Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Pelastushenkilöstön on varauduttava sähkö- ja hybridiautojen paloihin uudella tavalla.
Suomen Palopäällystöliitto ry:n mukaan sähkö- ja hybridiautojen akustopalojen sammutus vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotka on tärkeä huomioida latauspisteiden suunnittelussa.
Sähkö- ja hybridiautojen määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Samalla ajoneuvojen latauspisteitä rakennetaan yhä enemmän. Paloturvallisuus on tärkeä huomioida jo latauspisteiden suunnittelussa ja sijoittelussa.
Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunta suosittelee, että sähköautot ja latauspisteet sijoitetaan parkkihalleissa helppokulkuisille siirtoreiteille.
– Latauspaikkoja suunniteltaessa on tärkeä tehdä aktiivista yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa, jotta paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset tulevat varmasti huomioiduksi, toimikunnan puheenjohtaja Juha Virolainen kiteyttää.
www.verkkouutiset.fi
Suomen Palopäällystöliitto ry:n mukaan sähkö- ja hybridiautojen akustopalojen sammutus vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotka on tärkeä huomioida latauspisteiden suunnittelussa.
Sähkö- ja hybridiautojen määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Samalla ajoneuvojen latauspisteitä rakennetaan yhä enemmän. Paloturvallisuus on tärkeä huomioida jo latauspisteiden suunnittelussa ja sijoittelussa.
Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunta suosittelee, että sähköautot ja latauspisteet sijoitetaan parkkihalleissa helppokulkuisille siirtoreiteille.
– Latauspaikkoja suunniteltaessa on tärkeä tehdä aktiivista yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa, jotta paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset tulevat varmasti huomioiduksi, toimikunnan puheenjohtaja Juha Virolainen kiteyttää.
Sähköautopaloissa uusia riskejä | Verkkouutiset
Sähköautopaloissa uusia riskejä | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
noo .. nykyään mämmiä aletaan tuoda kauppoihin tammikuussa ja black friday kestää kaksi viikkoa.
Fortum muuttaa sähköautojen latausmaksuja tästä päivästä alkaen – tässä ovat uudet hinnat
Hinnat muuttuvat valtaosassa minuuttihinnoiteltuja latauspisteitä, pois lukien suurteholataus.
www.is.fi
Hinnat muuttuvat valtaosassa minuuttihinnoiteltuja latauspisteitä, pois lukien suurteholataus.
Fortum muuttaa sähköautojen latausmaksuja tästä päivästä alkaen – tässä ovat uudet hinnat
Hinnat muuttuvat valtaosassa minuuttihinnoiteltuja latauspisteitä, pois lukien suurteholataus.
www.is.fi
On se kumma, että kWh perustainen lataus ei ole vaihtoehto. Ei nykyään edes torilla saa myydä mitään ilman kilohintaa. Myydä voi, mutta kilohinta pitää saada.
Aikaperustainen on hintavertailun ja saadun energian suhteen ihan arpapeliä. Ainoa miksi se on perusteltu, lienee nopea vaihtuvuus latauspisteellä, eikä autoa roikoteta ylimääräistä niissä.
Käsittääkseni hinta menee hybridillä yli fossiilisten, liekö tarkoituskin.
Aikaperustainen on hintavertailun ja saadun energian suhteen ihan arpapeliä. Ainoa miksi se on perusteltu, lienee nopea vaihtuvuus latauspisteellä, eikä autoa roikoteta ylimääräistä niissä.
Käsittääkseni hinta menee hybridillä yli fossiilisten, liekö tarkoituskin.
No näihin on perustelunsa joka osittain seuraa siitä että jaetaan niukahkoja resursseja toistaiseksi - siksi siinä on pysäköintimaksu mukana.
Kyllä näitä sikailijoita rittää. Kun ennen koronaa latasin työpaikan tarjoamalla Aimoparkin hallipaikalla lataaminen oli siellä ilmaista. Niin oli ihan normaalia että joku laittaa kotona jo ladatun plugarinsa aamulla latauspaikalle eikä siihen sitten pääse kukaan muu koko päivänä vaikka jo 9 aikaan on akku täynnä. Siellä sitä oppi kuinka latausjohdon saa irti.. samaa sattuu lievempänä noilla julkisilla paikoilla.
On se hienoa että sentään pikalaturit on minuuttiveloituksella. Muuten niissä olisi joku imuttamassa akkuaan sataan prosenttiin asti ihan vaan koska voi, vaikka se kestää älyttömän kauan ja muutkin tarvitsisivat sitä laturia.
Tosiaan selkeä ei kilowattituntihinnoittelulle pikalatureilla. Sataan prossaan liruttelijat voi siirtyä sinne hitaalle AC-tolpalle vetämään sen akkunsa täyteen.
Tosiaan selkeä ei kilowattituntihinnoittelulle pikalatureilla. Sataan prossaan liruttelijat voi siirtyä sinne hitaalle AC-tolpalle vetämään sen akkunsa täyteen.
Joo, tässä pätee sama, kun autopesuissa, jotkut vetää autonsa jonoon, joskus tyhjän hallin eteen, ja menee ostoksille. Paras oli yksi pappa hiacensa kanssa, ajoi juuri edelle, ja tuli lehtien ja kauppaostosten kanssa, kun itse olin ajamassa halliin parkista lipuke kourassa. Äijä tyynesti sitten rupesi liuottimella vielä suihkimaan pölykapseleita. Tässä ajassa olisi ollut oma pesu ohi.
Ei tulisi mieleenkään ajaa hallin eteen ennen kun on se koodi kourassa. Nyt on kk pesu, ihan vaan tuon takia.
Ei tulisi mieleenkään ajaa hallin eteen ennen kun on se koodi kourassa. Nyt on kk pesu, ihan vaan tuon takia.
Tässä oli K-Latauksen hinnat
www.laturille.com
k-lataus.fi
K-Lataus esittely – Laturille.com
www.laturille.com
IONITY-suurteholatauspisteiden hinta muuttuu 11.3.2020
K-Latauksen suurteholatausta tarjoava kumppani IONITY on tehnyt muutoksia hinnoitteluunsa ja tammikuun lopusta lähtien palvelun hinta on ollut 0,79 € / kWh. 11.03.2020 alkaen K-Lataus-palvelun kautta käytettäessä IONITY-lataamisen hinta on rekisteröityneille asiakkaille 0,95 € / min.
k-lataus.fi
0,79 €/kWh muuttuu siis 0,95 €/min. Taitaa olla todella kannattava muutos ylläpitäjälle. 72 kW latausteholla pääsee samaan.
Taitaa olla aika harvassa autot, joilla pääsee yli 72 kW ellei akku ole melko tyhjä ja vielä sopivan lämpöinen. Sitten moni unohtaa liian pitkäksi ajaksi.
0,79 €/kWh on jo jopa kalliimpaa kuin polttiksella ajaminen ja 5-7 -kertaista kotisähköön. Mikä älämölö nuosusi, jos joku kriittisesti sijoitettu bensa-asema laittaisi pokkana 10 €/l.
Taitaa olla aika harvassa autot, joilla pääsee yli 72 kW ellei akku ole melko tyhjä ja vielä sopivan lämpöinen. Sitten moni unohtaa liian pitkäksi ajaksi.
0,79 €/kWh on jo jopa kalliimpaa kuin polttiksella ajaminen ja 5-7 -kertaista kotisähköön. Mikä älämölö nuosusi, jos joku kriittisesti sijoitettu bensa-asema laittaisi pokkana 10 €/l.
- Keskustelun aloittaja
- #695
Näemmä asiakkaita on alkanut olemaan riittävästi niin voidaan aloittaa rahastaminen. Kun sähköautoilija moottoritien varressa pysähtyy lataamaan voi rasvainenkin hinta mennä läpi kun vaihtoehtona on hinausauto.
Kun Helsingistä juhannuksena lähtee mökkikansa liikkeelle, niin Heinolan kohdilla kannattaa ladata, nimittäin siitä 50km -100km eteenpäin alkaa vapaista pistokkeista olemaan pula.
Kun Helsingistä juhannuksena lähtee mökkikansa liikkeelle, niin Heinolan kohdilla kannattaa ladata, nimittäin siitä 50km -100km eteenpäin alkaa vapaista pistokkeista olemaan pula.
Viimeksi muokattu:
Ei noita ionityjä käytetä kuin sellaisilla autoilla joilla pitäisi päästä jonnekin 150kW lataustehon päälle - eli aika harvalla autolla toistaiseksi.
Itse käytän sitä K-lautauksen ei-ionity pikalatausta kun tuo pikkuinen volkkari osaa ottaa siitä sen mitä K-purkista lähtee. Kun akkukin on pieni ei tule citymarkerketissa lorvittua 15min kauempaa - ja taas säästyy rahaa.
Katselin PSAlle (e-208 jne.) mitattuja lataustehoja. Tuollehan luvataan 150 kW, mutta jo puolikkaalla akulla hyytyy 50 kW paikkeille.
Fortumilla ei vaan ole mitään kytköstä nestepolttoaineisiin liikennekäytössä.
Juuri näin,
Joku sopusuhta käytetyn ajan ja tehon osalta pitäisi olla, jos kulkine vetää 50kW ja latausasema "antaa"250 kW mallille. Latauspaikkoja pitää:
A) olla riittävästi(Esim ABC 20 pistettä)
B) tehonjako pitää toimia
C) hinnan pitää olla järkevä
Nyt malli on, että laturi antaa maksiminsa, koko ajan ja hinta sen mukaan x5
Joo, ei ole enää, valitettava ajatusvirhe. Tosin Fortum hinnoittelee tätä ketjua kalleimmasta päästä.
Joku sopusuhta käytetyn ajan ja tehon osalta pitäisi olla, jos kulkine vetää 50kW ja latausasema "antaa"250 kW mallille. Latauspaikkoja pitää:
A) olla riittävästi(Esim ABC 20 pistettä)
B) tehonjako pitää toimia
C) hinnan pitää olla järkevä
Nyt malli on, että laturi antaa maksiminsa, koko ajan ja hinta sen mukaan x5
Ei näistä suurimpaan osaan saa edes peräkoukkua, kun pyörätelineelle
Onhan näitä jossa on se aggrekaatti mukana pellin alla - esmes Opel Ampera. Ei nuo muut suostu - ideana on estää ajo jos piuha on kiinni tolpassa.
Käsittääkseni yksikään ei liiku, plugari mukaan lukien, jos piuha on kiinni. Ja tiedoksi toiselle vastaajalle, muutakin saa peräkoukkuun laittaa kuin polkupyöriä. Päivitä tietosi.
Taitaa kuitenkin olla todella niukka valinnanvara täyssähköautoissa, joilla saa vetää edes 750 kg, varsinkin alle 50 000 € hintaluokassa.
Tuossa aiemmin oli ansiokkaasti laskettu bensa- ja sähköauton päästöjä. Sähkön päästökertoimena oli käytetty Fingridin tilastoista kuukauden jakson keskimääräistä päästötasoa, joka oli 124 g/kWh. Tämä lukema oli mitä ilmeisimmin talviajalta, eikä siksi edusta kovin hyvin pidemmän ajan keskiarvoa. Latasin mielenkiinnosta Fingridin apista koko viime vuoden datan Suomessa kulutetun sähkön päästökertoimesta (jota tuli aika paljon, kun tieto on 3 min tarkkuudella). Löin luvut exceliin ja data näytti vuoden 2020 keskiarvoksi 71,7 g/kWh. Tuolla luvulla laskelman sähköauto muuttuu vielä aika paljon "vihreämmäksi".
Harrastelija
Vakionaama
Painotitko päästöjä tuotetun energiamäärän mukaan vai puhtaasti kaikkien mittausten keskiarvo?
Itse asiassa pitäisi laskea sähköntuotannon marginaalilisäyksen päästöarvo, ellei käytettävä sähkö ole erikseen "korvamerkittyä". "Korvamerkintöjäkin" on erilaisia, eli vaikkapa suomalaisen vesivoiman päästöjen mukainen laskenta on täyttä bluffia, kun uutta vesivoimaa ei käytännössä voida rakentaa yhtään lisää riippumatta siitä, ostetaanko "vesisähköä" vai ei. Tuulivoiman kyllä hyväksyn aidosti korvamerkityksi, koska tuon ostamisella voi olla hiukan merkitystä lisärakennustahtiin.
Kaiken uuden sähkönkulutuksen päästöt pitäisi laskea marginaaliperiaatteella. Suomessa marginaalisena tuotettu sähkö on käytännössä maakaasulla tuotettua kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotantosähköä, sama on Venäjältä tuodun kanssa. Viron viennin vähentyminen kompensoidaan palavaa kiveä polttaen tuotetulla lauhdesähköllä, Tanskassa joudutaan luultavasti tuottamaan enemmän kivihiiliyhteistuotantosähköä ja Saksaan viemään vähemmän kivihiililauhdetta korvaavaa uusiutuvaa sähköä. Usean vuoden ajan eteenpäin päästöttömän energian kokonaismäärä on kiinnitetty ainakin ottamatta lukuun tuulisähköä (eli luvitettuja rakennuspaikkoja on jonkin verran reservissä ja rakentaminen voi nopeutua, jos ostajat sitoutuvat). Vesi- ja tuulivoimaa sekä ydinvoimaa tuotetaan lähialueilla juuri niin paljon kuin värkeistä kohtuudella irtoaa, joten lisäkulutus jää marginaalituotannon piikkiin.
... josta päästään siihen että eipä se vilp tai maalämpöpumppukaan taida ollakaan niin hyvä juttu kuin luultiin vaikka öljystä pääsisikin. Oikeaa sähköautoa voi sentään ladata pääsääntöisesti yöaikaan jolloin harvemmin kärsitään ainakaan tehopulasta
Ei kai tuo päde vesivoimaan, joka on säätövoimaa ja vesialtaat rajallisia. Sähköautoja ladataan melko tasaisesti ympäri vuoden ja olisi mahdollista kohdistaa latauksia aurinko- ja tuulivoiman mukaan jossain määrin.
Makuasioita toki, mutta minua ei hiilidioksidipäästö kiinnosta juurikaan sähköautossani. Lähipäästöttömyys kylläkin, ajamisen vaivattomuus ja juoksevien kulujen vähäisyys myös. Nämä autot eivät juurikaan kenenkään keuhkoja pilaa, poislukien teiden ja renkaiden kuluminen.
Olennaista omasta mielestäni on, että päästöjen kannalta kaikki vaikuttaa kaikkeen ja varsinaiset suuret muutokset tapahtuvat vähitellen ja monen toimijan yhteistoiminnan tuloksena. Kuluttaja voi vaikuttaa lähinnä niin, että muokkaa osaltaan markkinoita, joka saa aikaan jonkinasteisen muutossignaalin investoinneista päättäville. Lyhyellä perspektiivillä sitten tapahtuu aivan muuta kuin pitemmällä. Hiilidioksiditaseesta puhuminen on yleensä toisarvoista, pitäisi puhua investointeihin vaikuttavista paineista (mitä on kuitenkin hyvin vaikea esittää tarkkana ja kvantitatiivisena ainakin ilman monimutkaisia kansallisia ja laajemman talousalueen markkinamalleja).
Ilman muuta sähköautoilun lisääntyminen lisää pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian tuotantoa nykyisen investointinäkemyksenkin pohjalta, mutta tämä vie aikansa, käytännössä vuosia. Lyhyellä perspektiivillä tapahtuu aivan muuta. Toki sähköautojen lataaminen yöaikaan tarjoaa kulutusjoustoa, millä on ajoittain merkitystä pitemmän aikavälin päästökeskiarvoon (siis myrskytuulella, kun Norjan ja muiden lähialueiden altaat eivät kerta kaikkiaan kykene imemään tarjolla olevaa sähköntuotannon ylimäärää), mutta Pohjoismaissa merkitys ei ole yhtä suurta kuin vaikkapa Saksassa, missä sähkön tuotannon tasapaino on enemmän lauhdetuotannon ja kulutusjouston varassa kuin Suomessa (Skandinaviasta puhumattakaan).
Hiilidioksidipäästö on vähän samanlainen yksikkö kuin raha - siihen voi yhteen numeroon jemmata paljon elinkaaren matkalta, mutta ei se monessakaan asiassa kata kuin jonkin osan. Se että sitä käytetään asioita suhteuttavana mittarina vähän väärissäkin yhteyksissä ei tarkoita että jonkin, vaikka autojen ongelma olisi vain tai edes pääasiassa se hiilidioksidi - mutta näistä nousee aina hassua keskustelua.
Lähipäästöistä suurin osa tulee muualta kuin pakoputkesta ja samat lähipäästöt sähköautossa. Saatat aiheuttaa hengitysoireita jauhamalla hiekkaa ja levittämällä katupölyä ja jauhamalla kumia.
Olen hyvinkin tietoinen siitä että myös sähköauto jauhaa tietä ja renkaitaan. Siksi kirjoitinkin: "Nämä autot eivät juurikaan kenenkään keuhkoja pilaa, poislukien teiden ja renkaiden kuluminen."
Tuosta että suurin osa lähipäästöistä tulisi teiden ja renkaiden kulumisesta, olen yksinkertaisesti eri mieltä. Polttomoottorien päästöt kylmäkäynnistyksen jälkeen ovat ne mitkä näillä omakotitaloalueilla ilmaa pilaavat - puun pienpolton lisäksi. Plus mopot ja muut päästölaitteettomat polttomoottorikäyttöiset pienkoneet.
Taitaa polttomoottorien päästöt lähinnä kyllä lentää taivaan tuuliin hyvin nopeasti, koska ovat kevyitä ja pientaloalueella ilma vaihtuu (ei jää pyörimään talojen väliin). Kyllä tuo hiekoitus ainakin näin keväisin on se joka eniten tuntuu ilmassa haisevan, koirakin haisee aina siltä vaikka se ei mikään nopea neliveto olekaan. En ainakaan itse haista naapurin autoa, mutta haistan kyllä takat ja tuulevan pölyn pidemmältäkin etäisyydeltä.
Joku kaksitahtimopo josta valuu bensaa ja öljyä maahan nyt lienee poikkeus, mutta ei uudet autot kyllä mielestäni kummallisemmin alueella haise.
Käynnistin tänään eka kertaa pariin viikkoon volkkarin. Hetken kun tuo 2.5tdi siinä pihalla ruksutti, niin kyllä haisi sen verran laajalla alueella ja vielä pitkään sammutuksen jälkeenkin että totesin siinä että kyllä sieltä putken päästä aika paljon kaikenlaisia tulee, vaikka on hiukkasloukut, egr:t sun muut. Ykköspirssin pieni bensakone ei taas paljoa tuoksu
Itse oon tuumaillut että typeoksidit taitaa olla niitä mitkä tuossa käryää.
Sanoin suurimpaan osaan, nämä perus Ioniq ja Leaf ei ainakaan vedä mitään, vaikka koukun saakin. Oli jotenkin asiaton tokaisu.