Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

[VesA]

Tätäkin tehdään samaan tapaan kuin akkuteknologiaa, mutta ehkä Oulussa on oivallettu jotain.

T. Takata's research works | The University of Tokyo, Bunkyō-ku (Todai) and other places

T. Takata's 13 research works with 1,174 citations and 824 reads, including: Photocatalytic hydrogen production of Ta 3 N 5 nanoparticles prepared at different nitridation temperatures

www.researchgate.net

 

[fraatti]

Tampereella kaavaillaan tehtävän vetyä ja metaania jätteenpoltossa syntyvistä kaasuista.

Tampere aikoo tehdä jätteenpolton päästöistä polttoainetta rekoille: tuotantolaitosta suunnittelee miljoonarahoituksen kerännyt kasvuyritys

Viime vuonna perustetulla Nordic Ren-Gasilla on jo yhteistyösopimukset Lahti Energian ja Etelä-Savon Energian kanssa.

yle.fi

 

[bungle]

Vetyä helposti (?):

Easy aluminum nanoparticles for rapid, efficient hydrogen generation from water

Aluminum is a highly reactive metal that can strip oxygen from water molecules to generate hydrogen gas. Its widespread use in products that get wet poses no danger because aluminum instantly reacts with air to acquire a coating of aluminum oxide, which blocks further reactions.

phys.org

Toyota ja Yamaha kehittelee vety-V8:ia:

Toyota and Yamaha join forces to develop hydrogen-fueled V8 engine

Carmakers Toyota and Yamaha have joined forces to develop a hydrogen-fueled 5.0-liter V8 engine. The engine is said to deliver 449bhp at 6800rpm and 398lb ft at 3600rpm

interestingengineering.com

 

[tet]

Toyota ja Yamaha kehittelee vety-V8:ia:

On se aika hassua, että jenkit eivät vain pääse V8-fiksaatiostaan ikinä eroon. Heitä varten pitää kehittää vety-V8, vaikka vedyn polttaminen polttomoottorissa on maailman tyhmin ajatus. Polttokennolla päästään paljon parempaan hyötysuhteeseen.

Voisivat kehittää polttokennon, joka näyttäisi V8-moottorille, ja jossa olisi kaijutin tuottamassa pärinää...

 

[bungle]

On se aika hassua, että jenkit eivät vain pääse V8-fiksaatiostaan ikinä eroon. Heitä varten pitää kehittää vety-V8, vaikka vedyn polttaminen polttomoottorissa on maailman tyhmin ajatus. Polttokennolla päästään paljon parempaan hyötysuhteeseen.

Voisivat kehittää polttokennon, joka näyttäisi V8-moottorille, ja jossa olisi kaijutin tuottamassa pärinää...

Niin, monia ei voisi vähempää kiinnostaa moottorien järkevyys. Yleensä niistä järjettömistä juuri pidetään eniten ja ollaan myös valmiita maksamaan.

 

[fraatti]

Mielenkiintoinen twitterketju vedystä. Tuosta voi lukea koko ketjun.

Thread by @Mikko_Heikkila on Thread Reader App

@Mikko_Heikkila: Yhteisen @fingrid_oyj ja @GasgridFinland vetytaloushankkeen väliraportti on julkaistu tänään. Ketju ⬇️ 1/14 Euroopan vedyn kysynnän arvioidaan kasvavan rajusti. Ennen Ukrainan sotaa tehdyt arviot en...…

threadreaderapp.com

 

[kotte]

"Vedyn putkisiirron etu on, ettei tarvitse siirtää elektrolyysin häviöitä".

Toki tuo on etu, kuten kirjoittaja esittää, mutta sikäli äärimmäisen lyhytnäköistä, että nuo häviöt ovat lämpöä, jota voitaisiin suoraan käyttää hyödyksi etenkin yhdyskuntien lämmittämiseen, jos elektrolyysi keskitettäisiin paikkakunnille, jossa kyseisestä lämmöstä olisi hyötyä. Samalla säästettäisiin vedyn siirtoverkoston kustannuksia, jos vedynsiirtoverkosto voitaisiin optimoida tuotannon sijaan kulutuksen (ja varastoinnin) ehdoilla.

Lämpö voitaisiin hyödyntää erityisen hyvin tällä tavalla, jos investoitaisiin samalla tuotetun lämmön vuodenaikaisvarastointiin. Tämä parantaisi edelleen tukea sähköverkon kulutusjoustolle ja nostaisi elektrolyysilaitteiston käyttöastetta. Omasta mielestäni koko ehdotus on lähinnä sektorikohtaista optimointia, joka toki tukee investointitarpeita yhdelle potentiaaliselle kehityskohteella, mutta valitettavasti hukkaa resursseja ja lisää kustannuksia toisaalla.

 

[Jule]

On se aika hassua, että jenkit eivät vain pääse V8-fiksaatiostaan ikinä eroon. Heitä varten pitää kehittää vety-V8, vaikka vedyn polttaminen polttomoottorissa on maailman tyhmin ajatus. Polttokennolla päästään paljon parempaan hyötysuhteeseen.

Voisivat kehittää polttokennon, joka näyttäisi V8-moottorille, ja jossa olisi kaijutin tuottamassa pärinää...

Kyllä vetyV8 on järkevä laitos jos tarvitaan suht isoa tehoa, mutta hyvin harvoin, kuten esim jokin vene, jolla ajetaan 10-20h vuodessa, ja muun ajan se odottaa laiturissa.

Tietysti voi kysyä eikö noin harvakseltaan käytettynä esim etanoli olisi järkevämpi polttoaine, mutta jos nyt lähdetään siitä että vetyä sen olla pitää.

 

[kotte]

Suurella moottorilla polttokennon hyötysuhde-etu polttomoottoriin nähden ei ole niinkään huikea tai jopa toisin päin ja kaikkein paras teknologia vedyn kaltaisen polttoaineen muuttamiseksi sähköksi olisi suuren voimalaitosmittakaavan kolmoiskombilaitos, jos tuollaisen saa luotettavasti toimimaan (kaasuturbiinin polttokammiot ovat SOX-polttokennoja ja muutoin laitos on normaali kombilaitos, eli kaasuturbiinin jälkeen on pakokaasulämmön talteenottokattila ja höytyturbiini). Tuollaisella kaiketi voisi yrittää tavoitella voimalaitoksen 70% kokonaishyötysuhdetta.

Vety taas ei ole helppo polttoaine pieniin ja keskikokoisiin mäntämoottoreihin palo-ominaisuuksiensa takia, mutta suuremmilla keskinopeilla dieseliä tai kerrosyöttöisiä kaasumoottoreita muistuttavilla rakenteilla (esimerkiksi nykyaikaisten invertterikäyttöisten propulsidrive-laivojen kuten valtameriristeilijöiden tai jäänmurtajien käyttövoimana) tuo toiminee aivan hyvin ja noille sovitettuja moottoreita on kehitteilläkin eri moottorivalmistajilla (Suomessakin).

 

[fraatti]

https://twitter.com/x/status/1506945415144476678

 

[Mikkolan]

https://twitter.com/x/status/1506945415144476678

Sama firma suunnittelee Lapväärttiin 200 MW tuulipuistoa. Mikähän lie toimintasuunnitelma; myyvätkö sähkön sähkönä niin kauan siitä jotain maksetaan ja sitten ilmaisella tehdään vetyä?
Jos vetylaitos perustuu pelkkään ylimäärä tuulivoimaan niin aikapaljon saavat seistä tumput suorina kun ei tuule. Onko laitos silloin kovinkaan kustannustehokas jos se seisoo suuren osan ajasta?
Kun vetylaitoksen teho on n. puolet tuulipuiston tehosta niin joutuvat todennäköisesti ylijäämän myymään ilmaiseksi?

 

[tet]

^ Minkä ylijäämän? Ei meillä ylijäämää ole tiedossa varmasti pitkään aikaan, kun putlerin fossiileista hankkiudutaan eroon. Jos Suomen omaan käyttöön jossain kohtaa onkin liikaa sähköä, niin Keski-Eurooppaan sitä viedään linjat punaisina, korvaamaan putlerin kaasua.

 

[Harrastelija]

Eipä sinne keski-Eurooppaankaan enempäänsä viedä jos linjat on jo nyt punaisena.
Tarvitaan lisää linjoja.
Toisaalta hyvä jos linjat ei riitä. Pysyy Suomen sähkönhinta kurissa. Siis jos on ylituotantoa itsellä ja/tai pohjois-Ruotsissa.
Vai olemmeko menossa jatkuvaan vajeeseen OL3 ja uusista myllyistä huolimatta?

 

[VesA]

^ Minkä ylijäämän? Ei meillä ylijäämää ole tiedossa varmasti pitkään aikaan, kun putlerin fossiileista hankkiudutaan eroon. Jos Suomen omaan käyttöön jossain kohtaa onkin liikaa sähköä, niin Keski-Eurooppaan sitä viedään linjat punaisina, korvaamaan putlerin kaasua.

Tämä riippuu vuodenajasta - Viroon voi viedä vaan sen 1000MW, Ruotsin SE3 kautta ei voi viedä edes Ruotsiin saati pitemmälle kun sikailevat ( tosin siitä voi tulla oikeuden päätös ja tulppa irtoaa ). Niin kauan kuin Putlerin langasta ostetaan 1400MW aikalailla mistään riippumatta on vähän pienemmälläkin tuulella liikaa sähköä puolisen vuotta - tuotanto meni tässä jo yli kulutuksen vaikka OL3 oli 300MW tehoilla ja veikkaan että menee taas huomenna. Siihen 1300MW lisää OL3-sähköä eikä enää paljon tuulta tarvita. Venäjän sähkön oston lopettaminen lienee kuitenkin edessä heti kun joku nostaa siitä meteliä - ja se menee aika päikseen OL3 kanssa.

 

[kotte]

Tämä riippuu vuodenajasta - Viroon voi viedä vaan sen 1000MW, Ruotsin SE3 kautta ei voi viedä edes Ruotsiin saati pitemmälle kun sikailevat ( tosin siitä voi tulla oikeuden päätös ja tulppa irtoaa ).

Käsittääkseni SE1:n ja NO3:n ja osin myös NO4:n laitokset ovat pääosin suuriin varastoaltaisiin liitettyjä laitoksia. Noihinhan tulee vettä vain loppukeväästä syksyyn, kun lumi sulaa tuntureilta, joten varastojen varassa on yleensäkin toimittava. Suomen tuulivoiman kannalta nuo ovat toistaiseksi suuri akku, jonne tuulivoiman ylituotantoa voidaan varastoida ylituotantotilanteessa (ja tuohon suuntaan voimansiirtokapsiteettia on hyvin tarjolla), kun käännetään voimaloiden tuloportit kiiinni. Voi vain tehorajat tulla vastaan, kun Pohjois-Ruotsiin ja Norjan puolelle on rakennettu vähintään samaan tahtiin tuulivoimaa kuin Suomeenkin.

Olisihan Suomessakin ihan kohtuuhinnalla toteutettavissa olevia keinoja käyttää tuulivoiman liikatuotanto. Esimerkiksi noiden lähivuosina suljettavien hiilivoimaloiden hiilikasojen paikalle voisi rakentaa korkealämpötilavarastoja vaikkapa Siemens-Gamesan laavakiviteknologialla tai tamperelaista hiekkavaraajaaperiaatetta soveltaen. Noita sitten lämmitettäisiin sähkövastuksilla myrskyisten syysöiden sun muiden ylituotantotilanteiden aikana. Perässä seuraavan tyynen sään koittaessa varastoidulla lämmöllä sitten lämmitettäisiin kattilaa (kierrättämällä kuumaa ilmaa alkuperäisen höyrykattilan kautta). Tuolla saataisiin sähköä tuotantovajetta paikkaamaan ja alkuperäisillä yhteistuotannon ehdoilla saatava lämpö sitten käytettäisiin taajamien lämmitykseen. Tuotannon saisi vielä paremmin kohdistumaan sähkön vajaatuotantotilanteisiin, jos lämpöpuolelle rakennettaisiin edellisen rinnalle tavanomaisia kaukolämpöakkuja ja suurempia lämpövarastoja. Vedyn valmistus noudattaisi periaatteessa samanlaista energialogistiikkaa ja energiakirjon perusrakennetta, mutta muutaman päivän energiapuskuroinnilla lämpövarastojen pohjalta päästään parempaan sähköntuotannon rakennusasteeseen ja ennen kaikkea kaikkea ratkaisu maksaisi vain murto-osan verrattuna vetypohjaiseen sähköenergian puskurointiin.

 

[tet]

Niin kauan kuin Putlerin langasta ostetaan 1400MW aikalailla mistään riippumatta on vähän pienemmälläkin tuulella liikaa sähköä puolisen vuotta

Näyttää tulevan Putlerin langasta nyt 660 MW, eilen kun katsoin oli vähän päälle 700 muistaakseni. Tainnut himmaaminen jo alkaa, puolin tai toisin.

 

[fraatti]

Näyttää tulevan Putlerin langasta nyt 660 MW, eilen kun katsoin oli vähän päälle 700 muistaakseni. Tainnut himmaaminen jo alkaa, puolin tai toisin.

Mikä tuon tuontisähkön hinta on? Itse en ole löytänyt mistään tietoa mitä siitä maksetaan.

 

[janti]

Mikä tuon tuontisähkön hinta on? Itse en ole löytänyt mistään tietoa mitä siitä maksetaan.

"Venäläistä sähköä Suomeen tuo RAO Nordic Oy -niminen venäläisten omistaja yhtiö. Sillä on yksinoikeus tuoda sähköä Venäjältä Suomeen."

Näin Suomi korvaa venäläisen energian

Yli puolet Venäjän tuonnista on energiaa tai energiaraaka-aineita. Sähkön ja lämmön tuotannossa tuonti voidaan kuitenkin korvata muilla keinoilla. Muutos vauhdittaa myös vihreää siirtymää.

www.energiauutiset.fi

Hintaa voi päätellä tämän avulla https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/rao-nordic-oy/17849377/taloustiedot
Tuonti oli noin 8,7 TWh 2020 https://energia.fi/energiapolitiikka/ukrainan_sota/venajan_merkitys_suomen_energiahuollolle
2016-2017 tuonti oli noin 6 TWh.

 

[fraatti]

"Venäläistä sähköä Suomeen tuo RAO Nordic Oy -niminen venäläisten omistaja yhtiö. Sillä on yksinoikeus tuoda sähköä Venäjältä Suomeen."

Näin Suomi korvaa venäläisen energian

Yli puolet Venäjän tuonnista on energiaa tai energiaraaka-aineita. Sähkön ja lämmön tuotannossa tuonti voidaan kuitenkin korvata muilla keinoilla. Muutos vauhdittaa myös vihreää siirtymää.

www.energiauutiset.fi

Hintaa voi päätellä tämän avulla https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/rao-nordic-oy/17849377/taloustiedot
Tuonti oli noin 8,7 TWh 2020 https://energia.fi/energiapolitiikka/ukrainan_sota/venajan_merkitys_suomen_energiahuollolle
2016-2017 tuonti oli noin 6 TWh.

Tässä on jotain lukuja. Mikähän pörssisähkön keskihinta on ollut 2021 1-6 kk ?

In the first 6 months of 2021, Finnish imports of Russian electricity reached almost record levels - 196.2 million euros (10.2 billion kWh) - 4.1 times more than in the same period in 2020. For the Russian electricity operator PJSC Inter RAO, Finland is a key area where the main growth in the volume and value of exports is observed. The company predicts that by the end of 2021, about 27% of total exports will be sent to the Finnish market.

Торговое представительство РФ в Финляндии :: Новости

Актуальные новости российско-финского торгово-экономического сотрудничества, а также социально-экономического развития и внешнеэкономической деятельности Финляндии

fin.minpromtorg.gov.ru

Jos tuosta laskee niin kWh hinnaksi tulee alle 2 snt/kWh eli aikas ilmaista sähköä vai menikö jossain metsään?

 

[VesA]

Jos tuosta laskee niin kWh hinnaksi tulee alle 2 snt/kWh eli aikas ilmaista sähköä vai menikö jossain metsään?

Ei, kyllä näkee että sieltä tulee se 1400MW lähes aina. Paitsi esmes eilen oli muualla vielä halvempaa ja Venäjältä tuli siinä 400MW.

 

[fraatti]

Vetyä ja metaania myös Kotkasta?

Kotkaan suunnitellaan 100 miljoonan euron investointia vihreän vedyn tuotantolaitokseen | Rakennuslehti

Kotkan Energia oy ja Nordic Ren-Gas oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-laitoksen toteutettavuussuunnittelusta.

www.rakennuslehti.fi

 

[tet]

^ Alkaa tuo Etelä-Kymenlaakson itselleen keksimä nimitys "Power Coast" näyttää päivä päivältä totuudenmukaisemmalle. Alueelle on tuon lisäksi tulossa ainakin yksi, kenties kaksi akkumateriaalitehdasta. Sunilan sellutehtaalla tuotetaan ligniiniä, jota Stora Enso markkinoi litiumakkujen anodimateriaaliksi grafiitin tilalle. Ja sitten on tietysti vielä fossiilipuolella Haminan LNG-terminaali, joka valmistuu syksyllä ja alkaa syöttää Gasridin kaasuverkkoon laivalla tuotavaa läntistä maakaasua. Vaikka UPM:n biojalostamo menikin Hollantiin, niin kyllä näille kulmille löytyy toimeliaisuutta alalta näemmä.

 

[fraatti]

Saksassa haetaan nopeaa vetyraidetta​

Kaasun jakelusta vastaava järjestelmävastaava OGE ja energiayhtiö RWE ovat julkistaneet suunnitelman Saksan kansallisen vetyinfran toteuttamiseksi. Osapuolet ovat antaneet sille nimeksi ‘H2ercules’ antiikin Rooman mytologisen voimahahmon mukaan.

Saksalaisen vetyteollisuuden ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä suunnitelma koostuu noin 1 GW:n elektrolyysikapasiteetin sekä varasto- ja tuontilaitteistojen rakentamisesta Pohjois-Saksaan. Sen ohella tarkoitus on rakentaa suunnilleen 1 500 kilometrin mittainen putkisto, jolla vetyä voidaan siirtää Länsi- ja Etelä-Saksan teollisuusalueille.

Saksassa haetaan nopeaa vetyraidetta

Kaasun jakelusta vastaava järjestelmävastaava OGE ja energiayhtiö RWE ovat julkistaneet suunnitelman Saksan kansallisen vetyinfran toteuttamiseksi. Osapuolet ovat antaneet sille nimeksi ‘H2ercules’ antiikin Rooman mytologisen voimahahmon mukaan.

www.energiauutiset.fi

 

[fraatti]

https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10159041803128542

 

[fraatti]

Wind power specialist Storgrundet Offshore and green hydrogen provider Lhyfe entered into a memorandum of understanding to jointly build a 600 MW hydrogen production plant in Sweden. “The plant is to be built from 2025 onwards in several project phases and will be one of the largest hydrogen production facilities in Europe,” Lhyfe stated, explaining that the production plant will be built in the vicinity of the offshore Storgrundet wind farm, in the industrial area of Söderhamm. The installed capacity of the wind farm is to be expanded to 1 GW in the future. On Tuesday, Lhyfe announced it raised €10 million from Japanese trading and investment conglomerate Mitsui.

The Hydrogen Stream: Fuel cell engines for stationary power uses

In other news, Airbus and Kawasaki Heavy Industries plan to work together to prepare a hydrogen-fueled ecosystem, while Storgrundet Offshore and Lhyfe want to build a 600 MW hydrogen production plant in Sweden. Furthermore, Canada-based First Hydrogen has identified four industrial sites in the...

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

Bosch vedyn kimpussa

https://twitter.com/x/status/1515017416681660419

Bosch unveils hydrogen-compatible stationary fuel cell system

Bosch's new solid oxide fuel cell prototype has an electrical efficiency of more than 60% and an overall efficiency above 85%. It also has a targeted power output of 10 kW and can produce up to 3 kW of thermal energy.

www.pv-magazine.com

 

[fraatti]

Euroopassa eutumatkaa kiinalaisiin nähden elektrolyysereissä. Kuinka nuo muuten toimivat yksinkertaistettuna?

Chinese electrolysers are less efficient and reliable than Western machines, and despite being up to four times cheaper to buy, would actually result in a higher levelised cost of hydrogen due to their lower efficiencies and shorter operating lifetimes, according to a Chinese-language report from Beijing-based trade association China Hydrogen Energy & Fuel Cells Industry Innovation Strategic Alliance (CHEFCIISA).

EXCLUSIVE | Beijing hydrogen body admits that Chinese electrolysers cannot compete with Western machines — yet | Recharge

Despite being far cheaper to buy, inferiority of Chinese electrolysers means their levelised cost of H2 would actually be higher, says China Hydrogen Energy & F

www.rechargenews.com

 

[tet]

Euroopassa eutumatkaa kiinalaisiin nähden elektrolyysereissä. Kuinka nuo muuten toimivat yksinkertaistettuna?

Laitat pariston napoihin kiinni piuhat, joiden toiset päät tökkäät vesilasiin. Siinä sulla elektrolyyseri. Toisen piuhan päästä alkaa pulputa vetyä, toisen happea.

Siinä homma lyhykäisyydessään. Lisää hyötysuhdetta haluava tekee sitten jotain lisää, en tiedä mitä.

 

[Mikkolan]

Laitat pariston napoihin kiinni piuhat, joiden toiset päät tökkäät vesilasiin. Siinä sulla elektrolyyseri. Toisen piuhan päästä alkaa pulputa vetyä, toisen happea.

Siinä homma lyhykäisyydessään. Lisää hyötysuhdetta haluava tekee sitten jotain lisää, en tiedä mitä.

Euroopassa eutumatkaa kiinalaisiin nähden elektrolyysereissä. Kuinka nuo muuten toimivat yksinkertaistettuna?

Chinese electrolysers are less efficient and reliable than Western machines, and despite being up to four times cheaper to buy, would actually result in a higher levelised cost of hydrogen due to their lower efficiencies and shorter operating lifetimes, according to a Chinese-language report from Beijing-based trade association China Hydrogen Energy & Fuel Cells Industry Innovation Strategic Alliance (CHEFCIISA).

EXCLUSIVE | Beijing hydrogen body admits that Chinese electrolysers cannot compete with Western machines — yet | Recharge

Despite being far cheaper to buy, inferiority of Chinese electrolysers means their levelised cost of H2 would actually be higher, says China Hydrogen Energy & F

www.rechargenews.com

Kotioloissa voi laittaa ruokasuolaa tai viemärirakeita vesilasiin. Ruokasuolalla saa ihanan kloorin hajun kaupanpäälle

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/159332/Kandidaatinty%C3%B6_Lahtinen_Lauri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[kotte]

Euroopassa eutumatkaa kiinalaisiin nähden elektrolyysereissä. Kuinka nuo muuten toimivat yksinkertaistettuna?

Noista kehittyneimmistä voisi mainita polttokennoteknologian (esim. PEMFC- tai SOFC-perustaiset teknologiat). Noita siis käytetään käänteisessä moodissa, eli polttokennoon johdetaankin vettä tai vesihöyryä ja sähköä ja kalvo (siis polymeri- tai oksidimateriaalikalvo) hajottavatkin veden hapeksi ja vedyksi. PEM-kalvo toimii luokkaa kymmenien tai korkeintaan luokkaa sadan asteen lämpötilassa ja SOX-levyt yli viiden sadan asteen lämpötilassa. Jälkimmäisen teknologian hyötysuhde on etenkin elektrolyysin kohdalla parempi. Suomessa ja Itämeren alueella on ollut enemmän aktiviteettia ja kaupallista toimintaa SOFC-teknologiaan painottuen.

Tuo on siitä mielenkiintoinen ratkaisu, että laite toimii myös sähkövaraston ydinkomponenttina, eli kun sähköä on runsaasti halvalla tarjolla, tehdään vetyä varastoon ja kulutukseen ja kun sähköstä on niukkuutta, laitetta käytetäänkin puuttuvan sähkön tuotantoon varastosta otettavalla vedyllä (happi voidaan päästää ilmaa ja ottaa taas takaisin, mutta periaatteessa sekin voitaisiin varastoida ainakin osittain). Jos sähköpuoli suunnitellaan tuota sovellusta varten, periaatteessa sama laitteisto soveltuu sekä elektrolyysiä että sähkön tuottamista varten molempia käyttötarkoituksia varten. Hyötysuhde valitettavasti ei ole vallan mainio tuollaisessa tavassa varastoida sähköenergiaa.

Perinteinen teollinen vetyelektrolyysi on perustunut alkaaliseen elektrolyysiin (kalium- tai natriumhydroksidin vesiliuoksen elektrolyysi elektrodiparilla ja niiden välissä olevalla osin huokoisella ja osin tiiviillä erottimella muodostuvan hapen ja vedyn pitämiseksi erillään). Tuossa suurin haaste on järjestää veden täydennys tasaisesti elektrolyytille eikä menetelmä perusmuodossaan sovellu sähkövarastossa käytettäväksi polttokennoksi (elektrolyytti sinällään soveltuisi, jos elektrolyysissä syntyvä happikin varastoidaan sähköntuotantovaiheessa käytettäväksi -- ulkoilma on liian "saastunutta" tarkoitukseen -- ja elektrodirakenne muutetaan tarkoitusta tukevaksi).

 

[fraatti]

US startup claims hydrogen output for $0.85/kg or less via new water vapor electrolyzer​

Advanced Ionics has developed an electrolyzer that runs at temperatures below 650 C. It is reportedly able to produce hydrogen for $0.85/kg or less.
https://www.pv-magazine.com/2022/05...-kg-or-less-via-new-water-vapor-electrolyzer/

 

[Mikkolan]

US startup claims hydrogen output for $0.85/kg or less via new water vapor electrolyzer​

Advanced Ionics has developed an electrolyzer that runs at temperatures below 650 C. It is reportedly able to produce hydrogen for $0.85/kg or less.
https://www.pv-magazine.com/2022/05...-kg-or-less-via-new-water-vapor-electrolyzer/

No nyt on halpaa.
Tosin jutun lopussa sanotaan että höyry ja sähkö saadaan ilmaiseksi muista prosesseista. Todellinen hinta varmaan pompsahtaa 2 tai 3 kertaiseksi.
Olihan siinä joku hyötysuhdetta parantava innovaatiokin mutta rahoitustahan tuossa enimmäkseen haetaan.

 

[fraatti]

Noista kehittyneimmistä voisi mainita polttokennoteknologian (esim. PEMFC- tai SOFC-perustaiset teknologiat). Noita siis käytetään käänteisessä moodissa, eli polttokennoon johdetaankin vettä tai vesihöyryä ja sähköä ja kalvo (siis polymeri- tai oksidimateriaalikalvo) hajottavatkin veden hapeksi ja vedyksi. PEM-kalvo toimii luokkaa kymmenien tai korkeintaan luokkaa sadan asteen lämpötilassa ja SOX-levyt yli viiden sadan asteen lämpötilassa. Jälkimmäisen teknologian hyötysuhde on etenkin elektrolyysin kohdalla parempi. Suomessa ja Itämeren alueella on ollut enemmän aktiviteettia ja kaupallista toimintaa SOFC-teknologiaan painottuen.

Suurimmilla valmistajilla taitaa olla moisia käytössä

https://twitter.com/x/status/1521488027608047616

 

[Mikkolan]

Sakujen Siemens Energyn PEM H2 tuotanto 22 000 Nm3/h , 100 Mw sähköä
Brittien ITM myös PEM ja H2 tuotanto 18 000 Nm3/h, myös 100 Mw

Muilla melkeinpä kertaluokkaa pienempiä.

 

[fraatti]

Mielenkiinnolla odotan tähän vastauksia. Mielestäni joskus silmiin osui joku laskelma moisesta ja siinä käyttöä piti olla juurikin 24h....

https://twitter.com/x/status/1521800641596829696

 

[fraatti]

Poriin suunnitteilla elektrolyysiteholtaan 20MW uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottava Power-to-Gas-laitos.

https://twitter.com/x/status/1521815302593515521

 

[kotte]

Mielenkiinnolla odotan tähän vastauksia. Mielestäni joskus silmiin osui joku laskelma moisesta ja siinä käyttöä piti olla juurikin 24h....

Luin joskus artikkelia, jossa jostain Espanjan-Portugalin seuduilta olevat kirjoittajat esittävät vedyn tuottokäyrän, jossa tietyntyyppinen alkaalielektrolyysilaitos näytti seuraavan varsin tarkoin aurinkopaneeleiden tuottoa alle 10% tehosta 100% tehoon pilvisyyden vaihdellessa hyötysuhteen pysyessä melko tasaisena. Ei alkaalielektrolyysikennostonkaan kohdalla käsittääkseni mikään periaatteessa estä rakentamasta kokonaislaitteistoa niin, että se kykenee voimakkaasti vaihtelevaan tuotantoon, mutta välttämättä kaikki myytävät tuotteet eivät moiseen taivu.

Joka tapauksessa elektrolyysilaitteisto on kallis investointi tehoyksikköä kohden, joten talous paranisi huomattavasti, jos käyttökerroin saadaan mahdollisimman korkeaksi. Suomessa olisi paljon taloudellisempiakin kulutusjoustokohteita vaihtelevalle tuulivoiman tuotannolle ja todella suuren ylituotannon tapauksessa näitä ovat kaukolämmön lähteenä käytettävät sähkökattilat yhdistettynä lämmön puskurivarastoihin.

 

[Mikkolan]

Mielenkiinnolla odotan tähän vastauksia. Mielestäni joskus silmiin osui joku laskelma moisesta ja siinä käyttöä piti olla juurikin 24h....

https://twitter.com/x/status/1521800641596829696

Tuotahan mietin aiemmin kun Elektrolyysereiden koko on 100 MW ja tuulivoimala 200 MW että miten yritys tuon tuotannon jakaa? Saksalainen Prime Capital suunnittelee Kristiinankaupunkiin vedyn ja synteettisen metaanin tuotantoa. Elektrolyysereiden koko 100 MW,

Sama firma suunnittelee Lapväärttiin 200 MW tuulipuistoa. Mikähän lie toimintasuunnitelma; myyvätkö sähkön sähkönä niin kauan siitä jotain maksetaan ja sitten ilmaisella tehdään vetyä?
Jos vetylaitos perustuu pelkkään ylimäärä tuulivoimaan niin aikapaljon saavat seistä tumput suorina kun ei tuule. Onko laitos silloin kovinkaan kustannustehokas jos se seisoo suuren osan ajasta?
Kun vetylaitoksen teho on n. puolet tuulipuiston tehosta niin joutuvat todennäköisesti ylijäämän myymään ilmaiseksi?

 

[Mikkolan]

Luin joskus artikkelia, jossa jostain Espanjan-Portugalin seuduilta olevat kirjoittajat esittävät vedyn tuottokäyrän, jossa tietyntyyppinen alkaalielektrolyysilaitos näytti seuraavan varsin tarkoin aurinkopaneeleiden tuottoa alle 10% tehosta 100% tehoon pilvisyyden vaihdellessa hyötysuhteen pysyessä melko tasaisena. Ei alkaalielektrolyysikennostonkaan kohdalla käsittääkseni mikään periaatteessa estä rakentamasta kokonaislaitteistoa niin, että se kykenee voimakkaasti vaihtelevaan tuotantoon, mutta välttämättä kaikki myytävät tuotteet eivät moiseen taivu.

Joka tapauksessa elektrolyysilaitteisto on kallis investointi tehoyksikköä kohden, joten talous paranisi huomattavasti, jos käyttökerroin saadaan mahdollisimman korkeaksi. Suomessa olisi paljon taloudellisempiakin kulutusjoustokohteita vaihtelevalle tuulivoiman tuotannolle ja todella suuren ylituotannon tapauksessa näitä ovat kaukolämmön lähteenä käytettävät sähkökattilat yhdistettynä lämmön puskurivarastoihin.

Vetylaitokset taitavat skaalautua aika hyvin käytettävissä olevaan tehoon, 10 % - 100 %, mutta onko laitos kovin kannattava jos käyttöaste on 10 % ?

Eikös noissa tuulivoimaloissa usein ole niin että joku firma X sitoutuu ostamaan kaiken tuotannon sovittuun hintaan? Mutta silloin tavallaan firman X muutoin verkosta ottama teho jää käyttämättä ja kun ei tuule niin firma X joutuu ostamaan sen verkosta?

 

[fraatti]

Vetylaitokset taitavat skaalautua aika hyvin käytettävissä olevaan tehoon, 10 % - 100 %, mutta onko laitos kovin kannattava jos käyttöaste on 10 % ?

Oli sinne jotain vastauksiakin tullut.

https://twitter.com/x/status/1521832210650783744