Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lokakuussa toiminta on juuri tyypillisen keskilämpötilan mukainen.

2021 Lokakuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Marraskuu ei mennyt ihan putkeen. Pörssisähkön hinta ampaisi taivaisiin kuukauden lopussa ja Setä joutui sähkönsäästökuurille. Poltin teki työtä käskettyä, siinä sivussa rumasti tärveli kokonaisCOPin. Muutenkin Setä joutui rehkimään öisin täysillä jo leudommallakin kelillä, mikä ei tunnetusti ole eduksi. Nyt on jatkossa sähkö kiinteällä hinnalla.

2021 Marraskuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niinhän siinä kävi, että kattilaa tarvittiin vielä joulukuussakin. 2021 tukilämmitystä käytettiin kaikkiaan 5 kuukauden aikana, tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Maaliskuussa jelpittiin hiukan sähköllä. Silti kattilalla lämmitettiin 4 kuukauden aikana ja tosi tarpeeseen lämmitettiinkin. Kattilalla lämmöt hiukan kohoaa ja lämmitys tehostuu. Öljyä näyttää palavan aina hiukan enemmän kuin mitä olisi pitänyt. Kulutus on hyvä tarkastaa ja korjata mallinnukseen niin ei kerry mitään mälliä.

Havaintojen mukaan pinta putosi loppuvuodesta helmikuun lopun 116,5 sentistä 114 sentitin, eli ~2,5 senttiä. Tuo tekee reilut 50 litraa. Mallinnuksen mukaan öljyllä olisi lämmitetty loppuvuodesta 499 kWh josta jää joulukuulle 297 kWh. Näin tuo täsmää havaittuun joten paistetaan piirakka, kun selviää paljonko sähköä on tarvittu. Kuukausiennätys ainakin tulee.

2021 lopussa.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämmöinen sitten tuli kylmästä joulukuusta. Pumppaus COP jäi vaatimattomaksi kun käyntiä tuli paljon pakkaskeleillä ja sähköä kului reippaasti. Käyttökertomus on päivitetty ja vuositulokset ja vertailut aikaisempiin vuosiin löytyvät sieltä.

2021 Joulukuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tammikuun alun pakkaset edellyttivät öljykattilan käyttöä kaikkiaan 4:n vuorokauden aikana mutta vain yhden päivän lämmitys oli kokonaan öljyllä. Muuten kelit taisivat olla sitä aika tyypillistä talvea täällä, muutaman asteen pakkasen puolella. Plussallakin käytiin mutta vain hetkittäin.

2022 Tammikuu.jpg


Motivan oletusarvoihin verrattuna:
  • Jos laskee veden tulistuksen "tukilämmitykseksi", energiakattavuus = 100%-(133+520)/5683*100% = 88,5 %
  • Jos nuo kiertopumput laskee VILPin toimintaan mukaan => spf tai COP miksi haluaa kutsua = (5030+84)/(1979+84)=2,48
  • Koko lämmmitysjärstelmän COP = piirakasta 2,12
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
joskus vain sattuu silmään joku kirjoitus tai aihe joka on selvästi ristiriidassa omien työaikaisten kokemusten kanssa.

Milläs tavalla tämä on ristiriidassa sinun kokemusten kanssa?

Savon voima julkaisi aikoinaan vuositaulukoissaan lämpötilatiedot mutta ei julkaise enää. Eli tässä on 4:n peräkkäisen vuoden ajalta analyysiä noista lämpötilajakaumista. Nuo 2015 - 2018 vuodet eivät olleet yksikään mitenkään poikkeuksellisia. "Normaalin" kokonaan maanpäällisen rakennuksen tilojen lämmitystarpeesta 4 % olisi näin ollen osunut kylmemmälle ajalle kuin -20 °C. Tämä ei ole mikään matalaenergiatalo.

Tukilämmityksen osuus on vaihdellut vuosittain näin:
2015 Ei ollut VILPiä
2016 Ei ollut VILPiä
2017 2,9%
2018 4,0%
2019 6,1%
2020 0,5% (korjauksen aikana)
2021 3,5 % (yksi vuorokausi marraskuussa hurjien sähkönhintojen vuoksi lämmitetty öljyllä)

Omasta mielestäni tarvitun tukilämmityksen määrä on ollut varsin lähellä sitä mitä sen olisi pitänytkin olla.

Ulkolämpötilajakauma.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Helmikuun 3. päivä oli sen verran pakkasta, että Setä vaipui horrokseen ja kattila iski tulta. Kuten säätilastot osoittavat, helmikuun peruskeli oli 0 .... - 5 °C. Varsinaisia suojasäitä, jolloin lumi olisi oikeasti sulanut ja vähentynyt ei kuitenkaan ollut vaikka useana päivänä lämpötila kävikin hetken plussan puolella.
2022 Helmikuu.jpg



Koko helmikuun lämmitys on ollut jatkuvaa mutta nyt kevään koittaessa voi sitten laittaa asetukset COP -moodiin ja päiväpumppaukselle, kun sähkökin on tänä keväänä taas vaihteeksi saman hintaista yöllä ja päivällä.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Esitelläänpäs vaihteeksi tämmöinen uusi kuva.

Tässä on 12 kk:n COP liukuvasti. Jokaisen pisteen takana on siis vuoden jakso. Pakkasten viivästyessä COP lähtee nousuun, kun toisesta päästä putoaa kylmiä kuukausia pois. Käänten COPin tulee kuoppa, kun pakkaset tulevat aikaisemmin ja mukana on kylmiä kuukausia molemmista päistä. Muuten menee aika tasaiseen.

Itse asiassa tämä vuosi on lähtenyt varsin hyvin käyntiin, aivan 2020 malliin. Kaikki riippuu joulukuun ilmoista.

COP 12 kk.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kesäkuussa ei ukkoset häirinneet. Puoleen kuuhun saakka piti lämmittää hiukan asuinkerrostakin, juhannuksen jälkeen sitten piti alkaa jäähdyttämään ja oikein kunnolla pitikin. Puutarhassa näyttää kuluneen jokunen ylimääräinen kuutio ja se on haalistettua vettä.

2022 Kesäkuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Heinäkuussa olosuhteet olivat luonnollisesti VILPille suotuisat.
ILP:llä jäähdytetiin heinäkuun alussa kolomen ensimmäisen päivän ajan.

2022 Heinäkuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Syyskuussa päiväpumppaus kantoi niukasti hedelmää, koska vuorokautinen lämpötilanvaihtelu oli pientä. Aurinkoisia syyspäiviä pienen yöpakkasen kera oli vain vähän.

2022 Syyskuu.JPG


Tässä vielä näyte miten päiväpumppaus näkyy sähkön käytössä kun yritetään mennä COP edellä. Yöllä tulistusvaraaja kytkeytyy 03 ja on päällä tarpeen mukaan, tyypillisesti 1-2 tuntia. Asuinkerrosten lattialämmitys on ollut päällä klo 11-18 ja kellarin lämmitys aamu 10:stä aamuyöhön 05. Oikein sovellettuna sopisi hyvin spot-hintaisellekin sähkölle. Nyt syyskuussa näin reipasta päivä/yö lämpötilanvaihtelua ei ollut kuin muutamana päivänä.

Hinta ja lämpötila.jpg


Samalla alkuvuoden COP kertymä (pumppaus + veden tulistus + tukilämmitys) nousi 3:een. Se paranee vielä lokakuussa mutta sen jälkeen suunta voi olla myös laskevakin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lokakuussa juhlittiin kiinteähintaisella ja pumpailtiin COP edellä. Alkuvuosi (tammi-lokakuu) on kautta aikojen paras tulos. Toivotaan lauhaa loppuvuotta.

2022 Lokakuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Marraskuussa ilmat olivat hyvin kahtiajakautuneet. Ensin lämmin alku ja sitten pikku pakkasta koko loppu kuukausi. Tulos vastaa kuukauden keskilämpötilaa.

Alkuvuoden pumppausCOP kääntyi jo laskuun mutta kokonaisCOP polki käytännössä paikallaan.

2022 Marraskuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tänä vuonna talvea piisasi molemmista päistä mutta pumppauskelit ovat silti olleet kokonaisuutena varsin otolliset. Vuoden pumppaukselle kertyykin kaikkien aikojen suurin tuotto ja suurin ilmaisenergian saalis. Öljykattilan osuus on jäänyt alle 2% lämpöenergiasta ja tänä vuonna sen tarve on perustunut yksistään pakkaseen. COPien osalta vuosi on paketissa.

kumulatiiviset-copit-jpg.83391
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joulukuussa kului keskimääräistä enemmän veden tulistukseen ja taloussähköön, koska oli ylimääräisiä asukkaita.

2022 Joulukuu.jpg


Pakkaset eivät joulukuussa kiusanneet VILPin toimintaa lainkaan: Alin mitattu lämpötila oli vain noin -15 °C. Tuotto oli kuukausitasolla suurin sekä absoluuttisesti että myös ilmaisenergian saaliin osalta.

Vuoden 2022 aikana pakkasia oli vain tammi- ja helmikuussa. Vuoden aikana ei ollut yhtään täyttä vuorokautta, jolloin VILP olisi ollut tuomittu seisomaan koko päivän pakkasen vuoksi. Tammikuun 10. päivä lämmityksestä kuitenkin vastasi kattila täydet 24 h.

Vuosi 2022 toteutunut.jpg


Ilmatieteenlaitoksen lämpötilakäyrät:

2022 lämpötilat.jpg




Vuositasolla Setän tuotto (39 877 kWh) oli myös kaikkien aikojen suurin niin absoluuttisen tuoton kuin myös kerätyn ilmaisenergian osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo käyttöveden tulistuskaan kovin ilmaista ole. Vaikka 0,3cenin hinnalla 50€ kuukaudessa.

Minkä kokoinen pönttö tuo tulistus on ja mihin lämpöön se nostaa veden?

Oletko harkinnut/tehnyt laskelmaa jos tuon saisi napin taakse ja tulistaa vettä vasta kun tarvetta olisi? Nibessa olisi mahdollista asettaa ”tilapäinen luxus” käyttövedelle ja tuolloin se lähtee heti lämmittämään käyttövettä kompressorin ja vastusten kanssa asetettuun arvoon.
Itse pohtinut että kun lapset kasvaa niin vetäisikö napin pesuhuoneeseen tuolle toiminnolle vai asentaisi oman tulistusvaraaja myös.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
220 litrainen ja yökäyttöisenä lämpenee alkaen 3:lta yöllä. Varaajan asetus on 75 °C mutta ei se silti sekoitusventtilin jälkeen ole kuin korkeintaan 60 °C.

Tarve on jokapäiväinen, kun vesi vain esilämpenee kattilan kierukassa. Pitäisi investoida esim. yläpäästään kuumaan varaajaan, jossa esilämmityskierukka alhaalla ja toinen ylhäällä. Tämmöistä ei nyt minulla ole.

Pesuvedethän haalistuvat tuossa kuitenkin kokonaan, eli se kylmäkin noin 30 °C. Tämä nyt pienentää siltä osin aika paljon sen kuuman tarvetta. Sinällään kyllähän vesi kannattaisi lämmittää pumppaamalla pidemmälle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Helmikuussa oli pakkasiakin, yhtenä yönä 25 astetta ja vielä toisenakin poltinta tarvittiin. Vaikka kiinteähintaisella onkin juhlittu niin mielenkiintöinen havainto oli Väpin pörssisäkkösimulaattorista, että oma toteuma olisi ollut 0,13 s/kWh alle keskihinnan.

2023 helmikuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Maaliskuussa oli kipakoita yöpakkasia ja öljykattilaa tarvittiin 7. ja 8. maaliskuuta pakkasen vuoksi. Öljylämmitys oli sittemmin aamuyöstä keskeytynyt "päiväpumppaukseen" klo 05 ja päiväpumppaustauko jatkunut siitä sitten klo 10 saakka, jolloin aurinko oli jo lämmitetttänyt päivän. Päiväpumppaus toteutuu pysäyttämällä lämmönjaon kiertopumput kello-ohjauksella (nyt maaliskuussa 05-10)

Lisäksi kattila piti keittää kaksi kertaa putkitusmuutosten ja veden vaihdon vuoksi 4. ja 24. maaliskuuta, jotta hapet sai poistettua kattilavedestä. Kahden kattilan keittämisen osuudeksi on arvioitu 40 kWh, joka sisältyy tukilämmitykseen. Ennen keittämistä kattila on lämmitettetty pumppaamalla ~50 °C ja samalla ilmattu ja varmistettu veden kierto ja myös tasainen lämpeneminen keittämisen aikana. Sama homma mutta kahteen kertaan, kun asennushommat ei ensimmäisellä yrityksellä aivan onnistuneet.

Putkitusmuutos toi latauskierron ja lämmitykseen lähdön "keskelle" kattilaa. Muutoksen tarkoitus oli erityisesti tehostaa kylmän veden haalistusta. Muutos on ollut eduksi 4.3. lähtien eli lähes koko kuukauden ajan.

2023 Maaliskuu.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuten yleensä huhtikuussa, lämmintä tarvittiin auringon lämittävän vaikutuksen ansiosta noin 10 % vähemmän kuin olisi "pitänyt". Asuinkerrosta lämmitetty vain päivisin lattialämmityksen kautta. Olisiko pyörinyt tuolloin muiden tuottamalla aurinkosähköllä ?

4 kk:n COP vuoden alusta (pumppaus+tulistus+öljytukilämmitys) 2,6

2023 huhtikuu.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Toukokuu olisi ollut ensimmäinen kerta sitten nykyisen sähkösopimuksen alkamisen, kun pörssihinta olisi ollut alle kiinteän hinnan. Savon Voiman tarjoaman Väpin mukaan kulutusvaikutus oli +0,34 s/kWh. Eli ei tuo kulutusvaikutus nyt kovin paha mielestäni silti ole vaikka COP edellä on pumppailtukin.

Vaihteeksi voitaisiin vähän kerrata veden lämmitystä.
Toukokuussa vettä kului 12,4 m3, joka on keskimääräistä huomattavasti enemmän (mattojen pesua, auton pesua jne). Kylmä vesi on ollut kaikki haalistettua, paitsi keittiön hanalle tuleva. 119 kWh tulistustarpeesta on mennyt häviöihin ~2 kWh/vrk, jolloin varsinaiseen veden tulistukseen jää tuskin puoltakaan. Jos keittiöstä olisi laskettu 1 kuutio kuukauden aikana kylmää vettä, jäljelle jäävän 11,4 m3esilämmitys +5 -> 32 °C olisi ottanut 358 kWh (ja kuluttanut sähköä 83 kWh). Tulistinvaraajan häviöt ylittävä osa ~60 kWh olisi riittänyt tulistamaan 32 °C -> 60 °C kaikkiaan 1,8 m3. Kuuman veden osuus kulutuksesta oli siis vain 15 %. Normaalimpi veden menekki on ollut 8-10 m3/kk haarukassa, tulistustarve sama ja kuuman veden osuus tällöin 18-22 %. Aika paljon siis haalistetun jakelu vähentää varsinaisen kuuman veden kulutusta :)
.

2023 Toukokuu.jpg


Kesäkuu sitten alkoikin luihakkaasti kun piti kytkeä asuinkerrokseen lämmitys päälle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Uudesta paikasta huolimatta tämä on juuri oikea paikka tuloksia ja raportointia koskevalle keskustelulle.

Elokuussa ei ollut kuumaa kuin parina päivänä mutta ilmat taisi olla sitäkin kosteampia. Kellarin lämmitys on ollut aamuvarhaisella 6 tuntia seis. Vettä kului vain 8 m3. Sähkössä kulutusvaikutus oli pörssisimulaattorin mukaan -0,82 s/kWh, joka on aika hyvin kun varsinaisesti mitään asian eteen ei ole tehty.

Pollun läpi on kulkenut virtausta kaikkiaan 37 700 m3, joten sen uusiminen alkaisi olla enemmän kuin ajankohtaista.

2023 Elokuu.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Olipas lämmin ja kostea syyskuu.
Syyskuun COP sinällään kohtuullinen olosuhteisiin nähden mutta vuosiCOPin kertymä jäi vaatimattomaksi poikkeuksellisen pienen lämmitystarpeen vuoksi. Viime vuoden kylmän syyskuun ja tämänvuotisen ero tuottomäärässä muodostui yli tuhat kWh. Päiväpumppausta ei juuri päässyt vielä hyödyntämään, kun asuinkerroksen tarpeet olivat niin pieniä.






2023 Syyskuu.png
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Hyvähän tuo on. Mulla kesällä coppi on luokkaa 2,2 kun ei tehdä muuta kuin käyttövettä ja koska haluan että vesi kiertää lattioissa jatkuvasti niin MLPn tyhjäkäyntikulutus muodostaa noin 1/4 osan MLPn ostosähköstä.. Onneksi ei mitään väliä käytännössä, paitsi että pudottaa vuoden kokonaiscoppeloa, koska sähköä ei tuohon juurikaan kulu.
 

pökö

Kaivo jäässä
Hyvähän tuo on. Mulla kesällä coppi on luokkaa 2,2 kun ei tehdä muuta kuin käyttövettä ja koska haluan että vesi kiertää lattioissa jatkuvasti niin MLPn tyhjäkäyntikulutus muodostaa noin 1/4 osan MLPn ostosähköstä.. Onneksi ei mitään väliä käytännössä, paitsi että pudottaa vuoden kokonaiscoppeloa, koska sähköä ei tuohon juurikaan kulu.
On se hyvä.

Mulla MLP-cop touko-syyskuu 3,1 ja käyntiä sillä 100 kWh edestä tuona ainana. Pesutilojen lattioihin menee lämpö aina.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Siis @pökö aurinkokeräimien lisäksi on tarvittu vielä pumpattuakin lämmintä? Onko tuo 100 kWh muuten lämmöntuottoa vai pumppaussähköä?

Tässä vielä vuoden kertymä. Tämän syyskuun käyränpätkän olisi pitänyt olla yhdensuuhtainen esim. viime vuoden syyskuun kanssa. Kate hyvä mutta myynti ei sujunut budjetin mukaan. Kesällä jäi matkailun vuoksi hiukan tuottopuolelta pois edelliseen koronakesään verrattuna mutta nyt syyskuussa ainut syy oli lämpimissä ilmoissa. Näistä syistä nuo sininen ja vihreänharmaa käyrä ovat kesäkuun jälkeen erkaantuneet hiukan.

Kumulatiivinen COP.png
 

pökö

Kaivo jäässä
Siis @pökö aurinkokeräimien lisäksi on tarvittu vielä pumpattuakin lämmintä? Onko tuo 100 kWh muuten lämmöntuottoa vai pumppaussähköä?
On tottakai pumpattu lämpöä, ei montaa peräkkäistä sadepäivää tarvita niin varaaja kylmenee enkä päästä pesutilan lattiaa kylmäksi missään oloissa. Tuo 100 kWh on maalämpöpumpun ottamaa sähköä, 30-40 kWh tuosta menee pelkästään elektroniikan kulutukseen touko-syyskuun aikana
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lokakuu oli sitten vaihteeksi kylmä. Tarjolla on lähinnä huonoja uutisia: sähköä kului paljon ja vuoden COP kertymä ei enää kasvanut kuten yleensä lokakuussa. Ainut lohtu, että säästöä tuo rakkine tuotti hyvin, sähköön verrattuna 354 €.

Kuukauden tuotto jäi alle ulkolämpötilasta mallinnetun, mikä on syksyllä harvinaista. Yksi selitys on, että kellarin lämmitys toimi yli 2 viikkoa vain puolella teholla, kun siellä oli käynnissä lämmitysjärjestelmän PEX -putkien vaihto.

Vettäkin kului normaalia enemmän, 9,9 m3

2023 Lokakuu.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Talvi vain syvensi otettaan marraskuussa ja plussakelejä oli vain viitenä päivänä 4.-8. marraskuuta. Kuukausi alkoi jäätyneellä lauhdeletkulla, kun sulanapitokaapeli oli sanonut irti sopimuksensa. Kaiken kukkuraksi 27. päivä oli yllätten niin kylmää, että Setä oli kupsahtanut yöllä mutta herännyt siitä sitten heti päivän lämmettyä. Sähkön kulutuksen perusteella oli ottanut lukua 03-11 eli 8 tuntia. Pakkasta näyttää virallisten mittausten mukaan olleen enimmillään noin 24 astetta. Tukilämmitys ei ollut valmiudessa, joten se ei voinut käynnistyä, toisaalta kylmästä ei tullut valituksiakaan enkä itsekään ollut paikalla havainnommassa.

Kiinteähintaisella juhlinta päättyi nyt sitten tähän ja edessä on keplottelu pörssihinnoitellulla. Kulutusvaikutus olisi ollut pyöreä nolla. Uskoisin jatkossa päästävän vähän parempaan.

Vettä kului hyvin normaali 8,8 m3. Kylmän marraskuun myötä alkuvuoden COP kertymä laski 2,9:ään.

2023 Marraskuu.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nyt pyyhkii huonosti, kun on pudottu pörssisähkölle joulukuun alusta :(

Syksyllä huolella lämmitetyssä kellarissa alkaa olla nyt kylmä, kun on pitänyt säästää. Pakkasta on jatkuvasti sen verran (-10...-15), että lepuutusaikaa ei oikeastaan olisi tarjolla kuin ehkä parisen tuntia päivässä ja tämäkin johtaa jo sitten käyntiin täydellä teholla & korkeampaan tuottolämpötilaan. Arkipäivisin pitää lepuuttaa kuitenkin enemmän, usein 5 - 10 tuntiakin. Kone kyllä toimii mutta e.m. syistä, COP kuralla. Suuria etuja pumppauksella ei ole saatavilla. Kun pyyntiä nostaa, riittää oleellisesti lyhyempikin "lämmitysaika", että saa asuinkerroksen lämpimäksi mutta teho ei riitä sitten lyhyemmällä käyntiajalla kellarikerroksen täyteen lämmitykseen. Onneksi talvella kosteus ei ole ongelma.

Joulukuun ensimmäiset 11 päivää.
  • COP pumppaukselle 2,06 (tuotto 3 tunnnin käynnin jälkeen yleensä 38 °C tai yli, useamman tunnnin jälkeen ~ 40 °C)
  • Koko lämmitysjärjestelmä COP 1,99
  • Keskilämpötila -12,6 °C.
  • Sähkön muuttuva osuus 20,4 s/kWh
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Ennen" tuo nyt ainakin oli kuten sanoit.

Jaksottelu tietty huonontaa COPia mutta kai tuo siitä huolimatta pienentää kulutusta ja alentaa sähkön hintaa. Toki huonontaa sitä perimmistä tavoitetta eli lämmitystäkin.
 
Back
Ylös Bottom