ilto 400?

Ton1A

Vakionaama
Meillä tulopuhallin on vuosia hitusen juristanut. Mutta pyörii helkutin pitkään, kun sammuttaa. Yhtä pitkään kun toinenkin puhallin.
Tosiaan 1997 vuodesta asti pyörineet ilman että koskettu. En viitsi toimivasta edes siipiä putsata, varmana jos toimivaan menisi koskemaan, niin...
Mulla se juriseva puhallin pyörii pidempään kuin hiljainen, siis konetta sammutettaessa. Seuraavat laakerit odottavat vielä läheisen Puuilon hyllyssä.
 

Ernesti

Tulokas
Ok, kiitos.
Tuo sivun 13 kuva on häirinnyt vuosia, koska potikkaa pitää pyörittää eri suuntaan kuin ohjeessa.
Pitikö sinun pyörittää tuon kuvan mukaiseen suuntaan?
Onko sinulla kapillaariputki terästä?
Meillä on kuparia.

Ohjeen mukaan liikkui ja säädin. Olisiko alunperin tuo tasaisen pinnan linja ollut klo8-2 suunnassa ”nollilla”. Säädin sitä ensin kokeeksi lähelle klo11 asentoon. Tänään käänsin vähän takaisin ehkä klo10 tienoille, jotta raikasta tuloilmaa tulisi hieman enemmän. Pitää koettaa löytää jonkinlainen tasapaino näille pakkasille, että pysyisi talo lämpimänä, saisi raikasta ilmaa, mutta ei myöskään vetäisi kennoa jäähän. 😅

Mikä on tuo kapillaariputki?
 

Husky

Hyperaktiivi
Ohjeen mukaan liikkui ja säädin. Olisiko alunperin tuo tasaisen pinnan linja ollut klo8-2 suunnassa ”nollilla”. Säädin sitä ensin kokeeksi lähelle klo11 asentoon. Tänään käänsin vähän takaisin ehkä klo10 tienoille, jotta raikasta tuloilmaa tulisi hieman enemmän. Pitää koettaa löytää jonkinlainen tasapaino näille pakkasille, että pysyisi talo lämpimänä, saisi raikasta ilmaa, mutta ei myöskään vetäisi kennoa jäähän. 😅

Mikä on tuo kapillaariputki?
Sen lämpötila-anturin, joka on poistopuhaltimen ja kennon välissä, putki. Menee siihen sähkökoteloon.
 

Husky

Hyperaktiivi
Juu, mutta kun ohjeessa sanotaan että ohje koskee teräsputkellista.
Että onko joku jippo mikä koskee meidän kupariputkellista, kun siinä säätö loppuu ihan liian aikaisin
 

Husky

Hyperaktiivi
No nyt minä kirjoitan tähän ja pakotan itseni sillä konstilla heti siirtämään anturin, vaikka on kauhea nälkä, ja tuo on vuosia ollut mielessä
 

pökö

Kaivo jäässä
No nyt minä kirjoitan tähän ja pakotan itseni sillä konstilla heti siirtämään anturin, vaikka on kauhea nälkä, ja tuo on vuosia ollut mielessä
Vanhoissa MUH-koneissa anturin siirto oli suositeltu säätötapa, ei niissä tainnut potikkaa edes olla. Uudemmissa muheissa on potikka.
Piru kunnei muista tuonne 20 vuoden taakse mitä kaikkea noiden kanssa puuhattiin
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
Vanhoissa MUH-koneissa anturin siirto oli suositeltu säätötapa, ei niissä tainnut potikkaa edes olla. Uudemmissa muheissa on potikka.
Piru kunnei muista tuonne 20 vuoden taakse mitä kaikkea noiden kanssa puuhattiin
No todennäköisesti ei dementia sitten ainakaan vaivaa 🤭
 

Husky

Hyperaktiivi
Anturin siirto olikin iso juttu!

Laitoin sen teipillä etupintaan, niin huonelämpö heijastuu siihen ja ensimmäistä kertaa historiassa tulopuhallin käy -10 ulkoilmassa. Langaton anturi jäteilmassa sanoo minimissään 7-8 astetta, mikä on monta astetta alempi kuin pätkivässä tilanteessa ollut kaikki nämä vuodet!

Lisäksi aukenee uusia ulottuvuuksia, kun nyt voi hiustenkuivaajalla lämmittää anturia etulevyn välityksellä ja saada katkomattomat mittaukset vaikka -20 asteessa :bileet:

En ole koskaan päässyt mittaamaan mitä pätkimättömässä tilanteessa tulee kauimmaisiin huoneisiin. Pätkivässä tilanteessa tuleva on ollut tyyliin 6 astetta jossakin -15 ulkoilmassa.

Nyt, kun kävi -10:ssä koko ajan järkytti nähdä 7.4 astetta tuloputkessa, mutta onneksi jäinen putki hyydytti ilmaa ja kun putki lämpesi niin tuli sentäs 10.9 asteista. Tiedän vuosien mittailujen jälkeen, että koneella kennon jälkeen lähtevä on 16-18 asteista (takkakierto) että järkyttävä hukka on noissa vintin erinomaisen hyvin eristetyissä putkissa :(
 

pökö

Kaivo jäässä
Nyt, kun kävi -10:ssä koko ajan järkytti nähdä 7.4 astetta tuloputkessa, mutta onneksi jäinen putki hyydytti ilmaa ja kun putki lämpesi niin tuli sentäs 10.9 asteista. Tiedän vuosien mittailujen jälkeen, että koneella kennon jälkeen lähtevä on 16-18 asteista (takkakierto) että järkyttävä hukka on noissa vintin erinomaisen hyvin eristetyissä putkissa :(
Nyt pitää seurailla jäätyykö kuutio. Ja hoitaa putkien eristys kuntoon ennen kesää.
 

Santtuk

Aktiivinen jäsen
Puutaheinää
Riippuu tilanteesta. +100 konkkaa iv-koneisiin 15v aikana vaihtaneena niiden käyttöikä on arvaamaton, vanhimmat +30 vuotiaita ja tuoreimmat ehkä 10v ikäisiä joita esimerkiksi vaihdettiin Rukalla yhteen luhtitaloyhtiöön kerralla pariinkymmeneen koneeseen.

Silloinhan ei tule muutosta, jos ilmamäärät on joskus säädetty ehjillä konkilla ja niiden tilalle vaihdetaan täsmälleen samalla kapasitanssilla olevat. Vaen sittepä se ero tulee, kun joku on säätänyt virtaukset että toisessa on jo osa faradeista hukassa, puhallin ei pyöri läheskään samalla nopeudella ja tähän hoksitaan joskus puhaltimen pysähdyttyä vaihtaa uusi tilalle.
Asioista perillä oleva iv-säätöhenkilö huomaa tilanteen ja tilasi ennen säätöyritystä vaihtamaan konkat.
 

pökö

Kaivo jäässä
Sama jännite niin samaa vauhtia ne koneet käy konkan vaihdonkin jälkeen. Konkan vaihdon vaikutus, jos sitä on, on hyvin pieni.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sama jännite niin samaa vauhtia ne koneet käy konkan vaihdonkin jälkeen. Konkan vaihdon vaikutus, jos sitä on, on hyvin pieni.
Itse olen ollut sellaisessa luulossa että ainakin jossain tapauksessa konkka vaikuttaa. Asia kiinnosti ja täytyi ottaa asiasta selvää.

Erilaissa moottoreissa taitaa olla erilaisia tarkoituksia konkille. Tässä se on käyntikondensaattori ja se tosiaan vaikuttaa myös puhaltimen tuottamaan momenttiin. Syy alla.

Mihin PSC‑moottori tarvitsee käyntikondensaattoria?

PSC (Permanent Split Capacitor) ‑moottorissa on pääkäämi ja apukäämi, jonka läpi kulkeva virta pitää vaihesiirron pääkäämiin nähden. Käyntikondensaattori tuottaa tämän vaihesiirron (lähes “kahden vaiheen” vaikutelman), mikä synnyttää riittävän pyörivän magneettikentän:
  • Käynnistysmomentti: Kondensaattori antaa apukäämille oikean vaihe‑eroisen virran, jotta moottori lähtee pyörimään. Ilman sitä momentti on hyvin pieni eikä moottori tyypillisesti starttaa.
  • Käynti ja hyötysuhde: PSC‑moottorissa kondensaattori on jatkuvasti kytketty (toisin kuin “start‑kondensaattori” joissakin moottorityypeissä), ja se auttaa pitämään tasaisen väännön ja kohtuullisen hyötysuhteen normaalissa käynnissä. Kapasitanssin poikkeama (liian pieni/suuri) vähentää momenttia ja voi kasvattaa virtoja/slippiä, mikä lisää lämpökuormaa ja kulumista.
ILTO 440:n puhaltimet (ebm‑papst R2E140‑sarja) ovat ulkoroottori‑asynkronimoottoreita, joissa on käyntikondensaattori; varaosadokumentaatiossa ja datasheeteissä kondensaattorin arvo on ilmoitettu moottorikohtaisesti (ILTO 440:ssa 4 µF).

1768129117832.png

1768129178051.png

1768129222825.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jatkoin vielä copilotin haastamista erilaisten moottorityyppien ja käynti- sekä käynnistyskondensaattorien eroista.

Missä 1‑vaiheisissa moottoreissa on käynnistyskondensaattori?

Yleisimmät yksivaiheiset induktiomoottorityypit ja niiden kondensaattorit:
  • Capacitor‑Start Induction‑Run (CSIR) – käynnistyskondensaattori vain käynnistyksessä, apukäämi kytketään irti ~75–80 % nimellisnopeudessa (yleensä keskipakokytkimellä tai releellä). Tarkoitus on tuottaa suuri käynnistysmomentti.
  • Capacitor‑Start Capacitor‑Run (CSCR) – sekä käynnistys‑ että käyntikondensaattori: suuri start‑kondensaattori käytössä vain startissa + pienempi run‑kondensaattori jää piiriin jatkuvasti paremman hyötysuhteen ja tasaisemman momentin vuoksi.
  • Permanent Split Capacitor (PSC) – ei erillistä käynnistyskondensaattoria; vain käyntikondensaattori on kytkettynä koko ajan (käynnistysmomentti pieni, käynti tasainen). ILTO 440:n puhaltimet ovat tätä tyyppiä.

    Vaikutukset:
  • Start‑kondensaattori (CSIR/CSCR): vika → käynnistysongelma; käynnin jälkeen merkitys vähäinen, koska se on irti.
  • Run‑kondensaattori (PSC/CSCR): vika → heikompi momentti ja suoritus koko ajan, virrat ja lämpö voivat nousta.

Ja vielä

1) CSIR (Capacitor‑Start Induction‑Run) – käynnistyskondensaattori vain käynnistyksessä

Missä käytetään: Kohteissa, joissa tarvitaan suuri käynnistysmomentti, mutta jatkuva käynti voi olla ilman kondensaattoria. Tyypillisesti apukäämi irrotetaan keskipakokytkimellä ~75–80 % nopeudessa. [digikey.com], [kahlhorn.com]
Esimerkkejä laitteista:
  • Ilmakompressorit (pienet ja keskikokoiset) – korkea hetkellinen vääntö tarvitaan männän liikkeelle saamiseen.
  • Vesipumput / keskipakopumput – erityisesti mallit, jotka käynnistyvät vastapaineeseen.
  • Haihdutusjäähdyttimien puhaltimet (”evaporative cooler blowers”) – usein CSIR, kun puhallin käynnistyy kuormaa vasten.
  • Pienet kaupalliset kylmäkoneistojen kompressorit (pakastin/jäähdytyskoneet), joissa vaaditaan iso käynnistysmomentti.
  • Autotallin nosto-ovet / porttimoottorit – starttivääntöä vaativa liikkeellelähtö.

2) CSCR (Capacitor‑Start Capacitor‑Run) – sekä start‑ että run‑kondensaattori

Missä käytetään: Sovelluksissa, joissa vaaditaan sekä korkea käynnistysmomentti että parempi hyötysuhde ja tasaisempi käynti. Start‑kondensaattori on isokapasitanssinen ja vain käynnistyksessä; pienempi run‑kondensaattori jää piiriin jatkuvasti.
Esimerkkejä laitteista:
  • Vesipumput / painepumput (mm. kotitalouksien painejärjestelmät): vaativat sekä kovan startin että hyvän hyötysuhteen jatkuvassa käytössä.
  • Kompressorit (mm. suuremmat kotiverkon yksivaihekompressorit): startti raskasta kuormaa vasten + parempi käyntitehokkuus.
  • Konepajakäyttö: vaihdelaatikolla varustetut koneet, pumput ja työstökoneet, joissa valmistajien datasivut ilmoittavat capacitor start & run ‑yhteensopivuuden (esim. Lafert DVE‑sarja).
  • Tietyt puhaltimet/fanit, kun halutaan tasainen käynti ja hyvä teho myös kuormalla (CSCR parantaa tehosuhdetta verrattuna pelkkään CSIR‑ratkaisuun).

3) PSC (Permanent Split Capacitor) – vain käyntikondensaattori, jatkuvasti kytkettynä

Missä käytetään: Jatkuvassa pyörivässä käytössä ja hiljaisissa käynneissä, joissa riittää kohtuullinen käynnistysmomentti; PSC on erittäin yleinen ilmanvaihto- ja HVAC‑puhaltimissa.
Esimerkkejä laitteista:
  • Furnace‑/IV‑puhaltimet, air handlers, fan coil‑yksiköt, attic ventilator – PSC on alan perusratkaisu tasaisen käynnin ja hyötysuhteen vuoksi.
  • Ikkuna‑/siirrettävien AC‑laitteiden puhaltimet sekä kylmälaitteiden haihdutin‑/lauhdutinpuhaltimet (pieni käynnistysmomenttitarve, jatkuva käynti).
  • Kotitalouksien IV‑koneiden puhaltimet – esim. ILTO/CASA‑tyyppisissä järjestelmissä käytetään jatkuvasti kytkettyä 1‑vaiheista run‑kondensaattoria (PSC‑periaate).
  • Kuivurit, pienet puhaltimet ja puhallinkonvektorit, joissa vaaditaan hiljainen, tasainen käynti, ei suurta starttivääntöä.

Miksi eri moottorityyppejä valitaan eri laitteisiin?​

  • CSIR: halpa ja yksinkertainen tapa saada suuri käynnistysmomentti – kun moottori käy, apukäämi on irti, joten jatkuvan käynnin tehokkuus ei ole prioriteetti.
  • CSCR: yhdistää kovan startin ja hyvän jatkuvan käynnin (parempi tehosuhde ja tasaisuus). Sopii raskaammille kuormille, jotka pyörivät pitkään.
  • PSC: erinomainen jatkuvaan puhallinkäyttöön; hiljainen, hyvä hyötysuhde, mutta pieni käynnistysmomentti → siksi erittäin yleinen HVAC/IV‑puhaltimissa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Itse olen ollut sellaisessa luulossa että ainakin jossain tapauksessa konkka vaikuttaa. Asia kiinnosti ja täytyi ottaa asiasta selvää.
Kun konkka vaihdetaan vastaavaan uuteen konkkaan ei säätömiestä tarvita, jos tarvitaan on siihen joku muu syy. Muita syitä on iv-systeemin likaisuus, venttiilien säätely mutulla ym ym..
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kun konkka vaihdetaan vastaavaan uuteen konkkaan ei säätömiestä tarvita, jos tarvitaan on siihen joku muu syy. Muita syitä on iv-systeemin likaisuus, venttiilien säätely mutulla ym ym..
@Santtuk kiteyttikin asian jo hyvin aikaisemmin. Jos säätöjä on kopeloitu heikostin toimivalla puhaltimella, niin konkan vaihdon jälkeen ilmamäärät eivät ole samat.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tuosta ongelmasta päästään mielestäni sillä, että mittaa strobolla pyörimisnopeuden ennen ja jälkeen konkan vaihdon. Todennäköisesti kuitenkaan ei suurta muutosta tule, niin tietää mitä on tehnyt. Tuollahan on hyvää tilaa, kun ottaa kennon pois tieltä. Ei haittaa vaikkei ole normitilanne, kunhan on saman olosuhteet uudella ja vanhalla konkalla.

Mutta eiköhän samaan tiedonsaantiin riitä ihan jos vain mittaa uuden ja vanhan konkan kapasitanssin?
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuosta ongelmasta päästään mielestäni sillä, että mittaa strobolla pyörimisnopeuden ennen ja jälkeen konkan vaihdon
Tai laittaa koneen johtoon töpselimittarin ja katsoo siitä kulutusta.

En tiedä yhtään tapausta jossa kondensaattorista johtuen olisi säädetty ilmanvaihto uusiksi venttiileistä, ei se tasapainoa sotke jos puhallin käy aavistuksen hiljempaa (jos käy) eikä silloin saa litraakaan enempää ilmaa tupaan. Toki vain 20 vuotta olen näitä toisella silmällä seuraillut. En sitä silti kiellä, kaikki on mahdollista.
 

Ton1A

Vakionaama
Pitäisiköhän oikein katsoa nuo käyntikonkat, jotenkin tuo ilmanvaihto tuntuu puhdittomalta. Miten tuo 350/400 sarjan sähkökeskus lähtee aukeamaan?
 

fogaz

Tulokas
Osaisiko joku asioista minua enemmän ymmärtävä kertoa, onko alla kuvailtu käytös normaalia?

Laitteena Ilto 440. Eilen huomasimme että yhtäkkiä ilma talossa tuntui hieman tunkkaiselta ja Ruuvi Air -ilmanlaatumittari tämän vahvisti, hiilidioksidipitoisuus oli pompannut 1700ppm. Talo 130m2 ja sisällä oli 6 henkilöä ollut muutamia tunteja.

Hieman tuulettelin ja laitoi Iltoa tehostukselle ja tilanne parani.

Jäin kuitenkin seuraamaan tilannetta, ja tuntuisi että puhallus on todella olematonta, ellei laitetta laita 5-nopeudelle (täysille). Nopeudelta 5 tiputtaessa 4:lle tuntuisi että puhallus loppuu vallan. Vai tekeekö tämä jotenkin niin, että 4:lla on sitten sattunut olemaan sulatus päällä, mutta 5-nopeus pakottaa sen "ohi"?

Laitoin myös pistokkeeseen mittarin seuraamaan sähkönkulutusta, ja laite on eilisestä lähtien vienyt virtaa siten, että kulutus on 2min on noin 1000w ja 1min noin 100w. Pihalla noin -10°C, vastaavia ei huomattu viime viikon kovemmilla pakkasilla.
1768207446719.png
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
Osaisiko joku asioista minua enemmän ymmärtävä kertoa, onko alla kuvailtu käytös normaalia?
Pyöriikö molemmat puhaltimet normaalisti, jos luukku auki laitat käyntiin?

Onko siivet kuinka likaiset?

Kulutuskäyrä viittaisi siihen että pätkii tulopuhallinta ja samalla laittaa etuvastuksen kiinni. Olihan siinä sähköinen se vastus? Mulla kylläkin 400 mallissa vaikuttaisi olevan vain 500w vastus. Toki puhaltimet ottaa jotain päälle.

Voit testata tuota kääntämällä etuvastuksen termostaatin nollaan. Tuolloin ero ei ole niin kuin 100 - 200w (puhaltimen teho).

Tai sitten sulla on mennyt se kuuluisa käyntikondensaattori. Sitäkin voi testata vaihtamalla konkat päittäin tulo ja poistopuhaltimille. Jos ongelma siirtyy puhaltimelta toiselle niin konkat vaihtoon.
 

Reipas

Tulokas
Jaahas. Päätin siirtyä nykypäivään. Ilto 400 toiminut 30-vuotta erinomaisesti. Mutta ajettelin asiaa raadollisesti. Ajattelin, että jossain kohtaa vaihto tulee eteen, eli mitä nopeammin sen teen, sitä enemmän siitä tulee hyötyä. Laskenut että noin 500€ tulee säästöä ja hiljainen käyntiääni. Uusi laite on 400 Genius Swegonilta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Osaisiko joku asioista minua enemmän ymmärtävä kertoa, onko alla kuvailtu käytös normaalia?

Laitteena Ilto 440. Eilen huomasimme että yhtäkkiä ilma talossa tuntui hieman tunkkaiselta ja Ruuvi Air -ilmanlaatumittari tämän vahvisti, hiilidioksidipitoisuus oli pompannut 1700ppm. Talo 130m2 ja sisällä oli 6 henkilöä ollut muutamia tunteja.

Hieman tuulettelin ja laitoi Iltoa tehostukselle ja tilanne parani.

Jäin kuitenkin seuraamaan tilannetta, ja tuntuisi että puhallus on todella olematonta, ellei laitetta laita 5-nopeudelle (täysille). Nopeudelta 5 tiputtaessa 4:lle tuntuisi että puhallus loppuu vallan. Vai tekeekö tämä jotenkin niin, että 4:lla on sitten sattunut olemaan sulatus päällä, mutta 5-nopeus pakottaa sen "ohi"?

Laitoin myös pistokkeeseen mittarin seuraamaan sähkönkulutusta, ja laite on eilisestä lähtien vienyt virtaa siten, että kulutus on 2min on noin 1000w ja 1min noin 100w. Pihalla noin -10°C, vastaavia ei huomattu viime viikon kovemmilla pakkasilla.
katso liitettä 112215
Onko selvinnyt jotakin?
Veikkaan että pätkii pakkasessa, mutta olisiko ilmanvaihto niin rajoilla että menisi tunkkaiseksi. Meillä ilma pysyy raittiina pätkimisessä ja käsittääkseni talo suht tarkka muovipussi (mutta liesarin kautta taitaa tulla korvaavaa aikalailla puhaltimen pysähdellessä)
 

fogaz

Tulokas
Pyöriikö molemmat puhaltimet normaalisti, jos luukku auki laitat käyntiin?

Onko siivet kuinka likaiset?


Onko selvinnyt jotakin?
Veikkaan että pätkii pakkasessa, mutta olisiko ilmanvaihto niin rajoilla että menisi tunkkaiseksi. Meillä ilma pysyy raittiina pätkimisessä ja käsittääkseni talo suht tarkka muovipussi (mutta liesarin kautta taitaa tulla korvaavaa aikalailla puhaltimen pysähdellessä)
Kiitos nopeista vastauksista.

Eilen ehdin tarkistamaan, että ainakin luukun ollessa auki molemmat puhaltimet pyörivät. (ja samalla onnistuin katkaisemaan ovikytkimen muovitapin, tuntuisi muovit olevan jo hivenen hauraita). Molemmat puhaltimet olivat myös suhteellisen puhtaita ja pyörivät ilman suurempia värinöitä.

Mielestäni tässä jotain jännää tässä on, kun luukun ollessa auki nopeusvalinnat toimivat kuten pitääkin.
Laitoin luukun kiinni ja kone käyntiin (käyntinopeus 2), ja kun painoin nopeutta lisää joko 3:lle tai 4:lle, ääni ei muuttunut yhtään. Vasta 5:lla (täysillä) kone lähti taas liikkeelle.

Ja mikäli painaa tuota "tehostus"-nappia, vie kone tasaisesti virtaa (noin 1000W) tehostuksen ajan. Lisäksi tuota nappia painettaessa kone pyörii 4-nopeudellakin (2-nopeudelta painettuna nostaa 4:lle).
(*muokkaus* tänä aamuna 2-nopeudelta tehostusta painettaessa kulutus tippuu 0W, eli kaikki pysähtyy. Sama tapahtuu myös nostaessa 2-nopeudelta 3:lle. 3-nopeudelta tehostusta painettaessa, eli siirtyessä 5:lle, kulutus pysyy suht tasaisena 1170W koko tehostuksen ajan *muokkaus*)

En tiedä oliko tuo viime sunnuntainen CO2-pitoisuuksien jyrkkä nousu jokin hetkellinen häiriö, nyt CO2-pitoisuudet tuntuvat pysyvän kurissa. Meilläkin talo muovipussi (2010 rakennettu).
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Kiitos nopeista vastauksista.

Eilen ehdin tarkistamaan, että ainakin luukun ollessa auki molemmat puhaltimet pyörivät. (ja samalla onnistuin katkaisemaan ovikytkimen muovitapin, tuntuisi muovit olevan jo hivenen hauraita). Molemmat puhaltimet olivat myös suhteellisen puhtaita ja pyörivät ilman suurempia värinöitä.

Mielestäni tässä jotain jännää tässä on, kun luukun ollessa auki nopeusvalinnat toimivat kuten pitääkin.
Laitoin luukun kiinni ja kone käyntiin (käyntinopeus 2), ja kun painoin nopeutta lisää joko 3:lle tai 4:lle, ääni ei muuttunut yhtään. Vasta 5:lla (täysillä) kone lähti taas liikkeelle.

Ja mikäli painaa tuota "tehostus"-nappia, vie kone tasaisesti virtaa (noin 1000W) tehostuksen ajan. Lisäksi tuota nappia painettaessa kone pyörii 4-nopeudellakin (2-nopeudelta painettuna nostaa 4:lle).
(*muokkaus* tänä aamuna 2-nopeudelta tehostusta painettaessa kulutus tippuu 0W, eli kaikki pysähtyy. Sama tapahtuu myös nostaessa 2-nopeudelta 3:lle. 3-nopeudelta tehostusta painettaessa, eli siirtyessä 5:lle, kulutus pysyy suht tasaisena 1170W koko tehostuksen ajan *muokkaus*)

En tiedä oliko tuo viime sunnuntainen CO2-pitoisuuksien jyrkkä nousu jokin hetkellinen häiriö, nyt CO2-pitoisuudet tuntuvat pysyvän kurissa. Meilläkin talo muovipussi (2010 rakennettu).
Onkohan siellä nyt matolaatikossa jotakin vikaa.
Meillä Ilto350:ssä ei olekaan moista tehostusnappia.
Ehkä tuosta saa lisätietoa kun tutkii. Tulopuhaltimen pysähdyksen huomaa ihan kädelläkin tuloputken päässä ettei tule ilmaa
 

totopiiri

Jäsen
Mulle ei sitten vaihto kannata. Ilto 400 econo kuluttaa sähköä päivässä 3kwh, vuodessa noin 1100 kwh. 15 sentin sähkön hinnalla se tekee 165€/vuosi, ei siitä 500 euron säästöä saa. Laskinko oikein?
 

Ton1A

Vakionaama
Eli jotain 3000-4000 kWh vuodessa? Aika kova, jos ajattelee, että meillä sähkön vuosikulutus kahdella hengellä ilman auton latauksia on nyt jotain 11000 kWh per vuosi. Lisäksi mulla on Econo, eli vesipatterikone, jolloin jälkilämmitys ilmavesilämpöpumpun tuottamalla lämmöllä maksaa huomattavasti vähemmän kuin suorasähköllä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Osaisiko joku asioista minua enemmän ymmärtävä kertoa, onko alla kuvailtu käytös normaalia?

Laitteena Ilto 440. Eilen huomasimme että yhtäkkiä ilma talossa tuntui hieman tunkkaiselta ja Ruuvi Air -ilmanlaatumittari tämän vahvisti, hiilidioksidipitoisuus oli pompannut 1700ppm. Talo 130m2 ja sisällä oli 6 henkilöä ollut muutamia tunteja
Omalla kohdalla jotenkin aina pääsee nuo suodattimet yllättämään ja netatmon co2 mittari kertoo että vaihto ois eessä. Aina niiden vaihdolla tokenee. Mutta toki myös tuo Ilton sulattelu heikentää ilmanvaihtoa normaalista, eli kyllähän sekin vaikuttaa.
 

LosD

Aktiivinen jäsen
oletteko huomanneet eri suodattimilla eroa eli onko joku parempi kuin toinen? Itse ostelen satunnaisesti eri merkkisiä suodattamia...
 

LosD

Aktiivinen jäsen
mulla on kanssa econo malli, missä kohdissa olette pitäneet termostaattia? joskus mietin vesipatterin kulutusta, onko se tehokkaampi kuin sähkövastus?
 

fraatti

Hyperaktiivi
joskus mietin vesipatterin kulutusta, onko se tehokkaampi kuin sähkövastus?
Se riippuu että mistä mistä energia tulee siihen veteen. Jos se tulee suorasta sähköstä, ei ole väliä että onko kyseessä vesipatteri kanavassa vai sähkövastus kanavassa.

Sen sijaan jos lämpö tehdään lämpöpumpulla, se lienee aina parempi vaihtoehto kuin suorasähkö. Cop lienee aina tällöin jotain 1 ja 5 välissä, riippen lämpöpumpun tyypistä ja hyötysuhteesta.
 

Reipas

Tulokas
Kuulostaa kyllä laskuvirheeltä 🙂
Paljon on tietysti kiinni kanavien eristyskyvystä. Laskennassa käytin ilmamääriä +70 l/s ja -90 l/s. Talon 200m2.

Ilto 400 hyötysuhde 55% ja uusi 82%. Nämä tietysti valmistajan tietoina. Laskin että noin 2800 kWh säästöä.

AC-puheltimet vie noin 850 kwh vuodessa enemmän.

2800+850=3 650 kWh. Laskin 0,2€ / kWh läpi. Säästöä 730€ / vuodessa. Kalliimmat suodattimet, niin sitten päädyin tuohon 500€/vuosi.

Tiedä sitten faktisesta totuudesta.
 
Back
Ylös Bottom