Keskustelua polttomoottoriajoneuvoista

Manuaalivaihteisessa dieselissä se kaasun painaminen lattiaan ei välttämättä muuta sitä tehon tuottoa mihinkään, ainakin jos kyse ei ole jostain tehomallista. Antaa siis matalilla kierroksilla täyden tehon jo puolikaasulla.

Tosin nykyään kun kaasupoljin ohjelmoidaan kuitenkin sähköisesti, tuo toiminta siis johtuu siitä onko se kaasu ohjelmoitu toimimaan perinteisen dieselin tapaan, vai jotenkin lineaarisemmin.

Näin juuri. Perinteisessä Dieselissä se voima- tai kierrospoljin ei toimi kuin kaasupoljin bensakoneissa vaan se on kierrosrajoittimen säädin. Puoli-asennossa kierrokset on noin puolet ja pohjassa saa täydet kierrokset.

Dieselillä paljon ajaneena totuin siihen, että se oli tavallaan vakionopeussäädin. Ylämäessä lisäsi tehoa ja alamäessä vähensi itsestään. Toiminta aiheuttaa myös sellaisen "harhan" että kun vähänkin painaa poljinta, niin moottori menee heti liki täydelle teholle, kunnes saavuttaa uuden tavoitellun kierrosnopeuden. Moottori tuntuu tehokkaalta kun se antaa täyden tehon pienelläkin painalluksella hetkeksi.

Mutta sähköisissä voimapolkimissa sillä voidaan hyvinkin säädellä esim. kiihtyvyyttä tai ties mitä virtuaalisuuretta.
Näin se on. Jossain PSA tuotteissa tapahtuu yliahtoa ja tehonlisää ainakin paperilla kolmella suurimmalla vaihteella kun lätkä on lattiassa. Nykyinen ajokki kiihtyy parhaiten kun ei paina kaasua pohjaan.

Ahtaminen varmaan mutkistaa tätä jos sinne polkimeen on laitettu joku tunnistin, joka muuttaa toimintaa kun sen poinaa pohjaan. Mikä sitten lie tavoite sellaisessa? Automaattivaihteellahan sellainen yleensä vaihtaa pienemmälle.

Tuota samaa kikkaa käyttävät joskus autotehtaatkin, tosin yleensä miedompana, mutta ärsyttävä se silti on tilanteessa kun voimaa pitäisi annostella tarkasti.

Sähkö Konassa on kolme eri vaihtoehtoa. Eco tekee polkimen laiskemmaksi mutta ei liikaa ja tehoa saa kun painaa enemmän. Normaali on ihan ok, mutta sitä tehokkainta en tykkää käyttää muulloin kun "kiihdytyskilpailuissa". Se auttaa saamaan täyden tehon nopeasti mutta normaali ajoon se on turhan nykivää.
 
Tuohan on myös lastutusfirmojen kikka. Muutetaan se kaasupolkimen vaste nopeammaksi, niin autonsa lastuttanut tuntee itsensä voittajaksi, kun tehoa tuli valtavasti, vaikka oikeasti todellisessa tehontuotossa ei tyhjäkäynnin tuntumassa ole mitään eroa.

Tuota samaa kikkaa käyttävät joskus autotehtaatkin, tosin yleensä miedompana, mutta ärsyttävä se silti on tilanteessa kun voimaa pitäisi annostella tarkasti.
Sitten ärsyttää kun on kaksi autoa joissa on aivan erilainen kaasuvaste. Mulla oli pitkään sekä Opel Ampera töpselihybridi että Tesla. Amperan hyvin rauhalliseen kaasuvasteeseen ei kiinnittänyt mitään huomiota silloin kun ei ollut Teslaa sen kaverina.

Sitten tuo kun Tesla tuli talon, Ampera piti aina erikseen laittaa 'SPORT' ajotilaan, tai tuntui siltä ettei se kulje yhtään mihinkään. Siltikin tuo ajotila vaikutti vain ja ainoastaan kaasuvasteeseen, tehoa oli aina samat 110 kW käytössä.

Noissa on myös se ero, että Ampera sutaisi herkästi liikkeellelähdössä, Tesla ei.
 
Pajeroon laitoin kaasuvasteen säätimen. Miljoona eri asetusta ecosta sporttiin. Kyllä vaan muuttui auton käytös, sport 4-5 (asteikko 0-9) toimi parhaiten. Auto lähti liikkeelle heti kun niin halusi. Tiukempi asetus aiheutti kaupunkiajossa kenguru-efektiä, vähänku traktorilla olisi ajanut töyssyisellä tiellä ilman käsikaasua.

Vakiona todella ärsyttävä ja jopa vaarallinen, puoliväliin kaasupoljinta ei oikein tapahtunut mitään ja sen jälkeen tapahtui vähän liikaakin, varsinkin talviliukkailla.

Tehoahan tuo ei lisännyt tietenkään (sen hoiti ohjelmointi), mutta käytös ja paikaltaan kiihtyvyys parani urakalla parempaan suuntaan.
 
Ajan melkein aina adaptiivisen vakkarin kanssa. Tuo kiihdyttää mielestäni sopivan ripeästi (muttei kovin hurjasti). Talvella sutaisee liukkaalla kerran ja oikein liukkaalla parikin, kunnes rauhoittuu ja pysyy sentään yleensä päällä. Kaasua täytyy painaa, jos on pysähdytty vaikkapa liikennevaloihin (tai eteen on jo toinen aikaisemmin pysähtynyt pitkän matkan päähän, jolloin vakkari ei tyypillisesti huomaa moista ainakaan tolkulliselta etäisyydeltä), mutta pieni kaasun painallus riittää samalla, kun aktivoi vakkariasetuksen. Sen jälkeen voi jalan nostaa kaasulta ja asemoida jalan varmuuden vuoksi lähemmäs jarrupoljinta.
 
Ajan melkein aina adaptiivisen vakkarin kanssa.
Tuossa omassa PSA:n tuotteessa mielestäni tuo toimii ihan liian kulmikkaasti, joten cruisen sijaan käytänkin joka kerta limitteriä. Se estää ne täysin tarpeettomat selfiet ja kaasupolkimella voi sitten ajaa just niin pehmosesti kuin itse haluaa täällä PK-seudulla pörrätessä - stopit liik.valoissa mukaanlukien, ei tartte cruise/limitterin nappeja tökkiä jatkuvasti niidenkään vuoksi.
 
Tuossa omassa PSA:n tuotteessa mielestäni tuo toimii ihan liian kulmikkaasti,

Olin ollut ihan tyytyväinen Konan adaptiiviseen mutta sitten huomasin vaikoista että sen voi säätää vieläkin "rennommaksi" niin valitsin sen. Ei voi sanoa kulmikkaaksi. Viikon sisällä yksi auto vaihtoi kaistaa eteeni. En huomannut mitään äkillistä hidastumista. Ainoastaan näytössö vilkkui iso punainen varoitus mahdollisesta törmäysvaarasta äänimerkin kera. Nopeussäätö huomaa jos edellä ajava menee samaa nopeutta niin se hidastaa kyllä mutta ei äkisti.

Ainoa tilanne missä ikävää nykimistä on tulee silloin kun itse lisään nopeutta jonkun perässä ajaessa esim. aikoessani ohittaa ja kun hellitän niin auto hidastaa varsin nopeasti asetettuun nopeuteen siinä kohtaa kun se huomaa etten enää paina poljinta. Ja tämä tapahtuu vaikka vakkari olisi pois päältä koska olen säätänyt sen automaattisesti hidastamaan kun edellä on auto liian lähellä.
 
Samoin ja potuttaa että siinä on asetuksen 10 km/h välein niin että joka kerta saa trimmata ylös tai alas mittarivirheen verran.
Omassa on myös nuo 10 km/h pykälät. Teen yleensä niin, että kun tarkoitus on ajaa rajoituksen sallimalla nopeudella, valitsen aluksi 10 km/h liikaa, ja kun auto saavuttaa halutun nopeuden painan "set". Useimmiten tuo menee täsmälleenm oikein ja trimmaus 1 km/h ylös tai alas on helppo. "Jalka"-jarrutuksen jälkeen saa asetuksen takaisin "recall"-napista. Jarruttamatonta hidastusta (esimerkiksi moottoritieltä poistuessa) voi soveltaa niin, että nappaisee säätimen pois ja tekee "set" joko 10 km/h portain tehdyn tavoitteen vähennyksen jälkeen tai antaa vain hidastua ja painaa sitten "set". Edellisellä menettelyllä välttää vakkarin vähentävän asetusmuutoksen tekemän automaattijarrutuksen ja auto hidastuu vain vapaalla rullauksella (tyypillisesti kytkeytyvällä suurimmalla vaihteella). Mökkitiellä täytyy välistä jarruttaakin alamäissä ja mutkiin tullessa, joten sovellan luovasti eri vaihtoehtoja, jolloin jarrupolkimeen ei normaaliajossa tarvitse koskea liikkeellä ollessa, vaan jalka on vain varuilla, jos tulee vaikkapa bussi vastaan pimeässä mutkassa tiellä, jolla mahtuu kohtaamaan vain juuri ja juuri (onneksi vakiobussien kuljettajat tuntevat tien ja ajavat asian edellyttämällä tavalla, mutta muunkilaisia kulkijoita on ja etenkin "traktoreilla" ajelevat teinit).
 
Luin tämän ketjun vanhempia viestejä niin tuli tuosta mieleen, että nyt kuljetusfirmoilla olis oivallinen paikka säätää kuljettajille bonusjärjestelmä missä huomioidaan polttoaineen säästö yhtenä tekijänä. Vai onkohan niitä jo jollain firmoilla?
Kyllähän tuollaisia systeemejä on.

Tosin tuokaan ei ole ihan niin yksiselitteistä, koska se polttoaineen kulutus vaihtelee vaikka ajotapa pysyisi kokoajan taloudellisena, ja jos kulutus kasvaa 10l/100km, se voikin tarkoittaa käytännössä esim. paluukuormia, eli auto tienaa kumpaankin ajosuuntaan.
 
Sähkis ketjussa katsastuksen inssien toiminnasta keskustelua.
Oma kokemus mikä vei pois kokonaan luoton kyseiseen ammattiryhmään, 2005 uitin HD merkkisen malmikasan jenkeistä Suomeen. Rekisteröintikatsastuksessa inssi kierteli ja katseli moottoripyörää.
Tarkasti rengaskoot, mittaa akseliväliin. Sen jälkeen tiukat kysymykset: onko 2-, vai 4-tahtinen? Montako sylinteriä (V2)?
Mopo ei ollut käynnissä lainkaan koko aikana, mutta kilvet tuli 😂
 
Mopo ei ollut käynnissä lainkaan koko aikana, mutta kilvet tuli
Rekisteröintitietoihin ei edellytetääkään lisättävän tietoa siitä, saako rakkinetta edes käymään, vaan erilaisia listoja alkuperäisistä standardeista, jollaisia on stanssattu, maalattu tms. sinne ja tänne (ja joiden täytyy löytyä jostakin vastaavuushyväksyntälistasta) tai jotka nyt muutoin on vain mitattava, punnittava tai jotenkin saatava kerätyksi, kun rekisteripohja näitä edellyttää. Autolla moinen jää ensimmäisessä vuosikatsastuksessa todettavaksi, kaksipyöräisellä ei toistaiseksi sitäkään vaadita.
 
Rekisteröintitietoihin ei edellytetääkään lisättävän tietoa siitä, saako rakkinetta edes käymään, vaan erilaisia listoja alkuperäisistä standardeista, jollaisia on stanssattu, maalattu tms. sinne ja tänne (ja joiden täytyy löytyä jostakin vastaavuushyväksyntälistasta) tai jotka nyt muutoin on vain mitattava, punnittava tai jotenkin saatava kerätyksi, kun rekisteripohja näitä edellyttää. Autolla moinen jää ensimmäisessä vuosikatsastuksessa todettavaksi, kaksipyöräisellä ei toistaiseksi sitäkään vaadita.
Kyseisellä 80-luvun laitoksesta oli alkuperäistä vain runko, kaikki muut vaihdettu ja niistä olisi pitänyt tehdä merkinnät, mutta en valita että niin toimi. puhtaalla titlellä se lopulta tuli ajoon
 
Tarkasti rengaskoot, mittaa akseliväliin. Sen jälkeen tiukat kysymykset: onko 2-, vai 4-tahtinen? Montako sylinteriä (V2)?
Mopo ei ollut käynnissä lainkaan koko aikana, mutta kilvet tuli 😂
No aika sama se oli itselläkin -00 kun uitin ensipyöräni Saksasta, pelkkä paperien ja pyörästä löytyvien merkintöjen syynäys, that's it. Toki olihan tuossa jo voimassaoleva leima päällänsä jostain EU-maasta, jossa on ne vuosikatsastuksetkin, että silleen jollain tavalla ymmärrettävääkin tuollainen pelkkä kevyehkö paperitarkastus.

Eikä tuo harmaatuottamani pakka-uuden as.vaunukaan ensirekisteröintikatsastus -16 tuosta juuri eronnut. Saksalaiselta jämäriltä saamani TÜV-paperi kourassa leimasedän juttusille, joka raahautui pihamaalle nuo nummerot ja leimat vaunusta chekkaamaan, that's it. Toki kotimaisten sääntöjen mukaisesti sammuttimen ja varoituskomion olin satamassa nakannut vaunuun kyytiin, jotta niistä ei tulisi sanomista. Omana erikoisuutenaan toki se että kaikki varoitustarrat yms. tuossa vaunussa oli toki yhä saksankielisiä, niin edes niitä ei leimasetä vaatinut kotimaisiksi vaihdattaa. No näin oli tuossakin vaunussa FIN-kilpi persuuksissa jo heti ensimatkalla satamasta kotipihaan.
 
Virkamieskatsastuksen aikaan muutoskatsastin prätkän, johon olin vaihtanut custom-rungon. Mukana oli allekirjoittamani todistus vaihdetuista osista, joita oman laskelmani mukaan oli alle 50 % (!). Konttorilla apulaispäällikkö suoritti katsastuksen noin kymmenen katsurin seuratessa toimitusta kysellen ja kommentoiden minulle prätkää. Leima tuli vaikka prätkä ei liikkunut metriäkään toimituksen aikana. Akseliväli mitattiin tässäkin.

Kuvaavaa 1980-luvun katsastuksesta oli, että silloin toivottiin tulemaan etukäteen neuvottelemaan mahdollisista muutoksista ja kun menin aseman päälliköltä kyselemään aiheesta, niin hän vain intti, että miksi runko pitäisi muka vaihtaa. Ei päästy Turussa yhtään eteenpäin. Helsingin työreissulla kävin siellä konttorilla kysymässä, jotta onko kovin tarkkaa takapyörän tuuman pienentämisen kanssa, kun haluaisin 18" vanteen sijasta 16":sen. Seinästä revityn ukon näköinen katsuri tuli jostain ja tokaisi, että laita siihen joku läskirengas päälle, niin takapyörän koko ei muutu tuumaa enempää, jos ollenkaan.

Tuon jälkeen yksityisellä (WP-katsastus Lieto) olen rekannut pari tuotua dsl-farkkua pakuksi poistamalla takapenkit eikä mitään pulmaa. Muutenkin on hylyt ja huomautukset tulleet aina aiheesta ja joskus jopa leimattu ja sanottu korjaa tuo merkkaamatta otteeseen.
 
D-segmenttiä molemmat. Citroen C5 HDi 240 ja Tesla Model 3 RWD siis kyseessä. Tesla itseasiassa 80kg kevyempi.

No eivät kyllä ole samaa segmenttiä, C5 on iso perheauto, Model 3 keskikokoinen. En ole Teslassa istunut, mutta C5 on kyllä runsas sisätiloiltaan, ja ulkomitoiltaankin melkoinen laiva. Tuo HDi 240 on kieltämättä kevyt dieselkutoskoneeksi, ”vain” reilun 200kg.
 
No eivät kyllä ole samaa segmenttiä, C5 on iso perheauto, Model 3 keskikokoinen. En ole Teslassa istunut, mutta C5 on kyllä runsas sisätiloiltaan, ja ulkomitoiltaankin melkoinen laiva. Tuo HDi 240 on kieltämättä kevyt dieselkutoskoneeksi, ”vain” reilun 200kg.
Saanen olla erimieltä. Tuo III-koppanen C5 Tourer on kyllä iso ulkoa, mutta varsin pahasti rajoittunut sisätiloiltaan. Ja eritoten kuskin paikalle sukeltaminen on varsin hankalaa leveän kynnyksen, paksun ovikarmin ja matalan oviaukon vuoksi. No takapenkistä tahi kontista sitten vielä puhumattakaan. Tuo auto kutistui sisätiloiltaan todella rajusti II>III koppaseksi päivityksessään. Ainoa mitä tuosta autosta jäin kaipaamaan on sen hydealusta, mutta sekin oli kiwa vain ehjänä ja toimiessaan, sillä siitäkin kyllä sitten ajan kanssa paljastui ne perinteiset ylläpidon ongelmansa ihan samalla tavalla kuin aikaisemmissakin koriversioissa.
 
Saanen olla erimieltä. Tuo III-koppanen C5 Tourer on kyllä iso ulkoa, mutta varsin pahasti rajoittunut sisätiloiltaan. Ja eritoten kuskin paikalle sukeltaminen on varsin hankalaa leveän kynnyksen, paksun ovikarmin ja matalan oviaukon vuoksi. No takapenkistä tahi kontista sitten vielä puhumattakaan. Tuo auto kutistui sisätiloiltaan todella rajusti II>III koppaseksi päivityksessään. Ainoa mitä tuosta autosta jäin kaipaamaan on sen hydealusta, mutta sekin oli kiwa vain ehjänä ja toimiessaan, sillä siitäkin kyllä sitten ajan kanssa paljastui ne perinteiset ylläpidon ongelmansa ihan samalla tavalla kuin aikaisemmissakin koriversioissa.
Siis mikä III-koppainen, ethän nyt vain meinaa sitä katumaasturimallia C5 X jolla ei ole mitään tekemistä oikeiden C5:sten kanssa? I- ja II-koppaisista tuli toki molemmista faceliftit, mutta ei mitään erillistä ”kolmoskoppaa”. C5 X on tosiaan katumaasturiutensa vuoksi ahtaampi ja epäkäytännöllisempi kuin C5.
 
Siis mikä III-koppainen, ethän nyt vain meinaa sitä katumaasturimallia C5 X jolla ei ole mitään tekemistä oikeiden C5:sten kanssa? I- ja II-koppaisista tuli toki molemmista faceliftit, mutta ei mitään erillistä ”kolmoskoppaa”. C5 X on tosiaan katumaasturiutensa vuoksi ahtaampi ja epäkäytännöllisempi kuin C5.
2009 eteenpäin on kolmoskoppanen C5
 
2009 eteenpäin on kolmoskoppanen C5
2001-2008 ykköskoppa jossa oli facelift 2004, 2008-2017 kakkoskoppa jossa miedot faceliftit 2011 ja 2012. 2009 tuli tuo puheena ollut 3l kiisselikone aiemman 2.7l tilalle. C5 on varsin tuttu kun jokaista mallia löytynyt suvusta ja löytyy edelleen, valitettavasti myös C5 X:ää. ;D
 
OT lisääääää... Saa poistaa jos ei kuulu sähikäisiin
Ehkä toi "koppanen" on vähän väärä ilmaus. Eihän niitä virallisia malleja ole ku noi kaksi, joista keskimmäinen on naamankorjaus.
Hyväksytään :)
.Sitikoita on kyllä tässäkin perheessa/suvussa piisannut, nykyisin itsellä vain pösöjä ja ds5 tyttären käytössä
 
Siis mikä III-koppainen
No kyllä ainakin iso osa ihmisistä tuntee tuon C5 X7 juurikin tänä ns. III-koppasena, olkoonkin se sitten virallisesti mikä tahansa.

24509.jpg

Ja kyllä, juurikin tuosta kirjoitin nimenomaan ahtaana, suuri päältä, pieni sisältä - ja ihan omasta kokemuksesta.
 
Start-stop toiminto on hybridien ongelmana kun polttomoottori ei ehdi kunnolla kuumenemaan.Juurisyy on oikeastaan bensan sisältämä etanoli joka sitoo hyvin vettä ja kun moottori vihdoin lämpiää vesi poistuu ensiksi pakokaasujen mukana etanolista mutta vettä jää öljyyn sekoittumaan ja lopulta öljy on maitokahvin väristä kermaa joka vaurioittaa moottoria.Ongelmaa voi hieman keventää käyttämällä vain 98 bensaa ja tihentämällä öljynvaihtoväliä
Juuri näin, tuhoisaa 95 viherbensaa ei pidä käyttää, ei edes normipolttiksissa joilla ajaa tätä marmorin "takuuunpoisto-lyhytajoa" eli alle 60min per kerta. Omiin ajoneuvoihin en ole tippaakaan tuota kyllä liruttanut. 98 ei tule juuri kalliimmaksi, kun sitä kuluu vähemmän
 
98 ei tule juuri kalliimmaksi, kun sitä kuluu vähemmän
No itsellä ainoastaan tuo 2-pyöräinen polttelee bensaa ja kyllä, 98 ollaan sillä aina menty, kulutuksen ollessa 4.1 sadalle, joka ei mielestäni ole kovin paha 1200cc matkapyörälle. 21 litran tankilla rangeakin on enempi kuin kuskilla rakkoa :p
 
Juuri näin, tuhoisaa 95 viherbensaa ei pidä käyttää, ei edes normipolttiksissa joilla ajaa tätä marmorin "takuuunpoisto-lyhytajoa" eli alle 60min per kerta. Omiin ajoneuvoihin en ole tippaakaan tuota kyllä liruttanut. 98 ei tule juuri kalliimmaksi, kun sitä kuluu vähemmän

En ole sen jälkeen 98 käyttänyt kun luovuin vaggineista. Noissa suositus oli aikoinaan 98 ja nukutuksen esto tuli 95:lla päälle kovassa vedossa. Huomasi ainoastaan kun antoi hanaa jossain Lapin tunturien jyrkissä ylämäissä..

95 toimii hyvin autoissa jotka suunniteltu 95:lle. Jos höpö höpö salaliittoteoriat 95 huonoudesta pitäisivät paikkaansa, Suomen autoista 75 % hajoaisi bensiinin aiheuttamiin vikoihin.
 
Start-stop toiminto on hybridien ongelmana kun polttomoottori ei ehdi kunnolla kuumenemaan.Juurisyy on oikeastaan bensan sisältämä etanoli joka sitoo hyvin vettä ja kun moottori vihdoin lämpiää vesi poistuu ensiksi pakokaasujen mukana etanolista
Tuo on kylläkin uskomus eikä tietoa. Bensiinin palaessa syntyy yli 1,5-kertainen määrä vettä siihen nåhden, mitä bensiiniä kuluu. Etanolin seassa olevalla vedellä ei ole kokonaisuudessa mitään merkitystä (sitä paitsi vesi on erityisesti poistettu etanolista ennen sekoittamista bensiiniin). Juurisyy on kylmä moottori, jonne pakokaasujen vesi tiivistyy, eikä etanolin vesi. Etanolista toki voi seurata muuta harmia, eli se ei voi epätäydellisesti palaessaan muodostaa toisenlaisia sivutuotteita kuin bensiini, mahdollisesti moottorin kannalta hankalampia. Suuri etanolipitoisuus myös heikentää seoksen syttyvyyttä todella kylmällä säällä ja kylmällä moottorilla ja vaatii toki erilaista ilmamäärän suhdetta kuin perusbensiini (eli moottori saattaa käydä liian laihalla). Suuri pitoisuus kylläkään ei tarkoita E20:n kaltaista bensiiniä, vaan sen ja E85 seoksia.

Ilman muuta etanoli myös saattaa erkaantua bensiinistä, jos tankkiin on päässyt paljon vettä. Puhtaalla bensiinillä vesi jää tankkiin ja aiheuttaa yskintää ja moottorin rikkoutumisen vaaraa vasta vaiheessa, kun vettä alkaa olla niin paljon, että polttoainejärjestelmä hörppää välistä tankista vesipisaroita. Bensiiniin sekoitettu absolutoitu etanoli taas liuottaa vettä mukanaan tankista, jolloin vesi poistuu vähitellen eikä asiaa välttämättä edes huomaa. Yleisesti ottaen polttoaineen mukaan saatu vesi on lämpimälle moottorille pikemminkin eduksi kuin haitaksi (mutta voi vaikuttaa moottorin säätötarpeisiin, minkä nykyaikainen mnottorinohjausjärjestelmä osaa hanskata).
 
Kuten tässäkin topicissa on jo tainnut tulla useampaankin kertaan mainittua niin neljällä eri autolla on nyt tässä kohta jo vuosikymmenen ajan autoiltu tyytyväisenä E85:sella, paljon parempi polttoaine kuin perusbensa, varsinkin ahdetuissa autoissa. Harmi vaan että sekin on täällä meillä puliveivattu hinnan puolesta pilalle, esim. Ranskassa tälläkin hetkellä litrahinta 0,8€ kun täällä pyörii pahimmillaan päälle 1,6€, bensan hinnathan ovat kutakuinkin samat.
 
95E-salaliittoteoriat on täyttä höpöä.

En ole sen jälkeen 98 käyttänyt kun luovuin vaggineista. Noissa suositus oli aikoinaan 98 ja nukutuksen esto tuli 95:lla päälle kovassa vedossa. Huomasi ainoastaan kun antoi hanaa jossain Lapin tunturien jyrkissä ylämäissä..

95 toimii hyvin autoissa jotka suunniteltu 95:lle. Jos höpö höpö salaliittoteoriat 95 huonoudesta pitäisivät paikkaansa, Suomen autoista 75 % hajoaisi bensiinin aiheuttamiin vikoihin.
Kyllä se ns lyhytajossa kerää enemmän kosteutta öljyn joukkoon ainakin suoraruiskuissa. Suuressa osassa moottoreista tuo ei aiheuta silti mitään ongelmia. Mutta sitten on näitä hiiliatomin vähennyskikkoja "innovatiivisissa" moottoreissa joissa syntyy tuhoa. Tämä on myös marmorilta sanottu suoraan
 
Kyllä se ns lyhytajossa kerää enemmän kosteutta öljyn joukkoon
Toki "enemmän" (kyse on kuitenkin pienistä yksinumeroisista prosentuaalisista eroista, jos edes kokonaisesta prosentista) syystä, että etanolissa on suhteessa enemmän vetyä hiileen nähden kuin bensiinissä.
 
Etanolin haitta on siinä että monet kumimateriaalit ei kestä sitä, jonka takia vanhemmissa autoissa se aiheuuttaa ongelmia - mutta nuo vanhemmat autot ovat siis jo museoikäisiä autoja.

Toinen ongelma on se että etanoli kiehuu jo alle 80 asteessa, niin että vaikka kumiosat olisivatkin etanolinkestoisia, se voi siltikin alkaa kiehumaan kaasarissa,

Nykyaikaiselle autolle pumppubensassa oleva etanoli ei tee mitään muuta kuin estää veden kerääntymisen tankkiin, eli enää ei tarvitse ostaa erikseen jäänestoainetta bensatankkiin kaadettavaksi.
 
Kyllä se ns lyhytajossa kerää enemmän kosteutta öljyn joukkoon ainakin suoraruiskuissa.

Olet varmaan nähnyt miten auton pakoputkesta joskus oikein roiskuaa nestettä? Se ei ole bensaa vaan vettä. Tiivistyneenä sitä höyryä, mitä pakoputkesta näet sitäkin useammin tulevan sopivalla säällä. Siihen höyryyn ei auta 98 bensa. Ei edes pienkonebensa, jota autonvalmistajat laittaa tankkiin ennen säilytystä, suosittelen! Lisäksi moottorin imuilmassa on runsaasti vettä, josta jokaisessa puristus- ja työtahdissa painautuu männän renkaiden ohi oma osuutensa. Moottori siis käytännössä kylpee vedessä. Mutta jos se on riittävän kuuma, vesi höyrystyy ja poistuu huohotuksen kautta pois. Jos moottori ei ole riittävän kuuma, niin iso määrä vettä jää sen sisään.

Yhden bensiinilitran täydellinen palaminen vaatii noin 9 500 litraa ilmaa. 20 asteen lämpötilassa tuo ilmamäärä voi sisältää 1,6 desilitraa vettä. Kun moottori kuluttaa litran bensiiniä, se imee sisäänsä 1,6 desilitraa vettä ilman mukana. Lisäksi, kun litra bensiiniä poltetaan täydellisesti, sisältää sen palamiskaasut tasan litran vettä. Eli yhteensä litra bensaa poltettuna tuottaa sylinteriin 1,16 litraa vettä. Tankillinen (50 litraa) bensiiniä, tuottaa siis yhteensä 58 litraa vettä, joka pitää saada pois moottorista eri reittejä pitkin. Ei taida etanolissa olla niin montaa litraa vettä tankillisessa bensaa, että sitä tarvitsisi huomioida?
 
Viimeksi muokattu:
95E-salaliittoteoriat on täyttä höpöä.
ei ne ole, toissa syksynä cebariin oli tankattu 95 kun en muistanut sanoa että 98 pitää olla.
kun lähdin viime keväänä liikenteeseen se nikotteli kun tarjosi hanaa reippaammin. tyhjensin tankin perämoottoreihin ja laitoin kannusta 98 tankkiin, ei minkäänlaista nikottelua. viime syksynä tankkasin vimosen täytön itse, 98, tänä keväänä ei mitää ongelmia, kehräsi nätisti.
jotain siinä vaan on, olkoon sitten mitä tahansa.
 
ei ne ole, toissa syksynä cebariin oli tankattu 95 kun en muistanut sanoa että 98 pitää olla.
kun lähdin viime keväänä liikenteeseen se nikotteli kun tarjosi hanaa reippaammin. tyhjensin tankin perämoottoreihin ja laitoin kannusta 98 tankkiin, ei minkäänlaista nikottelua. viime syksynä tankkasin vimosen täytön itse, 98, tänä keväänä ei mitää ongelmia, kehräsi nätisti.
jotain siinä vaan on, olkoon sitten mitä tahansa.
Tuo ei melko varmasti liity mitenkään siihen että etanolia on 5% enemmän, vaan polttoaineen oktaanilukemaan eli puristuskestävyyteen.
 
Etanolin haitta on siinä että monet kumimateriaalit ei kestä sitä, jonka takia vanhemmissa autoissa se aiheuuttaa ongelmia - mutta nuo vanhemmat autot ovat siis jo museoikäisiä autoja.

Isossa osassa oikeasti ajossa olevia museoautojakaan ei aiheuta mitään ongelmia kumienkaan kanssa, esim. oma saksalainen -86 ensirekisteröity ei ole ollut moksiskaan. Päinvastoin, moottori on hämmästyttävän puhdas ja muutenkin hyväkuntoinen päälle 350tkm ajetuksi.
 
Taas on palstan väärinymmärtäjät on näyttäneent taitonsa.Toistan 98 bensa sisältää 5% etanolia ja 95 bensa 10% että etanolin kiehumispiste on matalampi kuin veden onko tuostakin joku eri mieltä?Jos ajetaan lyhyttä ajoa moottori ei ehdi kunnolla lämpenemään eikä ilma-bensa-etanoliseos ei pala kunnolla bensa ja etanoli palaa kylläkin mutta vesi ei pala eikä kaikki vesi höyrysty vaan osa jää pakokaasun järjestelmään ja osa jää myös moottoriöljyyn jossa aikaa myöten vatkaantuu kermaiseksi mössöksi.Vesi liukenee täydellisesti etanoliin ,huonossa palotapahtumassa kylmällä koneella vain etanoli palaa ja sen vesi höyrystyy vain osittain.Asiasta on saksalaista tutkimustulostakin ongelma koskee hybridejä jossa moottoria sammutellaan vähän väliä ajossakin ja normaaleja bensa-autoja hyvin lyhyessä ajossa kylmää konetta
 
Kyllä ja vaikka tuossa aiemmissa viesteissä yritetään harhauttaa lillukoihin niin tuo öljyasia on monille autoille ongelma ja 95 on pahempi.
 
Toinen ongelma on se että etanoli kiehuu jo alle 80 asteessa, niin että vaikka kumiosat olisivatkin etanolinkestoisia, se voi siltikin alkaa kiehumaan kaasarissa,
Bensiini puolestaan ei edes kiehu tietyssä lämpötilassa toisin kuin etanoli (jossa on vähäinen määrä vettä mukana), vaan laajalla lämpötila-alueella jo paljon alempaakin kuin etanolin kohdalla. Jos lämpötilana on 80 astetta, bensiinin jotkin jakeet kiehuvat jo niin pahasti, että lopputulos on mitä sattuu ja tuo aivan yhtä taatusti aiheuttaa ongelmia kaasuttimessa kuin etanoli lähes samassa lämpötilassa. Ei bensiini noin kuumana edes pumppaudu luotettavasti tavanomaisilla bensiinipumpuillakaan ja annostuskin saattaa mennä pieleen (ruiskutuskoneilla).
 
Toistan 98 bensa sisältää 5% etanolia ja 95 bensa 10% että etanolin kiehumispiste on matalampi kuin veden onko tuostakin joku eri mieltä?Jos ajetaan lyhyttä ajoa moottori ei ehdi kunnolla lämpenemään eikä ilma-bensa-etanoliseos ei pala kunnolla bensa ja etanoli palaa kylläkin mutta vesi ei pala eikä kaikki vesi höyrysty vaan osa jää pakokaasun järjestelmään ja osa jää myös moottoriöljyyn jossa aikaa myöten vatkaantuu kermaiseksi mössöksi.Vesi liukenee täydellisesti etanoliin ,huonossa palotapahtumassa kylmällä koneella vain etanoli palaa ja sen vesi höyrystyy vain osittain
Tuosta toteamuksesta en löydä paikkansa pitäviä esillä olevaa asiaa valaisevia faktoja ja yleensä mitään, millä olisi merkitystä. Etanoli, vesi ja bensiini eivät sekoitu toisiinsa täydellisesti, vaan veden mahdollisesti lisääntyessä tankissa (jonkin aivan muun virheen seurauksena), absolutoidun etanolin kyky sitoa vettä bensiiniin samalla liuenneena loppuu, ja veden sekä alkoholin seosta alkaa kertyä tankin pohjalle samaan tapaan kuin vesi kertyy puhtaan bensiinin kanssa tankin pohjalle. Bensiiniin lisätyssä etanolissa (siis standardin mukaisessa) ei ole nimeksikään vettä mukana, vaan mahdollinen vesi on peräisin ilmasta kondensoituneesta kosteudesta tai ehkä pikemminkin tankkausvirheistä.

Asiasta on saksalaista tutkimustulostakin ongelma koskee hybridejä jossa moottoria sammutellaan vähän väliä ajossakin ja normaaleja bensa-autoja hyvin lyhyessä ajossa kylmää konetta
Totta kai hybridien polttomoottorin sammuttelusta ja lyhyistä käyttöjaksoista pakkasella on suurta haittaa, mutta haitan aiheuttaa poltetun polttoaineen tuottaman veden tiivistyminen kylminä pysyville syliteripinnoille ja veden tihkuminen mäntien ja sylinteriseinämien välistä öljytilaan.
 
Takaisin
Ylös Bottom