Kommentointi - janti Mitsubishi Electric FD35VABH loggauksia

Olisiko tietoa, että kauanko kestää 4-tieventtiilin kääntymisestä sulatukselle siihen kun kompressori käynnistyy sulatukselle?
5 s tämän kuvan mukaan

Kuvassa on tuossa sulatuksen lopetuksessa mielestäni virhe. Kompressorin sammuttua ulkoyksikön puhallin käynnistyy heti ja vasta 30 s kuluttua 4-tie kääntyy lämmitykselle ja kompressori käynnistyy. Eli ulkoyksikön kennolle suoritetaan ns. "kuivauksi puhallus" ennen 4-tien kääntöä.
 
Viimeksi muokattu:
5 s tämän kuvan mukaan

Kuvassa on tuossa sulatuksen lopetuksessa mielestäni virhe. Kompressorin sammuttua ulkoyksikön puhallin käynnistyy heti ja vasta 30 s kuluttua 4-tie kääntyy lämmitykselle ja kompressori käynnistyy.
Kiitos tiedosta. Mikäli nyt oikein ymmärrän, niin näissä viimeisissä FD:n aktiivisen sulatuksen mittauksissa, mittaukset olisivat n. 5 sekuntia pidempiä kuin ns. LN-mittauksissa. Lisäksi tulee huomioida tuo 10 s mittaustarkkuus. Kun olen seuraavan kerran mökillä, niin pitää vielä käytännössä mitata tuo aikaero 4-tieventtiilin kääntymisestä sulatukselle -> siihen kun kompressori käynnistyy sulatukselle.

Tässä vielä @Velsku viesti ns. LN-mittauksista, joita itsekin käytän.

Palautan tämän taas esiin:
Minulla on nyt iso kasa näitä tämän ohjeen mukaan tulleita sulatuksia ja alkaa muodostumaan päähän tarkasti mitsun algoritmi:

Tässä ohjeet, miten kuunnella.

Tulta erityisesti tuo kuva:
Aktiivinen viahe alkee, kun kompressori käynnistyy. Kuulee selvänä hyrinän alkamisena. --> Aika alkaa.
Ulkoyksikön puhallin käynnistyy --> aika loppuu.


Näytä liitetiedosto 69499



Ja kokoajan pitenevästä sarjasta voi päätellä seuraavia jo nyt ja joka päivä tulee lisää dataa varmistamaan näitä ja oppi lisääntyy:

Aina, kun kesto alle 3min --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min
Jos pakkasta enemmänkuin -20 --> Aina kun kesto alle 3:14 --> Jatkaa lämmitysaikaa 10min


Nyt näyttää siltä, että tällainen "3s liukuma". Kaikki tähän mennessä tälle välille osuneet ovat noudattaneet tätä:
Eli, ulkolämpötila lämpimämpi, kuin -20: (kylmemmällä jatkaisi tämän välin aina)
Väli Tasan 3min --> 3min 3s (eli kolmen sekunnin liukuma!)
--> Jatkaa, jos kolmen viime sulatuksen keskiarvo eroaa tästä pienemmällä sekuntimäärällä, kuin 15s (eli 14, 13,12... 15 ei enää jatka)
Tällä kai yksittäinen "virheellisen nopea sulatus" suodatetaan pois.

Lyhennyksiä on kovin vähän vielä.
Lyhyin sulatusaika, joka triggeröinyt lyhennyksen: 4min 23s
Lyhennys voi tapahtua sulatuskeston ollessa ehkä välillä 4:15 - 4:59 ?

Nyt persutuen kolmeen tilanteeseen, jossa "kylmällä kennolla sulatus".
Sulatus yli 5min
--> Resetoituu lyhyimmäksi väliksi yhdellä kertaa.


Tällaiselta tämä logiikka nyt vaikuttaa. Eli tällainen 3s liukuma tuossa näyttää myös oleva:
3:01 - 3:03 sulatuksia on 8kpl. (-20 tai lämpimämpi)
Niistä 4 --> pidentänyt ja 4 pitänyt samana.
Jokaisessa noissa noudattanut tuota, että vertaa 3:n edellisen liukuvaan keskiarvoon eroa, pitää samana jos eroa 15s tai enemmän. Alle tuon, niin pidentää. Kovin suuresta näytemäärästä ei ole kyse, mutta tuo on nyt tällä hetkellä se, mistä voi päätellä miksi joskus ei pidennä (koska eroaa edellisistä pituuksista merkittävästi)
 
https://lampopumput.info/foorumi/th...loggauksia-2020-2021.29452/page-2#post-502960

Sulatuksen loppuessa klo 8:52:27 ja 03:10 kestäneellä aktiivisella sulatuksella on jatkanut lämmitysaikaa n. 10 min. Tämän jälkeen ilman ollessa plussalla ja mahdollisesti pienellä tehonotolla sulatusanturi ei ole saavuttanut kahdeksaan tuntiin sulatuksen käynnistämiseen tarvittavaa lämpötilaa (-3 C). Tämän jälkeen neljän minuutin sulatus ja sumea logiikka on määrittänyt seuraavan lämmitysjakson 0:56:10 mittaiseksi. Lopuksi on tullut lyhyitä 3 min ja alle sulatuksia ja lämmitysjaksot ovat hyvin pidentyneet n. 10 min kerrallaan. Näihin vaikuttanee paljon alhainen n. 70 % kosteus. Kahden minuutin aktiivisella sulatusajalla on tehnyt tuon 25 minuutin lämmitysjakson pidentymisen. Olisiko kahden minuutin aktiivinen sulatusaika yksi raja-arvo, jolla ja jonka alle ohjelma määrittää kerralla yli 10 min lämmitysjakson pidentymisen. Tällä kertaa 25 minuutin.
 
Viimeksi muokattu:
Kahden minuutin aktiivisella sulatusajalla on tehnyt tuon 25 minuutin lämmitysjakson pidentymisen. Olisiko kahden minuutin aktiivinen sulatusaika yksi raja-arvo, jolla ja jonka alle ohjelma määrittää kerralla yli 10 min lämmitysjakson pidentymisen. Tällä kertaa 25 minuutin.
Mielestäni laite tekee aina tuon hyppäyksen 2:05:00 => 2:30:00, mielestäni ei tule koskaan mitään väli pituuksia. :)
 
En sitten tiedä onko tuossa jokin muisti ja kuinka pitkä se on (esim. 24 h), ks. 9:44 päättynyt lämmitysjakso vs. 18:49.
Voisi siinä olla kyseessä jokin muisti. Pitää jatkossa seurata tuota. Sitten kun käyttää pumpusta virrat pois alle -15 C pakkasella, niin silloin se mahdollisesti tyhjentää muistin, koska se jatkaa sen jälkeen 90 min lämmitysjaksolla.
 

Kello 5:18:37 päättyneen sulatuksen kesto 0:04:30 ei ole lyhentänyt lämmitysjaksoa. LN lyhentää yli 4:15 kestävissä sulatuksissa.

Mielenkiintoista olisi vielä kuulla, riittääkö 3:50 vielä pidentämään lämmitysjaksoa?
 
Viime yönä useampi 4:20 pituinen sulatusjakso (ulkoilman kosteus ~90%) ja seuraavat lämmitysjaksot ovat pysyneet entisellään (02:05:00).
Juu se vaati 5:00 pituisen sulatusjakson (11:53) lyhentääkseen seuraavaa lämmitysjaksoa 10 min. Nyt lämmitysjakso oli 01:55:00. ;)
No nyt (14:00) -10C se lyhensi juuri 4:30 mittaisen sulatuksen jälkeen 10 min, nyt jakso 1:45:00.
 
Viimeksi muokattu:
Hieno yhteenveto ja kertoo että säästää voi kun on halua ja osaamista.

Lämmitystarpeen 1981-2010 perusteella määritetty normivuosi laahaa aika pahasti jäljessä. Lämpeneminen on ollut voimakasta viime vuosikymmeneniä ja todellisuudessa 2021 on nykytilaan verrattuna normaalia kylmempi. Tämä muutos tulee näkymään seuraavassa normin päivityksessä.

Säästöt pyörivät samoissa tasoissa kuin meillä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mitään arviota paljon tuo takka naapurissa poltetaan kaudessa puuta?
Jos siellä oltaisiin semi aktiivisia ja puuta palaisi se 700kg josta voisi tulla vaikka 2Mwh, niin silloin tuo säästöero kasvaisi jo 6mwh tasoihin joka lienee linjassa lähes cop3 odotusarvon kanssa?
 
Onko mitään arviota paljon tuo takka naapurissa poltetaan kaudessa puuta?
En ole nähnyt naapureiden kantavan ahkerasti puuta tai tuhkaa kämppään/kämpästä. Ei ole kummallakaan puupinoa takapihalla.
Ehkä sieltä 5-10 kertaa vuodessa savua tulee piipusta. Toinen naapureista hankki kesällä Mitsun ILPin ja lämmittelee sillä nyt.

 
Lämmitystarpeen 1981-2010 perusteella määritetty normivuosi laahaa aika pahasti jäljessä. Lämpeneminen on ollut voimakasta viime vuosikymmeneniä ja todellisuudessa 2021 on nykytilaan verrattuna normaalia kylmempi. Tämä muutos tulee näkymään seuraavassa normin päivityksessä.
Olen samaa mieltä tästä ja olenkin tuosta kirjoitellut toisaalle foorumilla.

"Uuden vertailukauden eli 1991-2020 jakson Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli 1981-2010 jaksoa lämpimämpi."

Miksiköhän ei ole 1991-2020 lämmitystarvelukuja jo otettu käyttöön? Edellinen vaihdos tapahtui 2014 eli 4 vuotta edellisen vertailukauden valmistumisesta. => Olisiko uusimman käyttöönotto sitten 2024?

Säästöt pyörivät samoissa tasoissa kuin meillä.
Tuo oli nyt laskettu naapureiden 3 vuoden keskiarvoista, sähkön hintana käytin 15 snt/kWh. Toinen naapuri jäi nyt kesän jälkeen pois laskelmista, kun sinne hankittiin ILP lämmittelemään.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se vaatii alle 3:30 pituisen sulatuksen että pidentää lämmitysjaksoa.
Vertailun vuoksi LN vaatii alle 3:00.

Kävin läpi noita FD:n lämmitysjaksojen lyhennyksiä, niin niissä oli vielä jonkin verran epäselvyyttä. Näyttäisi tällä hetkellä olevan noin 4:20 ja yli, kun alkaa lyhentämään. LN:ssä se on n. 4:15. Tämä lämmitysjaksojen lyhentämisen aktiivinen sulatusjakso näyttäisi olevan melko lähellä LN:ää.

Minkähän vuoksi LN:ään on laitettu tiukemmat aikarajat aktiiviselle sulatukselle? Voisiko johtua esim. näistä kylmäaineiden vaatimuksista/muutoksista. Alkuunhan LN:ssä oli lämmitysjakson pidentämiselle aktiivisen sulatuksen aikaraja jopa alle 2:00.
 
Tuo oli nyt laskettu naapureiden 3 vuoden keskiarvoista, sähkön hintana käytin 15 snt/kWh. Toinen naapuri jäi nyt kesän jälkeen pois laskelmista, kun sinne hankittiin ILP lämmittelemään.
Meillä "identtisellä" naapurilla vähemmällä asukasmäärältään LN kanssa yli 3MW suurempi vuosikulutus kuin meillä Toshiban kanssa. En usko että ero tulee pumpusta vaan käyttötavasta. Ajattelin jeesata häntä asiassa.

Oma säästölaskelma pohjautuu sähkönkulutus/lämmitystarpeen suhteeseen ennen ja jälkeen ILP:n.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiinnosta: miten olet laskenut COPin pumpulle? Pohdiskelin itse jonkinlaista seurantaa täksi talveksi, mutta kun puhallettavan ilman tilavuutta ei tiedä niin normaali kaava ei toimi.
 
Mielenkiinnosta: miten olet laskenut COPin pumpulle? Pohdiskelin itse jonkinlaista seurantaa täksi talveksi, mutta kun puhallettavan ilman tilavuutta ei tiedä niin normaali kaava ei toimi.
Tuossapa linkistä tuo laskenta selviää.

"KOPpia" tässä lasketaa, joten se on sinnepäin ainakin AUTO-nopeudella. Manualinopeuksilla lähempänä oikeaa. Nuo valmistajan ilmoittamat manualinopeudet on todennettu mittauksin (VTT, SP ja omat kuumalankamittaukset) hyvinkin paikkansapitäviksi. :)
 
Meillä puhallus sahaa sen verran paljon, että tulokset ei liene kovin luotettavia. Perstuntumalla sanoisin, että ns. nelosasetuksella käyttää tehoa 2-3 suurimman osan aikaa. Tai sitten ottaa tuosta pienemmän puhallusnopeuden laskuihin niin on sitten varman päälle alhaisempi luku lopputuloksena. Enemmänhän tuossa on mielenkiintoa seurata, miten ulkolämpötila vaikuttaa tilanteeseen.
 
Meillä puhallus sahaa sen verran paljon, että tulokset ei liene kovin luotettavia.
Daikinista ei löydy valitettavasti riippumattomia testituloksia, joihin voisi antoteho laskemat perustaa.
Jos käyttää manualista nopeutta, niin voisi kuumalanka anemometrillä mitata virtaukset eri nopeuksilla. Itse mittasin tuollaisella ja todensin nuo puhallusilmamäärät.
 
Käyttöveden lämmitykseen meni arviolta 1860 kWh. Kylmää vettä kului vuoden aikana 80 m3, josta lämmintä vettä arviolta noin 45% (~36 m3).

Ehkä on tarkoitus, ettei näihin raporttiketjuihin kommentoitaisi (en tiedä), mutta ehkä ei teetä liikaa ylläpitotyötä poistaa tätä kysymystä ketjusta myöhemmin.
Mutta kiinnostaa, että onko tuo kuinka monen hengen vedenkulutusta?
En nähnyt tietoa tuossa alun speksissä.

Meillä nuori isäntä vetäisee kuumaa vettä viemäriin siihen tahtiin, että ketuttaa. Meillä menee 185m3 (eli yli 500L/päivä ja voi olla että kaksi hlöä kituuttaa yhteensä 100L päivässä ja yksi kroisos 400L päivässä) vuodessa ja sähköä 2500-3000kWh.
Meillä aika hyvin saa vedenlämmityksen sähkönkulutuksen selville, kun se menee 10-11kk vuodessa eriaikaan päälle klo22 ja silloin ei vielä ole talon lämmitys kehissä. Mutten ihan tarkasti ole syventynyt asiaan.

Jos noita vedenkulutusmääriä skaalaa, niin meillä menisi suhteessa todella paljon vähemmän sähköä veden lämmitykseen ja olisin luullut, että meillä päinvastoin on normaalia isompi kuumakulutus per koko kulutus.
 
Ehkä on tarkoitus, ettei näihin raporttiketjuihin kommentoitaisi (en tiedä), mutta ehkä ei teetä liikaa ylläpitotyötä poistaa tätä kysymystä ketjusta myöhemmin.
Mutta kiinnostaa, että onko tuo kuinka monen hengen vedenkulutusta?
En nähnyt tietoa tuossa alun speksissä.
Juu ei ole tarkoitus että noihin seurantaketjuihin tulisi kommentointia, sitä varten on erillisiä keskustelu-/kommentointiketjuja.

Kolme henkilöä. Poika käy kuntosalilla usein arkisin suihkussa ja saunassa. :)
Lämminvesivaraajan kulutusta seuraan ihan päivittäisen tuntikukulutuksen pohjalta. 3 kW vastus näkyy helposti noissa päivittäisissä tuntikulutuksissa. LVV säädetty 70C.

Veden kokonaiskulutusta seuraan ihan vesimittarista muutamaan otteeseen kuukauden aikana. Lämpimän veden osuus on tällä hetkellä noin 40%. Osuus on aiemmasta tippunut lähinnä sen vuoksi ettei arkiviikolla tänä talvena ole liiemmälti saunottu.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko jotenkin erittäin lämmin päivä eilen kun meidänkin hökkeli meni alle 32 kWh vuorokaudessa kun koko helmikuu näytti menevän keskimäärin 40+ kWh/vrk tahdilla?
 
Nyt ulkona -2,5. Pyynti +19. Mitsu35 ottaa 460W, puhallin 2-teholla. Tähän asti olen käyttänyt pumppua lähinnä i-see toiminto päällä. Nyt kun takan kanssa olen käyttänyt ilman i-see toimintoa niin mielestäni pumpun ulkoyksikkö käy huomattavasti tasaisemmin, ainakin näillä matalammilla pyynnöillä. Pitääkö sen tehdäkkin näin ilman i-see toimintoa? voin olla väärässäkin.
 
Miten mittaat käyttövesilämmityksen energiakulutuksen?
Tuossa olikin jo vastaus aiemmin.

Eli kahta kautta seuraan (1. olen käyttänyt nyt noin vuoden verran raportoinnissa)
  1. Päivittäisistä tuntikulutuksista poimin käsin 3 kW tai lähelle tehoiset kulutukset ja summaan ne yhteen. LVV lämpenee kellokytkimellä.
  2. Vesimittarilukemista arvioin että 40% on lämmintävettä ja että 1 m3 lämmitys kuluttaa 58,15 kWh.
Hyvin nuo menevät yksiin esim. nyt Tuokokuussa 1. mukaan summattu lukema oli 176 ja 2. mukaan laskettu 176,57. 8)
(Meillä ei ole esim. ulkohanaa tms. joka sotkisi tuota.)
 
Oikeasta reunasta voisi saada miinus merkkisiä lukemia sulatuksen aikana…..
Olen noita mitannut vasemmastakin reunasta. ;)
Vanha kapillaari Panasonic sulatteli pitkään ja sen kennon läpi valui useasti -15C lämpöistä ilmaa. :lumiukko:
 
Viimeksi muokattu:
Vanha kapillaari Panasonic sulatteli pitkään ja sen kennon läpi valui useasti -15C lämpöistä ilmaa
Vanha Argo, jossa on kyllä EEV sulatteli nopsaan ja kennosta valuva ilma pisti vähän paremmaksi, sieltä sai -25C - sulatuksessa käytettiin muistaakseni 800W kompuratehoa.
 
Hei hou, mielenkiinnosta miten tää loggaus toimii joku ladattava loggaus pohja?? Mutta mistä logit luettavissa laitteesta USB ??, Saako liitettyä Mitsun LN35 aparaattiin. Nää sulattelut sun muut kiinnostas nähdä
 
Hei hou, mielenkiinnosta miten tää loggaus toimii joku ladattava loggaus pohja?? Mutta mistä logit luettavissa laitteesta USB ??, Saako liitettyä Mitsun LN35 aparaattiin. Nää sulattelut sun muut kiinnostas nähdä
Tässäpä oli vastauksia kysymyksiisi
 
Mitä toi tarkoittaa, mulla ln:ssä vastus on kylmä kun kone lepää tai käy. Ilmeisesti päällä vain sulatuksessa.
Mulla on ns. "janti-modi" tuossa pohjavastuksessa ja se on mulla kytkiellä ohitettuna kovimmilla pakkasilla, tällöin vastus on jatkuvasti päällä (termostaatti katkoo kyllä sitä tuolloinkin hieman vastuksen pintalämmön mukaan).

Tuo olikin uusi tieto että LN-mallissa olisi pohjavastus päällä vain sulatuksissa. Joku voisi tuotakin kokeeksi logata, jotta olisi "mustaa valkoisella". :oops:
 
Ihan kädellä kävin kokeilemassa kun kone ei käynyt, laitoin sitten pyyntiä lisää että kone lähti käymään eikä se silloinkaan lämmennyt.
 
Ihan kädellä kävin kokeilemassa kun kone ei käynyt, laitoin sitten pyyntiä lisää että kone lähti käymään eikä se silloinkaan lämmennyt.
Se taitaa olla 60 W ja ihan kädenlämpöiseksi se menee siinä kiinni oleva termari katkoo tuota jos vastuksen pintalämpötila nousee tuon 45C yli.
1705481873559.png1705481896982.png
Itselläni tuo FD:n vastus 130 W pitää pohjan aukot sulana pakkasilla lämmitysjakson aikana, jos on ohitus aktiivisena (= vastus tehdasasetuksella). => Onko LN-mallissa jäätä siellä pohjalla vastuksen ympärillä lämmitysjakson aikana?
Mulla tuolla on jäätä jos tuo mun modi on aktiivisena -10 C kireämmällä pakkasella (eli vastus OFF lämmitysjakson aikana), se sitten sulaa nesteeksi kun sulatus alkaa. :cool:
 
Takaisin
Ylös Bottom