Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
Kaisai VILPejä Puolasta halvalla
- Viestiketjun aloittaja Omantec
- Aloituspäivämäärä
Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
On hyvin mahdollista..
E: tai sitten kyse on ollut on-off pumpusta johon on ympätty EEV.
harrastaja
Vakionaama
Ei tarvi mut kyllä nykykoneissa se melkeen kaikissa on
On kyllä melko laite tämä Kaisai.
Nyt taas kun lämmityskausi on korkattu niin saa ihmetellä tuon COP.n kanssa, mutta nyt näyttää lupaavammalle. Toimintaan tuli jonkinlaista ennustettavuutta, sekä jokainen käyntikerta muistuttaa edellistä.
Mitä tein niin säädin piirilevyltä DIP kytkimiä, enkä mitään muuta. Pyyntilämpötila on edelleen sama.
@MetaX kuinkas sun laitteella menee?
Pistepilvi tuli myös väsättyä, eli jokaisesta käyntijaksosta COP:n keskiarvo ulkolämpötilan kera.
Nyt taas kun lämmityskausi on korkattu niin saa ihmetellä tuon COP.n kanssa, mutta nyt näyttää lupaavammalle. Toimintaan tuli jonkinlaista ennustettavuutta, sekä jokainen käyntikerta muistuttaa edellistä.
Mitä tein niin säädin piirilevyltä DIP kytkimiä, enkä mitään muuta. Pyyntilämpötila on edelleen sama.
@MetaX kuinkas sun laitteella menee?
Pistepilvi tuli myös väsättyä, eli jokaisesta käyntijaksosta COP:n keskiarvo ulkolämpötilan kera.
Mitäs dippejä siellä rukattiin?
Punppupöhic
Tulokas
Jaa mitäs on raati mieltä tällaisesta kytkennästä?
2011 rakennettu 110 m2 yksitaso OKT, missä puurossi. Erillinen 15 m2 varastorakennus.
Iso varaava takka keskellä taloa. Mitsun LN35 hoitaa lämmityksen suurilta osin. Ilmanvaihto LTO:lla. Sähköseinäpatterit (ei käytössä). KHH/suihku/sauna/WC suorasähköllä lattiat lämpimäksi.
Harjakatolla aurinkopaneelit 8,6 kWp itä-länsisuunnassa.
2 aikuista, ei lapsia. Vuodessa lämpimään veteen noin 1,5-2 MWh, lattialämmityksiin noin 2 MWh, ILP 2,5-3 MWh, ilmanvahtokoneen jälkilämmitys 1-1,5 MWh. Polttopuita 1 heittokuutio.
Kokonaisuudessaan sähköä menee vuodessa noin 14-15 MWh
Paneelit asennettu syksyllä -26 eli niiden vaikutusta vaikea ennustaa. Maltillinen ehkä 2,5 MWh pudotus niillä vuoden ostosähköön.
Tällöin vuosittainen ostosähkö olisi 11,5-12,5 MWh.
Noniin ja sitten siihen suunnitelmaan
Ideana on korvata nyt 15 v lämminvesivaraaja mahdollisesti ensi tai sitä seuraavana vuonna. Olen pohtinut samalla mahdollisuutta asentaa VILP, mikä hoitaisi jatkossa talon lämmityksen ja käyttöveden.
Tarvitaan siis hybridivaraaja, jossa vesi 30-35C. Käyttövesivaraajassa 55C.
1. Vesikiertoisen lattialämmityksen ajattelin tehdä vain KHH/suihku/sauna/WC eli sähköinen lattialämmitys tulee poistumaan kokonaan. Puurossiin nostamatta lattiatasoa vesikiertoinen jako aika työläs ja kallis ratkaisu.
2. Asuintilojen lämmitys tapahtuisi IV-kanavien kautta eli IV-koneen tuloon vesikiertoinen kanavapatteri. Tällöin suorasähkö jälkilämmityspatteri voidaan kytkeä pois.
Tulokanava d160 mm ja muuntoliittimien avulla d250 mm kanavapatteri. Aika rouhea, mutta ainakin on pinta-alaa millä lämmittää ilmaa.
Mahdollisesti asuintiloihin jossain vaiheessa seinä- tai kattokonvektoreita.
3. Käyttövedelle oma pienempi varaaja, jonka vesi haalistuu ensin hybridin kierukassa. Loput käyttöveden lämmityksestä (55C) hoitaa VILP vaihtoventtiilin avulla. Vai olisikohan järkevämpää tehdä haalistetun veden tulistus suoraan vastuksilla?
Punpuksi olen ajatellut Kaisai KHY-12PY3 Monoblock R290. Asennuskulut säästyy ja aikataulun määrään itse.
Takaisinmaksuaika menee premium punppulla esim. Panasonic/Nibe liian pitkälle niin siksi halpis Kaisai.
Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?
2011 rakennettu 110 m2 yksitaso OKT, missä puurossi. Erillinen 15 m2 varastorakennus.
Iso varaava takka keskellä taloa. Mitsun LN35 hoitaa lämmityksen suurilta osin. Ilmanvaihto LTO:lla. Sähköseinäpatterit (ei käytössä). KHH/suihku/sauna/WC suorasähköllä lattiat lämpimäksi.
Harjakatolla aurinkopaneelit 8,6 kWp itä-länsisuunnassa.
2 aikuista, ei lapsia. Vuodessa lämpimään veteen noin 1,5-2 MWh, lattialämmityksiin noin 2 MWh, ILP 2,5-3 MWh, ilmanvahtokoneen jälkilämmitys 1-1,5 MWh. Polttopuita 1 heittokuutio.
Kokonaisuudessaan sähköä menee vuodessa noin 14-15 MWh
Paneelit asennettu syksyllä -26 eli niiden vaikutusta vaikea ennustaa. Maltillinen ehkä 2,5 MWh pudotus niillä vuoden ostosähköön.
Tällöin vuosittainen ostosähkö olisi 11,5-12,5 MWh.
Noniin ja sitten siihen suunnitelmaan
Ideana on korvata nyt 15 v lämminvesivaraaja mahdollisesti ensi tai sitä seuraavana vuonna. Olen pohtinut samalla mahdollisuutta asentaa VILP, mikä hoitaisi jatkossa talon lämmityksen ja käyttöveden.
Tarvitaan siis hybridivaraaja, jossa vesi 30-35C. Käyttövesivaraajassa 55C.
1. Vesikiertoisen lattialämmityksen ajattelin tehdä vain KHH/suihku/sauna/WC eli sähköinen lattialämmitys tulee poistumaan kokonaan. Puurossiin nostamatta lattiatasoa vesikiertoinen jako aika työläs ja kallis ratkaisu.
2. Asuintilojen lämmitys tapahtuisi IV-kanavien kautta eli IV-koneen tuloon vesikiertoinen kanavapatteri. Tällöin suorasähkö jälkilämmityspatteri voidaan kytkeä pois.
Tulokanava d160 mm ja muuntoliittimien avulla d250 mm kanavapatteri. Aika rouhea, mutta ainakin on pinta-alaa millä lämmittää ilmaa.
Mahdollisesti asuintiloihin jossain vaiheessa seinä- tai kattokonvektoreita.
3. Käyttövedelle oma pienempi varaaja, jonka vesi haalistuu ensin hybridin kierukassa. Loput käyttöveden lämmityksestä (55C) hoitaa VILP vaihtoventtiilin avulla. Vai olisikohan järkevämpää tehdä haalistetun veden tulistus suoraan vastuksilla?
Punpuksi olen ajatellut Kaisai KHY-12PY3 Monoblock R290. Asennuskulut säästyy ja aikataulun määrään itse.
Takaisinmaksuaika menee premium punppulla esim. Panasonic/Nibe liian pitkälle niin siksi halpis Kaisai.
Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?
Miksi siellä on kaksi takaiskua käyttövedessä? Eikö yksi riitä?
Pahoin pelkään ettet saa käyttövettä 55 asteiseksi tuolla ilman lisävastusta, joka lämmittää sen.
S6 kytkimen dippejä, joilla määritellään laitteen teho.
Vielä en osaa selittää miksi käytös muuttui näin radikaalisti, sillä nyt vaikutelma on että kone toimii ensimmäistä kertaa niin kuin sen kuuluisi toimia.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Eikös kuvassa esilämmitetä lämmin käyttövesi isossa pytyssä ja sen jälkeen on 100 litran varaaja, jossa loppulämpö tehdään sähköllä?
Joo tosiaan siellä lukee vastus eli 55 toteutuu. Se, mikä on jo aiemmasta keskustelusta selvä on se, että tuolla kierukalla sitä vettä ei prosentuaalisesti paljoa lämmitetllä. Vastus sen hoitelee. Saatta olla negatiivinen TMA.
Punppupöhic
Tulokas
Hyvä huomio! Joitain aivopieruja tuohon kuvaan vielä jäänyt, kuten tuo 2x takaiskuJos LVV pytyssä kierukka niin putket toisinpäin.
Vastus tulee varaajan mukana eli se jäisi siihen 100L varaajaan ”varalle”.
Tarkoituksenani olisi lämmittää 30-35C vettä hybridivaraajaan, jossa käyttövesi haalistuu 100L varaajaa varten. Käyttöveden lämmitys 55C lämpötilaan tapahtuisi VILP, ei vastuksella. Kaisai taitaa tukea DHW+heating ohjausta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tavallaan 3-tie vaihtoventtiiliä hyödyntäen VILP nostaa DHW moodissa referenssin 55C.
Katso sitten että se kierukka on siellä tankin yläreunassa. Monessa se on alareunassa.