Kattoremontti

jmaja

Hyperaktiivi
Kävin tänään katolla tutkimassa. Räystäältä näkyy huopa-aluskate, jonka päälle tuo mineriitti on suoraan laitettu. Mitään ruoteita tms. ei ole välissä. Tuolla on reilusti sammalta ja pinnoite hävinnyt, varsinkin räystäällä. Harjalla sammalta ei juuri ollut ja pinnoitettakin näkyi.

Sisäjiirin pelti oli selvästi ruosteessa, mutta ehjä. Onko nuo harjapellit ja kattoikkunan ympärys kuparia? Yksi harjapelti puuttui.

Sisäjiirissä oli yksi kulmasta lohjennut mineriittilevy, mutta varsin pieni pala puuttui. Harjan lähellä oli yksi mineriittilevy toisen päällä olevalta osalta levyn "harjalta" halki. Muuten levyt olivat ehjiä, mutta aika karun näköisiä. Kuvia liitteenä.

Yhdessä kuvassa näkyy räystään alla suojassa olleita levyjä. Niissä pinta on siisti ja ne kopsahtavat terävämmin alumiinifikkarilla lyödessä.

Kannattaako maalaamista miettiä?
 

Liitteet

  • Katto_ikkuna.jpg
    Katto_ikkuna.jpg
    62,3 KB · Katsottu: 496
  • Katto_puuttuvapala.jpg
    Katto_puuttuvapala.jpg
    395,1 KB · Katsottu: 479
  • Katto_räystäs.jpg
    Katto_räystäs.jpg
    59,1 KB · Katsottu: 483
  • Katto_räystäsläheltä.jpg
    Katto_räystäsläheltä.jpg
    131,2 KB · Katsottu: 454

Mikki

Hyperaktiivi
Pyydä mineriittikattojen pinnoituksiin erikoistunut firma käymään. Vaikka tuo on karun näköinen, voi siitä tulla hyvällä pesulla ja pinnoituksella ihan käypä katto. Ja voihan levyjä vaihtaa jos on rikki. Kaipa näitä jostain vielä löytää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Soitin tänään molempii pinnoitetta myyviin yrityksiin eli GVK (Airisto) ja Couting Source (Iso Paint Rubber). Jälkimmäistä ei myydä suoraan kuluttajille. Ongelma tuossa on pesu ja asbesti. Nykymääräykset vaativat pesuveden talteenottoa ja suodatukseen jäävän tavaran viemistä ongelmajätteeksi sekä ympäristön suojaamista. Tai ei tarvitse, jos painepesee alle 50 bar, mutta hyvä pohja vaatii 120 bar pesun. Tästä johtuen harva tekee ja ilmeisesti maksaa 35 €/m2, jossa suurin osa kulusta pesusta.

Ilmeisesti homman joutuu uusimaan 10-15 vuoden päästä ja taas tulee kalliiksi, jos enää on lainkaan sallittua silloin.

Pitää vielä kysellä. Yhdelle tekijälle soitin, mutta se tekee myös uusia kattoja. Kun kerroin katon iän, ei halunnut puhua pinnoituksesta. Kuulemma purku on ainoa vaihtoehto.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hulluksi on määräykset sääntösuomessa mennyt. Odotettavissa lienee se, että eristevillat todetaan vaarallisiksi ja 90% taloista muuttuu ongelmajätteeksi.

Niin totta tosiaan hulluutta on jotain katon pesuvesiä pitää ongelmajätteenä. Täysin teoreettista hömppää väittäisin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuo asbesti hommat ovat nyt siinä vaiheessa, että alalla on toimintaa. Vielä 90 -luvun alussa olisi saanut purkaa miten tahansa. Parikymmentä vuotta lisää, niin nuo purkuhommat alkavat olla harvinaisia ja tekijöitä on siksi vaikea löytää.
 

HelaKammo

Vakionaama
Koska bitumikermiä on tehty asbestipitoisena, niin sekin pitää varmasti poistaa asbestityönä aluslautoineen?

Ainakin icopal ilmoittaa tuotteissaa sitä olleen 1972-78 välillä 1% massasta. Onneksi meillä katto on 70, ja päällä toinen 199x, jotain pitää tehdä kohtapuolen, yksi vanhavuotopaikka ja toinen uudempi, mutta vaatii uudet tuolit ja purkamisen noskoihin asti ja luvat.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Missäköhän sitä asbestia ei ole ollut 70-luvulla?

Soittelin tänään noita pinnoituksia tekeviin yrityksiin. Hintataso tuntui olevan 25-30 €/m2 eli 1/4-1/3 kattoremontista, jossa tulisi kuntoon myös rännit. Lupaavat 5 vuoden takuun pinnoitukselle. Joku kertoi kestävän 10 vuotta toinen heitti ainakin 15-20 vuotta.

Kolmas joka oli lopettanut mineriitin pinnoitukset 2016 asbestisääntöjen myötä sanoi, että on suuri riski pinnoittaa. He kuulemma tekivät noita ennen 5 v takuulla, mutta osaan tuli ongelmia pian takuuajan jälkeen. Hänen mukaansa mineriitistä ei tiedä mureneeko se pinnoitteen alla vai ei. Ei suositellut pinnoitusta, vaan jättämistä ennalleen tai katteen vaihtoa. Sinänsä hyvä neuvoja, ettei tarjonnut itse mitään. Tekee muiden kattojen maalauksia eli ei pitäisi olla omaa lehmää ojassa.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Hyviä kuvia, katto on loppu. Uutta vaan tilalle, ruoteineen ja aluskatteineen. Ota kattotyöhön oma vastaava mestari jotta tulee asiallisesti tehtyä. Tuon alan toiminta perustuu huijaukseen ja tietämättömyyteen.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Minusta tuo on selvä tapaus. Tekohengittää voi pinnoittamalla mutta en lähtisi siihen. Tuo on varmasti täynnä sellaisia mikrohalkeamia jota vesi ja jää vaan laajentaa. Pinnoittaminenkaan ei oikein auta täydellisesti, sinne jää osa halkeamista ja varmasti suomen vaihtelevassa säässä kosteuskuormitus pinnoitteen alla mikrohalkeamissa jatkuu. Tekohengitystä, ei muuta, varsinkin kun talo muuten taitaa olla asiallinen.
 

staari

Aktiivinen jäsen
On niin mielenkiintoista keskustelua, että piti oikein rekisteröityä. Suunnittelen itse uuden peltikaton laittamista varttikatteen päälle. Olen nähnyt tällaisen toteutuksen käytännössä, mutta en tiedä sen yksityiskohtia.
Homma olisi helppo toteuttaa laittamalla 48x48 mm puut varttikatteen uriin ja tekemällä päälle uusi ruodelaudoitus. Liitekuvassa esimerkki. Koolaukset eivät tietenkään tulisi joka uraan, vaan kattotuolien kohdalle (tai mahd lähelle) 900 mm jaolla. Ratkaisussa jäisi koko asbestipurkuvaihe pois ja katto olisi säältä suojassa koko ajan. Ainut ongelma on noiden koolauspuiden kiinnitys, sillä ruuvatahan ne pitäisi nykyisten levyjen läpi. Eräs kattofirman edustaja pelotteli että menee pahimmillaan maamassat vaihtoon, jos tulevaisuudessa esim. uusi omistaja löytää asbestijäämiä jostain. No, kattofirmalla on tietysti omat intressinsä. Voisihan puut ehkä liimatakin, mutta mikähän sellainen aine on, että tietäisi niiden olevan 20 vuoden päästäkin kiinni? Tai sitten voisi miettiä kiinnitystä noihin nykyisiin naulanreikiin, mutta vähän hankalalta sekin tuntuu. Mitäs mietteitä tällainen herättää?
katso liitettä 61712

Yhden rivitalon nähnyt näin tehtävän. Taloyhtiöllä ei ollut varaa maksaa kymmeniä tuhansia euroja pelkästä asbestipurusta.
Rakennusvalvonta oli puhunut jostain teltasta purun ajaksi koska taajama-alue ja asbestipöly ei saa levitä tuulen mukana. Liekö ollut joku vitsi.
Räystäslautojen korkeus tuli tosi suureksi. Profiilipeltikatto päälle.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Yhden rivitalon nähnyt näin tehtävän. Taloyhtiöllä ei ollut varaa maksaa kymmeniä tuhansia euroja pelkästä asbestipurusta.
Rakennusvalvonta oli puhunut jostain teltasta purun ajaksi koska taajama-alue ja asbestipöly ei saa levitä tuulen mukana. Liekö ollut joku vitsi.
Räystäslautojen korkeus tuli tosi suureksi. Profiilipeltikatto päälle.
Juuri näin. Onko jmaja kysynyt purkamisen hintaa omakotitalossa?

Itse olen päätöksen melko lailla tehnyt. Laitan koolaukset kattotuolijaolla (900 mm) ja ruodelaudat peltikatteen edellyttämällä jaolla (tyypillisesti 300-400 mm). Lisäksi ruodelauta tulee joka kohtaan, missä nykyisen katteen kiinnitysnaula (jako noin 500 mm) ei osu uuteen ruodelautaan. Osa ruoteista on siis kiinni vanhoissa kiinnityskohdissa ja osa vain koolauksissa kiinni. Siksi koolaukset tarvitaan. Lisäksi koolaukset voi liimata uretaanilla. Katto on ilman liimaakin yhtä hyvin kiinni kuin entinen eikä tule asbestiporausongelmaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun tuota bitumia niin kehuttiin hyväksi, niin laitettiin tinteille "umpilaudaudoitus" ja aluskatteeksi 18 mm puulevy. Katon pinnassa kuumabitumi. Olisi siihen voinut pikipahvinkin liimata mutta ei sattunut olemaan nurkissa. Aumakatto: 0,25 x 0,25m. Toivottasti se nyt kelpaa arvon vieraille.


Lintulauta.jpg
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Sain vihdoin kiinni paikallisen peltikattofirman. Tulee alkuviikosta katsomaan. Tekevät konesaumakattoja Ruukin Pural-pinnoitetusta pellistä. Siis samaa peltiä kuin lukkosauma- ja tiilikuviopellissä.

Ruukin neuvonnassa sanoivat, että noista tiilikuvio on huollon kannalta huonoin. Maalaus ja puhtaanapito on vaikeampaa muodon takia. Tulee myös kuulemma helpommin lommoja ja katolla käveltäessä voi astua vain ruoteiden kohdalle uraan. Ei pitänyt 0,5 ja 0,6 mm eroa merkittävänä. Suositteli 0,5:ttä, koska 0,6 mm voi aiheuttaa ongelmia joillekkin leikkureille.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Hiukan asian vierestä mutta kuitenkin kohtuu läheltä liipaten.

Foorumilla kun löytyy monen alan osaajaa sekä kokeneita "tee se itse" miehiä niin opastakaahan seuraavassa asiassa kokematonta/osaamatonta. Tai kokeillut olen kyllä mutta mielestäni ei kovin hyvin lopputuloksin.

Kysymys koskee metallisia syöksytorvia ja niiden lyhentämistä. Millä työkalulla/menetelmällä ammattilaiset noita katkovat? Olen itse kokeillut rautasahalla, puukkosahalla, katkaisulaikalla, ketjuleikkurilla mutta jokaisella menetelmällä on jotain heikkouksia ja lopputulos jättää visuaalisesti toivomisen varaa. Rautasahalla tulee muuten ok jälkeä mutta suoran sahauspinnan aikaansaaminen on hankalaa. Puukkosaha jos sattuu nappaamaan kiinni niin että itse laite liikkuu niin lyö putken kerralla klommoille. Katkaisulaikalla tulee ehkä siistein lopputulos mutta arvelluttaa se aiheutuuko kipinäsuihkusta ennenaikaisia ruostevaurioita. Ketjuleikkurilla saa muuten siistin leikkauksen mutta painaa herkästi putken kasaan eli täytyisi olla sisäpuolella tuki jottei pääse painumaan kasaan, lisäksi saumakohta on monesti työläs leikurilla.

Mutta kaipa tuohonkin löytyy hyvä ja toimiva menetelmä, en ole vaan vielä oivaltanut sen. Mutta josko joku voisi neuvoa hyvän niksin.

En ole uusimassa nyt varsinaisesti rännejä isossa mittakaavassa mutta pieniä säätöjä putkien suhteen tulee kun sadevedet johdetaan uusia reittejä ja olisi toki mukavaa jos saisi siistit leikkaukset tehtyä kerralla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kysymys koskee metallisia syöksytorvia ja niiden lyhentämistä. Millä työkalulla/menetelmällä ammattilaiset noita katkovat? Olen itse kokeillut rautasahalla, puukkosahalla, katkaisulaikalla, ketjuleikkurilla mutta jokaisella menetelmällä on jotain heikkouksia ja lopputulos jättää visuaalisesti toivomisen varaa. Rautasahalla tulee muuten ok jälkeä mutta suoran sahauspinnan aikaansaaminen on hankalaa. Puukkosaha jos sattuu nappaamaan kiinni niin että itse laite liikkuu niin lyö putken kerralla klommoille. Katkaisulaikalla tulee ehkä siistein lopputulos mutta arvelluttaa se aiheutuuko kipinäsuihkusta ennenaikaisia ruostevaurioita. Ketjuleikkurilla saa muuten siistin leikkauksen mutta painaa herkästi putken kasaan eli täytyisi olla sisäpuolella tuki jottei pääse painumaan kasaan, lisäksi saumakohta on monesti työläs leikurilla.

Mutta kaipa tuohonkin löytyy hyvä ja toimiva menetelmä, en ole vaan vielä oivaltanut sen. Mutta josko joku voisi neuvoa hyvän niksin.

En ole uusimassa nyt varsinaisesti rännejä isossa mittakaavassa mutta pieniä säätöjä putkien suhteen tulee kun sadevedet johdetaan uusia reittejä ja olisi toki mukavaa jos saisi siistit leikkaukset tehtyä kerralla.

Rälläkällä ei missään nimessä.
FOWqTEA.png


Joku jigi missä sahaa rautasahalla, hiukan tähän tyyliin ellei muuten onnistu?
MXCVqeK.png


Itse taisin pyöräyttää ympärille maalarinteipin ja teippiin saa sitten piirrettyä suoran viivan vaikka putken ympärille pyöräytetyllä A4 paperilla tms.. Tällöin pienet "lipsumiset" ei jätä heti naarmuja pintaan ja piirtämiseen voi käyttää onutta tussia ja jälki näkyy putkesta hyvin. Yksittäisten putkien pätkimen onnistuu hyvin ja mihinkäs tuossa kiire on jos itselle tekee. Mahtaisiko "ammattilaisilla" olla sirkkeli jossa on metalliterä, esim tälläinen tai vastaava: https://www.kivilinna.com/makita-pyorosahantera-hm-305x254mm-z-60
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Olen itse kokeillut rautasahalla, puukkosahalla, katkaisulaikalla, ketjuleikkurilla mutta jokaisella menetelmällä on jotain heikkouksia ja lopputulos jättää visuaalisesti toivomisen varaa.
Voisi kokeilla jopa peltisaksia, mutta erilaiset käsi- tai sähkökäyttöiset "niblerit" sopivat tähän samoin kuin peltisten ilmanvaihtoputkien muokkaukseen. Siis on sellaisia leikkureita, jotka tekevät pientä puolikuumaista metallisirppisilppua ja sitten sellaisia, jotka keräävät leikatun pellin rullalle parin millin levyiseksi nauhaksi. Jälkimmäisellä saa hyvin suorahkoa tai hitaasti kaareilevaa leikkausta ja edellisellä millaista vaan muotoa (molemmilla kaarevillekin pinnoille), kunhan pelti ei ole varsinaisesti rypytettyä (jolloin siistiä jälkeä ei välttämättä helposti saa mitenkään).
 

Toad

Jäsen
Ite lyhensin syöksytorven pätkää yllättävänkin onnistuneesti ihan vaan perus peltisaksilla. Suoran viivan piirsin edelläkin mainitulla tavalla, A4 putken ympäri suoraan ja reunaa pitkin piirtäen.

Toki sillon ei ehkä niin toimiva tapa jos leikkuupinnan molemmat puolet pitäisi jäädä käyttökelpoisiksi...
 

pökö

Kaivo jäässä
Sileä putki menee poikki kuin ajatus kun on kahdet erikätiset peltisakset, rypytetty pelti voi oieta saksilla.
Kun ei tuon ihmeemmästä tavarasta ole kyse niin leveä maalarinteippi ympäri ja 1.0mm laikalla poikki, teippi estää kipinöitä polttamasta leikkuukohtaa. Jos omistaa hyvän käsisirkkelin niin siihen saa negatiivisella leikkuulla olevan terän.

Rälläkkä, ohut laikka ja teippi, niillä saa hyvän.
 

roots

Hyperaktiivi
Eikös se rällä just kielletty tuolla valmistajan ohjeessa... ;D poltaahan se vaikka olis teippi...

Pitäis kanssa laittaa rännit uusiksi kesällä, äkkiä tulee muutama kymmenen katkaisua koko hommassa.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Meillä rännimiehet käytti puukkosahaa ja sitten ne sipaisi siivun pois sellaisella nakertajalla, mikä ylempänä mainittiin. Sama vehje millä ivhormit lyhennettiin kattopintaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eikö noilla ollut tötsäsaksia, tai mittanauhaa että saa sopivan tötsäämättä?

Jättivät ihan tietoisesti ehkä 10-20mm liian pitkäksi, kun ne asennettiin ennen päätöstä katon materiaalista.

Satuin olemaan paikalla kun lyhensivöt... Max. Minuutti per tötterö.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Meillä tehtiin Espooseen 200 neliötä profiilipeltikattoa vuonna 2016. Kattoa jatkettiin 40 cm päädyistä ulos seinälinjasta, kolme valokupua uusittiin, kolme piipun pellitystä, rännit, 4kpl syöksytorvia jne. Pyysin viisi tarjousta, jotka asettuivat haarukkaan 12-26 tuhatta. Halvimmasta puuttui juttuja, kallein oli konesumattu. Kolme profiilipeltikattoa menivät muistaakseni kolmen tonnin sisään toisistaan. Valittu tarjous oli 17800 € ja työ vs. materiaali oli 60/40. Työmaalla oli varsinaisena asennuspäivänä neljä miestä x 11 tuntia ja loppuviimeistelyt tehtiin 1-2 miehen voimin. Yhteensä työtä kohteella oli 80 tuntia ja siihen päälle siirtymät, lataukset ja vanhojen romujen poisvienti ehkä 10-15 tuntia. Ilmoitin etukäteen, että haluan suomalaisia tekijöitä ja suomalaiset remontin myös tekivät.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Rännien tai syöksyjen lyhentämisestä...Feinillä tai vastaavalla menee hyvin ja siististi(itsellä Boschin sarjaa kaikki).
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kannattaa ottaa rännit asennettuna. Jos niitä ei poikki saa niin ei saa kyllä oikein asennettuakaan.

No joo, yhden talon rännit olen vaihtanut, tulos oli kait ok mutta itseäni häiritsi tuo että rautasahalla on hankalaa tehdä suoraa leikkausta syöksytorveen, aina tuo tahtoo pyrkiä hiukan vinoon. Uudet asukkaat eivät ainakaan työn jälkiä moittineet vaan lähinnä omaan silmään nuo taisivat sattua.

Ja tuon johdosta aiemmin tekemäni kysymys, löytyykö tuohon sopivaa työkalua ja tuntuuhan niitä aika paljon löytyvänkin. Nykytorpassa on muoviset rännit ja torvet, niitä saa kyllä helposti pätkittyä siististi.
 

VesA

In Memoriam
rautasahalla on hankalaa tehdä suoraa leikkausta syöksytorveen

Suurempi ongelma niissä sahauksissa on ruoste - se sahattu pinta pitää saada joka tapauksessa näkymättömiin kun siinä kohtaa ei ole enää sinkkiä tai maalia. En ole noita omiani availlut ( sahatut kohdat ovat piilossa ) , mutta naapurustossa on ollut rumia ruosteita.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Noita silloisia ruiskutin sinkillä ja maalilla. Eivät kuki vielä vaikka välissä on kymmenkunta kesää...

Kävin vähän aikaa sitten paikalla kun asukkailla oli murheita lämpimän veden suhteen, tuli silloin lähtiessä silmäiltyä muutaman reitin varrelle sattuneen syöksytorven.

Muoks: nuohan syöksytorvien katkaisuthan tulevat siis ulkopuolelle perinteisessä peltisessä järjestelmässä jos leikkauksen tekee yläpäähään niin kun silloin tein. Mut ohutpeltityöt kun ovat kohtuu vieraita niin tuli kysyttyä kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt olen saanut tarjouksia eri vaihtoehdoista.
Halvin olisi pinnoitus Isopaint Rubberilla. Silloin pitäisi ensin tehdä/teettää kattotuolien korjaus ja rännit, jotka ovat vaihtokunnossa ja joita puuttuu puolet räystäitä.

Tuo vaihtoehto maksaisi 11-12 tonnia (pinnoitustyö pesuineen :cool:. Lupaavat 5 vuoden takuun ja puhuvat 20 vuoden käyttöiästä. Tiedä sitten onko levyt oikeasti kelvollisia tuohon. Myyntitykki ei edes käynyt katolla, kiipesi vain tikkailla yhdelle räystäälle, mutta kovasti vakuutteli, että 70-luvun levyt kestää.

Tiilikuviopeltikatto näyttää nyt maksavan 30 tonnia. Tuossa jättäisivät huopa-aluskatteen ja laittaisivat korotuksen + uuden aluskatteen. Jotkut sanovat, että on huono jättää huopa tuonne. Kattotuolien korjaukselle on varattu muutama tunti, joka tuskin riittää eli tullee lisätöitä.

Betonitiilikatto sama kuin edellä +pari tonnia.

Konesaumakatolle ei aivan tarkkaa hintaa tunnu saavan, mutta ilmeisesti 35 tonnin paikkeilla. Saattaa kyllä olla 40. Tuossa pohjatyöt tekisi tutut kirvesmiehet ja peltityön heidän suosittelema. Tiedän heidän osaavan hommansa, mutta tuo olisi tuntityönä, joten hintaa ei tiedä tarkasti.

Mitähän pitäisi tehdä? Pinnoitus olisi halvin ja pidän nykyisestä katosta (ulkonäkö, hiljaisuus). Todellinen kesto arveluttaa.

Konesaumassa arveluttaa hinta, ääni ja ulkonäkö.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Oliko se katto siis loppu? Entä jos korjaisi sen purkamalla vaurioituneet alueet ja korjaamalla pohjat. Ja sitten uudet laatat jos jotain on rikki.

Ja hyvä pesu katolle, rännien uusinta.
 
Back
Ylös Bottom