Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
- Keskustelun aloittaja jviirret
- Aloitettu
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #122
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Aikani kuluksi laskeskelin tuossa meidän vuositason sähkön kulutuksia ja sen jakautumista eri kohteisiin. Usean kesän kulutuksista sain "pohjakulutukseksi" 9500kWh/vuosi. Sisältää käyttösähkön ja kuuman veden. Tuosta puuttuu luonnollisestikkin valaistus ja autojen lämmitys kun ei niitä kesällä käytetä.
Vuonna 2007 vuoden keskilämpötila oli n.+3, meillä ei ilp:ä ja sähkön kokonaiskulutus himpun yli 25.000kWh. Arviolta 2-3pinokuutiota halkoja lisäksi.
Vuonna 2009 sama keskilämpötila ja puun kulutus, mutta nyt ilp ja sähkön kokonaiskulutus himpun ali 20.000kWh.
Piharakennuksien pattereiden tehoista laskien ne vievät talven aikana ehkä 4-5000kWh sähköä yhteensä, näistä tosin suurempi rakennus on nyt kesästä 2011 asti kylmänä.
ELI kun vuoden keskilämpötila on +3, niin kulutus jakaantuu seuraavasti:
Talon lämmitys ilp:n kans 5000kWh ja ilman ilp:ä 10.000kwh
Piharakennukset 4-5000kWh
Käyttösähkö ja kuuma vesi 9-10kWh
Valaistus ja autojen lämmitykset alle 1000kWh
Nyt jos vapaa-aikaa olisi enempi ja sitä haluaisi käyttää sähkön kulutuksen pudottamiseen niin onnistuisi puukattilassa halkoja polttamalla. Ko. kattila lämmittää meillä 1500litran varaajaa josta tulee aina käyttövesi ja lattialämmityksien kierto, kovemmilla pakkasilla siitä otetaan myös kiertoilmalämmityksen energia. Kesäkelillä riittäisi kun lämmittää joka neljäs päivä, mutta -30 pakkasilla pitää lämmittää joka päivä eikä silti aina ole kuumaa riittävästi esim. suihkussa käyntiin.
Aikani kuluksi laskeskelin tuossa meidän vuositason sähkön kulutuksia ja sen jakautumista eri kohteisiin. Usean kesän kulutuksista sain "pohjakulutukseksi" 9500kWh/vuosi. Sisältää käyttösähkön ja kuuman veden. Tuosta puuttuu luonnollisestikkin valaistus ja autojen lämmitys kun ei niitä kesällä käytetä.
Vuonna 2007 vuoden keskilämpötila oli n.+3, meillä ei ilp:ä ja sähkön kokonaiskulutus himpun yli 25.000kWh. Arviolta 2-3pinokuutiota halkoja lisäksi.
Vuonna 2009 sama keskilämpötila ja puun kulutus, mutta nyt ilp ja sähkön kokonaiskulutus himpun ali 20.000kWh.
Piharakennuksien pattereiden tehoista laskien ne vievät talven aikana ehkä 4-5000kWh sähköä yhteensä, näistä tosin suurempi rakennus on nyt kesästä 2011 asti kylmänä.
ELI kun vuoden keskilämpötila on +3, niin kulutus jakaantuu seuraavasti:
Talon lämmitys ilp:n kans 5000kWh ja ilman ilp:ä 10.000kwh
Piharakennukset 4-5000kWh
Käyttösähkö ja kuuma vesi 9-10kWh
Valaistus ja autojen lämmitykset alle 1000kWh
Nyt jos vapaa-aikaa olisi enempi ja sitä haluaisi käyttää sähkön kulutuksen pudottamiseen niin onnistuisi puukattilassa halkoja polttamalla. Ko. kattila lämmittää meillä 1500litran varaajaa josta tulee aina käyttövesi ja lattialämmityksien kierto, kovemmilla pakkasilla siitä otetaan myös kiertoilmalämmityksen energia. Kesäkelillä riittäisi kun lämmittää joka neljäs päivä, mutta -30 pakkasilla pitää lämmittää joka päivä eikä silti aina ole kuumaa riittävästi esim. suihkussa käyntiin.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #123
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Pari "nollakeli" kuukautta takana ilman hevostallin lämmitystä. Kulutus ollut 200-300kWh vähempi kuin aiempina "nollakeli" kuukausina. Tuota luokkaa on sähkön kulutus noissa ulkolämpötiloissa 50m2 rakennuksella jota pidetään pattereilla peruslämmössä. Rahallinen säästö siinä 20-30e/kk nykyisellä sähkön hinnalla.
Pari "nollakeli" kuukautta takana ilman hevostallin lämmitystä. Kulutus ollut 200-300kWh vähempi kuin aiempina "nollakeli" kuukausina. Tuota luokkaa on sähkön kulutus noissa ulkolämpötiloissa 50m2 rakennuksella jota pidetään pattereilla peruslämmössä. Rahallinen säästö siinä 20-30e/kk nykyisellä sähkön hinnalla.
Villasukka
Tulokas
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Panokseni keskusteluun.
Autopuhalluksella menty koko syksy ja pakkaskelit.
Pyynti 21 ja lämpötila pysyy melko hyvin pyydetyssä lämpötilassa.
Sulatuksia noin 2h välein.
Pakkaselle mentäessä olen alakerran takkaa (takkasydän) lämmitellyt.
Näin on yläkerran makuuhuoneetkin pysyneet +21 asteen tuntumassa.
En ole manuaaliasetuksia paljoakaan testaillut, kun tuntuu hienosti tuolla autopuhalluksella pelittävän.
i-see päällä
Pystypuhallussuulakkeet toisiksi alimmalla
Sivuttain puhalluksen säätö automaatilla.
Joulukuun ´11 kulutus 1 280 kwh
eli autopuhallukseen tyytyväinen.
Alle -15 asteen ei ole vielä oikein mennyt, joten saapa nähdä josko silloin pitää pyyntiä nostaa ja manuaal III nopeutta käyttää, kuten täällä olen käyttäjien havainnut tekevän.
Panokseni keskusteluun.
Autopuhalluksella menty koko syksy ja pakkaskelit.
Pyynti 21 ja lämpötila pysyy melko hyvin pyydetyssä lämpötilassa.
Sulatuksia noin 2h välein.
Pakkaselle mentäessä olen alakerran takkaa (takkasydän) lämmitellyt.
Näin on yläkerran makuuhuoneetkin pysyneet +21 asteen tuntumassa.
En ole manuaaliasetuksia paljoakaan testaillut, kun tuntuu hienosti tuolla autopuhalluksella pelittävän.
i-see päällä
Pystypuhallussuulakkeet toisiksi alimmalla
Sivuttain puhalluksen säätö automaatilla.
Joulukuun ´11 kulutus 1 280 kwh
eli autopuhallukseen tyytyväinen.
Alle -15 asteen ei ole vielä oikein mennyt, joten saapa nähdä josko silloin pitää pyyntiä nostaa ja manuaal III nopeutta käyttää, kuten täällä olen käyttäjien havainnut tekevän.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #125
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Neljäs talvi Mitsulla menossa. Vielä pelaa, tein -20asteessa täysteho testin. Eli pyynti 31:asteeseen, puhallus täysille(4) ja läpät niin etteivät rajoita puhallusilman kulkua. Suodattimet puhtaat ja ulkoyksikön kenno sula, ollut käynnissä sulatuksen jälkeen noin puoli tuntia. Tulokset:
Imulämpötila 24 ja puhallus 36astetta. Paljonko COP, sisäilmankosteus alle 20%?
Viime talvena jo hävisin hemmotesteissä puhalluslämpötilan osalta uusille VABH laitteille, liekö puhallusnopeuksissa eroja vai onko meidän pumppu jo vähän kulunut.
Neljäs talvi Mitsulla menossa. Vielä pelaa, tein -20asteessa täysteho testin. Eli pyynti 31:asteeseen, puhallus täysille(4) ja läpät niin etteivät rajoita puhallusilman kulkua. Suodattimet puhtaat ja ulkoyksikön kenno sula, ollut käynnissä sulatuksen jälkeen noin puoli tuntia. Tulokset:
Imulämpötila 24 ja puhallus 36astetta. Paljonko COP, sisäilmankosteus alle 20%?
Viime talvena jo hävisin hemmotesteissä puhalluslämpötilan osalta uusille VABH laitteille, liekö puhallusnopeuksissa eroja vai onko meidän pumppu jo vähän kulunut.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #126
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Tammikuu 2012, keskilämpötila mukavan pyöreät -10astetta. Sähköä kulunut 2020kWh ja halkoja suunnilleen 200kg(20*10kg). Haloista saatu lämmöksi arviolta 200kg*4kWh/kg*0,60(hyötysuhdearvio)= 480kWh. Hyötysuhdearvio noin heikko koska osa puista poltettu kiukaassa.
Tammikuu 2012, keskilämpötila mukavan pyöreät -10astetta. Sähköä kulunut 2020kWh ja halkoja suunnilleen 200kg(20*10kg). Haloista saatu lämmöksi arviolta 200kg*4kWh/kg*0,60(hyötysuhdearvio)= 480kWh. Hyötysuhdearvio noin heikko koska osa puista poltettu kiukaassa.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #127
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Yölämpötilat olleet parina yönä -28, vielä mennään ilp:llä plus haloilla. Nyt tosin joutuu polttamaan 2x10kg vuorokaudessa, eli 10kg aamulla takassa ja 10kg illalla leivinuunissa. Ilp:n lämmitysteho tuntuu olevan tallella, -20:een pärjää ilman halkoja, 20-25asteen pakkasilla riittää pesällinen(10kg) ja 25-30 menee 20kg halkoja/vrk. Nuo rajat edellyttävät kyllä täysin tyventä keliä.
Tällä hetkellä ilmanvaihdosta tuleva ilma on lämmöntalteenoton jälkeen -10asteista ja kun tämä sekoittuu 23asteiseen kiertoilmaan niin lattiaventtiileistä tulee 17-18asteista ilmaa. Ulkona -22 ja tuloilma otetaan välikatolta, eli on varmaan jonkun asteen lämpöisempää kuin ulkoilma.
Yölämpötilat olleet parina yönä -28, vielä mennään ilp:llä plus haloilla. Nyt tosin joutuu polttamaan 2x10kg vuorokaudessa, eli 10kg aamulla takassa ja 10kg illalla leivinuunissa. Ilp:n lämmitysteho tuntuu olevan tallella, -20:een pärjää ilman halkoja, 20-25asteen pakkasilla riittää pesällinen(10kg) ja 25-30 menee 20kg halkoja/vrk. Nuo rajat edellyttävät kyllä täysin tyventä keliä.
Tällä hetkellä ilmanvaihdosta tuleva ilma on lämmöntalteenoton jälkeen -10asteista ja kun tämä sekoittuu 23asteiseen kiertoilmaan niin lattiaventtiileistä tulee 17-18asteista ilmaa. Ulkona -22 ja tuloilma otetaan välikatolta, eli on varmaan jonkun asteen lämpöisempää kuin ulkoilma.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #128
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Pari kertaa kohdannut oudon ominaisuuden tuossa Auto-puhallusnopeudessa. Jää sulatuksen jälkeen junnaamaan pienelle teholle pariksikkin tunniksi, eli seuraavaan sulatukseen asti. Puhallus jää 1-nopeutta vastaavalle tasolle ja ulkoyksikkö hurisee ilmeisesti aika lähellä minimitehoja, ei ole tehomittaria niin perustuu kuulohavaintoihin.Kun puhallusta käyttää manuaalisesti isommalla niin ulkoyksikön kierrokset nousee ja tämän jälkeen automaatille palauttaminen saa senkin käyttämään koko nopeusaluetta(1-3). Näitä tilanteita näyttää tulevan kovilla, yli 20asteen pakkasilla, eikä läheskään joka sulatuksen jälkeen.
Pari kertaa kohdannut oudon ominaisuuden tuossa Auto-puhallusnopeudessa. Jää sulatuksen jälkeen junnaamaan pienelle teholle pariksikkin tunniksi, eli seuraavaan sulatukseen asti. Puhallus jää 1-nopeutta vastaavalle tasolle ja ulkoyksikkö hurisee ilmeisesti aika lähellä minimitehoja, ei ole tehomittaria niin perustuu kuulohavaintoihin.Kun puhallusta käyttää manuaalisesti isommalla niin ulkoyksikön kierrokset nousee ja tämän jälkeen automaatille palauttaminen saa senkin käyttämään koko nopeusaluetta(1-3). Näitä tilanteita näyttää tulevan kovilla, yli 20asteen pakkasilla, eikä läheskään joka sulatuksen jälkeen.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Ottoteho tahtoo jäädä silti yli 1 kW:n, vaikka tuntuu vain junnaavan ja COP alle yhden. Pitäneekö vain kompuraa lämpimänä. En ole nyt käyttänyt autopuhallusta kovemmilla pakkasilla ja takan lämmityksen yhteydessä nostanut lämpötilapyyntiäkin parilla asteella, ettei jää tuohon junnaamistilaan. Jos olohuoneessa lämmöt pyrkii nousemaan liikaa, niin olen availlut sitten vähemmän käytössä olevien huoneiden ovia (askarteluhuone ja kaksi pientä makuuhuonetta) ja päästänyt enemmän lämpöä sinne.
Ottoteho tahtoo jäädä silti yli 1 kW:n, vaikka tuntuu vain junnaavan ja COP alle yhden. Pitäneekö vain kompuraa lämpimänä. En ole nyt käyttänyt autopuhallusta kovemmilla pakkasilla ja takan lämmityksen yhteydessä nostanut lämpötilapyyntiäkin parilla asteella, ettei jää tuohon junnaamistilaan. Jos olohuoneessa lämmöt pyrkii nousemaan liikaa, niin olen availlut sitten vähemmän käytössä olevien huoneiden ovia (askarteluhuone ja kaksi pientä makuuhuonetta) ja päästänyt enemmän lämpöä sinne.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #130
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Puhallus tuolloin 1nopeudella ja puhalluslämpökin vain 37, eli tuo arvio alle 1:n copista saattaa pitää hyvinkin paikkaansa. Jännä vaan kun sitten sulatuksen jälkeen taas palaa "normaaliksi" vaikka olosuhteet pysyy samoina, eikä ilmiö toistu päiväkausiin.
jklaukka sanoi:
Puhallus tuolloin 1nopeudella ja puhalluslämpökin vain 37, eli tuo arvio alle 1:n copista saattaa pitää hyvinkin paikkaansa. Jännä vaan kun sitten sulatuksen jälkeen taas palaa "normaaliksi" vaikka olosuhteet pysyy samoina, eikä ilmiö toistu päiväkausiin.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #131
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Lämpötila heilui päiviä 22-30 lukemissa eikä ehtinyt puuta poltaa niin paljoa kuin talo olisi ilp:n lisäksi lämpimänä pysymiseen vaatinut. Avasin siis kiertoilmalämmityksen hanan ja lämmitin avuksi sillä. Veden lämpötilakäyrää en muuttanut, vaan annoin olla lattialämmitys lämpöisenä, eli noin 40asteisena. Vesi lämpenee käyttöveden kans samassa 1500litran varaajassa yösähköllä. Yösähkön kulutus pompsahti 50kWh/yö lukemista 90-100kWh/yö lukemiin. Noinkin maltillisella kiertoveden lämpötilalla saa siis irti n. 2kW lämmitystehon kun tuon kulutuksen lisäyksen jakaa tasan 24tunnille.
Lämpötila heilui päiviä 22-30 lukemissa eikä ehtinyt puuta poltaa niin paljoa kuin talo olisi ilp:n lisäksi lämpimänä pysymiseen vaatinut. Avasin siis kiertoilmalämmityksen hanan ja lämmitin avuksi sillä. Veden lämpötilakäyrää en muuttanut, vaan annoin olla lattialämmitys lämpöisenä, eli noin 40asteisena. Vesi lämpenee käyttöveden kans samassa 1500litran varaajassa yösähköllä. Yösähkön kulutus pompsahti 50kWh/yö lukemista 90-100kWh/yö lukemiin. Noinkin maltillisella kiertoveden lämpötilalla saa siis irti n. 2kW lämmitystehon kun tuon kulutuksen lisäyksen jakaa tasan 24tunnille.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #132
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Kokonaisenergiankulutsu 28.2.-11 - 28.2.-12:
Sähköä 17.000kWh
n.3m2 halkoja, joista 1m2 saunassa ja kaksi muissa sisätulisijoissa.
Sähkön vuosikulutus tulee vielä laskemaan kun viime talven lopun oli hevostalli vielä sähkölämmityksellä. Tuskin kuitenkaan ihan päästään alle 16.000kWh:n.
em ajan keskilämpötila +4astetta
2009(keskilämpötila +3,3) sähköä kului 20.000kWh, josta voi päätellä että tallin lämmitykseen meni noin 3000kWh
2007(keskilämpötila +2,7) sähköä kului 24.000kWh, tulloin ei ollut ilp:ä. Tuosta kun vähentää tallin 3000kWh niin jäljelle jää 21.000kWh. Tästä päätellen ilp säästää meillä karkeasti 4000-5000kWh/vuosi.
Kokonaisenergiankulutsu 28.2.-11 - 28.2.-12:
Sähköä 17.000kWh
n.3m2 halkoja, joista 1m2 saunassa ja kaksi muissa sisätulisijoissa.
Sähkön vuosikulutus tulee vielä laskemaan kun viime talven lopun oli hevostalli vielä sähkölämmityksellä. Tuskin kuitenkaan ihan päästään alle 16.000kWh:n.
em ajan keskilämpötila +4astetta
2009(keskilämpötila +3,3) sähköä kului 20.000kWh, josta voi päätellä että tallin lämmitykseen meni noin 3000kWh
2007(keskilämpötila +2,7) sähköä kului 24.000kWh, tulloin ei ollut ilp:ä. Tuosta kun vähentää tallin 3000kWh niin jäljelle jää 21.000kWh. Tästä päätellen ilp säästää meillä karkeasti 4000-5000kWh/vuosi.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #133
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Pistin puhalluksen Auton sijaan Man3:lle. Antaa olla nyt maaliskuun noin niin näkee onko sähkönkulutukseen pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta. Maaliskuu on hyvä kuukausi testata. Lämmitystarve vaihtelee ääripäästä toiseen ja puunpoltto into on laantunut.
Voi olla että pyyntilämpötila 19astetta joka toimii automaatilla hyvin on manuaalilla liikaa, mutta säädetään jos tulee hiki. Tässä tulee samalla testattua se että pitääkö manuaali puhallus sisälämpötilan yhtä tasaisena kuin auto.
Pistin puhalluksen Auton sijaan Man3:lle. Antaa olla nyt maaliskuun noin niin näkee onko sähkönkulutukseen pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta. Maaliskuu on hyvä kuukausi testata. Lämmitystarve vaihtelee ääripäästä toiseen ja puunpoltto into on laantunut.
Voi olla että pyyntilämpötila 19astetta joka toimii automaatilla hyvin on manuaalilla liikaa, mutta säädetään jos tulee hiki. Tässä tulee samalla testattua se että pitääkö manuaali puhallus sisälämpötilan yhtä tasaisena kuin auto.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #134
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Asteella piti pyyntilämpötilaa laskea, eli on nyt 18.
Muutamaksi tunniksi virittelin puhalluslämpötilan seurannan päälle ja tällainen käyrä tuli.
Selvästi kaksi eri tehoa nähtävissä ja ilmeisesti pumppu sulatuksen jälkeen päättää tehon koska teho ei käyntijakson aikana muutu. Sisälämpötila ei sulatuksen aikana varmastikkaan muutu yhtä paljon kuin tuollaisen 1,5h lämmitysjakson aikana.
Asteella piti pyyntilämpötilaa laskea, eli on nyt 18.
Muutamaksi tunniksi virittelin puhalluslämpötilan seurannan päälle ja tällainen käyrä tuli.
Selvästi kaksi eri tehoa nähtävissä ja ilmeisesti pumppu sulatuksen jälkeen päättää tehon koska teho ei käyntijakson aikana muutu. Sisälämpötila ei sulatuksen aikana varmastikkaan muutu yhtä paljon kuin tuollaisen 1,5h lämmitysjakson aikana.
Liitteet
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #135
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Joo, ei, ei jaksa kuukautta kuunnella tuota täysillä huutamista ja vetoakin tulee kun puhallusima pyörii 30 asteen kahdella puolella. Kulutuksessa ei ole meillä eroa suuren manuaalinopeuden ja automaatin välillä. Tai, no eroa on, mutta menee 100kWh vaihteluväliin kuukausitasolla kun vertaa aiempiin saman keskilämmön kuukausiin.
jviirret sanoi:
Joo, ei, ei jaksa kuukautta kuunnella tuota täysillä huutamista ja vetoakin tulee kun puhallusima pyörii 30 asteen kahdella puolella. Kulutuksessa ei ole meillä eroa suuren manuaalinopeuden ja automaatin välillä. Tai, no eroa on, mutta menee 100kWh vaihteluväliin kuukausitasolla kun vertaa aiempiin saman keskilämmön kuukausiin.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #137
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Jokakeväinen sisäyksikön paineilmapuhdistus. Jostakin syystä vaikutti aiempia vuosia pölyisemmältä. Aiemmin on puhaltimen siivetkin puhdstunut pelkällä paineilmapuhalluksella, nyt ei tullut enää ihan puhtaaksi vaikka kuinka puhaltelin. Meisselin kärjellä pidin puhallinta puhdistuksen ajan pysähdyksissä ettei ryntää ylikierroksille. Toivoa vaan sopii että pölyä on tasaisesti ympäri puhallinta, muuten ei ole tasapainossa ja saattaa alkaa syömään laakereita.
Jokakeväinen sisäyksikön paineilmapuhdistus. Jostakin syystä vaikutti aiempia vuosia pölyisemmältä. Aiemmin on puhaltimen siivetkin puhdstunut pelkällä paineilmapuhalluksella, nyt ei tullut enää ihan puhtaaksi vaikka kuinka puhaltelin. Meisselin kärjellä pidin puhallinta puhdistuksen ajan pysähdyksissä ettei ryntää ylikierroksille. Toivoa vaan sopii että pölyä on tasaisesti ympäri puhallinta, muuten ei ole tasapainossa ja saattaa alkaa syömään laakereita.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Pitkä sateeton jakso takana, ainakin täällä. Siitepölyä on tosiaan riittänyt yli oman tarpeen. Sitäkö siellä sun koneessa nyt mahdollisesti on. Tehokkailla tuloilma-/kiertoilmasuodatuksilla tuostakin pitäisi selvitä.
Pitkä sateeton jakso takana, ainakin täällä. Siitepölyä on tosiaan riittänyt yli oman tarpeen. Sitäkö siellä sun koneessa nyt mahdollisesti on. Tehokkailla tuloilma-/kiertoilmasuodatuksilla tuostakin pitäisi selvitä.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #139
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Joku kompromissihan ne nuo suodatimet on, kovin tiivis pölynsuodatus heikentää puhallustehoa. Ottaen huomioon että on hönkinyt jo neljä vuotta niin ihan siistissä kunnossa vielä on. Ei tarvi alkaa purkamaan ja/tai pesemään vielä.
Joku kompromissihan ne nuo suodatimet on, kovin tiivis pölynsuodatus heikentää puhallustehoa. Ottaen huomioon että on hönkinyt jo neljä vuotta niin ihan siistissä kunnossa vielä on. Ei tarvi alkaa purkamaan ja/tai pesemään vielä.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #140
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Ensimmäistä kertaa tälle kesälle tarve kuivata/viilentää sisäilmaa. Tuli toistamiseen todettua että siirretyllä sisäilma-anturilla kuivatus toimii paljon huonommin kuin alkuperäisellä. Lämpöpumpun alla lattian rajassa lämpötila laskee muutamassa minuutissa niin alas että pumppu alkaa pienentämään tehoja.
Eli jos siirrättä lämpötila-anturia ja on usein viilennystarvetta niin ei kannata tehdä asennuksesta kiinteää vaan siirrellä anturia johdon nokassa tarpeen mukaan. Kesällä katon rajaan ja talvella lattian rajaan.
Ensimmäistä kertaa tälle kesälle tarve kuivata/viilentää sisäilmaa. Tuli toistamiseen todettua että siirretyllä sisäilma-anturilla kuivatus toimii paljon huonommin kuin alkuperäisellä. Lämpöpumpun alla lattian rajassa lämpötila laskee muutamassa minuutissa niin alas että pumppu alkaa pienentämään tehoja.
Eli jos siirrättä lämpötila-anturia ja on usein viilennystarvetta niin ei kannata tehdä asennuksesta kiinteää vaan siirrellä anturia johdon nokassa tarpeen mukaan. Kesällä katon rajaan ja talvella lattian rajaan.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #141
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Lämmitin elokuun kuuman käyttöveden ja pesuhuoneen lattialämmityksen kierron kesän aikana kertyneellä purkupuulla. Yösähkön kulutus laski n.500kWh:sta alle 200kWh. Lattialämmitys ei luultavasti vie juuri mitään näin kesällä joten tuon säästyneen 300kWh voisi arvoida olevan se määrä mikä meillä menee kuukaudessa kuumaan veteen.
Samalla tuli pienin sähköenergia vuosikulutus kuuteen vuoteen elokuun lopusta 2011 elokuun 2012 loppuun 16013kWh.
Purkupuuta sen verran vielä jäljellä että tuo 16000kWh alitus pitäisi tulla syyskuiden loppulukemista.
Lämmitin elokuun kuuman käyttöveden ja pesuhuoneen lattialämmityksen kierron kesän aikana kertyneellä purkupuulla. Yösähkön kulutus laski n.500kWh:sta alle 200kWh. Lattialämmitys ei luultavasti vie juuri mitään näin kesällä joten tuon säästyneen 300kWh voisi arvoida olevan se määrä mikä meillä menee kuukaudessa kuumaan veteen.
Samalla tuli pienin sähköenergia vuosikulutus kuuteen vuoteen elokuun lopusta 2011 elokuun 2012 loppuun 16013kWh.
Purkupuuta sen verran vielä jäljellä että tuo 16000kWh alitus pitäisi tulla syyskuiden loppulukemista.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #142
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Purkupuu loppui ja napsautin 1500l varaajan takaisin yösähkölämmitteiseksi. Samalla väänsin kiertoilmalämmityksestä hanan kiinni ja laitoin ilp:n päälle. Vuosien mittaan kun on omaan asuntoon sopivat säädöt hakenut niin käy helposti. Ilp lämmitti yön ja aamulla talon lämpömittarit näytti 0,2asteen tarkkuudella samaa kuin illallakin.
Ilp:n käynti ei näillä +8-+12 asteen keleillä ole ihan tasaista. Välillä huili tunninkin, ruikki muutaman kerran lämmintä ja taas huili. Oli käyrässä pätkä tasaista lämmitystäkin.
Purkupuu loppui ja napsautin 1500l varaajan takaisin yösähkölämmitteiseksi. Samalla väänsin kiertoilmalämmityksestä hanan kiinni ja laitoin ilp:n päälle. Vuosien mittaan kun on omaan asuntoon sopivat säädöt hakenut niin käy helposti. Ilp lämmitti yön ja aamulla talon lämpömittarit näytti 0,2asteen tarkkuudella samaa kuin illallakin.
Ilp:n käynti ei näillä +8-+12 asteen keleillä ole ihan tasaista. Välillä huili tunninkin, ruikki muutaman kerran lämmintä ja taas huili. Oli käyrässä pätkä tasaista lämmitystäkin.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Mites sulla ton siirretyn anturin kanssa kun menee katkolle niin missä lämpötilassa alkaa taas lämmittämään, eli jos pyynti 19 ja lopettaa 23:ssa niin alkaako lämmitys kun tippuu lähelle 19?
Mites sulla ton siirretyn anturin kanssa kun menee katkolle niin missä lämpötilassa alkaa taas lämmittämään, eli jos pyynti 19 ja lopettaa 23:ssa niin alkaako lämmitys kun tippuu lähelle 19?
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #144
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Nyt pyynti 17 ja alkaa lämmittämään kun anturin kotelon pinnan lämpötila laskee alle 21asteen. Olen tuota ir-lämpötila mittarilla seuraillut joskus. Tuossa 20,5-21asteen paikkeilla on pieni katkokäynti alue, ilmeisesti lämpötila lattian rajassakin vaihtelee sen verram että ihan täysin eroon ei katkokäynnistä pääse.
Kompressorin kierroksista päätellen pumppu alkaa nostamaan ottotehoja kun lähestytään 19astetta, eli 2astetta yli pyyntilämpötilan ja täysillä kompressori huutaa kun sisälämpötila anturikotelosta mitattuna laskee alle pyyntilämpötilan.
Ja sama toiseen suuntaan. Jos sisälämpötila lähtee nousemaan niin kompressorin kierrokset laskee minimiin kun pyyntilämpötila ylitetään kahdella asteella ja kokonaan se pysähtyy kun ylitystä on 4astetta.
Tämä 17asteen pyynti on meillä hyvä kun ei ole pakkasia, pakkaskeleillä pitää pyynnin olla 19astetta.
kallek sanoi:
Nyt pyynti 17 ja alkaa lämmittämään kun anturin kotelon pinnan lämpötila laskee alle 21asteen. Olen tuota ir-lämpötila mittarilla seuraillut joskus. Tuossa 20,5-21asteen paikkeilla on pieni katkokäynti alue, ilmeisesti lämpötila lattian rajassakin vaihtelee sen verram että ihan täysin eroon ei katkokäynnistä pääse.
Kompressorin kierroksista päätellen pumppu alkaa nostamaan ottotehoja kun lähestytään 19astetta, eli 2astetta yli pyyntilämpötilan ja täysillä kompressori huutaa kun sisälämpötila anturikotelosta mitattuna laskee alle pyyntilämpötilan.
Ja sama toiseen suuntaan. Jos sisälämpötila lähtee nousemaan niin kompressorin kierrokset laskee minimiin kun pyyntilämpötila ylitetään kahdella asteella ja kokonaan se pysähtyy kun ylitystä on 4astetta.
Tämä 17asteen pyynti on meillä hyvä kun ei ole pakkasia, pakkaskeleillä pitää pyynnin olla 19astetta.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Ok toimii sitten ihan eri tavalla kun mun ulti jonka anturi kanssa siirretty. Mulla ongelmana tuo liian iso hystereesi eli jos pyynti 22 niin alkaa lämmittämään mittarin mukaan 21.5 ja lopettaa noin 24.5 asteessa. Eli katkolla ja kun ei pakkasia niin välilä kämppä on sopiva ja välillä ihan liian kuuma. Pakkasilla alkaa nostamaan tehoja vasta kunnolla kun menee pyynnin alle, tai ainakin reagoi vähän hitaasti eli kestää aika kauan että tehot nousee jos ollaan tuossa rajoilla.
Ajattelin tehdä anturiin digitaali termostaatin kanssa kytkennän että kun esim lämpö nousee 22.5-23 niin kytkee rinnalle vastuksen jolloin kone menee tauolle. Toi ei vaikuttaisi kylmien kelien lämmitykseen kun silloin lämpö pysyy aika lähellä 22. Jos pyyntiä laskee niin silloin taas lämmitys alkaa turhan myöhään eli pääsee kylmäksi. Midea-sukuisissa koneissa manuaalien mukaan on jumpperit jolla saa muutettua pyynnin/toteutuneen lämpötilan asetusta mutta tota hystereesiä sekään ei poista, eli todellinen lämpö vs pyynti ainoastaan muuttuu jolloin lopputulos sama.
Ok toimii sitten ihan eri tavalla kun mun ulti jonka anturi kanssa siirretty. Mulla ongelmana tuo liian iso hystereesi eli jos pyynti 22 niin alkaa lämmittämään mittarin mukaan 21.5 ja lopettaa noin 24.5 asteessa. Eli katkolla ja kun ei pakkasia niin välilä kämppä on sopiva ja välillä ihan liian kuuma. Pakkasilla alkaa nostamaan tehoja vasta kunnolla kun menee pyynnin alle, tai ainakin reagoi vähän hitaasti eli kestää aika kauan että tehot nousee jos ollaan tuossa rajoilla.
Ajattelin tehdä anturiin digitaali termostaatin kanssa kytkennän että kun esim lämpö nousee 22.5-23 niin kytkee rinnalle vastuksen jolloin kone menee tauolle. Toi ei vaikuttaisi kylmien kelien lämmitykseen kun silloin lämpö pysyy aika lähellä 22. Jos pyyntiä laskee niin silloin taas lämmitys alkaa turhan myöhään eli pääsee kylmäksi. Midea-sukuisissa koneissa manuaalien mukaan on jumpperit jolla saa muutettua pyynnin/toteutuneen lämpötilan asetusta mutta tota hystereesiä sekään ei poista, eli todellinen lämpö vs pyynti ainoastaan muuttuu jolloin lopputulos sama.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Sisäyksiköstä mittaavat laitteet yrittävät ratkaista samaa ongelmaa kuin tuo anturin siirtoyritys sillä, että ne antavat lämpötilan nousta 'pumpun lähellä' hiukan liikaakin. Onpa joskus nähty pumppuja joissa on tätä varten asetuksia sisäyksikön piirikortilla, mutta Ultissa ei välttämättä moisia ole. Jos asetusta siis ei ole täytyy joko etsiä anturille paikka jossa lämpötila nousee sopivasti tai sitten askarrella joku kytkentä jolla pumppu saadaan luulemaan lämmön nousseen korkealle.. Sekään ei auta jos pumpun ohjelmisto on rakennettu ajamaan katkon jälkeen joku minimiaika umpimähkään ennenkuin lämpöä aletaan säädellä. Esmes nuo Argot eivät muista edes sulatuksen jälkeen mikä oli passeli teho, vaan arpovat tehon jolla lämmitys aloitetaan.
kallek sanoi:
Sisäyksiköstä mittaavat laitteet yrittävät ratkaista samaa ongelmaa kuin tuo anturin siirtoyritys sillä, että ne antavat lämpötilan nousta 'pumpun lähellä' hiukan liikaakin. Onpa joskus nähty pumppuja joissa on tätä varten asetuksia sisäyksikön piirikortilla, mutta Ultissa ei välttämättä moisia ole. Jos asetusta siis ei ole täytyy joko etsiä anturille paikka jossa lämpötila nousee sopivasti tai sitten askarrella joku kytkentä jolla pumppu saadaan luulemaan lämmön nousseen korkealle.. Sekään ei auta jos pumpun ohjelmisto on rakennettu ajamaan katkon jälkeen joku minimiaika umpimähkään ennenkuin lämpöä aletaan säädellä. Esmes nuo Argot eivät muista edes sulatuksen jälkeen mikä oli passeli teho, vaan arpovat tehon jolla lämmitys aloitetaan.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #147
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Parastahan tietenkin olisi jos pumppu säätäisi lämmitystehoa ulkolämpötilan mukaan kuten kaikki muutkin automaattiset lämmitysjärjestelmät. Tällöin sisälämpötilan ei tarvitsisi muuttua ennen kuin pumpun teho muuttuu. Sisäanturilla hoidettaisiin vain hienosäätö.
Kyllä tällä anturin siirrollakin saa saman aikaiseksi kunhan löytää sille paikan jossa lämpötila muuttuu sopivasti ulkolämpötilan mukaan. Meillä se sattuu olemaan tuossa pumpun alla, siinä on myös oviaukko eteiseen josta ovi ulos.
Parastahan tietenkin olisi jos pumppu säätäisi lämmitystehoa ulkolämpötilan mukaan kuten kaikki muutkin automaattiset lämmitysjärjestelmät. Tällöin sisälämpötilan ei tarvitsisi muuttua ennen kuin pumpun teho muuttuu. Sisäanturilla hoidettaisiin vain hienosäätö.
Kyllä tällä anturin siirrollakin saa saman aikaiseksi kunhan löytää sille paikan jossa lämpötila muuttuu sopivasti ulkolämpötilan mukaan. Meillä se sattuu olemaan tuossa pumpun alla, siinä on myös oviaukko eteiseen josta ovi ulos.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Kyllä sen pumpun softa vaan on paska. Kunnollinen invertteripumppu ei reagoi lämpötilan raja-arvoihin termostaatin tavoin vaan se seuraa lämpötilan muutossuuntaa ja säätää sen mukaan varovasti tehoja johonkin suuntaan.. kuin myös hakeutuu asetuslämpötilaan samalla tavalla. Argoni osaa tämän hienosti, jopa katkokäynnillä se säätää katkorytmiä vallan mainiosti eikä sisälämpömittari juuri värähdä, mutta sulatusten kohdalla softa pettää... ja vehje unohtaa mikä äsken oli hyvä teho ja alkaa hakea sitä aina uudelleen. Jos se tämän muistaisi kaikki olisi melko täydellistä, ulkolämpötilasta ei olisi mitään lisähyötyä. Toki ILP senkin tietää, mutta eihän se ilman muistia voi arvata edes ulkolämmön pohjalta tehoja.. sitten siinä pitäisi olla vielä asteltava käyräkin. Kyllä oppiva systeemi on tässä kiinteää käyrää parempi.
jviirret sanoi:
Kyllä sen pumpun softa vaan on paska. Kunnollinen invertteripumppu ei reagoi lämpötilan raja-arvoihin termostaatin tavoin vaan se seuraa lämpötilan muutossuuntaa ja säätää sen mukaan varovasti tehoja johonkin suuntaan.. kuin myös hakeutuu asetuslämpötilaan samalla tavalla. Argoni osaa tämän hienosti, jopa katkokäynnillä se säätää katkorytmiä vallan mainiosti eikä sisälämpömittari juuri värähdä, mutta sulatusten kohdalla softa pettää... ja vehje unohtaa mikä äsken oli hyvä teho ja alkaa hakea sitä aina uudelleen. Jos se tämän muistaisi kaikki olisi melko täydellistä, ulkolämpötilasta ei olisi mitään lisähyötyä. Toki ILP senkin tietää, mutta eihän se ilman muistia voi arvata edes ulkolämmön pohjalta tehoja.. sitten siinä pitäisi olla vielä asteltava käyräkin. Kyllä oppiva systeemi on tässä kiinteää käyrää parempi.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #150
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Mun mielestä softa on ihan hyvä jos pumppu on asennettu keskiverto ulkoseinään ja avaraan tilaan. Silloin sisälämpötila-anturi saa sellaista tietoa että pyyntilämpötilan ropelointia ei välttämättä tarvi paljoakaan.
Meillä kumpikaan ehto ei toteudu, pumppu kiinni väliseinässä ja tila ei ole avara. Ei voi tehdä yhtä softaa joka olisi hyvä kaikissa käyttö ja asennus paikoissa.
VesA sanoi:
Mun mielestä softa on ihan hyvä jos pumppu on asennettu keskiverto ulkoseinään ja avaraan tilaan. Silloin sisälämpötila-anturi saa sellaista tietoa että pyyntilämpötilan ropelointia ei välttämättä tarvi paljoakaan.
Meillä kumpikaan ehto ei toteudu, pumppu kiinni väliseinässä ja tila ei ole avara. Ei voi tehdä yhtä softaa joka olisi hyvä kaikissa käyttö ja asennus paikoissa.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #152
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
09/2011 - 09/2012 15751kWh Uusi vuoden sähkön kulutus minimi. Lisäksi kolme pinokuutiota klapeja(sauna, puuhella ja uunipuut) ja oisko tuossa ollut rakennusjätettä noin kuution verran nyt extrana.
09/2011 - 09/2012 15751kWh Uusi vuoden sähkön kulutus minimi. Lisäksi kolme pinokuutiota klapeja(sauna, puuhella ja uunipuut) ja oisko tuossa ollut rakennusjätettä noin kuution verran nyt extrana.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #153
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Tähän kuopionenergian kulutuslaskuriin syötin tietomme:
http://www.kuopionenergia.fi/fi/sahkokauppa/sahko_kotitaloudet/sahkolaskuri/?id=198
ja antoi vuosikulutukseksi 20.700kWh. Hyvin lähelle samoja 20-22.000kWh kulutuksia saan muillakin laskureilla. Todellisuus on ilp:n ansiosta siis noin 4000kWh kauniimpi.
Tähän kuopionenergian kulutuslaskuriin syötin tietomme:
http://www.kuopionenergia.fi/fi/sahkokauppa/sahko_kotitaloudet/sahkolaskuri/?id=198
ja antoi vuosikulutukseksi 20.700kWh. Hyvin lähelle samoja 20-22.000kWh kulutuksia saan muillakin laskureilla. Todellisuus on ilp:n ansiosta siis noin 4000kWh kauniimpi.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #154
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Kokeeksi irroitin ilman suuntausläpät puhallusaukosta. Aiemmin pitänyt tehdä valinta että lämmitetäänkö lattioita lähietäisyydeltä vai puhalletaanko kattoa pitkin jolloin koko talo lämpenee. Puhallus ilman voimakkuus aistinvaraisesti vaimeni, luonnollisestikkin kun ilmavirta on leveämpi mutta litramäärä sama. Kerron pidemmän ajan kokemuksia kun niitä kertyy.
Kokeeksi irroitin ilman suuntausläpät puhallusaukosta. Aiemmin pitänyt tehdä valinta että lämmitetäänkö lattioita lähietäisyydeltä vai puhalletaanko kattoa pitkin jolloin koko talo lämpenee. Puhallus ilman voimakkuus aistinvaraisesti vaimeni, luonnollisestikkin kun ilmavirta on leveämpi mutta litramäärä sama. Kerron pidemmän ajan kokemuksia kun niitä kertyy.
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Omissa kokeissani paras tulos tuli sillä, että puhallus tähdättiin lattiaan runsaan 5m päähän suoraan eteen. Ilmavirta ei enää varsinaisesti törmännyt lattiaan, mutta kävi aika alhaalla ( samalla levisi ) ja tuntui myös tuottavan kantavimman virtauksen. Ilman pakottaminen läpillä kovasti paljon johonkin suuntaan lyhensi, ilmeisesti pyörteilyn takia, kantamaa selvästi.
Tällä sai ilman kiertämään laajassa kaaressa kämppää ympäri. Nyt maalialueella on ruokapöytä.. pitäisi keksiä uudet kujeet.
Omissa kokeissani paras tulos tuli sillä, että puhallus tähdättiin lattiaan runsaan 5m päähän suoraan eteen. Ilmavirta ei enää varsinaisesti törmännyt lattiaan, mutta kävi aika alhaalla ( samalla levisi ) ja tuntui myös tuottavan kantavimman virtauksen. Ilman pakottaminen läpillä kovasti paljon johonkin suuntaan lyhensi, ilmeisesti pyörteilyn takia, kantamaa selvästi.
Tällä sai ilman kiertämään laajassa kaaressa kämppää ympäri. Nyt maalialueella on ruokapöytä.. pitäisi keksiä uudet kujeet.
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #158
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Meillä käytäväasennuksessa tuollainen suuntaus on mukavin, mutta juuri tuon käytävän vuoksi ilp vetää lämmittämäänsä ilmaa paljon takaisin. Laajemmalle leviää kun puhaltaa kattoa pitkin ja jättää paluuilmalle reitin alas=ei niin mukava. Kiertoilma lämmitys imee katon rajasta toisesta päästä taloa, joten kattoa pitkin puhaltamalla lämpöä menee paremmin myös sen kanavistoon.
Katotaan nyt joku viikko ilman läppiä että miten tilanne muuttuu.
Meillä käytäväasennuksessa tuollainen suuntaus on mukavin, mutta juuri tuon käytävän vuoksi ilp vetää lämmittämäänsä ilmaa paljon takaisin. Laajemmalle leviää kun puhaltaa kattoa pitkin ja jättää paluuilmalle reitin alas=ei niin mukava. Kiertoilma lämmitys imee katon rajasta toisesta päästä taloa, joten kattoa pitkin puhaltamalla lämpöä menee paremmin myös sen kanavistoon.
Katotaan nyt joku viikko ilman läppiä että miten tilanne muuttuu.
J
Jaamäävai?
Vieras
Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Sullahan on myös ilmalämmityssysteemi talossasi jviirret, ihan yleistiedon lisäämiseksi kyselisin että millaisia lämpötiloja/ ilmamääriä olet sillä käyttänyt?
Tätä ketjua kun lueskelin niin esim. tuo 2.2.2012 tilanne kiinnostaa. Oliko siinä kiertoilman lämmityspatteri toiminnassa ja millaisia ilmamääriä lto:n kautta meni?
Sullahan on myös ilmalämmityssysteemi talossasi jviirret, ihan yleistiedon lisäämiseksi kyselisin että millaisia lämpötiloja/ ilmamääriä olet sillä käyttänyt?
Tätä ketjua kun lueskelin niin esim. tuo 2.2.2012 tilanne kiinnostaa. Oliko siinä kiertoilman lämmityspatteri toiminnassa ja millaisia ilmamääriä lto:n kautta meni?
jviirret
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #160
Re: Vs: Jviirret kokemuksia ja kulutus seurantaa (mitsu fd25, p-pohjanmaa, 130m2 )
Ei ole mitään tietoja ilmamääristä. Varmaan puhaltimien tiedot jostakin löytyisi, mutta kun ei tiedä millä kierrosnopeuksilla ne eri asetuksilla pyörivät...
Tuolloin 2.2.-12 ei ollut patterissa kierto päällä, ilp ja kahden tulisijan ahkera käyttö riitti talon lämmittämiseen. Yleensä ei aikaa tuollaiseen puiden polttoon ole, silloin väännän kiertoilmakaapin vesikierron päälle.
Jaamäävai? sanoi:
Ei ole mitään tietoja ilmamääristä. Varmaan puhaltimien tiedot jostakin löytyisi, mutta kun ei tiedä millä kierrosnopeuksilla ne eri asetuksilla pyörivät...
Tuolloin 2.2.-12 ei ollut patterissa kierto päällä, ilp ja kahden tulisijan ahkera käyttö riitti talon lämmittämiseen. Yleensä ei aikaa tuollaiseen puiden polttoon ole, silloin väännän kiertoilmakaapin vesikierron päälle.