Anna sen lämmityksen pysähtyä noiksi tunneiksi.. tuskin se tönö heti pakastuu.
Kirein pakkanen takana, mitä tästä opittiin?
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Täällä on -24 mittarissa. Piti laittaa Oiloni pöhisemään.
Adamooppeli
Vakionaama
Minun 1 ~ AIT (0/35 C - > 1.77 kW - 8.65 kW) toimii aika lailla samalla tavalla tuon pikku Niben (1.5 - 6) ( 8 ) kW kanssa. Cop on yli 4 vielä 100 Hz kohdalla. Mutta kun mennään yli 105 Hz lähtee selkeästi tippumaan.
Minulla yläpohjassa 200mm villaa, joka vastaa -70, -80 luvun talon yläpohjan eristystä. Muut rakenteet (2012) mukaan. Mlp Komp max. lämpöteho 8.4 kW kovalla pakkasella riittää ~ - 22 C ulkolämpötilaan saakka.
Suunniteltu paksuus 500 mm. Laitetaan myöhemmi + 300 mm lisää, TMA on pitkä).
Nyt talvella kovilla pakkasilla ulkolämpötila pakkasta vuorokausi Ka ~ - 18.5 C. MLP kompressorin max lämpöteho ~ 8.4 kW, taajuus 118 Hz kaasupohjassa, kun keruu alin koneelle tuleva, luettu hetkellinen arvo miinus - 1.6 C, meno 37.4 C. Tällöin Cop min 3.7.
Tammikuun eri vuosina samalla talon eristys tilanteella:
1 / 2019 suorasähkö cop 1 ulostuloenergia lämm. 3411 kWh, lkv ei mitattu.
1 / 2020 mlp cop 4.43 ulostuloenergia lämm. 2647 kWh, lkv 251 kWh
1 / 2021 mlp cop 4.14 ulostuloenergia lämm. 3227 kWh, lkv 198 kWh, (lkv asetus start 48 C -> stop 53 C+ leg. 4*kk) keruu tulo Ka. miinus - 0.5 C.
Perustuu pollucom koticoppi mittauksiin.
Minulla yläpohjassa 200mm villaa, joka vastaa -70, -80 luvun talon yläpohjan eristystä. Muut rakenteet (2012) mukaan. Mlp Komp max. lämpöteho 8.4 kW kovalla pakkasella riittää ~ - 22 C ulkolämpötilaan saakka.
Suunniteltu paksuus 500 mm. Laitetaan myöhemmi + 300 mm lisää, TMA on pitkä).
Nyt talvella kovilla pakkasilla ulkolämpötila pakkasta vuorokausi Ka ~ - 18.5 C. MLP kompressorin max lämpöteho ~ 8.4 kW, taajuus 118 Hz kaasupohjassa, kun keruu alin koneelle tuleva, luettu hetkellinen arvo miinus - 1.6 C, meno 37.4 C. Tällöin Cop min 3.7.
Tammikuun eri vuosina samalla talon eristys tilanteella:
1 / 2019 suorasähkö cop 1 ulostuloenergia lämm. 3411 kWh, lkv ei mitattu.
1 / 2020 mlp cop 4.43 ulostuloenergia lämm. 2647 kWh, lkv 251 kWh
1 / 2021 mlp cop 4.14 ulostuloenergia lämm. 3227 kWh, lkv 198 kWh, (lkv asetus start 48 C -> stop 53 C+ leg. 4*kk) keruu tulo Ka. miinus - 0.5 C.
Perustuu pollucom koticoppi mittauksiin.
Viimeksi muokattu:
Kerrostamismaisteri...onkos tuo varaajankin kerrostaminen Opelilta opittua...
Tuo AIT kompura tosiaan lienee ihan sama kuin pikku Nibe 6 ( 8 ) sekä pikku Bosch, ovat kukin speksanneet koneen hiukan eri alueelle. Nibe kuulostaa heikkenevän >75% tehon yli.
Nibe speksaa lähtölämmöt <60ºC nopeuksille jotka <75% ... kuínkas AIT speksaa max lämpötilan noilla isoilla nopeuksilla?
Onko AIT:ssa sähö-paisari, Boschissa on ja Nibe ei tietoo?
Jos nyt jatkaa Niben mitoitusohjelmalla kokeilua, niin näyttää tuo F1255-6 toimivan selvästi paremmin täys- tai ylitehoisena. Jos Etelä-Suomessa laittaa tarpeeksi 16 000 kWh, josta 4800 kWh käyttövettä saa seuraavaa:
F1255-6: 3866 kWh, COP 4,1
F1255-12: 3963 kWh, COP 4,0
F1255-16: 3817 kWh, COP 4,2
F1226-6: 4160 kWh + 3 kWh vastuksilla, COP 3,8
F1245-6: 3786 kWh, COP 4,2
F1245-8: 3685 kWh, COP 4,3
Tuossakin siis F1245-sarja oli parempi Niben omasta mielestä. Sinänsä tietysti jännä juttu, että F1255-6:lle luvataan SCOPiksi kylmässä ilmastossa 5,5/4,1 ja F1245-8:lle 5,0/3,9. Nuo on tietysti pelkälle lämmitykselle ja mitoitustehossa on selkeä ero (F1255-6 6 kW, F1245-8 10/9 kW).
F1255-6: 3866 kWh, COP 4,1
F1255-12: 3963 kWh, COP 4,0
F1255-16: 3817 kWh, COP 4,2
F1226-6: 4160 kWh + 3 kWh vastuksilla, COP 3,8
F1245-6: 3786 kWh, COP 4,2
F1245-8: 3685 kWh, COP 4,3
Tuossakin siis F1245-sarja oli parempi Niben omasta mielestä. Sinänsä tietysti jännä juttu, että F1255-6:lle luvataan SCOPiksi kylmässä ilmastossa 5,5/4,1 ja F1245-8:lle 5,0/3,9. Nuo on tietysti pelkälle lämmitykselle ja mitoitustehossa on selkeä ero (F1255-6 6 kW, F1245-8 10/9 kW).
Adamooppeli
Vakionaama
AITssa on termostaattitoiminen paisuntaventtiili.
Ennakkomaistiaisina voin kertoa että ei sammunut -23C:ssa. Tuottoteho 5-6 kW n. kakkosen copilla ja n 50Hz kun talo ei enempää kaivannut. Pyysin sitten kunnolla -21 pakkasessa Maksimi Hz 81 niin tuotto oli 8,3 kW mihin on lisättävä n. 10%
jonka multical näyttää liian vähän. COP pyöri edelleen kakkosen nurkilla.
Eli voidaan katsoa panan lunastaneen lupauksiaan.
Miten olet tällaiseen lopputulokseen tullut? Onko jollain luotettavammalla tavalla tarkistusmitattu?
Panassa on varavastuksina 3x1kW, tarkistin niiden ottaman tehon kolmella eri mittarilla, ottavat aika tarkasti sen 3kW.
Testiajossa nämä vastukset yksinään lämmittivät vettä ja multical näytti n. 2,7kW. Tästä päätelmäni.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
A) Ihan varmistuksena että eihän tuossa testiajossa ollut kovin suuria lämpötilaeroja. Jotain latauskierrosta voi hävitä, mutta 300 W häviäminen ei kovin todennäköiseltä vaikuta ellei kovin kuuma ja pitkä ole ollut. Kokeen voi varmaan tehdä myös varalta uudelleen kesällä, jolloin ei juurikaan ole lämpötilaeroja - ellei sitten jo näin ollutkin.
B) Polluissa vaikuttaisi lämpöantureiden kalibrointi olevan niin että ne ilmeisesti "hukkaavat" ihan pienen tehon. Teho menee napakasti nollaan ja pysyy siellä heti kun lämmöntuotto loppuu. Tätä voisi kokeilla kuristamalla latauskiertoa, jolloin lämpötilaero kasvaa. Se saattaa muuttaa "mittaustarkkuutta".
Sinällään en kauheasti yllättyisi, vaikka noissa tarkkus olisi säädetty asiakasystävälliseksi. Voi energiayhtiössä olla aika lepposin mielin, jos joku mittarin tarkuutta epäilee ja hinnan voi asettaa niin että kannattaa.
B) Polluissa vaikuttaisi lämpöantureiden kalibrointi olevan niin että ne ilmeisesti "hukkaavat" ihan pienen tehon. Teho menee napakasti nollaan ja pysyy siellä heti kun lämmöntuotto loppuu. Tätä voisi kokeilla kuristamalla latauskiertoa, jolloin lämpötilaero kasvaa. Se saattaa muuttaa "mittaustarkkuutta".
Sinällään en kauheasti yllättyisi, vaikka noissa tarkkus olisi säädetty asiakasystävälliseksi. Voi energiayhtiössä olla aika lepposin mielin, jos joku mittarin tarkuutta epäilee ja hinnan voi asettaa niin että kannattaa.
En osaa häviöitä arvioida , testin aikana ehkä +5lämpöä, alkupään eriste 3m 75mm uponaalin sisällä, siitä eteepäin1,5 m paksu alupintainen villa, nämä ulkona ,sisällä sama villa. Testissä vesi menee täysillä n. 2,4 m3 eli lämpötila ei ole kovin korkea.
Täytyy tehdä testi uusiksi kesäkeleillä niin tuleepa häviötkin selvitettyä.
Hienoa että nyt tästäkin on kokemuksia foorumilla.
Oli jossain vaiheessa itselläni Panasonic T-CAP mietinnässä ja silloin oli vielä epäselvää lunastaako se lupauksia.
Jännä juttu että nämä pesee tehoissa Ruotsalaiset pakkaspumput, taitaisi tarvita F2120-16 että pääsee samoihin tehoihin kuin sinun 9kW Pana?
Adamooppeli
Vakionaama
Olenko käsittäny ollenkaan miten nämä T-CAP koneet toimii.
Nämä T-CAP vilpit eroaa selkeästi siitä millä periaatteella lämpö halutaan tehdä verraten, svedujen thermia, nibe, ctc pumppujen toimiminta periaatteeseen.
Svedujen pumput, kompressori tekee vain sen verran tehoa mihin ulkoläpötila antaa mahdollisuuden pitäen cop mahdollisimman korkeana. Ulkolämpötilan laskessa sallitaan kompressorin lähtötehon laskea, cop laskee kyllä oli lupaa tai ei. Puuttuva lämpöteho tehdään sähkövastuksessa, eikä turhaan rasiteta kompressorin käämejä.
T-CAP koneissa pakkasella puuttuva lämpöteho tehdään, niin että kompressoria rassataan niin paljon enemmän (kompressorin ottoteho verkosta nousee merkittävästi, verraten esim nibe F2021) , että puuttuva lämpötehoa ajetaan kompressorien käämin läpi COP 1.
T-CAP kone ei ole yhtään sen etevämpi, puutuva sähköteho cop 1 ajetaan vain rassaten kompressorin käämejä termisesti. Kompressorin elinkaari ei tästä ainakaan pitene.
Oma ajatus tukee thermia, nibe ja ctc toimintaperiaatetta. Minun valintani vilpeistä, ei suosi T-CAP koneita.
Nämä T-CAP vilpit eroaa selkeästi siitä millä periaatteella lämpö halutaan tehdä verraten, svedujen thermia, nibe, ctc pumppujen toimiminta periaatteeseen.
Svedujen pumput, kompressori tekee vain sen verran tehoa mihin ulkoläpötila antaa mahdollisuuden pitäen cop mahdollisimman korkeana. Ulkolämpötilan laskessa sallitaan kompressorin lähtötehon laskea, cop laskee kyllä oli lupaa tai ei. Puuttuva lämpöteho tehdään sähkövastuksessa, eikä turhaan rasiteta kompressorin käämejä.
T-CAP koneissa pakkasella puuttuva lämpöteho tehdään, niin että kompressoria rassataan niin paljon enemmän (kompressorin ottoteho verkosta nousee merkittävästi, verraten esim nibe F2021) , että puuttuva lämpötehoa ajetaan kompressorien käämin läpi COP 1.
T-CAP kone ei ole yhtään sen etevämpi, puutuva sähköteho cop 1 ajetaan vain rassaten kompressorin käämejä termisesti. Kompressorin elinkaari ei tästä ainakaan pitene.
Oma ajatus tukee thermia, nibe ja ctc toimintaperiaatetta. Minun valintani vilpeistä, ei suosi T-CAP koneita.
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Täällä nyt - 24 C. Lähtöteho kompressorilla 8.4 kW. Tuvassa 23 C.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Yleensähän energiamittareissa on jokin vähimmäis dT minkä pitää toteutua jotta mittarin luokitus olisi voimassa. Tyypillisesti 3K tai enemmän eroa tulon ja menon välillä. Noissahan on vallan käytössä PT antureita mutta jos tuo ero jää pienemmäksi niin putovavat mittaustarkkuuden suhteen kyllä alueelta.
@Sakarikk :lla taisi olla aikamoinen virtaus pumpulta jolloin tuollainen 3kW:n teho ei vielä kummoista dT:tä tee.
Tämä voisi olla yksi selitys tuohon hukkuneeseen tehoon, mitä olen noita omia mittareita seurannut niin tyypillisesti näyttävät juuri liian pieniä lukemia kun dT kutistuu speksin alle.
Lyöt ooppelin sisälämppärin menoletkun väliin kiertovesipumpullisen letkulämppärin mallia: https://www.tt-thermo.fi/tt-thermo-1000xc.html
Ja sisälle joku +1,5 kW sisälämppäri. Tunnissa on auto sisältä lämmin ja moottori myös kauttaaltaan lämmin.
K
korsteeni
Vieras
onhan näitä
eilen keskustelin puhelimessa naapurin kanssa, kerroin että nyt tuli enkat, yli 4kW teholla paneleista
ilppi ottaa siitä 1500W, vastuksien kautta veteen , 1800W ja loppu kulutukseen
naapuri pisti hyvin kampoihin aurinkopaneleista 2600W akkuihin ja kaksi paneliryhmää kukin 2kW suoraan veteen ja
ilppi pukkaa 1700W ottoteholla
sitten se ilo loppui ja totuus esiin, laitoin lämpökeskuksen uuniin tulet
yli 100kw hetkellinen tuotto,,,,,,tarvittaessa jatkuva
paritkympit oli pakkasella koko päivän
eilen keskustelin puhelimessa naapurin kanssa, kerroin että nyt tuli enkat, yli 4kW teholla paneleista
ilppi ottaa siitä 1500W, vastuksien kautta veteen , 1800W ja loppu kulutukseen
naapuri pisti hyvin kampoihin aurinkopaneleista 2600W akkuihin ja kaksi paneliryhmää kukin 2kW suoraan veteen ja
ilppi pukkaa 1700W ottoteholla
sitten se ilo loppui ja totuus esiin, laitoin lämpökeskuksen uuniin tulet
yli 100kw hetkellinen tuotto,,,,,,tarvittaessa jatkuva
paritkympit oli pakkasella koko päivän
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aika hyvin kuitenkin. Itse ehkä viritin nuo anturit alunperin liian tunnollisesti - niin että ne ehkä olisivat voineet jopa mitata oikein. Syvemmälle kuoreen tuotti lähemmäksi ulkoilman lämpötilaa olevia tuloksia.
Mutta hiukan ongelmia. Setän siis sain käymään helmikuun alussa -21,5 °C ulkolämpötilassa mutta tuo edellytti vähän herkistelyä kattilan lämmön kanssa. Jos lämmitys on normaalisti päällä jatkuvasti (siis vaikka ilman kellaria) tuo -21,5 ei onnistu, kun se sulatuksen jälkeinen käyntiinlähtö on lopulta niin hidasta että lämmöt tippuu ja sitten se liettyy siihen. Tätä nyt voisi vielä yrittää oleellisesti korkeammalla lämpötilalla (40 +) , jolloin lämpöä riitäisi pidempään. Jollakin voi olla iso varaaja ja siitä saattaisi myös olla apua. Nyt on iltaisin pakkanen kiritytynyt niin nopeasti (yli asteen tunnissa auringon laskun aikaan) ettei siinä ole käytännössä jäänyt kuin tuo yksi sulatus aikaa kokeilla.
Osaisipa tuo harventaa noita pakkaskelien sulatuksia oikein reippaasti. Sulatukset Setä kyllä muistaa tehdä ja myös osaa tehdä pakkasellakin mutta siihen samaan se sitten kupsahtaakin. Sulatukset vievät pakkasen kiristyessä kiihtyvään tahtiin kallisarvoista lämmitysaikaa. Harvemmilla sulatuksilla ehtisi hoitaa virkansa ihan nätisti -20 saakka ja sinne se nyt vaikuttaa aika nätisti toimivan, kun pitää tuottopyynnin pakkasella hiukan korkeammalla.
Eilen ip sulatukset eivät tuottaneet vettä kuin muutaman tipan. Määrää ei voinut edes mitata. Piti ihan käydä katsomassa ulkona, että onko siellä jotain jäätä tai muuta ettei vesi valuisi. Tämä on vähän niin kuin pitäisi käydä kusella kerran tunnissa. Sillä pärjää kyllä kosteimmissakin olosuhteissa mutta jatkuvana käytäntönä melkoinen rasite.
Mutta hiukan ongelmia. Setän siis sain käymään helmikuun alussa -21,5 °C ulkolämpötilassa mutta tuo edellytti vähän herkistelyä kattilan lämmön kanssa. Jos lämmitys on normaalisti päällä jatkuvasti (siis vaikka ilman kellaria) tuo -21,5 ei onnistu, kun se sulatuksen jälkeinen käyntiinlähtö on lopulta niin hidasta että lämmöt tippuu ja sitten se liettyy siihen. Tätä nyt voisi vielä yrittää oleellisesti korkeammalla lämpötilalla (40 +) , jolloin lämpöä riitäisi pidempään. Jollakin voi olla iso varaaja ja siitä saattaisi myös olla apua. Nyt on iltaisin pakkanen kiritytynyt niin nopeasti (yli asteen tunnissa auringon laskun aikaan) ettei siinä ole käytännössä jäänyt kuin tuo yksi sulatus aikaa kokeilla.
Osaisipa tuo harventaa noita pakkaskelien sulatuksia oikein reippaasti. Sulatukset Setä kyllä muistaa tehdä ja myös osaa tehdä pakkasellakin mutta siihen samaan se sitten kupsahtaakin. Sulatukset vievät pakkasen kiristyessä kiihtyvään tahtiin kallisarvoista lämmitysaikaa. Harvemmilla sulatuksilla ehtisi hoitaa virkansa ihan nätisti -20 saakka ja sinne se nyt vaikuttaa aika nätisti toimivan, kun pitää tuottopyynnin pakkasella hiukan korkeammalla.
Eilen ip sulatukset eivät tuottaneet vettä kuin muutaman tipan. Määrää ei voinut edes mitata. Piti ihan käydä katsomassa ulkona, että onko siellä jotain jäätä tai muuta ettei vesi valuisi. Tämä on vähän niin kuin pitäisi käydä kusella kerran tunnissa. Sillä pärjää kyllä kosteimmissakin olosuhteissa mutta jatkuvana käytäntönä melkoinen rasite.
Kyllä tuossa nyt kun oli n -26 näytti häviöitä tulevan enemmän, vastukset ottivat aika tarkkaan 3kW mutta multical vain 2.3
-2.4kW, vesivirta 2,4m3. Pumppu käy täysillä tuossa testitilanteessa.
Taas tuli vähän lisää oppia (no se mitään oppia ole, dementiaa se on), kun illalla olin unohtanut laittaa 2Kw vastusta lisäksi ES:lle (automatiikka matkalla itäisistä maista).
Niinhän siinä oli käynyt, että jokaisella sulatuksella (reilun 2 tunnin välein) kattilan lämpö tippuu n. ½ astetta (ei jaksa pumppu -24 - -25 mitenkään tehä tarpeeksi).
Aamulla olikin sisälämpö pudonnut 20 (tottunut n.22) ja se tuntui kylmälle. => tunniksi 4Kw vastuksia kehiin.
Elikkäs yhteenvetona:
- Pumpulla pärjää -17 asti yksin helposti, sen jälkeen 2-4Kw mukaan
-Sulattelee 2- 2,5 tunnin välein, passaapi mulle
-Lämmitetty alus-/keruupelti on "täynnä reikiä" => vaatii oman keruualtaan lämmityksineen.
-Kohtuu hiljainen
-Copit olleet luokkaa 1.5 - 3 (käyttö aloitettu lokakuun puolessa välissä, ei 5 astetta lämpimämpää käyttöaikana)
- Pumpun kiertoa ei saane säätää?
Tuohon liittyen, kuinka tarkka on pumpun annettu veden kiertomäärä yleensä?
Niinhän siinä oli käynyt, että jokaisella sulatuksella (reilun 2 tunnin välein) kattilan lämpö tippuu n. ½ astetta (ei jaksa pumppu -24 - -25 mitenkään tehä tarpeeksi).
Aamulla olikin sisälämpö pudonnut 20 (tottunut n.22) ja se tuntui kylmälle. => tunniksi 4Kw vastuksia kehiin.
Elikkäs yhteenvetona:
- Pumpulla pärjää -17 asti yksin helposti, sen jälkeen 2-4Kw mukaan
-Sulattelee 2- 2,5 tunnin välein, passaapi mulle
-Lämmitetty alus-/keruupelti on "täynnä reikiä" => vaatii oman keruualtaan lämmityksineen.
-Kohtuu hiljainen
-Copit olleet luokkaa 1.5 - 3 (käyttö aloitettu lokakuun puolessa välissä, ei 5 astetta lämpimämpää käyttöaikana)
- Pumpun kiertoa ei saane säätää?
Tuohon liittyen, kuinka tarkka on pumpun annettu veden kiertomäärä yleensä?
Pana alkoi käyttäytyä vähän epämääräisesti tuossa -24 jälkeen, sulatteli tiheään ja coppi oli surkea joten lopetin lämmityksen.
Nyt ihmettelen kun ei vastukset menneet päälle automaattisesti missään vaiheessa. Onko minulla jokin asetus väärin.
Olen tavannut manuaaleja ja kokeillut asetuksia mutta ei aukene.
Miten muilla näkyy pumpun pysähtyminen kylmyyden takia?
Nyt ihmettelen kun ei vastukset menneet päälle automaattisesti missään vaiheessa. Onko minulla jokin asetus väärin.
Olen tavannut manuaaleja ja kokeillut asetuksia mutta ei aukene.
Miten muilla näkyy pumpun pysähtyminen kylmyyden takia?
Ei ole niin pitää johtoa että vois ajella noin ympäri kyliä
Sitten vaan uus parempi sisälämppärin kenno niin luulis alkavan lämpöä piisaavan ajossakin
Adamooppeli
Vakionaama
Täällä vilppi naapureita joka puolella. Savu nousee vilppitalojen piipuista. Puuta näkyivät kantavan tiuhaan sisällä.
No tähän on sanottava että niin nousee tuossa lähistöllä olevan uuden asuinalueen jokaisesta talosta ja väittäisi että sieltä löytyy muutakin kuin VILP. Sen verran isoa tupaa on.
Adamooppeli
Vakionaama
Täällä taas tässä ympärillä, tämä on ainoa MLP talo.No tähän on sanottava että niin nousee tuossa lähistöllä olevan uuden asuinalueen jokaisesta talosta ja väittäisi että sieltä löytyy muutakin kuin VILP. Sen verran isoa tupaa on.
Vasta kuitenkin kolmas kerta tänä talvena kun VILP pysähtyi pakkasrajaan ja vastukset meni päälle. On kuitenkin ollut kylmin talvi pitkään aikaan, tuskin on edes jokatalvista tämä. Muutoma euro enemmän menee sähköön, siinä kaikki. Sisälämmöissä se ei näy, ei tartte puuta kantaa sisään.
On muuten kuiva pakkaskeli. Eilen VILP teki sulatuksen noin 16.35 ja 22.30 aikoihin katsoin nukkumaan mennessä kennoa, kun ei ollut sulatellut, niin oli kyllä ihmeen puhdas kenno ja hyvin jaksoi jauhaa vielä lämpöä.
Joskus 0.00 aikoihin oli taas alkanut painumaan tuotto hiljalleen alaspäin ja noin 01.50 (~-20'c) oli öljypoltin lähtenyt avittamaan.
Öljy avitellut ilmeisesti jonnekin aamu 09.20 asti (~-20'c).
Aamulla 6.15 oli edelleen kenno kohtuu puhdas, vaikkei sulatuksia ollut tuossa melkein 14h aikana (toki tuo öljy sekoittanut yöllä koneen "aivoja").
:edit: tarkennettu aikoja
Joskus 0.00 aikoihin oli taas alkanut painumaan tuotto hiljalleen alaspäin ja noin 01.50 (~-20'c) oli öljypoltin lähtenyt avittamaan.
Öljy avitellut ilmeisesti jonnekin aamu 09.20 asti (~-20'c).
Aamulla 6.15 oli edelleen kenno kohtuu puhdas, vaikkei sulatuksia ollut tuossa melkein 14h aikana (toki tuo öljy sekoittanut yöllä koneen "aivoja").
:edit: tarkennettu aikoja
Viimeksi muokattu:
Mulla kävi vastaavalla tavalla ei-T-Cap Panan kanssa edellisellä pakkasjaksolla kun oli 45 asteen pyynti ja -22C. Nyt oli vähä kylmempi vielä viime yönä ja 40 asteen pyynti, ei tullut mitään ongelmia. Mulla on 3kW vastus estettynä, kaippa sen vois laittaa päälle ja seurata toimiiko sen ohjaus järkevästi.