Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Edellisestä jutusta unohtui vielä mainita, että sisäyksikön lauhduttaja joutuu lisäksi siirtämään
kompressorin ja sähkömoottorin kehittämän lämmön puhallusilmaan. Sitä lämpöä ei ulkoyksikön lauhduttaja käsittele.

Tälläkin palstalla on käsitelty, paljonko käyttöveden lämmitys ottaa tehoa. Oma käsitykseni on, että 500...600 W riittää. Pienelle perheelle riittää 200...300 litran varaaja vuorokautisia hetkel-
lisiä tarpeita varten.

Ilpillä tapahtuvassa käyttöveden lämmityksessä ei saa ottaa liikaa ILPIN tehosta, sillä silloin
asunnossa tulee holotna. 1,5 kW:n ilppi tuottaa 3...5 kW lämpöä, ja siitä ehkä 1 kW olisi sopi-
va määrä käyttöveden lämmitykseen.

 

[teukka]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Mitähän tarkoitat tuolla ulkoyksikön lauhduttimella?

En lähde kaivelemaan kylmäaineen ominaislämpöä, josta määräytyy tuo nesteen jäähdyttämisestä saatu teho, joka on niin hämmästyttävän pieni, että kukaan ei kuvittele sillä lämmittävänsä vettä. Kyllä se tärkein asia ilmalämpöpumpussa on faasimuutos höyrystä nesteeksi ja päin vastoin.

Faasimuutoksessa puhutaan niin sanotusta latentista lämpöenergiasta, koska lämpötila ei muutu. Esim. veden höyrystymislämpö on normaalioloissa(1 bar, 100 astetta) noin 2300 kJ/kg ja veden lämpötilan muutoksessa ominaislämpö on 4 kJ astetta ja kiloa kohti. Tuosta näkyy, kuinka mitätöntä on nesteen jäähdyttämisestä saatu energia verrattuna siihen, että höyry muutetaan nesteeksi.

Tuo ilpin kylmäaineen jäähtymisen tuottama energia lienee muutamia watteja, joten sillä ei boileri lämpene.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Moka, mikä moka. Senat sakasin, eli sanat sekasin. Ulkoyksikön lauhduttaja pitää olla tietysti
ulkoysikön höyrystin. (Vaikka onhan se lauhduttaja jäähdytyksellä.)

Sitten asiaan.
Kaavion mukaan kompressorilta tuleva tulistettu höyry menee ensin lämminvesivaraajan lämpö-elementtiin (lauhduttaja), missä ensin poistuu tulistus, sitten alkaa kylmäaineen faasimuutos, jol-
loin osa kylmäaineesta lauhtuu. Loppu höyry ja lauhtunut neste jatkavat sisäyksikön lauhdutusken-
noon, jossa loppu höyry lauhtuu nesteeksi. Silloin kun lahdutuskapasiteettia lisätään lauhtumisläm-
pötila laskee, höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotus ("pumppauskorkeus"), pienenee ja COP
paranee.

 

[teukka]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

No joo, nyt ymmärrän kun katselen noita nuolia tarkemmin - niitähän on kuin inkkarisodassa.
Sieltä tulistuspäästä on mahdollista ottaa energiaa, mutta se on tietenkin ilpin lämmitystehosta pois.

On minullakin sellainen koelaitos, jonka aion kohta purkaa pois. Siinä ainakin se kaikki tulistus ja lauhdutus energia oli tarpeen siihen varaajaan - ei siitä olisi jäänyt enää ilpille. Tosin se vaihdin on vähän alimittainen.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Liitteessä regeneraattorin ja lmpöelementin sisäkuvaa.

 

[teukka]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Meillä maksaa käyttöveden lämmitys suoralla sähköllä noin 200 euroa vuodessa.
Jos tuosta jollakin rakentelulla saisi puolet pois, niin eihän se paljon lämmittäisi... Siis kaikenlainen rustailu pitää tässä asiassa panna harrastuksen piikkiin. Tuottamaan sitä ei saa.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Meillä menee lämminvesiboilerin lämpöhäviöihin 160 € vuodessa (300 ltr, 140 W/h, a' 0,13 €/kWh).
Lisäksi tulee veden lämmityshyöty + COP-arvon parannus.

Miksi muuten kaikilla muilla lämpöpumpuilla lämmitetään käyttövettä?

 

[lmfmis]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Periaatteessa saman asian ajaa kuumakaasukierukka vilppi, se tulistus poistuu kierukan yläosassa ja lauhtuminen pääsääntöisesti sitten seuraavaksi. Ja vaikka vilpin alaosan vesi on 25 astetta poistuu nestelinjassa vielä lämpöä.

En usko että vilpin kierukan jälkeen tuosta on enää paljoa jäljellä mutta tuollaisen lämönvaihtimen kanssa kyllä.

Jotenkin tulisi mieleen että ilp lämmönvaihtimen paras paikka on sisäyksikön jälkeen ja että se esilämmittäisi käyttövettä joka on hvvinkin 10 asteista talvella. Näin saisi lauhtumisen varmasi loppuun asti. Jonkinlainen kieppilämmönvaihdin voisi olla kätevin joita näkee monissa vilp sisäyksiköissä mm ultin.

 

[teukka]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Miksi muuten kaikilla muilla lämpöpumpuilla lämmitetään käyttövettä?

Mitä tarkoitat, että kaikilla muilla...?

Jos yksityinen veden käyttäjä meikäläisen tapauksessa rustaisi ilpin lämmittämään myös käyttövettä, niin kuka tahansa pystyy laskemaan jutun taloudellisen järkevyyden. Ilpin tulistuksen voi kyllä käyttää veden lämmitykseen, mutta se on poissa siitä ilpin tehosta, joka on tarkoitettu lämmityskäyttöön. Olen itsekin rustannut harrastuksesta kyseisen jutun pelkän kiinnostuksen vuoksi - en ole rikastunut.

Esim. asuntoyhtiön yhteisen boilerin lämmittäminen vaikkapa vilpillä on jo eri asia.

 

[teukka]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Ja vaikka vilpin alaosan vesi on 25 astetta poistuu nestelinjassa vielä lämpöä.

Kylmäaineen diagrammista näkee, että lämpöä ei ole paljon. Muuta aste olisi varaa ottaen huomioon, että lämmönvaihtimessa pitää olla joku lämpötilaero. Muutama aste sieltä nesteputkesta niillä virtaamilla ei ole oikeastaan mitään.

 

[janti]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Tapahtuisiko enemmän COPin nostoa jos lämmönvaihdin olisi siellä lämminvesivaraajaan tulevan käyttöveden esilämmityksessä eikä nykyisessä paikassa ennen ILPiä?

Nykyisessä kytkennässä on runsaan suihkuttelun aikana riskinä se että ILPin lämmittämä tila joudutaankin lämmittämään suoralla sähköllä tai öljyllä tms. Kun ILPin sisäyksikön lämmitysteho kyykähtää nopeasti KV-lämmönvaihtimen luovuttaman tehon noustessa korkeaksi.
=> lämmityksen ja KV-tuotannon kokonais COP laskee

 

[kotte]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Eiköhän tuo Regenen piirroksen mukainen kytkentä toimisi varsin hyvin, jos käyttöveden esilämmityskierukan mitoittaa naftisti, jolloin se toimii vain tulistuksen poistajana. Toinen asia on, kuinka paljon säästöä saa aikaan (vai saako sitä) ja millä aikaperspektiivillä. Itseäni hiukan hämäävät nuo "diodit" -- eli "suuntaventtiilit" -- joiden "päästösuunnasta" jää pieni epäilys kalvamaan ...

Tästä päästäänkin siihen, että erityisesti jäähdytyskäytössä olisi edullista saada muuten täysin hukkaan menevä energia talteen, mutta tämähän ei ole mahdollista kajoamatta ulkoyksikön sisuskaluihin kovalla kädellä (Regenen aivan ensimmäiseksi kuvaama ratkaisu käsittääkseni tekeekin noin). Tuo ratkaisu soveltuu vain tehtaalla suoritettavaksi, jos mielii saada lopputuotteen tavallisen kuluttajankin käyttöön.

Käyttöveden esilämmitystä tehokkaampi tapa saada lämmityskäytössä talteen nestemäisen kylmäaneen energia ennen höyrystymistä olisi jälkihöyrystyslämmönvaihdin. Tuossa vain on mahdollisena ongelmana kylmäaineen syötön säätö, eli pumpun alkuperäinen säätöalgoritmi ei välttämättä toimikaan enää oikein eri käyttötilanteissa eikä asiaa pysty korjaamaan pelkällä tuntoelimen paikan valinnalla ja laitteen kylmäainetäytön hienosäädöllä (lue: sopivalla lisäyksellä). Taas mennään siis tehtaan tontille ...

Omasta mielestäni ILPpiä hyödyntävät käyttövedenlämmitysratkaisut kilpailevat ratkaisuna sisäilman jäähdytykseen pohjautuvien käyttövesilämpöpumppujen kanssa. Jälkimmäiset ovat ILPin kanssa hyvin joustava ratkaisu ja helposti tuotteistettavissa. Eipä taida vuoden yli keskiarvotetun COPinkaan kohdalla paljon eroa, jos asennuspaikka on järkevä (tyypillisesti saunan yhteydessä olevaan kodinhoitohuoneeseen, jolloin saunan jäännöslämpöä ja -kosteutta voidaan hyödyntää juuri silloin, kun kulutetun käyttöveden korvauslämmitystarve on suurin ja lisäetuna on liian kosteuden tiivistäminen vedeksi, eikä pelkästään ilmaiseksi, vaan jopa energiahyötyä tuottaen).

 

[janti]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Eiköhän tuo Regenen piirroksen mukainen kytkentä toimisi varsin hyvin, jos käyttöveden esilämmityskierukan mitoittaa naftisti, jolloin se toimii vain tulistuksen poistajana. Toinen asia on, kuinka paljon säästöä saa aikaan (vai saako sitä) ja millä aikaperspektiivillä. Itseäni hiukan hämäävät nuo "diodit" -- eli "suuntaventtiilit" -- joiden "päästösuunnasta" jää pieni epäilys kalvamaan ...

Juu tällöin tulistuksenpoistovaihtimen teho ei saisi olla kovin iso. Olisiko max. 1 kW normi 300l lämminvesivaraajaan sopiva vai pitäisikö olla vielä pienempi. Kuumakassukierukka olisi kyllä tuota esitettyä vaihdinta yksinkertaisempi ja todennäköisesti edullisempi. Asennus vanhaan 300 l sähkövaraajaan on sitten ongelmallisempi juttu.

Nuo suuntaventtiilit olivat ilmeisesti sulatustoimintoa ja jäähdytyskäyttöä ajatellen tuossa.

 

[kotte]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Asennus vanhaan 300 l sähkövaraajaan on sitten ongelmallisempi juttu.

Nuo suuntaventtiilit olivat ilmeisesti sulatustoimintoa ja jäähdytyskäyttöä ajatellen tuossa.

Kun lämpötilaero pääsee kasvamaan ja lämpömäärä on muutenkin pienempi, uskoisin lämmönvaihtimen jopa toimivan luonnollisella kierrollakin (lämmönvaihdin vain sisäänmenon ja ulostulon rinnalle mahdollisimman alas -- jos siis puhutaan korkeintaan n. 45 asteeseen lämmitettävästä esilämmittimestä; vielä paremmin voisi toimi uloaukkoon asennettu sisäkkäinen kiertoputki, jos varaajan yhteet ovat riittävää kaliiberia).

"Diodien" merkitys on sinänsä ollut selvä alusta asti, ainoastaan "nuolta vastaan" (?) oleva kiertosuunta hämää (mutta tokihan tyypillinen suuntaventtiili on hiukan tuon tapainen sisäiseltä rakenteeltaan, "virallinen LVI-puolen rakennepiirrosmerkintä" taas hiukan monimutkaisempi).

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Muilla lämpöpumpuilla tarkoitan, maalämpöpumppua, vesi-ilmalämpöpumppua, ja poistoilma-
lämpöpumppua, joilla ainakin ilmoitetaan voitavan lämmittää käyttövettä.

Ratkaisumahdollisuuksia on useita. Sivulla 6, 19.8.13 klo 17.08 kerron, että käyttöveden lämmitin
ei saa olla liian tehokas, sillä muuten asunnon lämmitys kärsii. Suurempi hetkellinen suihkutustar-
ve tulee huomioida varaajan koossa. Olen esittänyt, että veden lämmitykseen menisi ehkä yhden
kiloWatin verran ilpin tehosta. On selvää, että kovemmilla pakkasilla on käytettävä lisälämmitystä,
mutta valtaosan vuotta ilpin teho riittää molempiin tarkoituksiin.

 

[Esäätäjä]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Olen lämmittänyt käyttövettä pikku-ultilla, pyynnin ollessa 48 astetta, saan varaajan yläosaan 50 asteista vettä joka riittää alaosan esilämmityskierukan kanssa antamaan 48 asteisen käyttöveden. Tätä lämmitysmuotoa on tosin tarvittu kesällä harvoin, kun aurinkokeräimet on hoidellut homman ja vuosikulutus pudonnut n. 1500kWh. Katolta on tullut viime vuonna n. 2000kWh ja tänä vuonna tulee n. 2500 kWh josta osa menee ylituottona hukkaan.

Tuo vilp pelaa kesällä kun tarve on olematonta, nollakeliä lähestyttäessä se jäätyy umpeen ja sulatukset ja vielä modaamattomat sulatusvastukset vie hyödyn nollille. Kesällä laite kuluttaa n. 1,2 kWh/vrk tekemättä mitään jos virta on kytketty, aina ei viitsisi käännellä pääkytkintä pois. Talvella menee 2,5 kWh/vrk vastuksien kanssa. Nämä kulutukset tietysti aivan epäolennaisia jos pumppu saa tehdä kokoajan töitä. Vielä todentamatta mitä lattialämpöön saan hukattua...

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Liitteessä korjattu kuva virallisilla yksisuuntaventtiili piirrosmerkeillä.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Liitteessä korjattu regeneraattorilla varustetun ILPIN käyttöveden lämmityskaavio varustettuna
virallisilla yksisuuntaventtiilin piirrosmerkeillä.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Regeneraattorin kytkentä ILPPIIN.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Regeneraattori kytketään ILPPIIN 4-tieventtiilin ja pisaranpoistaja/akkumulaattorin väliin.
Pisaranpoistaja/akkumulaattorista (musta möykky kuvan vasemmassa alalaidassa) nouseva
putki katkaistaan sähköliittimen taustapellin vasemman alakulman kohdalta, ja siihen juote-
taan regeneraattorin alaosasta lähtevä kylmäaineen höyryputki (näkyy vähän katkaisukoh-
dan vieressä). Katkaisukohdan yläpuoli juotetaan regeneraattorin yläosasta tulevaan putkeen
(putki nousee ylös pisaranpoistaja/akkumulaattorin vasemmalla puolella).
Sisäyksiköltä tuleva lauhdeputki kytketään regeneraattorin alapinnassa olevaan liittimeen ja
regeneraattorin yläpinnan liittimestä lauhde johdetaan 2-tieventtiiliin.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Seuraavissa kuvissa regeneraattorin liittäminen ilmalämpöpumppuun.

Kuva 1. Nelitieventtiililtä pisaranerottaja/akkumulaattorille menevä höyryputki katkaistaan ja regeneraattorin alapuolesta lähtevä putki yhdistetään pisaranerottajan puoleiseen päähän.
Yläpuolesta lähtevä putki yhdistetään nelitieventtiilin puoleiseen päähän.
Kuvassa taivutetut putket ennen katkaisua ja juotoksia.

Kuva 2. Katkaisu ja juottaminen on tehty.

Kuva 3. Regeneraattorin yläpäädystä lähtevä lauhdeputki on yhdistetty ILPIN lauhdeliittimeen.
Sisäyksiköltä tuleva lauhdeputki liitetään regeneraattorin alapäädyn liittimeen.
Kuvassa regeneraattorin ja putkien lämpöeristys on tehty.

Kuva 4. Kuvassa ulkoyksikkö on kasattu ja odottaa kylmäaineen täyttöä.

 

[Regene]

LÄMMITYS-JÄÄHDYTYS-KÄYTTÖVESI ILPILLÄ

Regeneraattorilla varustetulla ILPILLÄ tulee niin paljon tulistuslämpöä, että lauhdelämpö menee
kaikki sisäyksikölle. Liitteessä ratkaisu, jolla kesällä tapahtuva jäähdytyskin lämmittää käyttövet-
tä.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Liitteessä ulkoyksikkö asennettuna rakennuksen seinälle. Höyryputki lähtee normaalisti 3-tievent-
tiilistä. Lauhde palautuu sisäyksiköltä ulkoyksikön ja seinän välissä olevan regeneraattorin ala-yh-
teeseen. Regeneraattorin ylä-yhteestä lauhde on johdettu 2-tieventtiiliin.

Toisessa liitteessä on 300 ltr:n käyttövesivaraaja ja sisäyksikkö. Höyry tulee ulkoyksiköltä varaajan
lämpöelementtiin ylhäällä. Höyry käy lämpöelementissä lähellä varaajan pohjaa ja poistuu ylhäällä
jatkaen matkaa sisäyksikölle. Sisäyksiköltä lauhde menee suoraan ulos.

 

[jussi]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Nyt en kattellu kun tätä sivua 7... Olisko ollu jossain mainintaa.
Tämä "regeneraattorihan" on ihan vanha värkki, jonka haittapuolena on, että kuumakaasun lämpö karkaa helposti lapasesta. Mites näissä testeissä on käynyt?

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Testeissä mitattu korkein tulistuslämpötila on ollut vähän yli 100 astetta. Kompressorin valmistaja
ilmoittaa suurimmaksi sallituksi arvoksi kylmäaineelle 410A 135 astetta. Palaan testeihin aivan pian.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Mittaustuloksia käyttöveden lämmityksestä ilmalämpöpumpulla

Tulokset ovat -20 asteen pakkasesta 24.1, +5 asteeseen 14.3.

Päivämäärä 24.1 22.1 29.1 20.2 14.2 14.3

Ulkolämpötila -20 -15 -11 -4 +-0 +5

Höyry regeneraattoriin -23 -19 -14 +-0 -4 +8

" regeneraattorista +1 +17 +17 +16 +6 +20

Lauhde regeneraattoriin +20 +32 +36 +24 +30 +27

" regeneraattorista +4 +16 +21 +16 +20 +21

Tulistettu höyry +62 +75 +96 +91 +97 +93

Käyttöveden lämpö +45 +55 +54 +60 +60 +63

Höyry sisäyksikölle +41 +46 +50 +52 +53 +55

Huomioita tuloksista:

- virtausmittauksella saatu lämpöelementin teho on noin 1,5 kW. Perheiden kuuman veden käyt-
tö vaihtelee suuresti perheen koon ja käyttötottumusten mukaan. Pienen perheen käyttöveden
lämmitykseen riittää 0,5 kW:n teho. Virtausvaihtelut voi huomioida varaajan koolla. Lämpöele-
mentin pituutta muuttamalla voi tehoa muuttaa.

- kun kolmensadan litran säiliöstä otettiin 200 sataa litraa pois 26 minuutin aikana, veden läm-
pötila putosi 65:stä asteesta 54:ään asteeseen.

- lauhemmilla keleillä imuhöyry tulistuu melko huomattavasti jo putkistossa ja nelitieventtiilissä.

- regeneraattori saattaa olla vähän liiankin tehokas, mutta sen voi rakentaa vähän lyhemmäksi.

- varaajassa ei ole sähkövastuksia.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Regeneraattorin käyttöä on arvosteltu siitä, että se nostaa puristuksen loppulämpötilan liian korke-
aksi. Kompressorin valmistaja antaa korkeimmaksi sallituksi lämpötilaksi 135 astetta. Nyt maalis-
kuun lämpimillä keleillä mittari on rekisteröinyt korkeimmaksi tulistuslämpötilaksi 103 astetta. Peli-
varaa on siis vielä runsaasti.

 

[scop]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Regeneraattorin käyttöä on arvosteltu siitä, että se nostaa puristuksen loppulämpötilan liian korke-
aksi. Kompressorin valmistaja antaa korkeimmaksi sallituksi lämpötilaksi 135 astetta. Nyt maalis-
kuun lämpimillä keleillä mittari on rekisteröinyt korkeimmaksi tulistuslämpötilaksi 103 astetta. Peli-
varaa on siis vielä runsaasti.

Yleisohje kuumakaasumaximille (mitattuna n.10cm/4") etäisyydeltä kompuran pinnalta lienee 225F /+107C .
Kompuran sisällä heti puristuksen jälkeen ollaan jo sitten 275F/+135 C:ssa ,jota ei kuitenkaan säällisillä keinoilla
pysty mittaamaan kotitarveoloissa. Rotaryt ja scrollit kaiketi vähän eroavat noilta hot-spot-jakautumiltaan,koska kompurat rakenteeltaan niin erilaisia.

 

[kotte]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Kommenttina ja ideointina tähän aiheeseen, että alijäähdytys-tulistuslämmönvaihdin toimisi turvallisimmin niin, että sitä käytettäisiin vain tarvittaessa (talvella) ja lämpötilan noustessa liiaksi se kytkettäisiin pois.

Tuollaisen voisi rakentaa uskoakseni melko yksinkertaisesti väliaineellisena, eli upotetaan kylmäaineputket väliainealtaaseen lämpimämpi ylemmäs. Altaaseen lisätään sitten pienitehoinen sekoituspumppu, jota käytetään vain, kun lämmönvaihdinta halutaan hyödyntää. Jos pumpun teho on riittävän pieni ja putkien pituus ja pinta-ala riittävän suuret, tuota voi käyttää myös vastavirtatyyppisesti, mutta myötävirtatyyppinen lämmönvaihdinkin voisi tässä käyttötarkoituksessa toimia riittävän tehokkaasti.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Yleisohje kuumakaasumaximille (mitattuna n.10cm/4") etäisyydeltä kompuran pinnalta lienee 225F /+107C .
Kompuran sisällä heti puristuksen jälkeen ollaan jo sitten 275F/+135 C:ssa ,jota ei kuitenkaan säällisillä keinoilla
pysty mittaamaan kotitarveoloissa. Rotaryt ja scrollit kaiketi vähän eroavat noilta hot-spot-jakautumiltaan,koska kompurat rakenteeltaan niin erilaisia.

Aihetta on käsitelty sivulla 2, vastauksissa 25...27. Sieltä löytyy kompressorivalmistaja Copelandin
selostus, piirustus, ja valokuvat puristuksen loppulämpötilan suojatermostaatin paikasta ja tauluk-
ko termostaatin asetusarvoille eri kylmäaineille. Copelandin mukaan lämpötila mitataan 120 mm
kuumakaasun ulostulosta kompressorista, Ja siinä pisteessä Copeland antaa sallituksi asetusarvok-
si 135 astetta kylmäaineelle 410A. Oma mittauspiste on ulkoyksikössä heti 3-tieventtiilin jälkeen.
Myönnetään, että lämpötila putoaa 4-tieventtiilissä ja putkessa muutamia asteita, mutta varaahan on. Vaihdan mittauspisteen oikeaan, kunhan kelit vähän lämpenevät.

 

[jussi]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Myönnetään, että lämpötila putoaa 4-tieventtiilissä ja putkessa muutamia asteita, mutta varaahan on. Vaihdan mittauspisteen oikeaan, kunhan kelit vähän lämpenevät.

Varo, ettet ylläty. Tuolla välillä pudotus saattaa olla paljon enemmän, kuin "muutamia" asteita.

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Varotaan, varotaan. Tokihan kompuran tekijällä on vielä luvuissaan joku varmuuskerroin. Jostain
muistelen lukeneeni, että jossain lähempänä kahta sataa astetta kylmäaineet alkavat hajota kemi-
allisesti.

 

[janti]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Olipa tämä laite päässyt uuteen TM Rakennusmaailmaan.

http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/kayttoveden-lammitys-ilmalampopumpulla

Ohessa patenttijulkaisu FI 123389 B

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

TM Rakennusmaailman valokuvissa viime syksyltä pumppu on eri asennuspaikalla. Ulkoyksikön kuvassa näkyy suodatin-kuivaaja sekä näkölasi. Siinä on myös regeneraattorin ohitus sulatuk-
sella ja jäähdytyksellä. Lämminvesivaraajassa on samaten ohitus sulatuksella ja jäähdytyksellä.
Nykyisessä asennuksessa ylimääräisiä laitteita ei ole. Sulatus sujuu ongelmitta, vaikka sulatus-
lämpö tuleekin lämminvesivaraajan vedestä.

 

[pjr]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Vähän menee offtopicin puolelle, mutta mitenkäs tuo kuumakaasukierukka on esim. pilpeissä toteutettu, että se on saatu lailliseks jos käyttöveden ja kaasun välissä pitää olla kaks pintaa?
Ja onko levareissakaan kahta pintaa vai pitääkö tälläsessä käytössä olevien säiliöiden olla erillisellä kv-kierukalla varustettua?

 

[lmfmis]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Kaksi pintaa on käyttövettä vasten. Lämmitysveteen riittää yksi varmaan sitten?

 

[Esäätäjä]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Vähän menee offtopicin puolelle, mutta mitenkäs tuo kuumakaasukierukka on esim. pilpeissä toteutettu, että se on saatu lailliseks jos käyttöveden ja kaasun välissä pitää olla kaks pintaa?
Ja onko levareissakaan kahta pintaa vai pitääkö tälläsessä käytössä olevien säiliöiden olla erillisellä kv-kierukalla varustettua?

Eihän tuossa mitään ongelmaa ole, esim. nämä energiavaraajan nimellä myytävät varaajat (esim. böro, akvaterm) on toteutettu siten että lämmin käyttövesi menee varaajan sisässä olevan kampakuparikierukan läpi.

Tässä regenen patentissa on tarkoitus valjastaa tavalliset lämminvesivaraajat vilp käyttöön.

Jotenkin vaan tuntuu, että millä tuon systeemin kustannustason saa asennuksineen siedettävälle tasolle, varsinkin jos varaajan vastus käytännössä korvataan tuolla härvelillä?

- ilp täytyy purkaa, ei onnistu pelkkiin liittimiin, takuut menee, vanhaan laitteeseen tyyris asentajan käynti (juotoksia, sovituksia, paljon erilaisia pumppuja)
- varaajan tyhjennys, lämmönvaihtimen asennus kyljellään pohjasta, tämän tarvii tietysti tehdä vaan kerran, vaikka pumppu vaihtuisikin.

Itse voisin tuota pelkkää ulkoyksikön (vilp) modausta harkita, jos se onnistuisi kohtuu kustannuksin. Pelkään pahoin että maksaa asentajan käynteineen uuden ulkoyksikön hinnan.

Ainoa tapa saada kustannuksia alas olisi se, että joku modaisi uusia ulkoyksiköitä, mutta miten taas takuut

En ole lukenut tuota ketjua läpi, mutta lyhyesti: miten cop:in käy tässä lämpötilan nostossa?

 

[pjr]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Kaksi pintaa on käyttövettä vasten. Lämmitysveteen riittää yksi varmaan sitten?

Liekkö tämä sitten putki putkessa vai mikähän tuo konkreettinen toteutus oikein on..?

 

[Regene]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Lyhyesti
Alkuperäinen idea on käyttää olemassa olevaa ilmalämpöpumppua ja sähköllä kuumennettavaa
olemassa olevaa käyttövesivaraajaa. Ulkoyksikön ja sisäyksikön väliseen kylmäaine höyryput-
keen liitetään käyttöveden esilämmitysvaraaja. Olemassa oleva käyttövesivaraaja priimaa käyt-
töveden 55 asteiseksi. Ulkoyksikköön, sisäyksikköön ja lämminvesivaraajaan ei kosketa millään
lailla. Ainoastaan kylmä vesi johdetaan kulkemaan esilämmitysvaraajan kautta ja kylmäainetta lisätään tarvittaessa.

Regeneraattori (imuhöyryn tulistaja) on toinen juttu. Sillä pyritään siihen, että tulistuslämmöllä
saavutettaisiin riittävän korkea käyttöveden lämpötila ilman erillistä sähköllä tapahtuvaa priima-
usta ja yhdellä varaajalla. Regeneraattori ei merkittävästi paranna COP:ia eikä myöskään huo-
nonna. Regeneraattorin hyöty on siinä, että sillä saadaan arvokasta tulistuslämpöä.

 

[Esäätäjä]

Vs: Käyttöveden lämmitys ilmalämpöpumpulla

Regeneraattori (imuhöyryn tulistaja) on toinen juttu. Sillä pyritään siihen, että tulistuslämmöllä
saavutettaisiin riittävän korkea käyttöveden lämpötila ilman erillistä sähköllä tapahtuvaa priima-
usta ja yhdellä varaajalla. Regeneraattori ei merkittävästi paranna COP:ia eikä myöskään huo-
nonna. Regeneraattorin hyöty on siinä, että sillä saadaan arvokasta tulistuslämpöä.

Ok. Periaatteessa kiinnostaa... Vaikka halpisvilpillä on tänä talvena pärjätty käytännossä pelkästään (var.yläpää 50 astetta), vastus oli pakkasilla pari viikkoa kytkettynä, ja syystalvesta jäätyminen vei koneen tehot muutaman kerran.