Ne pitää nyt pressulla peittää tai maalata mustalla yliMeni jo elettykin elämä pilalle puhumattakaan ajasta ennen katolta pudottautumista, kun valaistuin kuinka kauhean kardinaalisen tyylivirheen tein laittamalla seeprapaneelit katolle. Voi tätä häpiän määrää
Onnenksi täällä keski-suomessa on kohtuu hyvälumiset talvet niin saa edes osan vuodesta lumet päälle
No onneksi tuo on suojaisalla takapihalla niin eihän sitä kovein moni näe
Häpeää on monenlaista ja tasoista. Minä melkein laajentaisin häpeämisen myös mustiin, halpohin neekeripaneeleihin ja kelpuuttasin rinta rottingilla vain HTJ ja IBC tyyppiset paneelit.Onnenksi täällä keski-suomessa on kohtuu hyvälumiset talvet niin saa edes osan vuodesta lumet päälle
EDIT: Nyt tajusin, että prkl, mun etelä suuntainen aitahan ei saakkaan tuota häpeä verhoa talveksi. Nythän tässä meni omakin päivä pilalle
voihan hitsi, itsellä 15kW invertteri, paneeleita siinä kiinni suoraan 24x430Wp eli 10 320Wp. Talon mikroinvertterien takana 6x420Wp (2250W mikro) ja 12x430Wp (3x1800W) mitkä kytketty invertterin gen tuloon eli teoriassa syöttötehoa 18kW ja invertteri pystyy handlaamaan hetkellisesti 2x oman tehon niin eipä siinä isompia ongelmia pitäisi olla
Minkä verran tölli kuluttaa ostosähköä... talohan on iso muttei mitenkään vanha.
Auton latauksen kanssa lähes 30MWh/a
Kukaan ei liene väittänyt että teho olisi ongelma vaan Virta (I), joka mitataan ampeereissa (A).
Invertteri ottaa paneeleilta virtaa korkeintaan sen verran, mihin kykenee. Vaikka paneelit pystyisivät antaamaan kymmenkertaisesti tai enemmän, ongelmaa ei tule, eli invertteri ottaa vain sen, mihin kykenee eikä paneeleiden kyky antaa virtaa liity tähän mitenkään (suojauskysymykset ovat toinen juttu). Paneelit tietenkin antavat lähes avoimen piirin jännitteen ulos tilanteessa, kun niitä kuormitetaan vain murto-osalla oikosulkuvirrastaan.
minulla panelit ovat sitä varten että virtaa tulee, ongelma on sitten kun virtaa ei tule. sitten otetaan akuista ja kun ne hyytyy niin grid takalautana, jos se on alhaalla niin sitten aletaan pyörittää myllyä dieselillä
Edelleenkin olet keskustelun ulkokehällä puhumassa ohi aiheen. Palaa takaisin ja ymmärrä mistä asiasta oli kyse tässä "virtakeskustelussa".
Jollei liikuta aivan jännitekeston rajoilla, asia ei ole välttämättä noin. Virta itse asiassa kuluttaa invertteriä jopa enemmän kuin tulojännite, kun pysytään kohtuuden rajoissa. Toki paneeleiden tarjoama ylimääräinen virtakapasiteetti nostaa invertterin tuottamaa tehoa ainakin keskimäärin ja tuohan voi puolestaan ikäännyttääkin invertteriä. Parhaitenhan se kestäisi, kun ei ole kytketty sähköihin laisinkaan.
Tietyn tehoisella paneeliketjulla jännitteen merkitys on kuitenkin suurempi valokaariherkkyyteen tai ainakin valokaaren pysyvyyteen eli vaaraan, jos vertaillaan paneelityyppejä, joista toinen tuottaa suuremman jänniteen per paneeli ja toinen kykenee suurempaan virtaan. Oletuksena on tietenkin, että pysytään speksien ulkopuolisista kombinaatioista.
Jos tuollainen on kerrottu, sitä olisi viisainta noudattaa. Asia ei kuitenkaan ole samalla tavalla kriittinen kuin invertterin syötölle (ketjulle) määritelty maksimijännite (avoimen ketjun suurin mahdollinen jännite). Jos invertterille on määritelty tietty teho, se on säännöllisesti mitoitettu niin, että se ei normaalikytkennässä kykene tuottamaankaan enempää. Mikä on paneeliketjun oikosulkuvirran suhteen kriittistä, on invertterin ensimmäisten puolijohdeventtiileiden suojaus mahdolliselta ylivirralta. Jos paneelin valmistaja on määritellyt oikosulkuvirralle sallitun maksimin, tuon ensimmäisen venttiiliasteen suojauksen osalta on mahdollisesti ylitetty aita matalasta kohdasta (tämähän on kustannusten säästämiseksi järkevääkin, jos riittävän matala oikosulkuvirta takaa kaikissa tilanteissa, että venttiileiden ts. MOS/IGBT-transistoreiden speksattuja virtoja ei poikkeuksellisissakaan tilanteissa ylitetä). Mainitun venttiiliasteen suojaus ylivirralta olisi teknisesti mahdollista suhteellisen yksinkertaisesti, mutta jos sallitun virtaspeksin mukaan moista tilannetta ei pitäisi syntyä, miksi lisätä invertteriin kustannuksia lisäävää monimutkaisuutta. Invertterin tulo toki olisi mahdollista suojata ulkoisestikin hyvin nopealla puolijohdeventtiilikäyttöön tarkoitetulla sulakkeella, jonka virta-arvo pysyy valmistajan speksin rajoissa (so. tilanteessa, että paneeleiden oikosulkuvirta ylittää roimasta valmistaman speksaamaan maksioikosulkuvirran).
Tuossa on yksi syy, miksi invertterille speksattua ketjun maksioikosulkuvirtaa on syytä asennuksessa noudattaa: Jos moinen ylijännitesuojaus aktivoituu, ensimmäisen asteen puolijohdeventtiilit uhkaavat ylikuormittua ja tuo voi tapahtua aika nopeasti. Virran katkaiseminenkaan ei tuossa vaiheessa ole enää optio, jos venttiilit ovat päässeet kuumenemaan (eikä katkaisu välttämättä onnistu, vaikka ylijännitehäiriö olisi ehtinyt poistua).