Keskustelua aurinkopaneeleista

mokin

Aktiivinen jäsen
Itse siis pohdin vaihtoehtoja, nykyisessä inussa olisi toinen mppt, startti-jännite 200v, järkevin paikka mihin paneelit saa on 5.8x2m, sekä 5.8m sivulla on yläreunassa 20-30cm varjoalue. Eli 5 paneelia saisi helposti, jos koko olisi se n. 1.7x1.1m. Tietysti jos olisi niitä reilu 2m paneeleja ja ne tulisivat hieman yli katosta.

Pitää tarkoin pohtia kaikkia vaihtoehtoja, ennenkuin tekee mitään. Ja tuo yksi vaihtoehto olisi kaikista helpoin. Tietysti toinen paikka olisi n. 3.2x4m alue, siihen voisi saada mahtumaan juuri ja juuri 3x2 paneelia, suunta ei ole vain niin optimaalinen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Kennojen lämpenemiseen liittyen seikka joka ei tullut esille.

Aurinkohan säteilee suuren skaalan erilaisilla taajuuksilla. Näkyvä valo on vain pieni osa säteilystä.
IR taitaa lämmittää parhaiten. Lähellä näkyvän valon taajuutta mutta ei näy ihmissilmälle mutta tuntuu esim iholla.

Kennojen osalta pitäisi tietää miten se reagoi eri taajuuksiin. Herkkyys on varmaankin viritetty näkyvälle valolle tehon maksimoimiseksi?
Toisaalta aivan sama mikä se taajuus on kunhan vain löydetään materiaali joka pystyy sen parhaiten hyödyntämään sähköksi. Tällä hetkellä se taitaa olla piiseos ja näkyvä valo kombinaatio.
Paljonko tulee lämpöä vaatisi varmaankin laajan tarkastelun eri taajuuksien vaikutuksesta + vielä se ”syntymättömän” sähkön vaikutus.
 

VesA

In Memoriam
Kennojen lämpenemiseen liittyen seikka joka ei tullut esille.

Aurinkohan säteilee suuren skaalan erilaisilla taajuuksilla. Näkyvä valo on vain pieni osa säteilystä.
IR taitaa lämmittää parhaiten. Lähellä näkyvän valon taajuutta mutta ei näy ihmissilmälle mutta tuntuu esim iholla.

Kennojen osalta pitäisi tietää miten se reagoi eri taajuuksiin. Herkkyys on varmaankin viritetty näkyvälle valolle tehon maksimoimiseksi?
Toisaalta aivan sama mikä se taajuus on kunhan vain löydetään materiaali joka pystyy sen parhaiten hyödyntämään sähköksi. Tällä hetkellä se taitaa olla piiseos ja näkyvä valo kombinaatio.
Paljonko tulee lämpöä vaatisi varmaankin laajan tarkastelun eri taajuuksien vaikutuksesta + vielä se ”syntymättömän” sähkön vaikutus.

Näin se menee .. mitä lyhyempi aallonpituus sen suurempi osa menee hukkaan lämmöksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kennojen lämpenemiseen liittyen seikka joka ei tullut esille.

Aurinkohan säteilee suuren skaalan erilaisilla taajuuksilla. Näkyvä valo on vain pieni osa säteilystä.
IR taitaa lämmittää parhaiten. Lähellä näkyvän valon taajuutta mutta ei näy ihmissilmälle mutta tuntuu esim iholla.

Kennojen osalta pitäisi tietää miten se reagoi eri taajuuksiin. Herkkyys on varmaankin viritetty näkyvälle valolle tehon maksimoimiseksi?
Toisaalta aivan sama mikä se taajuus on kunhan vain löydetään materiaali joka pystyy sen parhaiten hyödyntämään sähköksi. Tällä hetkellä se taitaa olla piiseos ja näkyvä valo kombinaatio.
Paljonko tulee lämpöä vaatisi varmaankin laajan tarkastelun eri taajuuksien vaikutuksesta + vielä se ”syntymättömän” sähkön vaikutus.
Sivusin asiaa fotonin energiatason vinkelistä joka on siis sama asia kuin valon allonpituus... teorian mukaan alitehoiset fotonit edustaa 18% hukasta ja ylivirityneet elektronit 37% hukasta (1) ja nimenomaan jälkinmäinen on se merkittävin hukka ja lämmönlähdet. Se on jäänyt epäselväksi että heikentääkö lämpö edelleen paneelin tehoa vai onko lämpö vain tehon alenemisen ilmenemismuoto? Anyway, tuohon "hot-carrier" effektiin on teoreettisesti mahdollista päästä käsiksi.

1) Efficiency enhancement in a single bandgap silicon solar cell considering hot-carrier extraction using selective energy contacts
 

kotte

Hyperaktiivi
Kennojen lämpenemiseen liittyen seikka joka ei tullut esille.
On se ollut alusta saakka esillä (implisiittisesti), mutta ei erikseen mainittuna. Paneelihan ei muunna auringon energiasta tehokkaasti sähköksi kuin osan näkyvän valon alueesta eikä muita kuin näkyvän valon alueita (lyhyempi- tai pitempitaajuisia) käytännössä ollenkaan. Jälkimmäiset joko heijastuvat tai imeytyvät lämmöksi paneelin eri kerroksiin. Ultraviolettisätelyä on auringon säteilyssä muutoinkin aika vähän, mutta sitä olisi periaatteessa mahdollista kaapata sähköksi monimutkaisemmalla paneelin rakenteella.
 
Laita vaikka ILP:iin tarkoitettu suoja. Itse hommasin ko suojan puuvalmiin aja maalasin omaan makuun sopivaksi. Onhan se hieman iso inverterille mutta antaa sää suojan ja on varmasti sopivan ilmava ettei vertti lämpeä liikaa jotta toimii.
Hyvin on tuo suoja kesän aikana toiminut. Katsotaan mitä talvi tuo tullessaan.
 
K

korsteeni

Vieras
jotain outoa, en ole aiemmin huomannut, ainahan yksittäisiä ruutuja mutta koko paneli

1730209573777.png


ehkä sama ukkonen aiheuttanut kun tämänkin, oli pahin ukkoskesä mitä muistan
tuossa panelissa on alapuolella anturi joka mittasi panelin lämpötilaa, meni sököksi sekä kaikki anturit samassa linjassa ja esp'i myös joka mittasi

1730210041725.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
K

korsteeni

Vieras
riittääkö sarjaan kytkettyyn ketjuun 60V DC SSR kytkimeksi kun diodiksikin riittää 45V (block tai bypass)
 

Arisoft

Hyperaktiivi
riittääkö sarjaan kytkettyyn ketjuun 60V DC SSR kytkimeksi kun diodiksikin riittää 45V (block tai bypass)

Ei toimi paitsi jos laitat sen samaan paikkaan kuin se diodi on eli yhden paneelin rinnalle. Voit sitten halutessasi oikosulkea sen paneelin sillä, ja vähentää näin ketjun jännitettä (ja lämmittää paneelia).
 
K

korsteeni

Vieras
Ei toimi paitsi jos laitat sen samaan paikkaan kuin se diodi on eli yhden paneelin rinnalle. Voit sitten halutessasi oikosulkea sen paneelin sillä, ja vähentää näin ketjun jännitettä (ja lämmittää paneelia).
entä jos laitan paskan panelin missä vain diodit ovat ehjät?...miksi se kestää/toimii mutta pelkkä diodi ei
 

Arisoft

Hyperaktiivi
entä jos laitan paskan panelin missä vain diodit ovat ehjät?...miksi se kestää/toimii mutta pelkkä diodi ei

Ketjun koko yhteenlaskettu jännite syntyy mihin tahansa, missä ketju katkaistaan. Kun paneeli on paikoillaan, ketju ei ole poikki, vaan siihen vaikuttaa vain yhden paneelin jännite. Kun otat paneelin pois, niin avointen johtojen välille muodostuu koko ketjun jännite. Sitä SSR ei kestä.
 
K

korsteeni

Vieras
Ketjun koko yhteenlaskettu jännite syntyy mihin tahansa, missä ketju katkaistaan. Kun paneeli on paikoillaan, ketju ei ole poikki, vaan siihen vaikuttaa vain yhden paneelin jännite. Kun otat paneelin pois, niin avointen johtojen välille muodostuu koko ketjun jännite. Sitä SSR ei kestä.
ihan siis rautalankana jos käyn ensi yönä laittamassa paneliketjuun ssr'än ja kytken sen on asentoon, se kestää päivällä paisteet niin pitkään kunnes pätkäisen ohjauksesta virrat poikki niin se päästää savut ulos
 

Arisoft

Hyperaktiivi
ihan siis rautalankana jos käyn ensi yönä laittamassa paneliketjuun ssr'än ja kytken sen on asentoon, se kestää päivällä paisteet niin pitkään kunnes pätkäisen ohjauksesta virrat poikki niin se päästää savut ulos

Juu... niin kauan kuin se johtaa se ei hajoa. Sitten kun se yrittää katkaista useiden satojen volttien jännitettä niin se lyö läpi.
 
K

korsteeni

Vieras
minkä kokoista konkkaa ehdotatte kärkireleen kärkien välille DC kytkennässä kun virta on ~20A ja jännite 450V

tarvitseeko mitään jos upottaa muuntajaöljyyn
 

Arisoft

Hyperaktiivi
minkä kokoista konkkaa ehdotatte kärkireleen kärkien välille DC kytkennässä kun virta on ~20A ja jännite 450V

tarvitseeko mitään jos upottaa muuntajaöljyyn

Tuo riippuu siitä miten nopeasti kärjet liikkuvat. Jännite on niin suuri että aukeamiseen menee aikaa. Kondensaattorin pitäisi pystyä "imemään" tuo 20A virta sen aikaa että rako ehtii aueta. Sitten kun kärjet napsahtaa kiinni niin kondensaattori purkautuu kärkiin ja hitsaa ne. Pitäisi olla vielä vastus sarjassa sen konkan kanssa rajoittamassa virtaa.
 
K

korsteeni

Vieras
Tuo riippuu siitä miten nopeasti kärjet liikkuvat. Jännite on niin suuri että aukeamiseen menee aikaa. Kondensaattorin pitäisi pystyä "imemään" tuo 20A virta sen aikaa että rako ehtii aueta. Sitten kun kärjet napsahtaa kiinni niin kondensaattori purkautuu kärkiin ja hitsaa ne. Pitäisi olla vielä vastus sarjassa sen konkan kanssa rajoittamassa virtaa.
ilmaisin huonosti, kytkentähetkellähän virtaa ei juurikaan ole, jännitettä kylläkin
kytkentä tulee tapahtumaan tyyliin hämäräkytkin ohjauksella tai arduinolla datatiedon perusteella
fotek ssr ilmoittaa spekseissään vain 300V vaikka niitä myydään kuussatasina, muuten olisi sopiva valmis kikkare
 

Arisoft

Hyperaktiivi
kytkentähetkellähän virtaa ei juurikaan ole, jännitettä kylläkin

Jos kondensaattorissa on 450V jännitettä niin tiedätkö miltä se näyttää kun sen navat vetäistään oikariin? Siinä metalli roiskahtaa. Mutta tämä siis hallittavissa niin, että kondensaattorin kanssa on vastus.


Tuolla löytyy erilaisia toteutuksia, toki fettikytkimille, mutta ongelma on saman kaltainen. Voi siis olla kaksikin konkkaa joista toisessa vastus. Mutta se konkan koko riippuu siitä katkaisunopeudesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Aurinkopaneeli ei ole mikään kondensaattori eikä induktori, vaan muistuttaa sähkön tuottajana enemmänkin vastusta kuluttajana, kun kytkentäpiikeistä sun muista on kyse. Pitää vain pitää huolta, että millaisia puolijohdekytkimiä mihinkin asennetaankin, komponentin pitää kestää riittävää virtaa (eri tilanteissa) eikä mahdollinen paneelien sarjakytkentä tms. muodosta jänniteketjua, jonka jännite voi ylittää komponentin jännitteenkeston (eri tilanteissa, eli kytkennän, katkaisun ja pidon kohdalla saattaa komponenteilla olla erilaisia vaatimuksia tässä mielessä).

Tosin jännitettä kasvattavan ketjun kohdalla on mahdollisuuksia kiertää rajoituksia, mutta ne ovat turhan monimutkaisia tässä sovellettavaksi (vaikkakin välttämättömiä esimerkiksi suurjänniteisen tasavoimansiirron laitteissa).
 

Luukku

Vakionaama
Laitan tähän, kun en sopivampaa ketjua löytänyt.
Eli olis tarkoitus tehdä autokatos tänä kesänä ja pulpettikatolla, joka kallistuu lähes kohtisuoraan länteen, kaltevuus vielä avoin. Nyt ulkorakennuksen katolla on 6,56kWp järjestelmä suoraan etelään 6kW Huawei invertterillä. Invertterissä on vapaana liitäntä toiselle paneelikentälle ja invertteri on lähellä tulevaa katosta (kaapeli maahan putkessa). Noilla länsipaneeleilla vois saada iltaan lisää tuottoa. Paljonko mahdollisesti? Katoksen koko tulee olemaan 7x6m eli kahdelle autolle. Paneelit on tarkoitus asentaa itse sähkömiehen avustuksella, jos sitä tarvii.
Kuinka monta paneelia laittaisitte? Lape täyteen? Ideoita otetaan vastaan. Ehdotuksia myös edullisista sopivista paneeleista.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Varmaan kärsii 4 kW ehkä enemmänkin paneeleita kun etelän suunnalta on paiste jo vähentynyt,paneelithan ei paljon maksa,taitaa kiinnikkeet maksaa jo enemmän ja kun vertti jo on niin kustannukset on pienet.
 

Tifo

Vakionaama
Laitan tähän, kun en sopivampaa ketjua löytänyt.
Eli olis tarkoitus tehdä autokatos tänä kesänä ja pulpettikatolla, joka kallistuu lähes kohtisuoraan länteen, kaltevuus vielä avoin. Nyt ulkorakennuksen katolla on 6,56kWp järjestelmä suoraan etelään 6kW Huawei invertterillä. Invertterissä on vapaana liitäntä toiselle paneelikentälle ja invertteri on lähellä tulevaa katosta (kaapeli maahan putkessa). Noilla länsipaneeleilla vois saada iltaan lisää tuottoa. Paljonko mahdollisesti? Katoksen koko tulee olemaan 7x6m eli kahdelle autolle. Paneelit on tarkoitus asentaa itse sähkömiehen avustuksella, jos sitä tarvii.
Kuinka monta paneelia laittaisitte? Lape täyteen? Ideoita otetaan vastaan. Ehdotuksia myös edullisista sopivista paneeleista
Täyteen vaan, oliko invertterin suositeltu ylimitoitus 50%. Heleniltä saa tavaraa:
https://www.tori.fi/tori-kaupat/helen-poistomyynti Missäpäin voimala onkaan.
 
K

korsteeni

Vieras
Voisiko noin käydä, kun ohitusdiodit eivät toimi tai ovat oikosulussa, jolloin kennot ovat rinnakkaisvastus.
oikein aavistit, siitä oli ohitusdiodit kärähtäneet, vaihdoin uudet ja on taasen pelannut
ajattelin testailla nuo paneliston panelit yksittäin siten että täydellisellä kelillä kaveri seuraa vertin ruudusta kun peitän yksitellen panelin kerrallaan
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kuinka monta paneelia laittaisitte? Lape täyteen? Ideoita otetaan vastaan.

Hinta tulee niin edulliseksi että laita niin monta kuin mahtuu. Invertterin tehorajoitus voi toki joskus leikata huipputehoja pois mutta kun ovat eri suuntiin niin tuottavat hieman eri aikoina. Aurinko on aina alempana itä- länsisuunnassa joten jyrkempi kulma parempi.
 

Miika85

Jäsen
Heleniltä tilattuun 10kw Froniukseen sai 5v+5v takuun asennuksen yhteydessä, niin ei kannata sen kummemmin välittää noista Helenin ei takuuta lausekkeista.
 

pökö

Kaivo jäässä
Täytyisi nyt saada aurinkosähköhanke käyntiin. Muuta estettä ei ole kuin laiskuus.

Sikäli olisi kiva saada paneelit käyttöön ja omaan seurantaan kun siellä on keräimetkin. Näkisi niiden eroja/hyötyjä ihan reaaliajassa
 
Viimeksi muokattu:

Miika85

Jäsen
Helmikuun viimmeinen päivä, meni tallin katolle itä-länsi suunnalle 14+14 kpl Longin 440w paneeleita kokonaisteho 12,3kw ja invertteri tuo Fronius 10kw.
Kiinnikkeet Orimalta, joita voi kyllä suositella helppoudesta.
Kokonaishinnaksi tuli 3993€ asennettuna tarvikkeineen.
Asennus nyt ei tokikaan maksanut mitään, johtuen omista asennusoikeuksista.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Helmikuun viimmeinen päivä, meni tallin katolle itä-länsi suunnalle 14+14 kpl Longin 440w paneeleita kokonaisteho 12,3kw ja invertteri tuo Fronius 10kw.
Kiinnikkeet Orimalta, joita voi kyllä suositella helppoudesta.
Kokonaishinnaksi tuli 3993€ asennettuna tarvikkeineen.
Asennus nyt ei tokikaan maksanut mitään, johtuen omista asennusoikeuksista.
Paneeliasennuksien AC puolen hintaa tunttitöinä kun kyselin niin yritäjät kyselivät kuka toimii sähkötöiden johtajana. Ajattelin palauttaa kysymyksen, kuka toimii sähkötöiden johtajana jos sähkäri asentaa itselleen? Sähkötöiden johtaja ei voi olla yksityinen ja itselleen ei voi asentaa firman nimiin ilmaiseksi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Paneeliasennuksien AC puolen hintaa tunttitöinä kun kyselin niin yritäjät kyselivät kuka toimii sähkötöiden johtajana. Ajattelin palauttaa kysymyksen, kuka toimii sähkötöiden johtajana jos sähkäri asentaa itselleen? Sähkötöiden johtaja ei voi olla yksityinen ja itselleen ei voi asentaa firman nimiin ilmaiseksi.
Mulla on tähän työn kautta muutama tuttu firma mistä otetaan jos nyt johonki aletaan. Itse en tee mitään.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mutta lyhyesti kun olen kuutamolla aurinkosähköstä.

Minulla 6 kW Fronius. Mikä on tuohon inveretteriin minimi ja maksimi paneeleita? Oliko @fraatti froniushenkinen?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mutta lyhyesti kun olen kuutamolla aurinkosähköstä.

Minulla 6 kW Fronius. Mikä on tuohon inveretteriin minimi ja maksimi paneeleita? Oliko @fraatti froniushenkinen?
Valmistajan puolesta 1,5x ylimitoittaminen on ok. Eli ~9kWp on ok.

Tuossa mallissa on kaksi mppt säädintä eli panelit voi laittaa joko yhteen tai kahteen ketjuun.

Täällä on valmistajan puolesta suunnitelutyökalu joka toimii myös suomeksi. Sinne voinee kokeilla tarjota sille kaveriksi erilaisia paneleita ja rakennella ketjuja. Jos on ongelmia niin kysäise niin tsekataan...

 
Back
Ylös Bottom