Löytyykö jostain speksiä kauanko aurinkopaneelit voi olla ilman kuormaa eli kytkentä avoinna? Lyhyellä googletuksella asiasta ei oikein selkeää kuvaa synny. Projektissa ottaa kuitenkin aikansa siitä kun paneelit mekaanisesti on katolla kaikkine vaiheineen siihen että tulee kytkentälupa verkko/kautta sähkönostoyhtiöltä. Vai pitääkö paneelit pitää pressujen alla?
Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Skata
Vakionaama
Itselläni oli reilu 2 viikkoa paneelit katolla ennenkuin sähkönostoyhtiöltä tuli lupa (en ymmärrä miksi kesti noin kauan, kun verkkoyhtiölle asia oli ok ja ostoyhtiölle homma oli kuitenkin ilmoitettu reilusti etukäteen ja kaiken piti olla ok). Ei niitä paneeleita mitään peitetty, siellä vaan odottivat, että kytkin käännettiin oikeaan asentoon
No just tätä ajattelin että aikaa varmasti menee enemmän kuin päiviä. Jossain oli maininta avoimen paneelin energia muuttuu paneelissa lämmöksi jos ei ole kuormaa. Longin datalehdestä en mitään varoitusta löytänyt.Itselläni oli reilu 2 viikkoa paneelit katolla ennenkuin sähkönostoyhtiöltä tuli lupa (en ymmärrä miksi kesti noin kauan, kun verkkoyhtiölle asia oli ok ja ostoyhtiölle homma oli kuitenkin ilmoitettu reilusti etukäteen ja kaiken piti olla ok). Ei niitä paneeleita mitään peitetty, siellä vaan odottivat, että kytkin käännettiin oikeaan asentoon
Tätä joskus itsekin kyselin ja silloin sain vastauksen, että voivat olla vaikka kuinka kauan katolla kytkemättä invertteriin. Helposti tuohon ei kuitenkaan mitään virallista ohjetta löydy.
Mitenkäs jos negatiivisten hintojen aikaan rajoittaa invertterillä tuottoa niin onko siitä mitään haittaa pidemmässä juoksussa? Mihin tuo tehon rajoitus perustuu? Tänään kokeilin tuota ja invertterin lämmöt ainakin laski puoleen kun rajoitus oli tunnin päällä.
Mitsubishi
Jäsen
Laita vaikka ILP:iin tarkoitettu suoja. Itse hommasin ko suojan puuvalmiin aja maalasin omaan makuun sopivaksi. Onhan se hieman iso inverterille mutta antaa sää suojan ja on varmasti sopivan ilmava ettei vertti lämpeä liikaa jotta toimii.
heebo1974
Aktiivinen jäsen
Nykyään vissiin tarvitaan niitä palosuojalevyjä, niin mitenhän tuollaiset yleensä puurakennelmat soveltuvat invertterin suojaamiseen ?
Luukku
Vakionaama
Täytyykin vastata, että miten on ratkaistu. Väliaikainen varjo on nyt pahvilla jatkettu lape, mutta kun tekee 50cm lipan lappeen jatkoksi niin varjostaa riittävästi.
Mitsubishi
Jäsen
Palonsuoja levy tulee vertin ja seinän väliin. Asentajien mielestä ei ongelmaa laittaa esim ilpin koteloa.
Harrastelija
Vakionaama
Mitä tuolla levyllä on ajateltu suojattavan?
Jos jotain syttyy palamaan niin takana oleva levy ei taida juuri suojata. Tuli leviää levyn yläpuolelta.
Levyn pitäisi siis olla korkea tai pitäisi olla ”katto” joka ohjaa tulen kauemmaksi seinästä.
Vai mikä tuon levyn funktio on?
Jos jotain syttyy palamaan niin takana oleva levy ei taida juuri suojata. Tuli leviää levyn yläpuolelta.
Levyn pitäisi siis olla korkea tai pitäisi olla ”katto” joka ohjaa tulen kauemmaksi seinästä.
Vai mikä tuon levyn funktio on?
No ei muutu. Jos ei kulje virtaa, niin ei synny tehoakaan. Pelkkä jännite ei lämmitä mitään, eikä ketään. Ihan fittu pähkähulluja jotkut pohtii.
Eli se energia, jota paneelista ei oteta ulos, katoaa jonnekin, minne?
Espejot
Hyperaktiivi
Ilman virtaa ei ole tehoa, kuten jussi tuossa sanoi.
Liitteet
Ei se jännite siellä mitään lämmitä. AIvan kuten akku tai seinässä oleva pistorasia, ei ne lämpiä, jos ei sieltä sähköä ota.
Kuuraparta
Jäsen
Heijastuu ja imeytyy lämmöksi. Jos taas paneelit ovat toiminnassa niin ne sananmukaisesti imevät aurinkoenergiaa ja siirretyn energiamäärän verran kylmempää. Samalla tapaahan vedessä oleva turbiini jäähdyttää vettä.
Niin, paneelin ulkopuolella. Teho, joka jätetään käyttämättä, muuttuu kokonaan lämmöksi paneeleissa. Jos paneeleita haluaa pitää mahdollisimman viileänä, kannattaa niitä kuormittaa suunnilleen MPPT-optimiteholla ja hukata sähkö paneeleista erillisellä vastuksella.
Paneelihan on sähköisesti myötäsuuntaisten diodien sarjaan kytketty ketju (diodeja voi toki olla rinnakkain ja påinta-ala toimii myös noin), joten jos tejhoa ei pureta, se muuttuu sitten lämmöksi paneelin diodeissa. Kuormittamaton jännite kuormittamattomalla paneelilla tarkoittaa, että kaikki tuotettu sähkö menee noiden paneelin sisäisten komponenttien lämmittämiseen.
Aurinko sammuu jos panelista ei oteta virtaa ulos?
Hyvä kysymys. Missään ei suoraan sanota minkä kokoinen sen pitäisi olla.
Invertterin valmistajan ohjeissa on vapaan tilan tarve sivuilla ja ylä- sekä alapuolella mutta se ei ole kaiketi vaatimus palosuojalle?
Itelle on tulossa aika erikoinen palolevyrakenne. Vaakapaneloituun puuseinään n. 100 x 100 cm seinäpellin pala ( kun on samaa väriä seinän kanssa ), sen päälle vaakaan 70 x 30 C-profiilipalkit kannakkeiksi koolaukseen ruuvattuna. Päälimmäiseksi tulee 2 mm sinkitystä pellistä 65 x 65 cm varsinainen pohjalevy. Pohjalevyn alle tuli vahingossa kaksi ohutta peltiä ilmaraoilla.
Onkohan invertterin palokuorma sinällään kovinkaan korkea etenkään, jos ei puhuta ulkopuolelta syttyneestä huomattavasti suuremmasta palosta? Eiköhän palosuojalevyn päätarkoitus ole estää invertterin vian aiheuttaman kuumuuden tehokasta siirtymistä seinän palaviin materiaaleihin? Invertteri voinee harvinaisissa vikatapauksessa varmaankin kuumeta muutaman sadankin asteen lämpöiseksi, jolloin se jo kykenee sytyttämään puumateriaaleja, mutta tuossa vaiheessa alumiini ei vielä sula eikä pala ja palamattomaksi tyypillisesti käsitelty muovikotelokin lähinnä hiiltyy varsinaisesti syttymättä avoliekille.
Tämä on tärkeä info. Onko tosiaan noin, että jos paneelit on aurinkoa vasten ilman resistiivistä kuormaa, niin tuottavat sähkötehoa, joka kuumentaa auringon lisäksi myös paneeleita. Miten tässä tapauksessa sähkövirta kulkee. Kulkeeko jotenkin paneelisysteemin sisäisiä reittejä.
Harrastelija
Vakionaama
Vai lämpeneekö paneeli sen verran kuin mikä hyvänsä musta levy lämpenee katolla?
Irrallaan oleva paneeli toimii suunnilleen kuten vastaava tumma kappale, eli auringon säteilyteho lämmittää sitä kuten vastaavan väristä passiivista kappaletta. Auringon valo "potkaisee" kennon puolijohteen varauksenkuljettajia liikkeelle suuremmalle energiatasolle kuin puolijohteen lämpötila sinällään edellyttäisi. Materiaalin sisälle voi ajatella syntyvän sisäisiä virtasilmukoita moisen tuloksena. Kennossahan on PN-rajapinta ja virta pääsee kyseeseen tulevilla jännitetasoilla kulkemaan käytännössä vain suunnassa P->N (elektronit kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuten johteissakin ja erikoisesti puolijohteille ominaiset aukot eli elektronihilan tyhjät kohdat juuri tuohon suuntaan). Moinen virta aiheuttaa diodille ominaisen kynnysjännitteen suunnassa P->N (tuo on tyypillisesti jotakin karkeasti voltin luokkaa yksittäiselle kennolle).
Paneeli siis perustuu siihen, että noilta kennojen diodeilta otetaan sen verran virtaa ulos johtimilla sen verran, ettei sitä juurikaan pääse karkaamaan sisäisen diodin lävitse (myötäsuuntaan). Kennoja sitten vain kytketäään sarjaan riittävästi -- ja rinnalle sopivasti ohitusdiodeita, koska suuri määrä kennoja sarjassa eri tavoin valaistuna aiheuttaa vastakkaismerkkisiä jänniteitä kennoille kuormitettaessa -- ja kun noita alkaa olla vähän toista kymmentä, tapahtuu zener- tai avalanche purkaus ja kennon kuumenee aivan tolkuttomasti ja paistuu helposti pilalle.
Meillä on kesämökillä aurinkokennosysteemi, joka on päällä läpi vuoden. Kuitenkin oleillaan siellä vain kesäkautena, joten kennot pukkaa akkuihin virtaa, jotka eivät ota sitä vastaan, koska ovat täynnä. Hyvin on toiminut tähän saakka. Olen kuitenkin ajatellut lisätä kennoja lisää, jotta tehot säilyy paremmin. Mutta jos se johtaa siihen, että kennot kuumenee enemmän, kuin aurinko lämmittää, niin nehän pahimmillaan voivat sulaa.
Toisin kuin aurinkokerääjä, jossa kenno on ikäänkuin termospullossa, sähköiset auinkopaneelit kuumentuessaan lämmittävät ympäröivää ilmaa. Tämä siis kuuman kappaleen synnyttämän luontaisen lämpösäteilyn lisäksi. Lopulta löytyy tasapainotilanne, jossa paneeli ei kuumene enempää, mutta se on siis kuumempi, jotta se voi luovuttaa enemmän energiaa lämpönä pois.
EI ne tosiaankaan kuumene enempää kuin tumma pinta. Sähkön tuotannon hyötysuhdehan on vain luokkaa 20% auringon energiasta, eli jos kaikki sähkö käytetään muualla, lämpeneminen vähenee vain samaa luokkaa kuin 20% heikommalla auringonpaisteella.
Kuormittaessa? Kun sitähän juuri ei ole. Ei tule jännite-eroja isosti ilman virtaa. Eikä siellä kyllä tule mitään zenerpurkauksiakaan, se vaatis aika paljon isomman jännite-eron mihin paneli pystyy eri osiensa välillä. Koska panelien ihan normaalin käytönkin aikana tulee kuormattomia hetkiä aina joskus kuitenkin, niin ei kukaan tee sellasta panelia, joka siitä "kärähtää". Vähän ku nailonnaru induktiosilmukassa, jos pelkkä jännite olis tavoite, niin se olis paras. Vaan kokeilepa käyttää se jännite.
En nyt ole varma, mitä tarkoitat, mutta siis sarjaan kytkettyyn aurinkokennojen ketjuun voi syntyä vastakkaissuuntaisia jänniteitä (siis jännite suuntaan N->P kennojen puolijohdeliitoksessa) silloin, kun paneelila kuormitetaan. "Normaalikuormitus", MPPT-optimi tai oikosulku ovat pehempia tilanteita kuin hyvin pieni kuormitus.
Mutta kaikissa valmiissa paneeleissahan on sisäiset ohitusdiodit tavalla tai toisella kytkettynä aina muutaman sarjaan kytketyn kennon ylitse, joten nuo vastakkaissuuntaiset jännitteet ja ne muodostava (ketjun ulkopuolisten kennojen syöttämä) virta pääsee ohittamaan kennot niin, että liian suurta jännitettä ei pääse muodostumaan ohistusdiodin purkauessa liian jännitteen ohittamalla kyseisen osan kennojen ketjusta (vain diodin ohittaman muutaman kennon omat sisäiset jännitteet saattavat aiheuttaa lisämetkuja eli pienehköjå vatakkaissuuntaisia jänniteitä tämän kennoketjuosan joidenkin kennojen ylitse sen itsensä kehittämillä jänniteillä).
En ole myöskään varma, mitä tarkoitat... Nyt oli puhe panelista, jota ei ole kytketty mihinkään. Ei siellä kulje virtaa, eikä mikään kohta kuormitu toista kohtaa enemmän.
Ei todellakaan enkä ainakaan minä ole asiaan liittyvissä viesteissäni tuollaista väittänyt, vaan juuri päinvastaista, eli vastakkaissuuntaisia jännitteitä voi syntyä vain (epätasaisesti valaistujen) kennojen sarjakytkennässä kuormitettaessa kennoketjua. Mutta juuri tuon tilanteen vakavien seurausten välttämiseksi paneeleihin on lisätty niiden sisälle vastakkaissuuntaisten ohitusdiodien ketju aina muutaman peräkkäisen kennon ylitse (joko suoraksi sarjaksi tai jollakin vaihtoehtoisella tavalla riippuen siitä, mitä tavoitellaan).
Espejot
Hyperaktiivi
Tässä pohditaan hieman samaa
"ADDING to what has been said, at no load the solar cell will be operating in open circuit condition. If there is internal shunting resistance it will slightly load the solar cell. This shunt resistance must be high enough such that it will not cause an appreciable loss of the photo voltaic power. The terminal open circuit voltage given in data sheet is measured with the shunt is present. Open circuit condition means that the there is no load connected to the cell. Under this condition the photogenerated electrical power will be dissipated in the cell causing some temperature rise compared to the maximum operating power condition. But i would stress that this operation mode is safe. However it may affect the operational lifetime of the cells."
"ADDING to what has been said, at no load the solar cell will be operating in open circuit condition. If there is internal shunting resistance it will slightly load the solar cell. This shunt resistance must be high enough such that it will not cause an appreciable loss of the photo voltaic power. The terminal open circuit voltage given in data sheet is measured with the shunt is present. Open circuit condition means that the there is no load connected to the cell. Under this condition the photogenerated electrical power will be dissipated in the cell causing some temperature rise compared to the maximum operating power condition. But i would stress that this operation mode is safe. However it may affect the operational lifetime of the cells."
Edelleenkään ei puhuttu kuormitetusta panelista. Koko juttuhan siis alkoi siitä, että kuumeneeko kytkemätön paneli sähkön takia... Tai siis jopa kärähtääkö.
Ja siis kuumeneehan se auringon säteilytehon takia, mutta ei oman sähkötehonsa takia. Kun ei siellä synny tehoa ilman virtaa. Kyllä jännitelähteitä saa kytkeä sarjaan vaikka kuin monta, mutta mitään ei tapahdu ennen virtapiirin sulkemista. Eikä väliin lisätyt diodit muuta yhtään mitään, tilanne on täysin staattinen.
Korjaan silti tuota, eli kuormittamaton paneeli kuumenee auringon säteilytehosta, mutta osa tuosta kuumenemisesta on peräisin kennojen sisäisesti tuottamasta sähkötehosta (siis jännitteestä ja virrasta), joka kuluu kennojen sisällä, kun kennoa/paneelia ei kuormiteta ulkoa. Jos kennoa/paneelia kuormitetaan, se kuumenee (lämpenee?) vähemmän, kun tuo sisäinen edellisessä tapauksessa kuumenemista aiheuttanut sähkötehoa siirretään ainakin osittain pois kennosta/paneelista.
Nyt en kyllä osta tuota ihan hevillä. Kun panelista otetaan sitä sähkötehoa, niin sillon alkaa panelin Ri tekemään häviötä, joka toki muuttuu lämmöksi. Koska kulkee virtaa.
Kuin virrattoman panelin häviöteho voisi kuumentaa sitä enemmän kuin oikea todellinen teho?
Tämän "Shunt resistancen" voi unohtaa tässä keskustelussa, koska se on paneelin sisäinen "virhe". "Substantial losses of power caused by the existence of RSH -which is the shunt resistance- are usually resulting from manufacturing defects" Se lämmittää paneelia myös silloin kun paneelista otetaan virtaa ulos. Toki enemmän silloin, kun jännite on suurempi kuormittamattomana, mutta se ei ole se asia, josta tässä on keskusteltu.
Kyse on ihan yksinkertaisesti energian säilymislaista, jonka voidaan tässä tapauksessa turvallisesti olettaa paikkansa pitäväksi.
Auringon säteily tuo paneeliin valoenergiaa. Osa tästä valon energiasta saadaan muutettua sähköenergiaksi. Se, miten suuri osa, siitä vastaa MTTP-säädin. Se valoenergia, mitä säädin ei onnistu imuroimaan paneelista sähköenergiana ulos, muuttuu lämpöenergiaksi, joka lämmittää paneelia. Energian säilymislain mukaisesti, mitä enemmän auringon energiaa muutetaan sähköenergiaksi, sitä vähemmän lämmitysenergiaa jää paneelin lämmittämiseen.
Voisihan se paneeli muuttaa ylimääräisen energian joksikin muuksikin kuin lämmöksi, mutta silloin vastaväittelijän tulee kertoa, mikä on se toinen energiamuoto, joka pitää huolen energian säilymislaista tässä tapauksessa. Voitaisiin esim. väittää että paneelin albedo muuttuu sen mukaan paljonko se tuottaa sähköä. Eli paneeli heijastaisi ylimääräisen valoenergian pois taivaalle.
Kyse on ihan yksinkertaisesti energian säilymislaista, jonka voidaan tässä tapauksessa turvallisesti olettaa paikkansa pitäväksi.
Auringon säteily tuo paneeliin valoenergiaa. Osa tästä valon energiasta saadaan muutettua sähköenergiaksi. Se, miten suuri osa, siitä vastaa MTTP-säädin. Se valoenergia, mitä säädin ei onnistu imuroimaan paneelista sähköenergiana ulos, muuttuu lämpöenergiaksi, joka lämmittää paneelia. Energian säilymislain mukaisesti, mitä enemmän auringon energiaa muutetaan sähköenergiaksi, sitä vähemmän lämmitysenergiaa jää paneelin lämmittämiseen.
Voisihan se paneeli muuttaa ylimääräisen energian joksikin muuksikin kuin lämmöksi, mutta silloin vastaväittelijän tulee kertoa, mikä on se toinen energiamuoto, joka pitää huolen energian säilymislaista tässä tapauksessa. Voitaisiin esim. väittää että paneelin albedo muuttuu sen mukaan paljonko se tuottaa sähköä. Eli paneeli heijastaisi ylimääräisen valoenergian pois taivaalle.
Viimeksi muokattu:
Niinpä niin. Mutta kun kytkemätön paneli ei tuota sähköenergiaa. Siihen ei vaikuta säätimen imurointi, koska sitä ei ollut kytketty...
Se sisäinen vuotovastus tuskin on kovin matalaohminen, koska silloin paneli ei olis läpäissyt tuotannon tarkastusta. Ja kun/jos se on iso, niin se virta on olematon. Eli edelleenkään ei tuoteta havaittavia määriä sähköenergiaa. Ei ainakaan sellasia määriä, että se jotenkin erottuisi panelissa auringon lämmitysvaikutuksen yli.
Kaikenkaikkiaan vahvasti vierastan tarjoiltua "käyttämätön energia" ajatusta, joka jotenkin jäisi erityiseen lämmittämään panelia. Sähkön osalta siellä ei ole sellaista käyttämätöntä energian osaa, koska energiaa alkaa muodostumaan vasta sitten kun sitä sieltä otetaan. Sitä voi jäädä ottamatta, mutta sitä "ottamatonta" osaa ei ole olemassakaan ennen kun se sieltä pyydetään. Joten se ei voi myöskään lämmittää mitään, koska sitä ei ole.
Itse olen yrittänyt puolestaan kaivaa tietoa siitä, voisiko kennon puolijohdeliitos toimia IR-alueen valodiodina, eli periaatteessa paneeli voisi emittoida osan tyhjäkäyntienergiastaan ulos päin säteileväksi tehoksi, joka ei siis lämmittäisi itse kennomateriaalia, vaan vain ympäristöä IR-säteilyn kautta. Tämä on kuitenkin luultavasti korkeintaan vähemmistäosuus kennomateriaalissa tyhjäkäyntitilanteessa muuttuvasta sähköenergiasta, joka siis kumminkin ainakin pääosin lämmittänee kennon materiaalia.
Lisäys: jotakin juttua aiheesta löysinkin, vrt. https://www.quora.com/If-you-run-power-through-a-solar-panel-will-it-emit-light,
https://www.aps.org/archives/publications/apsnews/200603/forefronts.cfm.
Ilmeisesti näihin juttuihin viitaten aurinkokennon hyötysuhde IR-emissiodiodina on niin heikko, että voimme käytännössä unohtaa tuon tyhjäkäyntienergian "hävittämismuodon", eli käytännössä tyhjäkäyntiteho muuttuu kennon materiaalin lämmöksi.
Viimeksi muokattu:
Voit miettiä muitakin vastaavanlaisia elementtejä. Peltier-elementti muuttaa lämpöä sähköksi ja jäähtyy samalla. Olisi hassua ajatella, että jos sitä sähköä ei kuluteta, niin se lämpöenergia vain katoaisi jonnekin.
Tämän mukaan kytkemätön paneeli olisi kuumempi kuin vastaava musta levy. Kokeillaan tilannetta, jossa panelille tulee 1000 W teholla auringon energiaa. Jos paneeli on kuumempi kuin verrokkilevy niin tuntuu siltä kuin siinä olisi enemmän energiaa kuin 1000 watin teho edellyttää? Sehän ei ole mahdollista. Jos paneelissa on sisäisiä sähkövirtoja vaikka siitä ei oteta sähköä ulos niin voisiko mekanismi olla sellainen että kun se virta syntyy niin paneeli jäähtyy vastaavan tehon verran ja samanaikaisesti samalla teholla syntyy lämpöä. Silloin ollaan tilanteessa, jossa systeemiin tuodaan 1000 wattia ja sinne jää energiaa sitä vastaava määrä.
Kun paneelista otetaan sähköä ulos 20 % hyötysuhteella niin minusta paneeliin jää 800 watin edestä lämpötehoa ja 200 wattia menee muualle eli paneelia jäähdytetään 200 watin teholla. Nyt päästään tilanteeseen, jossa aurinkopaneeli jäähdyttää 20% hyötysuhteella kun peltier-elementin hyötysuhde on 5%.
Espejot
Hyperaktiivi
Tässä on nyt kaksi vastakaista mielipidettä, toinen nojaa että ilman virtaa ei ole sähkötehoa ja toinen että energia ei katoa vaan muuttuu lämmöksi. Fakta lienee (jos googleen on uskominen) että kuormitamaton paneeli lämpenee enemmän kuin kuormitettu. Syytä tälle ilmiölle ei vain ole veilä kukaan kertonut.
Koska energia ei katoa niin saman verran kun panelii lämpnee niin aurinko "viilenee". Elikäs se energia joka osuu paneliin muuttuu lämmöksi, heijastuu pois tai muuttuu potentiaalieron kautta sähköksi. Jos ei ole kuormaa niin ei ole sähkövirtaa eli mitä tapahtuu tälle energialle. Paneelissa on edeleenkin se auringon synnytmä jännite joka ei pääse purkautumaan. Joten miten ne auringosta lähteneet fotonit muutuu ylimääräiseksi lämpöenergiaksi - siis se osa joka normisti muuttuu sähköksi - on selittämättä. Elikäs mikä on se mekanismi mikä muttaa paneelin 20% sähkötehon lämmöksi kun sähköävirtaa ei ole? Tämän alla olevan tekstin mukaan fotonin energia tosiaankin vapautuu lämpöenergiaksi jos fotonin enrgia ei riitä irroitamaan elektronia. Jos fotoni absorboituu atomiin ja irrottaa tästä elektronin niin fotonin koko energia siirtyy elektronille.
"...kennoon tuleva fotoni irrottaa yhden elektronin puolijohteesta, mutta ylimääräinen energia ei muutukaan lämmöksi vaan se siirtyy törmäysionisaatioprosessissa toiselle elektronille. Useimmilla tehokkailla aurinkokennomateriaaleilla irrotustyön suuruus on välillä 1,0–1,6 eV. Fotonit, joiden energia on vain hiukan irrotustyötä suurempi, vapauttavat elektroneja tuottamatta ylimääräistä lämpöä. Mikäli fotonin energia on pienempi kuin irrotustyö, fotoni ei pysty irrottamaan elektronia, ja koko fotonin energia vapautuu hukkalämpönä. Jos taas fotonin energia on merkittävästi suurempi kuin irrotustyö, ylimääräinen fotonin energia vapautuu hukkalämpönä. Useimmat aurinkokennot eivät pysty hyödyntämään kuin 55 % auringon säteilyn energiasta, sillä joko irrotustyö tai kuljettavien osasten vaatima energia suurempi kuin tulevien fotonien energia." Lähde: wiki
Viimeksi muokattu: