MSZ-LN - käyttökokemukset

[puu]

Outoa on Puu. Onko koskaan pidentänyt? Sullekin vaihdettiin piirikortti niin kun mullekin.. näin muistelen. Mun uusi softa näköjään osaa myös pidentää. Vanha ei kyllä osannut.

Hyvin tutun kuuloista. Mulla ei ole koskaan vielä pidentänyt. Anturi yläputkessa ja sen verran vanha rotisko, että ei ole tuota päivitettyä softaa. Muuten "ihan jees", mutta vituttaa aina buutilla nostella noita jaksoja kun jostain syystä päättää lyhentää.

Tänä talvena ei näytä pidentäneen kuin plussakelillä käytäessä. Ulkoyksikön piirikorttihan tähän vaihdettiin ensimmäisenä talvena 2018. Tosin ei ole mitään takeita, että uudessa piirikortissa olisi "se parempi" softa. Mitään dokumentteja en tietenkään saanut piirikortin vaihdosta.

Maaliskuussa 2018 tämä tosiaan sai jonkun ihme kohtauksen ja alkoi ihan itsestään pidentää lämmitysjaksoa pakkasella. Tällöin logitin ulkoyksikön puhalluslämpötilaa, mistä sain todistettua tämän ihmeparantumisen. Päästiin jopa sinne 2,5h jaksoihin. Liitteenä logia tästä. Muistaakseni tuolloin oli sulatusanturi keskiputkessa.

Seuraavat talvet sitten taas mentiinkin tutulla ja turvallisella hullunkierrolla. Pidennystemppu jäikin ainutlaatuiseksi tapahtumaksi pumpun elämässä.

 

[puu]

Tänään klo 9 paikkeilla (~7h sitten) laitoin päälle tuon sulatusanturin 1W lämmittimen. Sulatusten pituus tipahti keskiarvoon 2min 37s, kun se aikasempien 4vrk aikana on ollut keskimäärin 2min 57s. Automaattinen mittaukseni tuolle on epätarkka, mutta kuitenkin suuntaa antaa vaikutuksesta. Kohtalaisen tarkka kuitenkin, sillä yleensä lämmitysjakson lyhentämistä ennen on reilun 3 minuutin sulatus.

Eli 9 viimeisintä sulatusta ovat kestäneet 2min 30s - 2min 50s. Kuinkahan pitkään sitten pitäisi olla ja kuinka lyhyitä sulatuksia, että lämmitysjakso lähtisi pidentymään... Lämmitysjaksot tarkastelujaksolla olleet 40-minuuttisia.

 

[Velsku]

Nyt aamulla viimein olin sopivasti paikalla ja pääsin videoimaan sulatusta sekä kuuntelemalla vertailemaan sulatukäyrää. Selkeä mittaustapa, joka edustaa minun aikaisempaa "3min" lämmityksen jatkorajaa (tietyllä lämpötilalla) sieltä löytyi ihan kuuntelemalla. Tehologgeria ei siis tarvitse tuon mittaamiseen, mutta pari asiaa pitää kuulon/näön perusteella huomata, jotta mittaa "samaa aikaa" kuin tehokäyrässä näkyy.

Ehdotus yleiseksi aktiivisen sulatuksen mittaustavaksi:​

Tässä minun ehdotus, jolla tulkittuna saamme kellotettua saman sulatuksen ja vertailtua laitteita, miten jatkaa ja kenellä toimii viallisesti, eikä jatka...

Vihreät boksit merkityksellisiä aikoja, joita kannattaa kellottaa, niin saadaan jokaiselta sama "Aktiivisen Sulatuksen kesto" lukema, jota voidaan vertailla keskenämme. (Tätä ei onnistu seurata sisäyksiköstä, sillä puhallusnopeuksien muutokset yms. ovat riippuvaisia sisäyksikön kennon lämpötilasta yms.)

Punainen käyrä on laitteen kuluttama hetkellinen teho. Aktiivinen sulatus tapahtuu kompressorilla, eli käytännössä kesto on kompressorin käyntiaika.

Aktiivisen sulatusaika mitataan siten, että sekuntaattori laitetaan päälle, kun ulkoyksikön kompressori käynnistyy. Käynnistymisen kuulee siitä, että laite alkaa hurisemaan videon tapaan, eikä ulkoykiskön tuuletin pyöri. Sitä ennen kuuluu selkeä pitkäkestoinen "pihahdus" ja kompressori alkaa hurisemaan matalilla kierroksilla, koko ajan niitä kohottaen.

Sekuntaattoria ei sammuteta silloin, kun kompressorin ääni menee pieneksi, eli jatkuu hiljaisena murinana. Tuota hiljaista murinaa jatkuu noin 20s selkeän kompressorin äänen jälkeen ja ko. aika on nähtävissä tuossa tehokäyrässä 9:26:30 ajankohdalla olevana pienempänä muttei kaikista alhaisimpana tehonkulutksena.

Sekuntaattori sammutetaan, kun ulkoyksikön puhallin käynnistyy. (Tapahtuu ~sekunnin myöhemmin, mitä kompressori pysähtyy, mutta helpointa on mitata puhaltimen käynnistyminen, joten mitataan sitä). Sekunnin tarkkuus riittää...

Tuossa kuvassa tehokäyrä ja kellonaikoja. Vaiheiden kestot keskellä. Videosta voitte kellottaa noiden mukaan, ennen analyysiä kellotin videosta, 2:56 osui sekunnilleen, 3:15 tuli minulla 3:16:ksi... Viimeistä 3:52 aikaa en saanut kellotettua tarkasti, mutta se onkin epäoleellinen aika.
Noista merkityksellinen on vain tuo "3:15", eli aktiivisen sulautksen kesto - Kompressorin käynnystymisestä puhaltimen käynnistymiseen.

Taustaa allalinkitetystä videosta, josta voi koettaa kellottaa tuon minun ajan (josta tehokäyrä):​

Eilen illalla keli oli -8 astetta. Kenno oli läpijäässä ja väli muistaakseni 1h10min. siitä yön aikana romahtanut -15 asteeseen. Nyt olin kyllä yllättynyt, että kenno ei ollut juurikaan jäässä videoa kuvatessa. Keli kuivunut pakastumisen yhteydessä, eikä laite siksi kerää jäätä samoin, kuin eilen illalla vielä keräsi. Sulatusväli oli tätä videoa ennen ollut 1h30min. Yöllä oli kuitenkin käynyt 1h40min, mutta oli lyhentänyt siitä. Aktiivinen sulatuksen kesto oli 3:15, eikä sulatusväli muuttunut tuon jälkeen vaan pysyi 1h30minuuttina. Kuuran määrästä näkee, etät pumppu toimii ihan ok. mutta tämä ennustava algoritmi reagoi vähän hitaasti muuttuneeseen säähän. Välistä kenno ihan jäässä ja välistä ei...

Videolla näkyy vielä sekin, kuinka jäässä minulla on ulkoyksikkö vieläkin, en ole sitä joutanut vedellä sulattamaan, anturin oltua keskiputkessa. Keskiputkianturilla laite keräsi paljon jäätä itseensä. (ja sää oli karmea aiheuttaen myös tuota)

Video:​

Uusi video · maanantai, 8.2.2021 🎬

Katso napauttamalla!

photos.app.goo.gl

Ps.
Voin exportata CSV filen kaikista tehomittauksista jollekin, jolla on aikaa ja osaamista (signaalinkäsittelyä) jollain scriptillä tulkita datasta aktiiviset sulatusajat ja sitä seuraavan lämmitysvaiheen pituuden. Kaikki ne on datassa, mutta käsipelillä pirun hidasta mitata "sekunteja" grafanasta. Yritin käsipelillä mittailla ja luovutin liian hitaana. Voisin itsekin koodata logiikan tuon tulkintaan, mutta nyt on aika niin
kortilla, että mikään ei tapahdu tällä harrastussaralla järkevässä ajassa, vaatisi enemmän tietämystä signaalinkäsittelystä...

Pumppu mulla toimii, eli pidentää ja lyhentää ihan omatoimisesti. Pitäisi vain saada automaattisesti tulkinnat käyristä taulukkoon, jonka jälkeen olisi helpompaa päätellä aktiivisen sulatuskeston kohdalta, "milloin jatkaa, milloin pitää samana, milloin lyhentää".

 

[Juhanisto]

Minullakin jauho 3vrk 80min jaksoa sitten yhdessä yössä klo 24-7 olikin yhtä äkkiä pidentänyt 30min. Vaikka ilma aikalailla vakio. Eilen vähän lämpöisempää hetken sellainen 5 astetta. Se ei auttanu pidennyksessä. Yöllä oli reipas 10 pakkasta. Eihän tuossa oikein mitään logiikkaa ole.

 

[Ilmavaiva]

@Velsku
Hyvä ja yksiselitteinen mittaustapa. Minä sain videosta kellotetuksi 3 min 17 s. Ulkoyksikön takaa on hyvä poistaa turhat kuljetusritilät. Valkoinen metallinen ja musta muovinen. Keräävät turhaan jäätä.

 

[Juhanisto]

Kävimpä kellottamassa yhden sulatuksen Velskun oppien mukaan. 4min. 5sek. paljon pitää Mitsun kiriä että lyhentäisi. Kenno ehti juuri ja juuri sulaa. Aika tukossa olikin. Eli kai sitten maksimi käyntijakso 1h20min.

 

[Mika karvajalka]

Onhan tämä vikaherkkä laite. Yhtenä iltapäivänä räpläsin ulkoyksikköä että pääsisin eroon 30min hullunkierrosta. Sen jälkeen alkoi 90min sulatusvälillä ja nyt mennään 150min. Ja sää ihan sama kuin tuossa 30min sulatusvälin aikaan. Johonkin kriittiseen paikkaan tämä itse kullakin kerryttää jäätä joka aiheuttaa oireita. Olisiko tuo se syy.
Minulla lämmitettävä ala on sen verran pieni että pumppu käyttää maltillisia tehoja koko ajan. 150min välein kuivassa pakkasilmassa kennot ei ole mitenkään tukossa. Pidentääkin voisi.

 

[Velsku]

@Velsku
Hyvä ja yksiselitteinen mittaustapa. Minä sain videosta kellotetuksi 3 min 17 s. Ulkoyksikön takaa on hyvä poistaa turhat kuljetusritilät. Valkoinen metallinen ja musta muovinen. Keräävät turhaan jäätä.

Joo, 2s ero videolta vs. Käyrästä on ihan riittävän tarkka. Veikkaan että saisin käyrästä pikselin hiirtä siirtämällä eri sekunnin jommasta kuummasta tai kummastakin... kellotin uudestaan videolta 3:16:77 joten, eikö sekin oikeastaan pyöristy 3.17:n

 

[janti]

Nyt aamulla viimein olin sopivasti paikalla ja pääsin videoimaan sulatusta sekä kuuntelemalla vertailemaan sulatukäyrää. Selkeä mittaustapa, joka edustaa minun aikaisempaa "3min" lämmityksen jatkorajaa (tietyllä lämpötilalla) sieltä löytyi ihan kuuntelemalla.

4-tieventtiilin (R.V.-coil) käännöstä uuteen kääntöön on mielestäni helpompi mittaustapa. Tuota on helppoa seurata sisältä käsin ihan korvakuulolla (näin ainakin FD-mallissa) .

 

[Hartsa82]

LN25 tehnyt töitä päälle vuorokauden lämpötila-anturin sulatuksen jälkeen. Aluksi tiputti sulatusvälejä 100 minuuttiin ja pysyi siellä pidempään, nyt nostanut sulatusvälit maksimiin.

Tuo väli tuossa on juuri se kohta missä kävin sulattamassa lämpötila-anturin. En tiedä oliko sillä vaikutusta, samaan aikaan lämpötila nousi n. -10 asteen tietämille ja pysyi siinä, nyt lähtenyt taas pakastumaan. Olisiko ollut kosteempaa ilmaan ja siksi sulatellut tiheämpään.

Lämpötilapyynti 28 astetta, puhallus täysillä, siivekkeet toiseksi ylimmässä asennossa ja keskellä sekä isee off.

 

[Ilmavaiva]

LN25 tehnyt töitä päälle vuorokauden lämpötila-anturin sulatuksen jälkeen. Aluksi tiputti sulatusvälejä 100 minuuttiin ja pysyi siellä pidempään, nyt nostanut sulatusvälit maksimiin.

Niin, voisiko sillä lämpötila-anturin oikealla toimivuudella sittenkin olla merkitystä sulatusvälien pituuteen. Samassa putkistossa se on kiinni sulatus-anturin kanssa.

 

[Hartsa82]

Niin, voisiko sillä lämpötila-anturin oikealla toimivuudella sittenkin olla merkitystä sulatusvälien pituuteen. Samassa putkistossa se on kiinni sulatus-anturin kanssa.

Tuossa oli myös pidempi tauko loggauksissa ennen anturin sulatusta, koska loggeri oli tippunut pumpun päältä Joten ei varmaa tietoa miten pitkät sulatusvälit oli ennen anturin sulatusta.

Jos sillä oli vaikutusta, niin silloin lämpötila-anturin lämpötilan nousu lyhentäisi sulatusvälejä.

Asiasta toiseen, onko tuo kokonais sulatusajan kesto vakio, n. 10-11 minuuttia, siis kaikki vaiheet itse sulatuksen lisäksi samanpituisia?

 

[Ilmavaiva]

4-tieventtiilin (R.V.-coil) käännöstä uuteen kääntöön on mielestäni helpompi mittaustapa. Tuota on helppoa seurata sisältä käsin ihan korvakuulolla (näin ainakin FD-mallissa)

Mitä ääniä siinä FD mallin sisäyksikön 4-tieventtiilin käännöstä kuuluu sulatuksen alkaessa ja mitä sulatuksen päättyessä? Onko esim. täsmälleen samanlainen ääni?

 

[janti]

Onko esim. täsmälleen samanlainen ääni?

Ei ole aivan sama. Aloitus ääni vaimeampi =huokaus) kuin lopetus. Lopetusta voisi kuvailla kohahdukseksi (= nopea kiehuminen).
Voimakkaassa sulatuksessa (= paljon sulateltavaa) lopetusääni myöskin voimakkaampi kuin lyhyessä sulatuksessa.

 

[puu]

Itse olen todennut kohtalaiseksi sulatuksen mittaustavaksi seurata sisäkennon lämpötilan muutoksia. Loggaussofta toteaa sulatuksen alkavan, kun sisäkennon lämpötila laskee nopeammin kuin 1°C/10s (ΔT < -0,1°C/s). Sulatuksen lopetukseksi tulkitaan, kun sisäkennon lämpötila alkaa taas nousta (ΔT > 0°C/s). Anturi on liitteen kuvan mukaisesti tuolla kolossa. Näytteistystaajuus on 10s, joten kovin tarkkaa sulatusajan mittausta ei tule, voi heittää jopa +/-20s.

 

[Juhanisto]

Jos näitä nyt halutaan vertailla niin jokut helpot mittauskohdat.. Vaikka siitä kun nelitieventtiili aukeaa siihen kun puhallin käynnistyy. Kuitenkin ln25 omistajat juoksevat ulos sulatusta katsomaan Tuleepa ulkoiltua riittävästi kun illan juoksee 30min välein ulkona kännykkä kädessä aikaa ottamassa Onneksi asun sen verran syrjässä että naapurit ei hulluksi luule. Puhuvat varmaan että kyllä se on vieläkin niin innoissaan Mitsusta kun sitä käy silittelemässä puolen tunnin välein ja vähän väliä on konepelti auki kun huoltaa ja puhdistaa sitä

 

[VesA]

Jos näitä nyt halutaan vertailla niin jokut helpot mittauskohdat.. Vaikka siitä kun nelitieventtiili aukeaa siihen kun puhallin käynnistyy. Kuitenkin ln25 omistajat juoksevat ulos sulatusta katsomaan Tuleepa ulkoiltua riittävästi kun illan juoksee 30min välein ulkona kännykkä kädessä aikaa ottamassa Onneksi asun sen verran syrjässä että naapurit ei hulluksi luule. Puhuvat varmaan että kyllä se on vieläkin niin innoissaan Mitsusta kun sitä käy silittelemässä puolen tunnin välein ja vähän väliä on konepelti auki kun huoltaa ja puhdistaa sitä

Helpot olisivat kyllä sellaisia jotka voi jollain loggerilla tallentaa - joka sitten on lähinnä se lämpötilanmuutos jos ei hakua sekaantua johtoihin. Noissa Argoissa sen saisi statusledistäkin, mutta itse kyllä käytin lämpötilaa. Se muutos suuntaan jos toiseen on aika roima nelitieventtiilin kääntyessä.

 

[PolyEsko]

Aika monella näyttäisi olevan se kuljetuksen aikainen ritilä siellä ulkoykikön kennon takana tiellä ja jäätäkin keräämässä. @Velsku llakin.
Kannattaa poistaa seuraavalla kerralla kun autoo konetta ja jäät pois, eli saa irrotettua sen turhan ritilän.

Helpottaa paljon kennon puhdistusta pölyistä, siitepölynyöhdästä jne.

 

[puu]

Nyt ollaan viimeisest 30 tuntia menty 40min lämmitysjaksolla (sulatus tasan 50min välein). Lämpötila on laskenut -5°C -> -17°C Osan ajasta olen pitänyt tuota sulatusanturin lämmitysvastusta päällä, mikä on lyhentänyt sulatusaikaa 10-20s, muuta vaikutusta ei ole sillä ollut. Jäätä on tullut n. 2-3 litraa vuorokaudessa, eli luokkaa desilitra / sulatus. Pumppuni ei osaa pidentää lämmitysjaksoa pakkasella. Tuo maaliskuun 2018 ihme taisi olla yksittäistapaus, jonkinlainen toimintahäiriö sivistyneessä fuzzy logicissa.

 

[janti]

Nyt ollaan viimeisest 30 tuntia menty 40min lämmitysjaksolla (sulatus tasan 50min välein).

Olisiko sulla kerännyt jäätä ja lunta sinne kennon toisen päätyyn latteen etureunaan. Tuonne ei tuo pohjansulanapitovastus yllä.
Kuumaa vettä kastelukannusta tuonne nurkalle, niin sulaa jäät tuolta päädystä. Jäätilanteen näkee kyllä laitteen päällyskannen avaamalla.

 

[helmert]

Pumppuni ei osaa pidentää lämmitysjaksoa pakkasella.

Hyvin samanlaiset kokemukset toistaiseksi. Anturi yläputkessa ja eristettynä.

Pakkanen kiristyi yön aikana -15 °C:sta -25 °C:en, jossa se on koko tämän päivän pysynyt. Aikaisemmin tuo on povannut välien lyhentämistä kunnes ollaan siinä 30-40 min runkkauksessa josta ei enää buutillakaan nousta. Nyt on ekat kovemmat pakkaset antureiden ja päätykotelon eristyksen jälkeen ja eilen alkuillasta buuttasin pumpun, että saadaan maksimi (85 min) sykli käyttöön ennen lyhennysurakkaa. Nyt mitä tässä aamupäivän ehtinyt seurata, niin vekotin onkin pitänyt n. 75 min syklin koko pakkasyön yli! Täytyy vielä kellotella useampi väli varmuuden saamiseksi, mutta vaikkei laitteeni edelleenkään osaa käyttäytyä järkevästi ja pidentää jaksoja, niin tuolla eristyksellä voi hyvinkin olla vaikutusta ihan vain kireästä pakkasesta johtuvan lyhentämisen ehkäisemisessä, mikä on sekin askel eteenpäin.

Viimeksi näillä keleillä oli aika rapsakka tunnelma keitellä aamukahveja; lämpötila kerroksessa oli aiemmalla kerralla n. +16 °C ja tällä kertaa n. +20 °C riippuen mittauspaikasta, joten olin positiivisesti yllättynyt herätessäni. Toimii ihan käytännön esimerkkinäkin noiden puolen tunnin kihnutuksien myrkyllisyydestä. Luvannut -20 °C pintaan lähes koko viikoksi, eli toivotaan, että tuo pitää nuo kohtuulliset syklit.

 

[Juhanisto]

Onko kukaan siirtänyt tuota ympäristön lämpötila anturia pois tuolta koneen sisältä. Siis sitä joka on tuolla tyhjässä päässä ulkoyksikköä kennon ylälaidassa kiinni. Nyt se on siinä puhallusviimassa ja minulla usein jäässäkin kun kannesta valuu siihen sulamisvesiä. Jos siirtäisi sen talon seinään pois siitä viimasta niin antaisiko se sen sysäksen että alkaisi pidentämään jaksoja helpommin. Johtoa on varmaan sen verran että riittäisi. Nämä on näitä poppakonsteja kun kaikki muu on jo käytetty

 

[Juhanisto]

Ok. Mä siirsin oman anturin talonseinään. Kupariputken pätkän löin seinään naulalla kiinni ja anturin sen sisälle. Jos osoittautuu toimivaksi niin rakennellaan kauniimpi kotelo.

 

[Mika karvajalka]

Poistin tuon viestin kun näytti niin surkealta viritykseltä.

 

[Juhanisto]

Hyvä se oli

 

[Mika karvajalka]

Omani oli sellainen äkkinäisen miehen tekele
Itsellä edelleen toimii parhaiten kuin koskaan, 120-150min sulatusvälit. Tuossa kun olisi uskallusta purkaa yksi viritys kerrallaan ja katsoa aina palautuuko sulatusvälit lyhyeksi. Eristeet pois itse kastelee paikat. Muutaman päivän katsoisi tuliko muutosta. Jos ei niin seuraava viritys pois ja kastelu. Tuossa voisi saada lopulta selville mikä itsellä oli se ratkaiseva syy tähän ihmeparantumiseen. Mutta toimivaa laitetta ei mielellään lähde enää peukaloimaan.

 

[helmert]

Täällä on nyt Vaisalan laskurin mukaan puolisen grammaa vettä ilmakuutiossa, eli helevetin kuivaa. Näkyy kyllä kennolla: tuon 70-80 min lämmityksen jälkeen kenno on tosi puhdas ja voisi aivan huoletta vetää samaan soittoon vielä vaikka parikin tuntia.

 

[Velsku]

Kun ei vapaaehtoisia ilmoittautunut tutkimaan minun dataa, niin tein nopeaa pythonilla scriptin, jolla tunnistin nuo kaksi kuvan pientä piikkiä, jotka tämän hetkisen käsitykseni mukaan edustavat nelitieventtiilin kuluttamaa tehoa. Oli helppoa tehdä, ensiksi piti poistaa datasta isot tehot pois ja sitten valmiilla python kirjastolla API:lla paikantaa piikit.

Laskin noiden piikkien ajankohtien perusteella sitten sulatuksen pituudet, lämmitysjakson pituudet, ja kirjasin muutuiko lämmitysjakson pituus ja pistin exceliin ja manuaalisesti poistin virheelliset datat, joita oli mm. laitteiden resettien takia yms.

Lopputulos on analyysi 241 eri sulatus - lämmitys tapahtumasta viimeisen parin viikon ajalta.

Meinasin olla vähän varovainen julkistaakseni tämän, koska kyseessä ei ole tuon minun aikaisemman käppyröiden mukaisesta ajasta kyse. Enkä tarkalleen tiedä, miten tuo toinen piikki kuunnellaan, sulatuksen vaihtuessa lämmitykseen... Eli en voi vielä ohjeistaa...

Scriptin päivitys vaatisi jonkun tunnin työtä, jotta saisin sen tunnistamaan aikaisemmin esittämäni aktiivisen sulatuksen loppumisajankohta. Juuri aika tässä on kortilla...

Joten odottelen seuraavaa sulatusta ja yritän kuunnella ja toivon löytäväni joko ulkoyksikön äänestä/käyttäytymisestä tai sisäyksikön äänestä/käyttäytymisestä näitä lukemia vastaavat kohdat... Siihen saakka pelataan oletuksella, jonka @janti tuolla aikaisemmin kertoi. Toivottavasti saan sen verifioitua... Ja jos noita ei voi kuunnella tai havainnoida, niin kulutan aikaa scriptiin, kun sitä taas löytyy.

Päätelmä: fuzzylogiikka = ​

Tässä logiikassa ei ole kyse mistään Sumeasta logiikasta (Fuzzy logic)
--> Kyseessä vain markkinamiesten termi.
Voivatpahan aina vedota siihen, kun joku ihmettelee miksei laite toimi. Ei tarvitse korjata laitteita...

Datasta havaintoja:​

1. Lämmitysjaksot ovat sekunnin tarkkudella saman mittaisia, Ennalta pääteltyjä.
   • Vain sulatusjaksojen pituus vaihtelee...
   • Näin mitsun aikaisempien mallien manuaalikin kertoo
   • Pätee aina, kun laite lämmittää koko ajan. Ei välttämättä, kun mode vaihdetaan, lämpötilanpyynti tiputetaan yms...
2. Yksinomaan sulatuksen kestosta päätellään seuraavan lämmitysjakson pituus
   • Seuraava lämmitysjakso kasvaa 10m, pysyy samana tai lyhenee 10m
   • Ei ole vaikutusta edellisillä jaksoilla, eli historia ei vaikuta
     • Vain yksi rajan alittava tai ylittävä sulatus tarvitaan!
   • Ei ole hienoja sekavia fuzzylogiikoita
   • On vain huono mekaaninen rakenne, joka haittaa tätä merkittävää mittausta
3. Ulkolämpötila vaikuttaa päätökseen, minkä mittaisella sulatuksella tehdään toimenpiteet
   • Tämä on todennäköisesti huonosti säädetty pumpussa.
     • Kaksiportaiseksi, eikä kompensoi siksi riittävästi kylmien kelejen vaikutusta sulatusanturiin
   • Jos jollain ei pumppu toimi muuttaen sulatusvälejä, tarkistakaa ulkolämpötila-anturi myös. Se voi olla vian syypää myös!

Mitsun algoritmi:​

Pakkasen ollessa 0- -20 astetta.

• Jatkaa lämmitysjaksoa 10m, kun sulatus mitattuna nelitieventtiilien piikeistä on pienempi kuin 3m 37s
• Lyhentää, ainakin kun sulatus pituus on 4m 57s tai yli.
  • 4m 48s voi jo lyhentää, Ei riittävästi lyhennyksiä että saisi tarkan rajan. Sen näkee, että ei lyhennä vielä 4:47, mutta 4:57 jo lyhentää
• Muulloin pitää samana

Pakkasen ollessa yli -20 (ainakin -25.5 asti todennäköisesti kylmempäänkin)

• Jatkaa lämmitysjaksoa 10m, kun sulatus mitattuna nelitieventtiilien piikeistä on pienempi kuin 3m 48s
  • (Ei jatka enää kun aika on 3m 50s)
  • -25 asteen pakkasia siis kompensoidaan vaan 10s lisäajalla verrattuna -5 asteen pakkasiin...
• Lyhentää - Ei dataa. Ei kertaakaan lyhentänyt näin kovalla pakkasella.

 

[puu]

Loistavaa analyysia @Velsku ! Omat havaintoni tukevati pitkälti näitä tekemiäsi.

Olisiko sulla kerännyt jäätä ja lunta sinne kennon toisen päätyyn latteen etureunaan. Tuonne ei tuo pohjansulanapitovastus yllä.
Kuumaa vettä kastelukannusta tuonne nurkalle, niin sulaa jäät tuolta päädystä. Jäätilanteen näkee kyllä laitteen päällyskannen avaamalla.

Ei ollut kerännyt, tai ehkä ihan vähän, mutten usko sillä olevan vaikutusta.

Mutta mutta, sulatusanturissa tuntui olevan jonkun verran jäätä (ks. kuva). Poistin tuon 1W lämmitysvastusvirityksen, se ei tuntunut auttavan mihinkään. Laitoin vanhan hiustenkuivaajan puhkumaan anturille pumpun käydessä normaalisti. Havainto: lämmitysjakso piteni anturin ollessa ilmeisesti plussan puolella. Kun lämmitysjakso oli jatkunut reilun tunnin, otin hiustenkuivaajan pois, ja sulatus alkoi muutaman sekunnin päästä, kun anturi ilmeisesti meni pakkasen puolelle.

Päätin sitten raottaa peltiä sen verran. että sain siirrettyä anturin tuonne oikeaan yläputkeen. Jätin klipsin laittamatta, teippasin anturin putkeen alumiiniteipillä ja käärin ympärille vulkanoituvaa teippiä. Armaflexsit jätin pois. Nyt on tehnyt tämän jälkeen kolme 80min lämmitysjaksoa. Saa nähdä milloin alkaa lyhentämään.

Huovissa en huomannut huomattavaa jäätä. Ihan pohjalta en päässyt näkemään. En usko niiden itselläni tuottaneen juuri ongelmia.

Havaintoja:
1. Anturin eristämisestä on luultavasti vain haittaa jos sen tekee huolimattomasti, kuten itse olin tehnyt. Eikä tuo armaflexikään tunnu olevan ongelmatonta, kuvissakin näkyy kuika se on jäätynyt putkiin kiinni ja irroittaessa revenneet palat ovat jääneet putkiin.

2. Sulatusanturia lämmittämällä (plussan puolelle?) voi jatkaa lämmitysjaksoa. Tämä siis puhuu sen puolesta, että huijausvastuksen pitäisi toimia, kuten vanhempiin Mitsuihin jotkut ovat ansiokkaasti toteuttaneet.

3. Tällä kokemuksella viimeistään allekirjoitan täälläkin moneen kertaan todetut suurimmat ongelmat: anturin jäätyminen sekä se, että sulatusjaksoa ei osata pidentää (saattaa riippua yksilöstä).

 

[Juhanisto]

Tästä päätellen ulkolämpötila anturin paikalla ei merkitystä. Parempi vaan jos on kylmässä viimassa niin antaa kylmempiä lukemia ja pidennys varmempaa. Ulkopuolelle siirtäminen ei siis hyödytä yhtään.

 

[Mika karvajalka]

Mullahan tuo ylempi anturi oli jäätynyt eristyksestä huolimatta. Olin aika huolimattomasti eristänyt. Pumppuhan alkoi toimimaan mahtavasti sen jälkeen kun yhtenä toimenpiteenä tein toisesta selvästi paksummasta materiaalista eristyksen sille. Ja mielestäni todella hyvin nyt sain eristettyä sen. Oletin että sillä ei kuitenkaan merkitystä tähän sulatusongelmaan. Toinen korjaus oli jäätyneen huovan leikkaus putkistosta. Nämä kaksi tein ja nyt toimii. Mutta kun ei riitä asiantuntemus niin ei voi sanoa oliko mikään näistä syy ihmeparantumiseen.
Edit: kävin katsomassa ja ylempi anturi on nyt pysynyt koko ajan sulana, oli sillä merkitystä toiminnan kannalta tai ei. Hyvässä paketissa mutta pystyy johtoa nykäisemään jolloin näkee onko jäätynyt.

 

[Velsku]

Loistavaa analyysia @Velsku ! Omat havaintoni tukevati pitkälti näitä tekemiäsi.


Ei ollut kerännyt, tai ehkä ihan vähän, mutten usko sillä olevan vaikutusta.

Mutta mutta, sulatusanturissa tuntui olevan jonkun verran jäätä (ks. kuva). Poistin tuon 1W lämmitysvastusvirityksen, se ei tuntunut auttavan mihinkään. Laitoin vanhan hiustenkuivaajan puhkumaan anturille pumpun käydessä normaalisti. Havainto: lämmitysjakso piteni anturin ollessa ilmeisesti plussan puolella. Kun lämmitysjakso oli jatkunut reilun tunnin, otin hiustenkuivaajan pois, ja sulatus alkoi muutaman sekunnin päästä, kun anturi ilmeisesti meni pakkasen puolelle.

Päätin sitten raottaa peltiä sen verran. että sain siirrettyä anturin tuonne oikeaan yläputkeen. Jätin klipsin laittamatta, teippasin anturin putkeen alumiiniteipillä ja käärin ympärille vulkanoituvaa teippiä. Armaflexsit jätin pois. Nyt on tehnyt tämän jälkeen kolme 80min lämmitysjaksoa. Saa nähdä milloin alkaa lyhentämään.

Huovissa en huomannut huomattavaa jäätä. Ihan pohjalta en päässyt näkemään. En usko niiden itselläni tuottaneen juuri ongelmia.

Havaintoja:
1. Anturin eristämisestä on luultavasti vain haittaa jos sen tekee huolimattomasti, kuten itse olin tehnyt. Eikä tuo armaflexikään tunnu olevan ongelmatonta, kuvissakin näkyy kuika se on jäätynyt putkiin kiinni ja irroittaessa revenneet palat ovat jääneet putkiin.

2. Sulatusanturia lämmittämällä (plussan puolelle?) voi jatkaa lämmitysjaksoa. Tämä siis puhuu sen puolesta, että huijausvastuksen pitäisi toimia, kuten vanhempiin Mitsuihin jotkut ovat ansiokkaasti toteuttaneet.

3. Tällä kokemuksella viimeistään allekirjoitan täälläkin moneen kertaan todetut suurimmat ongelmat: anturin jäätyminen sekä se, että sulatusjaksoa ei osata pidentää (saattaa riippua yksilöstä).

Näytä liitetiedosto 69394
Näytä liitetiedosto 69395
Näytä liitetiedosto 69396

Alumiiniteippiä en suosittele tuohon käyttöön. Käytä vain ihan alkuperäistä klipsiä tai kupariteippiä. Epäjalompana metallina alumiini syöpyy ollessaan kuparin kanssa ja jonkin ajan (en osaa määrittää) kuluttua sulla saattaa olla anturi irti, koska teipit syöpyneet.

 

[Hartsa82]

Vuorokausi kulunut ja mennään tasaisilla 2 tunnin sulatusväleillä.

Kaivoin tuohon rinnalle Forecan sivuilta suuntaa-antavat lämpötilalukemat. Ehkä tuosta voi päätellä, että kun lämpötila noussut tuossa keskivälin jälkeen, niin on lyhentänyt välejä ja sitten lähtenyt taas pidentämään, kun lämpötila on lähtenyt laskuun. Samassa kohtaan kyllä oli myös lämpötila-anturin sulatus, mutta liekkö sillä ollut vaikutusta.

 

[puu]

Alumiiniteippiä en suosittele tuohon käyttöön. Käytä vain ihan alkuperäistä klipsiä tai kupariteippiä. Epäjalompana metallina alumiini syöpyy ollessaan kuparin kanssa ja jonkin ajan (en osaa määrittää) kuluttua sulla saattaa olla anturi irti, koska teipit syöpyneet.

Hyvä huomio. Tokihan tuo on tiedossa, mutta jostain syystä ei tullut mieleen tuota laittaessa. Onneksi tuossa on kuitenkin päällä sekä vulkanoituva teippi että nippuside, joten eiköhän se kesään asti ainakin siinä pysy. Kesällä on muutenkin tarkoitus ottaa koko laite auki ja vähän viritellä:

1. Sulatusanturi optimipaikkaan (tieto lisääntynee kevään aikana) käärittynä mahdollisesti jollain sopivalla.
2. Sulatusanturin rinnalle piuhat, jotka vedän roiskevesitiiviiseen kytkentälaatikkoon.
3. Piuhat sulatuksen lopetuslämpötila -jumpperille. Voi kokeilla seuraavana talvena eri kombinaatioita tällä.
4. Jonkunlainen mikrokontrolleripohjainen tms. kötöstys säätämään kahta edellämainittua.
5. Mahdolisesti huovat pois ja tilalle jotain.

 

[Ilmavaiva]

Pumppu näkyy menneen mökillä taas hullunkierrolle. Kameralla näen, että sulattelee 30 min välein. En ole tällä kertaa vielä edes yrittänyt alkaa lämmittää mökkiä. Peruslämmön pyynti on +14. Puhallus 4/5. MELCloudin näyttämä huonelämpö ja todellinenkin huonelämpö saahaa enää +10 - +12 asteen välillä.

Pakko kai se on alkaa takuunalainen ulkoyksikkö avaamaan En kyllä vieläkään tiedä, mitä sulatusanturille kannattaisi tehdä. Pelkästään siirtää ylempiin putkiin ja/tai lisäksi eristää tai sitten eristää nykyiselle paikalle.

Näyttää tuo eristäminenkin olevan ”kellosepänhommaa”

https://1572986.168.directo.fi/@Bin/5214ff4ba1b3cbebb716de9d9995e6f0/1612893045/application/pdf/762816/ArmaflexApplicationManualFIN.pdf

 

[Velsku]

Nyt sisäyksiköstä kuuntelin ääntä ja kellotin pihahdusten välit.

Lopputulos: Nelitieventtiilin kääntyminen takaisin lämmitysasentoon vaikea tunnistaa äänestä. Pihinä alkaa hitaasti.
Mittausvirhettä tuli 13 sekuntia, enkä keksi mitään ääntä jolla olisin voinut päätellä tuon 13s aikaisemmin...
--> Sisäyksiköstä kuuntelu on mittaustapana epäkelpo noihin minun tuloksien aikoihin verrattuna @janti :n ohjeiden mukaan. Ehkä edellisessä FD mallissa se onnistuu helpommin, mutta tässä ei sisäyksiköstä saanut tarkkaa aikaa ja virheestä tuli jo niin suuri, että siitä ei pysty päätellä mitään varmaa. Harmi, tämä olisi ollut kaikista helpointa näin.

 

[Hartsa82]

Pakko kai se on alkaa takuunalainen ulkoyksikkö avaamaan En kyllä vieläkään tiedä, mitä sulatusanturille kannattaisi tehdä. Pelkästään siirtää ylempiin putkiin ja/tai lisäksi eristää tai sitten eristää nykyiselle paikalle.

Itsellä pelkkä siirto yläputkeen ilman eristyksiä pidensi sulatusvälit n. 2 tuntiin, minimissä käynyt sen jälkeen 100 min. Toki takana alle viikon jakso, mutta hyvältä vaikuttaa.

 

[Juhanisto]

Suosittelen keskiputkeen eristämättä. Leikkaa vaan sitä huopaa pois palan niin ei pääse jäätymään siihen putkeen kiinni. Tuolla saa ainakin 70-80min jaksot ja ehtii varmasti kenno sulaa. Yläputki sulatuksen kanssa epävarmempi mutta antaa pidemmät käyntivälit. Varaa mukaan lyhyt ruuvimensseli niin sopii varmasti seinän ja ilpin väliin. Mulla just siinä ruuvien takana kylmäaineputkien kotelo. Jouduin tekemään erikoismensselin kun ollu 3 lyhyttä ruuvaria mutta tonttu varmaan varastanu ne. Magneetti kärjestä on suuri apu purkamisessa. Muovikotelo vaan yhdellä ruuvilla kiinni. Sitten lähtee muistaakseni ylöspäin työntämällä pois. Äläkä turhaan irroittele sähkökytkentöjä. Ruuvit vaan tarkasti kaikki pois ja ylöspäin nostamalla pelti vapautuu. Sitten varovasti kääntelet niin että saat tilaa tehdä.

 

[p306]

Kun sisäyksikön kennon lämpömäärää kasvattaa nostamalla lämpötilapyyntiä tai hidastamalla sisäyksikön puhallusta sulatukset tapahtuvat nopeammin, josta seuraa että sulatusvälit pitenevät mutta eivät välttämättä välittömästi.

 

[Hartsa82]

Yläputki sulatuksen kanssa epävarmempi mutta antaa pidemmät käyntivälit.

Itsellä on sulatellut hyvin, aina kun olen käynyt katsomassa, on sulattanut kennon täysin, vajaassa viikossa tullut 3/4 65l rakennuspaljusta täyteen. Sekä lämpöä riittää paremmin, kun vertaa aiempaan 60-70 min "hullunkiertoon". Tosiaan takana vasta lyhyt jakso, mutta en näillä tiedoilla lähtisi siirtämään muualle tai eristämään. Kunnes jäätyy ja sekoaa