Kivilinko, miten kivet päätyvä edessä ajavan renkaasta tuulilasiin
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Ja miten niitä kiviä saa väisteltyä parhaiten...
Josta tuo kuva ja taulukko kertookin jo paljon.
Ajoin Kivilingon herkkyysanalyysin 6 000 kivellä per tilanne. Lähtötilanne on F11 F11:n perässä, 100 km/h, väli 1 s ja läppä 14 cm, jolloin lasiin osuu noin 2,3 kiveä tuhannesta.
Välimatka ja nopeus ratkaisevat selvästi eniten. Kivi on ilmassa noin sekunnin. Kahden sekunnin välillä se ehtii lähes aina pudota tielle ennen kuin olet kohdalla. Nopeudessa 60 km/h kivi ei juuri nouse lasin korkeudelle.
Roiskeläppä auttaa vain, jos se ulottuu matalalle. F11:n 14 cm:n läppä ei muuta tulosta lainkaan, koska puskuri rajaa jo samat kivet. Noin 8 cm:n läppä katkaisee juuri ne kivet, jotka nousevat lasin korkeudelle.
Takana ajavan auto vaikuttaa lasin korkeuden ja jyrkkyyden kautta. Korkea ja pysty lasi on isompi maali.
| Tekijä | Vaihteluväli | Osumia / 1000 kiveä |
|---|---|---|
| Välimatka | 0,5 s → 2 s | 9,6 → 0,03 |
| Nopeus (molemmat) | 60 → 120 km/h | 0,03 → 3,0 |
| Matala roiskeläppä | ei läppää → 8 cm | 2,3 → 0,1 |
| Edellä ajavan puskurin korkeus | 22 → 40 cm | 0,7 → 2,6 |
| Takana ajava auto | farmari → pakettiauto → kuorma-auto | 2,3 → 3,5 → 5,6 |
| Renkaan sutiminen | 0 → 20 % | 2,3 → 3,6 |
| Tuuli | myötä → vasta 8 m/s | 1,5 → 2,7 |
Välimatka ja nopeus ratkaisevat selvästi eniten. Kivi on ilmassa noin sekunnin. Kahden sekunnin välillä se ehtii lähes aina pudota tielle ennen kuin olet kohdalla. Nopeudessa 60 km/h kivi ei juuri nouse lasin korkeudelle.
Roiskeläppä auttaa vain, jos se ulottuu matalalle. F11:n 14 cm:n läppä ei muuta tulosta lainkaan, koska puskuri rajaa jo samat kivet. Noin 8 cm:n läppä katkaisee juuri ne kivet, jotka nousevat lasin korkeudelle.
Takana ajavan auto vaikuttaa lasin korkeuden ja jyrkkyyden kautta. Korkea ja pysty lasi on isompi maali.
Josta tuo kuva ja taulukko kertookin jo paljon.
| Nopeus | Osumat −90 % | Osumat lähes nollassa |
|---|---|---|
| 50 km/h | 0,75 s ≈ 10 m | 1,25 s ≈ 17 m |
| 60 km/h | 0,75 s ≈ 13 m | 1 s ≈ 17 m |
| 80 km/h | 1 s ≈ 22 m | 1,5 s ≈ 33 m |
| 100 km/h | 1,25 s ≈ 35 m | 1,75 s ≈ 49 m |
| 120 km/h | 1,5 s ≈ 50 m | 2 s ≈ 67 m |
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös nuo adaptiiviset vakkarit pidä defaultisti 2s välimatkan?
Eli olisi aika turvassa tuulilasiin osuvilta kiviltä?
Hankaluus on se että se esineen sinkoava auto ei ole aina samalla kaistalla. Esim motarilla voi olla viereisellä kaistalla tai rampilla ja lähempänä kuin 2s. Vastaantulijakin voi esineen heittää.
Eli olisi aika turvassa tuulilasiin osuvilta kiviltä?
Hankaluus on se että se esineen sinkoava auto ei ole aina samalla kaistalla. Esim motarilla voi olla viereisellä kaistalla tai rampilla ja lähempänä kuin 2s. Vastaantulijakin voi esineen heittää.
Itellä pari vuotta sitten meni just vaihdettu tuulilasi paikkaukseen, kun ajelin motarilla vasenta kaistaa ohittaen autojonoa sallittua nopeutta. Joku paku kampesi sitten yhdessä kohtaa ensin kiihdytyskaistalta motarin puolelle siihen autojonon väliin ja samalla liikkeellä suoraan mun eteen vasemmalle kaistalle. Oli siinä ehkä pari metriä "turvaväliä" sillä hetkellä. Ja varmaankin siitä kaistojen välistä sitten löytyi se kivi, joka kimposi tuon pakun takarenkaasta suoraan mun tuulilasiin. Näin kiven hyvin, kun se lensi suoraa kuskin puolelle näkökenttään, eipä siinä mitään ehtinyt tehdä asialle.
Vähän syletti koko tapahtumasarja, onneksi ei lasi ehtinyt haljeta kuitenkaan.
Vähän syletti koko tapahtumasarja, onneksi ei lasi ehtinyt haljeta kuitenkaan.
Lähes 40 vuotta ollut 1 tai 2 autoa. Ajoa tullut autoilla yhteensä tyypillisesti 20 000 km/v. Ei vielä yhtään kiveniskemästä hajonnutta tuulilasia. Kaksi tuulilasia vaihdettu. Toinen tuli sisään, kun kerrostalon katolta tuli ajossa jäät päälle. Toinen hajosi, kun irrotin juuttunutta tuulilasinpyyhkimen vartta.
Muutama pieni kivenjälki on tullut. Nykyiseen autoon tuli lähes uutena kolikon kokoinen jälki, kun edellä ajaneen kuorma-auton kuraisesta renkaasta lensi rampilla klimppi tuulilasiin. Näin sen lennossa. Tuota yritettiin korjata, mutta tuloksena syntyi n. 5 cm halkeama, joka ei ole reilussa kahdessa vuodessa levinnyt eikä ole näkökentässä. Ainoa ikinä korjattu kiveniskemä.
Joo pidän lähes aina adaptiivisen maksimiturvaväliä ja ennen adaptiivista pidin vähän enemmän. Ja olen ihmetellyt miten monella menee laseja vähän väliä.
Muutama pieni kivenjälki on tullut. Nykyiseen autoon tuli lähes uutena kolikon kokoinen jälki, kun edellä ajaneen kuorma-auton kuraisesta renkaasta lensi rampilla klimppi tuulilasiin. Näin sen lennossa. Tuota yritettiin korjata, mutta tuloksena syntyi n. 5 cm halkeama, joka ei ole reilussa kahdessa vuodessa levinnyt eikä ole näkökentässä. Ainoa ikinä korjattu kiveniskemä.
Joo pidän lähes aina adaptiivisen maksimiturvaväliä ja ennen adaptiivista pidin vähän enemmän. Ja olen ihmetellyt miten monella menee laseja vähän väliä.
Kyllä ne taitavat tuollaisen liian pienen välimatkan yleensä pitää. Kun laittaa asetuksen maksimiin, pääsee nippa nappa niin kauas, että siinä viitsii ajella.
Ihan hieno "vempele" tuo laskuri. Omista "täysosumista" puolet (eli toinen kahdesta) tosin tuli vastaantulijan renkaasta, mihin tämä simulaatio ei yllä.
Itsellä tuli juuri ostettuun Focukseen kauan sitten kivi lasiin jo viikon sisällä hankinnasta. Lasin reunaan tuli halkeama jotain 5 cm päähän reunasta, mutta se porattiin. Lasi ei koskaan haljennut siitä kohtaa pidemmälle, vaikka se reuna onkin hankala kohta. Kiviä on kyllä laseihin tullut senkin jälkeen. Joskus on oikein nähnyt kuinka se kivi tulee ohituskaistalta sivuttain.
Husky
Hyperaktiivi
Mielenkiintoista, nimittäin kysyin viime talvena kahdesta firmasta paikkausta. Meni 2€ lantin alle ja oli juurikin 5cm päässä reunasta. Eivät millään suostuneet "kun ei reunasta korjata". Eipä sitten muu auttanut kuin vaihtaa koko lasi, kun siitä eteni sitten muutamassa kuukaudessa.
No oho. Oman merkin adaptiiviset ajavat aivan liian lähellä yli 60km/h nopeudessa eli ajan kauempana kuin tuo ja paikkauksia on lukemattomia ja vaihtoja useita, about tuolla 20000km/v/auto tahdilla. Tänä vuonna 4-5kpl paikkauksia ja lisäksi tuo yksi vaihto, kolme autoa.
Ehkä sama kuin se mainitsemani juttu, etten 30 vuoteen tajunnut miten joillekin tulee renkaisiin reikiä ja nyt pari vuotta tullut solkenaan.
Tai todennäköisempää että oma merkki on halpuuttanut tuulilasit epäkestäviksi
Vanhemmat acc standardi piti min > 1s ja nykyään on jo 0,8s väleillä ajevia. Maks usein 3s luokkaa. Varmaan merkeissäkin on eroja. Jossain tutkimuksessa oli tutkittu että 1,2 - 1,4s välejä oli usein käytetty.
Pahimpia autoja ovat sellaiset missä perä on lyhyt ja ei ole kuraläppää. Mahdollisesti vielä korkeita autoja. Ne linkoaa kivet korkealle. Sedaneissa ja farkuissa usein perä on pitkä ja puskuri suojaa jo aika paljon.
Käytännössähän auto linkoaa kiviä ylöspäin ja vastaantulija tai perässäajaja ajaa sitten kiven tai kivien läpi.
Tuossa kehitysversio
https://kivilinko.netlify.app
Varmaan riippuu hyvin paljon siitä missä ajaa. Mulla on 17km työmatkalla 10km kaksi kaistaista motaria. Aika usein siinä joku vaihtaa kaistaa edessä. Ne on kaikista pahimpia tilanteita mun mielestä. Liikenteen määrä ja nopeus lienee oleellisia juttuja ja tietty jos joutuu soraränniä ajamaan niin se on sitten jo aivan oma lukunsa
Itsellä nyt 35 km työmatka, tosin 50% etätöitä. Tuosta 80% on 2-kaistaista kehä- tai moottoritietä 80-100 rajoituksella.
90-luvun lopulla ajoin 2 vuotta Espoosta Sköldvikiin. Tuossa oli n. 60 km/suunta moottori/kehätietä. Varmaan yli puolet 120 km/h.
Eli et voi käyttää adaptiivista? MB? Tuossa MG4:ssa on kolme etäisyysvalintaa. Pisin on sen verran pitkä, että väliin tunkee usein joku. AI:n mielestä 2-2,5s. En ole mitannut, mutta tosiaan pitäisin pidempää, jos ei ole ruuhkaa. Ajan kuitenkin lähes aina tuolla adaptiivisella.
Kehä I:llä kyllä riittää niitä todella lähellä ajavia ja niistä 95% ei aja sen kovempaa, jos vaihtaa pois edestä. En voi ymmärtää.
Olisivatko vedonneet johonkin nykymääräykseen? Omasta tapauksesta on niin kauan ettei silloin varmaan tunnettu sellaisia määräyksiä. Korjaaja tosin sanoi ettei ole varmaa kestääkö se, mutta kesti se.
Viimeksi muokattu:
Aivan huikea simulaatio sinulta! Kuinka nopeasti tuon sait aikaiseksi?
Minulla on aiheeseen liittyen, mutta realimaailmassa koettuja uskomattomia kokemuksia, mitkä eivät mene tämän mallisi sisään, mutta esitän ne tässä vain lyhyesti, koska ovat matemaattisesti ristiriidassa simulaatiosi matemaattisen mallin vastaisia ja harvinaisia poikkeustapauksia.
Minulla on aiheeseen liittyen, mutta realimaailmassa koettuja uskomattomia kokemuksia, mitkä eivät mene tämän mallisi sisään, mutta esitän ne tässä vain lyhyesti, koska ovat matemaattisesti ristiriidassa simulaatiosi matemaattisen mallin vastaisia ja harvinaisia poikkeustapauksia.
Kaksi muistamaani niin poikkeuksellista tilannetta, jotka muistan lähes kymmenen vuoden takaa. Näköhavainnot kahdesta kohti lentävästä kivestä:
1. 60km/h:n aluerajoitusalue, kohtaamisnopeus todennäköisesti alle maksimin, etäisyys 20-30m arvio (tästä hieman unohdusta jo). Vastaan tulleesta rekasta tulee lähes laakana kohti arviolta 15mm kivi! Kiven lentorata kohti kuljettajaa, laskeutumispiste konepellin päälle, kivi vaihtaa silti lentorataansa konepellin suuntaiseksi koskettamatta konepeltiin ehkä 20-30mm korkeudelta, lähtee vaihtamaan liikerataa nousuun ennen tuulilasin kohtaamista, osuu kovaa nousevassa linjassa tuulilasiin ja pamahtaa kovaa. Tuulilasi säilyi ehjänä, kolo tuli (vanha Pilkington). Melkeen paskat housussa, huusin raivosta.
2. Moottoritie (Pohjantie Oulussa), Ouluntullin ylikulkusillan pohjoispuolella n. 100m minulla suuntana etelä, ei muita autoja edelläni (ainakaan muistaakseni) satoihin metreihin. Hirvittävällä ballistisella radalla tulee myös joku n. 6-8mm kivi, todennäköisesti lähimmästä n. 50-100m päässä vastaantulevasta rekasta (muita ei oikein ollut missään). Pelkästään tuplakaistojen välinen viheralue levike on varmaan 20m leveä. Rekan kohtauskulman on oltava ainakin joku 20-30 astetta vasemmalle. Toki vaihtoehtona, että poikittaisesta ylikulusta tulee lähes 90 asteen kulmassa kivi (autosta tai heitettynä), mutta en itse usko siihen (toki sillassa on myös kaiteet, jotka voisivat kääntää kiven 90 astetta).
(Muistikuvat alkavat jo noista yksityiskohdista heiketä (etäisyydet, kulmat, tarkat sijainnit suhteessa kiinteisiin rakenteisiin)).
1. 60km/h:n aluerajoitusalue, kohtaamisnopeus todennäköisesti alle maksimin, etäisyys 20-30m arvio (tästä hieman unohdusta jo). Vastaan tulleesta rekasta tulee lähes laakana kohti arviolta 15mm kivi! Kiven lentorata kohti kuljettajaa, laskeutumispiste konepellin päälle, kivi vaihtaa silti lentorataansa konepellin suuntaiseksi koskettamatta konepeltiin ehkä 20-30mm korkeudelta, lähtee vaihtamaan liikerataa nousuun ennen tuulilasin kohtaamista, osuu kovaa nousevassa linjassa tuulilasiin ja pamahtaa kovaa. Tuulilasi säilyi ehjänä, kolo tuli (vanha Pilkington). Melkeen paskat housussa, huusin raivosta.
2. Moottoritie (Pohjantie Oulussa), Ouluntullin ylikulkusillan pohjoispuolella n. 100m minulla suuntana etelä, ei muita autoja edelläni (ainakaan muistaakseni) satoihin metreihin. Hirvittävällä ballistisella radalla tulee myös joku n. 6-8mm kivi, todennäköisesti lähimmästä n. 50-100m päässä vastaantulevasta rekasta (muita ei oikein ollut missään). Pelkästään tuplakaistojen välinen viheralue levike on varmaan 20m leveä. Rekan kohtauskulman on oltava ainakin joku 20-30 astetta vasemmalle. Toki vaihtoehtona, että poikittaisesta ylikulusta tulee lähes 90 asteen kulmassa kivi (autosta tai heitettynä), mutta en itse usko siihen (toki sillassa on myös kaiteet, jotka voisivat kääntää kiven 90 astetta).
(Muistikuvat alkavat jo noista yksityiskohdista heiketä (etäisyydet, kulmat, tarkat sijainnit suhteessa kiinteisiin rakenteisiin)).
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös se viranomainen pidä 2s turvaväliä miniminä?
Nykyinen auto ottanut takapakkia säädön suhteen vs edelliset mallit. Ennen etäisyys säädettiin viiksestä, nyt pitäs keskusnäyttöä hipelöidä kesken ajon.
Nykyinen auto ottanut takapakkia säädön suhteen vs edelliset mallit. Ennen etäisyys säädettiin viiksestä, nyt pitäs keskusnäyttöä hipelöidä kesken ajon.
pilputtaja
Aktiivinen jäsen
Autoklinikka ei lähde korjaamaan, jos jälki on tuulilasin mustalla alueella. Johtuu ilmeisesti korjaustekniikasta ja varovaisuudesta jos mustalla alueella on jotain elektroniikkaa. Eikä mulla haluttu korjata alkavaa halkeamaa, vaikka olikin alle 2€ lanttia pienempi.
Meganen eTechin vivut ja vipstaakit ratin ympärillä eivät kaikkia miellytä, mutta tuo etäisyyden säätö adaptiiviselle on ratissa. Siellä missä nopeuden säätökin on
Tosin sitä ei tarvitse ikinä säätää kun se saa aina olla maksimissa.pilputtaja
Aktiivinen jäsen
Onkohan juurikaan vaikutusta sillä että edellä ajava on etu/takavetoinen? Ajattelin tilannetta, jossa takavetoinen lähtee edestä reippaaseen ohitukseen. Voisi kuvitella, että irtoavan kiven lähtönopeus on suurempi kuin tasaista nopeutta ajettaessa.
Oliko puhetta, miten lämmitettävän tuulilasin paikkaus onnitsuu? Eli onko riskinä että puolet lasin lämmityksestä pimenee jos paikattava kohta menee vastuslangan päältä, vai saavatko porattua iskemään niin että lanka ei ole vaarassa?
pilputtaja
Aktiivinen jäsen
Tästä ei ollut puhetta. Olettaisin, että olisivat hyvin varovaisia siitä, että lähtevätkö poraamaan vai ei.
Pikkukiviä ei saa oikein lentämään kovin pitkälle, koska niistä loppuu vauhti kesken. Kaikenlaisia kimmokkeita on kuitenkin mahdollista syntyä. 15mm murikka lentää ~80m samassa alla olevassa tilanteessa.
Omaa tekemistä oli valokuvien napsiminen parkkipaikalta pysäköitäessä ja kuvien lataaminen tekoällillä. Itsellä meni aikaa ehkä 20-30min, mutta älli taisi pariin otteeseen jauhaa tuota toista tuntia. Vartti taisi mennä etsiä joku paikka mihin saa html tiedoston. Koko homma on aivan kieliposkessa tehty, mutta perustuu oikeaan fysiikkaan.
Kun kaksi auto ajaa peräkkäin 120km/h, niin mikään osa siinä renkaassakaan ei liiku sen lujempaa. Vaikka se kiihdyttäisikin, niin ei sen nopeus ole kovin paljon suurempi. Pääasiassa kivet lingotaan ilmaan ja auto törmää niihin "paikallaan" oleviin kiviin.
pilputtaja
Aktiivinen jäsen
No niin, tottahan tuo on. Oman auton nopeus se tuulilasin viime kädessä rikkoo
Mahtaakohan oma vauhti rikkoa... Jos oma vauhti on esim. 100 km/h niin pikkukivi iskeytyy tuulilasiin 25% suuremmalla nopeudella kuin jos ajaisi kahdeksaakymppiä mutta kannattaa huomioida myös se miten kiven vauhti hidastuu sen lentäessä. Siis miten käynee jos ajat kahdeksaakymppiä possujunassa jonkun perässä vs. satasta niin että pidät kunnon turvavälin.
Jos auto ajaa 100km/h,
Niin mikä on renkaan pinnan nopeus ja suunta renkaan ja tienpinnan kosketuskohdassa?
Entä mikä on renkaan pinnan nopeus ja suunta renkaan yläkohdassa?
Entä pyörän navan korkeudella auton perän suunnassa?
Entä navan korkeudella auton nokan suunnassa?
Niin mikä on renkaan pinnan nopeus ja suunta renkaan ja tienpinnan kosketuskohdassa?
Entä mikä on renkaan pinnan nopeus ja suunta renkaan yläkohdassa?
Entä pyörän navan korkeudella auton perän suunnassa?
Entä navan korkeudella auton nokan suunnassa?
Husky
Hyperaktiivi
Porataanko vielä nykyään? Mielestäni nuo lukuisat paikkaukset mitä olen teettänyt, ovat muulla tavalla tehtyjä. Ainakin takavuosina poraamisesta jäi kamala jälki ja silti aina lähti etenemään
Siis tienpintaan nähden:
Nolla
200 km/h eteenpäin.
100 km/h etenpäin ja 100 km/h ylöspäin eli pinta liikkuu tiehen nähden 141 km/h 45 asteen kulmassa etuyläviistoon.
100 km/h eteenpäin ja 100 km/h alaspäin eli pinta liikkuu tiehen nähden 141 km/h 45 asteen kulmassa etualaviistoon.
En ole itse tekoälyllä mitään koodauttanut, mutta veikkaan, ettei se tuollaista simulaattoria kauaa väkerrä. Minuutteja, ei varmaan tunteja. Toki pitää speksata varmaan pirun tarkasti, mitä haluaa, että saa noin hyvän lopputuloksen aikaiseksi.
Minäkin olen "AI noviisi", ellen sanois jopa "tietämätön". Koodia en ole tehnyt noilla, lähinnä leikkinyt ja pyöritellyt jotain data-analyysia jne.
Taisi nyt tekoäly haksahtaa.
Oheisessa kuvassa on piirretty kiven nopeus renkaan yhden kierroksen ajalta 45 asteen välein.
Kaikissa pisteissä on nopeus eteenpäin.
Kun kivi irtoaa jää se poukkoileen pyöräkoteloon mistä se sitten singahtaa jossain vaiheessa ulos jolloin takana-ajaja törmää siihen.
Tuo tekoälyn kuvaama kivilinko saadaan aikaiseksi siten että nostetaan takavetoisen auton perä ylös ja pyöritetään pyöriä auton olleessa paikoillaan.
Oheisessa kuvassa on piirretty kiven nopeus renkaan yhden kierroksen ajalta 45 asteen välein.
Kaikissa pisteissä on nopeus eteenpäin.
Kun kivi irtoaa jää se poukkoileen pyöräkoteloon mistä se sitten singahtaa jossain vaiheessa ulos jolloin takana-ajaja törmää siihen.
Tuo tekoälyn kuvaama kivilinko saadaan aikaiseksi siten että nostetaan takavetoisen auton perä ylös ja pyöritetään pyöriä auton olleessa paikoillaan.
Liitetiedostot
Tarkistetaampas että mitä on otettu huomioon.
Noi taitaa olla nopeusvektoreita, 20 m/s? Kun koordinaatisto kiinnitetään autoon niin eteenpäin nopeus on nolla. Voimavektorit toimii eri tavalla.
En kirjoita turhaan vastausta uudestaan itse koska itse ohjeman loihtinut tietää tarkemmin että mitä on otettu huomioon. Sivunäkymässä on ollut virhe sekä tekstit olivat huonot. Nyt ne on korjattu paremmin kuvaaviksi. Itse laskenta on oikein.
Hyvä huomio, seppaant, ja kuvasi on oikein. Tien suhteen mikään renkaan kohta ei liiku taaksepäin: kosketuskohta on hetken paikallaan ja yläkohta menee 200 km/h eteenpäin, kun auto ajaa 100 km/h. Kivilinko laskee juuri näin. Kivi irtoaa kosketuskohdan takaa ja nousee tien suhteen lähes suoraan ylös, noin 15–35 km/h. Se jää ilmaan lähes paikalleen, ja perässä tuleva auto ajaa siihen omalla nopeudellaan.Harhaanjohtava oli sivunäkymä, jonka kamera kulki edellä ajavan auton mukana. Siitä katsottuna kivet näyttävät lentävän kovaa taaksepäin, ja kuvateksti sanoi samaa. Korjasin sen versioon 0.22. Nyt kamera on oletuksena paikallaan, ja jokainen näkymä kertoo, minkä suhteen liike näkyy. Lisäsin myös osion "Näin laskenta toimii", jossa on samanlainen nopeuskuva kuin sinulla.Pyöränkotelossa poukkoilevia kiviä malli ei seuraa. Kotelon seinään osunut kivi menettää nopeutensa ja tulee ulos alhaalta, yleensä tielle.Nostetun takapään kanssa olet oikeassa: tyhjää pyörivä rengas linkoaa kiven täydellä kehänopeudella, koska auto ei liiku eikä tie pidä kosketuskohtaa paikallaan. Ajossa tilanne on eri.
Nyt kuitenkin Kivilinko loihti nahkansa ja se on valmiina entistä ehompana. Siinä on mukana myös selitys että miten lasketaan.
---> klik --->
Hyvä huomio, seppaant, ja kuvasi on oikein. Tien suhteen mikään renkaan kohta ei liiku taaksepäin: kosketuskohta on hetken paikallaan ja yläkohta menee 200 km/h eteenpäin, kun auto ajaa 100 km/h. Kivilinko laskee juuri näin. Kivi irtoaa kosketuskohdan takaa ja nousee tien suhteen lähes suoraan ylös, noin 15–35 km/h. Se jää ilmaan lähes paikalleen, ja perässä tuleva auto ajaa siihen omalla nopeudellaan.Harhaanjohtava oli sivunäkymä, jonka kamera kulki edellä ajavan auton mukana. Siitä katsottuna kivet näyttävät lentävän kovaa taaksepäin, ja kuvateksti sanoi samaa. Korjasin sen versioon 0.22. Nyt kamera on oletuksena paikallaan, ja jokainen näkymä kertoo, minkä suhteen liike näkyy. Lisäsin myös osion "Näin laskenta toimii", jossa on samanlainen nopeuskuva kuin sinulla.Pyöränkotelossa poukkoilevia kiviä malli ei seuraa. Kotelon seinään osunut kivi menettää nopeutensa ja tulee ulos alhaalta, yleensä tielle.Nostetun takapään kanssa olet oikeassa: tyhjää pyörivä rengas linkoaa kiven täydellä kehänopeudella, koska auto ei liiku eikä tie pidä kosketuskohtaa paikallaan. Ajossa tilanne on eri.
Nyt kuitenkin Kivilinko loihti nahkansa ja se on valmiina entistä ehompana. Siinä on mukana myös selitys että miten lasketaan.
---> klik --->
Ulos pääsee vain samasta aukosta: renkaan takaa, puskurin ja läpän alareunan alitse. Aukko rajaa kuitenkin vain sen, mistä kohdasta kivi lähtee, ei sitä, mihin suuntaan ja millä nopeudella se lähtee. Tuulilasin kannalta ratkaisevat juuri suunta ja nopeus, ja niissä poukkoileva kivi eroaa suoraan renkaasta lähtevästä.
Suunta on alaspäin eikä ylöspäin. Suoraan renkaasta lähtevä kivi irtoaa kosketuskohdan takaa, eli puskurin alareunaa alempaa. Se nousee tangentin suuntaan ja menee puskurin alitse ylöspäin noustessaan, ja siksi se jatkaa nousuaan lasin korkeudelle. Pyöräkotelossa poukkoileva kivi on puskurin alareunan yläpuolella, renkaan ja kotelon välissä. Päästäkseen puskurin alitse sen on pakko liikkua alaspäin. Se tulee siis samasta aukosta mutta alas suuntautuvalla radalla.
Nopeus on pieni. Joka kimmahduksessa kivi menettää suuren osan nopeudestaan, kun kiveen ja muoviseen koteloon tyypillisesti pätee kimmokerroin noin 0,3–0,6. Parin poukkauksen jälkeen kiven nopeus auton suhteen on enää noin 10–35 % ajonopeudesta.
Tien suhteen kivi liikkuu auton mukana eteenpäin. Kun nopeus auton suhteen on pieni, kivi kulkee tien suhteen lähes auton vauhtia eteenpäin. Jos se esimerkiksi lähtee aukosta 30 km/h taaksepäin auton suhteen auton ajaessa 100 km/h, se liikkuu tien suhteen 70 km/h eteenpäin. Puskurin alareunan korkeudelta se putoaa tielle noin neljännessekunnissa, noin kahden metrin päässä edellä ajavan perästä. Perässä 1 s välillä tuleva auto saapuu paikalle vasta, kun kivi on jo tiellä.
Poukkoilevat kivet siis lähinnä lisäävät tielle putoavia kiviä eivätkä juuri nouse tuulilasin korkeudelle. Kaksi poikkeusta on olemassa:
Raja-kulmatarkastelu pätee siis edelleen tuulilasiin osuvien kivien osalta. Kivilingon ratkaisu pysäyttää kotelon kivet ensimmäiseen osumaan on tuulilasin kannalta kohtuullinen yksinkertaistus. Jos poukkoilu lisättäisiin, kasvaisi lähinnä “putosi tielle” -osuus muutamalla prosenttiyksiköllä.
Suunta on alaspäin eikä ylöspäin. Suoraan renkaasta lähtevä kivi irtoaa kosketuskohdan takaa, eli puskurin alareunaa alempaa. Se nousee tangentin suuntaan ja menee puskurin alitse ylöspäin noustessaan, ja siksi se jatkaa nousuaan lasin korkeudelle. Pyöräkotelossa poukkoileva kivi on puskurin alareunan yläpuolella, renkaan ja kotelon välissä. Päästäkseen puskurin alitse sen on pakko liikkua alaspäin. Se tulee siis samasta aukosta mutta alas suuntautuvalla radalla.
Nopeus on pieni. Joka kimmahduksessa kivi menettää suuren osan nopeudestaan, kun kiveen ja muoviseen koteloon tyypillisesti pätee kimmokerroin noin 0,3–0,6. Parin poukkauksen jälkeen kiven nopeus auton suhteen on enää noin 10–35 % ajonopeudesta.
Tien suhteen kivi liikkuu auton mukana eteenpäin. Kun nopeus auton suhteen on pieni, kivi kulkee tien suhteen lähes auton vauhtia eteenpäin. Jos se esimerkiksi lähtee aukosta 30 km/h taaksepäin auton suhteen auton ajaessa 100 km/h, se liikkuu tien suhteen 70 km/h eteenpäin. Puskurin alareunan korkeudelta se putoaa tielle noin neljännessekunnissa, noin kahden metrin päässä edellä ajavan perästä. Perässä 1 s välillä tuleva auto saapuu paikalle vasta, kun kivi on jo tiellä.
Poukkoilevat kivet siis lähinnä lisäävät tielle putoavia kiviä eivätkä juuri nouse tuulilasin korkeudelle. Kaksi poikkeusta on olemassa:
- Kivi putoaa takaisin renkaalle ja kulutuspinta linkoaa sen uudelleen kosketuskohdan takaa. Silloin se on kuin uusi suoraan renkaasta lähtevä kivi, ja Kivilinko laskee tällaiset tieltä nousevina kivinä.
- Kivi kimpoaa tiestä ylös. Hidas, putoava kivi pomppaa vain senttejä, joten tuulilasin korkeudelle se ei yllä.
Raja-kulmatarkastelu pätee siis edelleen tuulilasiin osuvien kivien osalta. Kivilingon ratkaisu pysäyttää kotelon kivet ensimmäiseen osumaan on tuulilasin kannalta kohtuullinen yksinkertaistus. Jos poukkoilu lisättäisiin, kasvaisi lähinnä “putosi tielle” -osuus muutamalla prosenttiyksiköllä.