harrastaja
Aktiivinen jäsen
Outo taulukko salaojasora 0-16mm? Vai onko joskus tollasta kuraa laitettu.
Kastuuko muilla sokkeli?
- Keskustelun aloittaja Husky
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Ei kait pesuhuonetiloissa kopoja pitäisi tulla alapuolisen kosteuden takia?
Siellähän on vedeneristys. Toimii kumpaankin suuntaan.
Meillä meinasi parketti pullistella keittiön kaappien alta (onneksi alta).
Johtui kuulemma siitä että vedeneristyksen vuoksi ei kuivunut alaspäin niin kaikki kosteus imeytyi parkettiin.
Edit: kyse oli siis parketin liimassa olevasta kosteudesta heti asennuksen jälkeen.
Siellähän on vedeneristys. Toimii kumpaankin suuntaan.
Meillä meinasi parketti pullistella keittiön kaappien alta (onneksi alta).
Johtui kuulemma siitä että vedeneristyksen vuoksi ei kuivunut alaspäin niin kaikki kosteus imeytyi parkettiin.
Edit: kyse oli siis parketin liimassa olevasta kosteudesta heti asennuksen jälkeen.
Viimeksi muokattu:
Tiedän täälläpäin rivitaloja mistä mosaiikkiparketti korkkasi irti, koska kosteus tuli lattiasta läpi. Lähelle 40v ehtivät olla paikoillaan.
Viimeksi muokattu:
Nuo tulee jostain vanhemmasta RIL 126 ohjeesta. Sitä en osaa sanoa onko tuollaista laitettu vai ei.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
are
Aktiivinen jäsen
Asia ei ole niin suoraviivainen. Melkein useimmiten niitä kopoja taitaa vaan tulla. Se vesihöyryn paine nostaa vesieristeen irti ja asiaa tehostaa kunnon lattialämmitys. Rivaritaloyhtiöiden kylppäriremonttien yhteydessä varmaan aina laitetaan lattialämmitys että muka se pitää paikat kuivana. No joo varmaan sen kraanasta tulevan veden haihduttaa ilmaan mutta muuten jossain vaikka 70-luvun rivarissa, rakennuspaikasta ja -tyylistä riippuen saadaan usein sisäilmaongelma aikaiseksi.Ei kait pesuhuonetiloissa kopoja pitäisi tulla alapuolisen kosteuden takia?
Siellähän on vedeneristys. Toimii kumpaankin suuntaan.
are
Aktiivinen jäsen
Kyllä vielä ysärillä laitettiin melkein mitä tahansa hiekkaa tai soraa kunhan ei pään kokosia kiviä ollut eikä filleriä ollut joukossa. Ei silloin ollut salaojaojasepeliä keksittykään.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Siltä näyttää, kannattaisi asiaa tutkia, helppo oisi saumoja aukoa.
are
Aktiivinen jäsen
Muurattu normaalilla muurauslaastilla. Yö on sen viilentänyt. Kosteus tiivistyy sauman siksi saauman kohtaan, päivä on ehtinyt jo lämmittää sokkelia harkon kohdalta, sauma ei lämpiä niin nopeasti koska sen lämpökapasiteetti on suurempi.
Jossain vuosituhannen vaihteessa harkkoja alettiin muuraamaan tai oikeastaan liimaamaan ohutsaumalaastilla.
are
Aktiivinen jäsen
mulle näkyvässä kuvassa joka 3. alimman rivin pystysauma on auki.
Tuossa kuvan "naapurin" talossa ei nyt vaan voi kuvan perusteella sanoa olevan minkäänlaista vikaa, vai onko se kesäiltanakin saman näköinen?
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #131
Taulukossa todella yllättävää että 1-16mm tavaralla olisi vain 5cm nostoa.
Ei tuo ole kaukana siitä mitä on sokkelien ympärillä.
Tärkeintä analysoida missä kohtaa kopisee sopivasti, että menee laatan alle tökötti. Siihen 4mm reikä saumaan ja lääkeruisku jonka pää helposti ja nopeasti sopii ko. reikään.Tämä kiinnostaisi, laatoittaja onnistui muutaman laatan jättämään kopoksi kodinhoitohuoneessa kun oli kuulemma väärää laastia
Ellei mene laatan alle niin sitten toiseen kohtaan reikä.
Sikadur 52. On sellainen myrkky, että kannattaa ensin kokeilla johonkin että ottaako nenään jollakulla. Meillä äkkiä katosi hajut kyllä. Kaikki kauppiaat ei vältt. suosittele käytettäväksi tähän, mutta tiedä tietävätkö vai arvailevat.
Työn aikaisesta tuuletuksesta pidettävä huoli vaikka itse en kauhean tarkka muuten ole moisista.
Ruisku 100-200ml. (Pitäisikin nyt ostaa moinen ruisku muihin hommiin mutta googlen mukaan ei apteekeista löydy)
Aika hyvin onnistui. Ehkä yksi per 15 jäi koposevaksi kun ei millään saanut menemään alle.
Johonkin meni ihan solkenaan...ties mihin syöveriin.
En tiedä voiko tämä hankaloittaa remonttia jälkikäteen jos vaikka on niin timantinkovaa kuin vaikuttaa olevan.
Huuhteluruisku 100 ml 25 kpl
100 ml:n huuhteluruisku. Huom! Ei sisällä neulaa.
Hämää joo, on siinä ne aukinaiset saumat, oliko kolmen tiilen välein.
On siinä sepeli jo, on vain suttuinen kuva ja heinät päässy leviämään sepelin päälle. Mutta pitää kaivaa vielä auki ja katsoa vähän syvemmälle. Jostain se saumaus kosteutta vetää, slammaus on myös irronnut saumojen päältä paikka paikoin. Kuvassakin näkyy lyhyt pätkä.
Edit: aivan täällähän oliki saumojen kostumisesta "are" jo kirjoittanut asiaa.
Mulla noi harkkojen muuruusaumat erottuu slammauksen altakin erivärisenä ihan takuukuivissakin kohdissa. Ja näyttävät kyllä just "kosteilta".
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #138
Salaojakuvaaja nro2 kehotti kaivamaan sokkelin vierustaa jotta näkee meneekö salaoja sokkelin alapuolella.
Projekti nyt menossa. Jos on vinkkejä mitä kannattaa katsoa samalla, niin nyt on vierusta auki lapionleveydeltä?
Onko jotain tapaa analysoida hiekan kosteutta?
Styroksin alla siis hiekkaa, ei mitään sepeliä.
Styroksit vaikuttaa olevan ok, 2x5cm. Lukee "Isora styrox", numeroista ei saa selvää. Vm1997.
Projekti nyt menossa. Jos on vinkkejä mitä kannattaa katsoa samalla, niin nyt on vierusta auki lapionleveydeltä?
Onko jotain tapaa analysoida hiekan kosteutta?
Styroksin alla siis hiekkaa, ei mitään sepeliä.
Styroksit vaikuttaa olevan ok, 2x5cm. Lukee "Isora styrox", numeroista ei saa selvää. Vm1997.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Hiekkaa sopivaan astiaan ja punnitus. Kannattaa huomata, että kosteutta ei tuommoisessa hiekassa ainakaan montaa prosenttia ole. Eli vaikka keittiön vaa'alla parin kolmen kilon näyte ja kuivaa sen joko huoneessa tai uunissa miedolla lämmöllä. Punnistukset noin gramman tarkuudella kunnes on todennut ettei paino enää putoa. Hiekan kuivaaminen on helppoa esim. puuhun verrattuna. Hiekka muuten kuivuu kesällä nopeasti tuossa montussakin.
Eri asia sitten, mitä tuloksella tekee. Puristaisin vain kädellä. Kosteaa se eristeen alla varmasti on mutta jos tuo putki on kunnossa tuskin se kauan "märkänä" pysyy. Eikös tuo varsin hyvältä näytä? Jos putki vetää, ei tuossa vesi seiso.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #140
Kiitos.
Puristettaessa hiekkaa, vettä ei valu yhtään. Puoli tuntia kun oli talouspaperin päällä (muovi yläpuolella vielä ettei haihdu), ei talouspaperi kostunut kauttaaltaan vaan ihan vain hiekan alta. Otin hiekan tuoreeltaan kuopasta eli ei ehtinyt kuivua ilmaan kuopassa.
Tässä kohtaa muuten näkyi kamerassa, että paikoitellen salaoja oli täynnä vettä. Se on paikoitellen notkolla tällä sivulla. Mutta sitten metrin päästä oli tyhjä. Putki on auki kaikkialta mutta tosiaan paikoitellen notkolla.
Olisi käsittääkseni hyvä, että patolevy menisi alas asti. Alin 15cm valuanturasta on ilman patolevyä.
Valuanturan päältä on 80cm tiilien alapintaan, eli 4kpl 20 senttiä korkeita harkkoja
Puristettaessa hiekkaa, vettä ei valu yhtään. Puoli tuntia kun oli talouspaperin päällä (muovi yläpuolella vielä ettei haihdu), ei talouspaperi kostunut kauttaaltaan vaan ihan vain hiekan alta. Otin hiekan tuoreeltaan kuopasta eli ei ehtinyt kuivua ilmaan kuopassa.
Tässä kohtaa muuten näkyi kamerassa, että paikoitellen salaoja oli täynnä vettä. Se on paikoitellen notkolla tällä sivulla. Mutta sitten metrin päästä oli tyhjä. Putki on auki kaikkialta mutta tosiaan paikoitellen notkolla.
Olisi käsittääkseni hyvä, että patolevy menisi alas asti. Alin 15cm valuanturasta on ilman patolevyä.
Valuanturan päältä on 80cm tiilien alapintaan, eli 4kpl 20 senttiä korkeita harkkoja
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Haittaa tuskin olisi jos hyötyäkään. Valuaunturan alapinta on kosteassa maassa ja se betoni on siis kosteaa. Valetun ja muuratun välissä pitäisi kai olla jokin bitumimatto tai bitumivoitelu jotta se muurattu pysyisi kuivana. Jos patolevy ulottuu vähänkin tämän bitumin alapuolelle, eikös se silloin piisaa.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #142
Nyt oli kuivaa pitkään ja salaojista ei moneen päivään tullut tippaakaan PVK:n. Nyt iski kohtuu voimakas sade (FMI:n mukaan tosin vain 0.6mm tunnissa) ja PVK:n alkoi tasainen liru valua salaojista vettä 1h20min sateen alkamisen jälkeen.
Aika nopeasti siis menee ainakin jostakin kohtaa maa-aineksen läpi. Yhtä salaojien tarkastuskaivoa myös seurasin ja siellä pohjalla vesi nousi tuossa ajassa 2cm, mutta oli vielä reilusti kyseisen salaojaputkea alempana eli sieltä kulmalta ei vesi tule PVK:n.
Onko muut seuranneet että kuinka pian menee salaojiin vesi?
Onko tyypillistä, että noin pian solahtaa vesi maan läpi?
Kertooko tämä jotakin jostakin?
Aika nopeasti siis menee ainakin jostakin kohtaa maa-aineksen läpi. Yhtä salaojien tarkastuskaivoa myös seurasin ja siellä pohjalla vesi nousi tuossa ajassa 2cm, mutta oli vielä reilusti kyseisen salaojaputkea alempana eli sieltä kulmalta ei vesi tule PVK:n.
Onko muut seuranneet että kuinka pian menee salaojiin vesi?
Onko tyypillistä, että noin pian solahtaa vesi maan läpi?
Kertooko tämä jotakin jostakin?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Salaojat on, mutta ei ole havaintoja, että niistä tulisi koskaan vettä. Valoin tosin +1,5 m mittaiset loiskekivet rännien alle, että vedet menevät vähintään tuon verran kauemmaksi. Siis ainakin jotain parannusta entiseen. Salaojat olen pessyt noin 10 m nurkalta molempiin suuntiin painepesurin käärmeletkulla.
Joku saattaa kysyä, miksi niitä rännivesiä ei ole johdettu jonnekin salaojiin tms. Vastaus on, että nämä salaojat ovat täällä keskimäärin jossakin yli 2 m syvyydessä joten melkoinen kaivaminen olisi. Sepeliä on nyt kuitenkin yli puoli metriä ja patolevyä vastaavasti korotettu riittävästi. Siis ei mitään rikkaruohokaivontoa vaan oikeasti hiekkaan asti ja alle alkuperäisen sokelin patolevyn tason.
No, niihin salaojiinhan niitä rännivesiä ei just saa viedä. Jos vie, niin saa alustan kasteluautomaatin vaan aikaan.
pökö
Kaivo jäässä
Sinne salaojiin sadevedet ei kuulu ollenkaan
Harrastelija
Vakionaama
Kait sinne salaojiin jotain sadevettäkin eksyy. Varsinkin jos talo on (kapillaari)murskekerroksen päällä?
Toki rännivesiä sinne ei saa ohjata vaan niille on omat putket.
Tästä tulikin mieleen että samaan kokoojakaivoon nuo taitaa kuitenkin mennä. Siis ränni ja salaoja.
Salaojan päässä on takaiskuventtiili joka estää veden nousun salaojiin jos tulee kaatosade jonka seurauksena vedenpinta kokoojakaivossa nousee rännivesistä tai kaupungin verkon ylikuormasta takaisinvirtauksena.
Toki rännivesiä sinne ei saa ohjata vaan niille on omat putket.
Tästä tulikin mieleen että samaan kokoojakaivoon nuo taitaa kuitenkin mennä. Siis ränni ja salaoja.
Salaojan päässä on takaiskuventtiili joka estää veden nousun salaojiin jos tulee kaatosade jonka seurauksena vedenpinta kokoojakaivossa nousee rännivesistä tai kaupungin verkon ylikuormasta takaisinvirtauksena.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #147
Tuossa juuri kirjoittelin, että meillä sadevesi tulee 1h20minuutissa salaojiin ja talo ei ole murskekerroksen päällä.
Talon ympärillä ja alla hiekkaa ja siitä metri joka suuntaan pirkanmaalaista mutaliejua ja tinttasavea. 10m päässä ylämäessä kalliota, jota pitkin melko varmasti maan alla kulkee jonkinasteinen puro taloa kohti.
pökö
Kaivo jäässä
Tuo saattaa pahimmassa tapauksessa kostuttaa taloa kuin altakasteleva kukkaruukku jos putket on väärällä korkeudella ja maa-aines vettä nostavaa
puuteknikko
Vakionaama
Itse en ole nähnyt ikinä omissa tarkistuskaivoissa vettä. Tontti vaan sattuu olemaan sellaista maa-ainesta, mikä päästää kaiken läpi, tai sitten on tuurilla oikeanlaiset virtaukset kallioisuuden ansiosta. Sitten toisella puolella keskusta on alue, joka on varmaan joskus kauan, kauan sitten ollut järveä, ja siellä kuulee kävellessä kun salaojavedet lorisee hulevesiviemäreihin 24/7/365. Mahtaa olla pohjavesi todella lähellä pintaa.
Harrastelija
Vakionaama
Kaivon poistoputki ei varmaankaan ole ihan pohjalla?
Eli hieman vettä sinne pohjalle jää. Voi seistä siellä pohjalla pitkäänkin ennen kuin haihtuu pois.
pökö
Kaivo jäässä
Kaivo voi myös hikoilla sopivissa oloissa.
Melkein aina ovat kuivia, pitää sataa reilusti vettä, jotta tarkastuskaivoissa vettä. Talo tosin pohjavesialueella hiekkaharjulla ja maaperä ei pidätä vettä juurikaan
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #156
Tässä onkin nyt useita joilla ei ole vettä tarkastuskaivoissa.
Eikö ole ketään jolla olisi?
Voisihan tuon koittaa imeä tyhjäksi, vaikka olen aivan varma ettei ole kondenssia, lähinnä siksi että näkisi kuinka nopeasti pinta nousee takaisin.
(On tämä hyödyllinen palsta kyllä)
Noitahan on umpinaisiakin tarkastuskaivoja ja yksi salaojakuvaaja sanoi, että syy niille on se, että ei tule tuota ilmiötä, että sieltä kautta on talon alunen märkä koko ajan. Mutten usko kaivon tyypin avoin/umpi noin vaikuttavan.
Eikö ole ketään jolla olisi?
Voisihan tuon koittaa imeä tyhjäksi, vaikka olen aivan varma ettei ole kondenssia, lähinnä siksi että näkisi kuinka nopeasti pinta nousee takaisin.
(On tämä hyödyllinen palsta kyllä)
Noitahan on umpinaisiakin tarkastuskaivoja ja yksi salaojakuvaaja sanoi, että syy niille on se, että ei tule tuota ilmiötä, että sieltä kautta on talon alunen märkä koko ajan. Mutten usko kaivon tyypin avoin/umpi noin vaikuttavan.
Täällä on savimaalle paalujen päälle rakennettu tuulettuva alapohja. Syvimässä tarkastuskaivossa tuntuu aina virtaavan ihan pikkasen vesi (paitsi nyt kun ei ollut 2 viikkoon satanut), ja ainakin melkein kaikissa tarkastuskaivoissa on pohjalla vettä mutta niissä ei vedenpinta ole 'lähelläkään' putkia.
Alapohjassa ei näy mitään ongelmia olevan
Lisätään vielä sen verran, että tallissa erilainen perustus - salaojat ylempänä. Siellä ei ole kuin matalimman kaivon pohjalla vettä
Alapohjassa ei näy mitään ongelmia olevan
Lisätään vielä sen verran, että tallissa erilainen perustus - salaojat ylempänä. Siellä ei ole kuin matalimman kaivon pohjalla vettä
Viimeksi muokattu:
Muistelin että itselläni olisi aina ollut vedenpinta tarkastuskaivoissa juuri putken alapuolella. Kävin tarkastamassa ja joo, kyllä niissä kaikissa oli vettä putken alapuolella (paitsi ihan matalimmissa, joiden funktiota en oikein ymmärrä, taitaa olla sokkelikin about maan tasalla noissa verannoissa tms. ja itse talossa sitten sen pari-kolme metriä). Luulen, että on tiiviit ja umpinaiset. Ei se tuolta ole koskaan minnekään haihtunut. Vedet menee keräyskaivoon, jossa aina myös vettä pohjalla. Sieltä sitten pumpataan loitommalle. Maa on käytännössä savea. Tolla laajennoksen puolella musta nousee kans kosteutta sokkeliin, mutta epäilen, että sekin on tehty harkoilla tms. about pintaan. En ole itse näitä rakentanut tai ollut seuraamassa. Kellariin tuli vedet säännöllisesti, kunnes vähän paransin noiden vesien ohjauksia. Nyt saattaa tosi märällä tulla vielä vähän, mutta hallinnassa (laitoin hengittävää termomattoa aluksi, mutta se ei hengittänyt tarpeeksi, joten leikkasin sen vaan keskelle lattiaa ja reunoista avoimeksi, niin nyt ei oo tarvinnut vetää mattoja enää pois).
Viimeksi muokattu: