja tällaisen on oltava huomattavan pitkä, jotta etenkin matalatkin taajuudet vaimenevat.

 

[_Vesku_]

Eikös kantikkaan toiminta liity osittain siihen, että se kuristaa putkea jolloin ääntä osuu enemmän vaimennusmateriaaliin?

Saako 2x500 paremman äänenvaimennuksen kuin 1x1000?

Säätöpellin saisi kyllä sinne, mutta olisi ulkonäöllisesti ikävä paikka laittaa tarkastusluukku kattoon.

mielestäni kantikkaan sisäosa taitaa olla aika iso jos vertaa ø160 pyöreän vaimentimen sisäosaan, että kuinka paljon se oikeasti kuristaa... ei siinä vältämättä tule vauhtia paljoa lisää jos ollenkaan. Tuosta kaksi lyhyempää vaimenninta peräkkäin verrattuna yksi pitkä, en kyllä löytänyt netistä äkkiä mitään väitteeni tueksi mutta itselläni on vaan muistikuvia joistain vanhoista asennuksista että näin olisi.

 

[Foxtrot]

Kysyin asiasta Lindabilta.

Sieltä sanottiin, että teoriassa korkealla kanavanopeudella ja suurilla T-haaran nopeuseroilla virtausmeluun liittyviä ongelmia voisi syntyä. Esimerkiksi kanavanopeuksien ollessa noin 5 m/s T-haarasta ei tule ongelmia. Suojaetäisyyden ollessa 3D ei varmasti tule ongelmia.

Itse saan asennettua sen lähelle tuota 3D, joten asennuksen pitäisi olla ok.

 

[Mislo]

Onko tuloilmaventtiilit laskettu käyrällä alas alakattopintaan? T-haaralla saa myös hieman kohinaa pois tulopuolella.

 

[Foxtrot]

Onko tuloilmaventtiilit laskettu käyrällä alas alakattopintaan? T-haaralla saa myös hieman kohinaa pois tulopuolella.

Meillä kohina ei ole ongelma vaan puhtaasti puhaltimen ääni.

 

[Mislo]

Pistä tonninen niiden 2x 600mm paikalle ja siirrä vanhat 600 molempiin runkoihin pidemmälle, kuitenkin sillain että ennen ekaa tuloilmaventtiiliä.

 

[iro]

Meillä kohina ei ole ongelma vaan puhtaasti puhaltimen ääni.

MUHin tilalle asennettu mv125 aiheutti myös meillä selvästi kuuluvan puhaltimen vihellyksen makkareiden tulokanavissa. Ohessa kuvassa tuloventtiililtä napattu äänispektri jossa piikki näkyy selkeä piikki 450 Hz taajuudella.
Minulla oli 120 mm kanavassa 100cm pyöreä vaimennin. Lisäsin kanavaan lähelle IV-konetta 100 cm kantikkaan änkkärin ==> viheltävä ääni ei enää kuulu ja myös äänitaajuusspektrin piikki hävisi.

 

[Foxtrot]

Tuli testattua 1000-160 kantikasta kahden 600-160 pyöreän sijaan. Ainakin meidän IV-koneella (ja säädöillä) vaihdosta ei ollut hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Puhaltimen ääni kuului olohuoneeseen selvemmin ja putkiston kohina kuului selkeämmin tuulikaapissa putkiston läpi. Vaihdon siten pyöreät takaisin paikoilleen.

Pistä tonninen niiden 2x 600mm paikalle ja siirrä vanhat 600 molempiin runkoihin pidemmälle, kuitenkin sillain että ennen ekaa tuloilmaventtiiliä.

Taidan tehdä tällä tavalla, mutta siten että hankin 125 kokoiset kantikkaat heti 160 haarautumisesta eteenpäin.

MUHin tilalle asennettu mv125 aiheutti myös meillä selvästi kuuluvan puhaltimen vihellyksen makkareiden tulokanavissa. Ohessa kuvassa tuloventtiililtä napattu äänispektri jossa piikki näkyy selkeä piikki 450 Hz taajuudella.
Minulla oli 120 mm kanavassa 100cm pyöreä vaimennin. Lisäsin kanavaan lähelle IV-konetta 100 cm kantikkaan änkkärin ==> viheltävä ääni ei enää kuulu ja myös äänitaajuusspektrin piikki hävisi.

Otitko vastaavaa dataa myös äänenvaimentimen asentamisen jälkeen?

 

[Mislo]

Toivotaan että auttaa, ihan vaan sillä että ei tarvi turata enempää asian kanssa. Tippuuko runkokoko 160-> 125mm kun hommaat kantikkaat 125mm tilalle?

 

[iro]

Tuli testattua 1000-160 kantikasta kahden 600-160 pyöreän sijaan. Ainakin meidän IV-koneella (ja säädöillä) vaihdosta ei ollut hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Puhaltimen ääni kuului olohuoneeseen selvemmin ja putkiston kohina kuului selkeämmin tuulikaapissa putkiston läpi. Vaihdon siten pyöreät takaisin paikoilleen.



Taidan tehdä tällä tavalla, mutta siten että hankin 125 kokoiset kantikkaat heti 160 haarautumisesta eteenpäin.


Otitko vastaavaa dataa myös äänenvaimentimen asentamisen jälkeen?

Alla äänikuva änkkärin asentamisen jälkeen.