Koska MLP kannattaa vai kannattaako?

kotte

Hyperaktiivi
Talo on isonpuoleinen, valot joka paikassa, tietokoneita yötäpäivää päällä vaikka kuinka, ruokaa tehdään kahdessa keittiössä, esmes bolognankastiketta keitetään kokoon puoli vuorokautta, pihallakin koneet käyvät sähköllä ja tänä syksynä erityisesti chilin kasvatus kasvihuoneessa on tuonut lisää kulutusta - ensin kasvilamput keväällä ja nyt itse kasvihuone. Kävin tuossa päivemmällä katsomassa että taas voisi vähän satoa korjata.
Meillä menee suhteellisen pienessä talossa hukan enemmänkin "hupisähköön". Pohjakulutus on siinä 1kW:n paikkeilla, mihin menee jo melkein 9000kWh vuodessa. Suursyöppöjä ovat kaksi tornimallista tietokonetta, jotka ovat aina päällä sekä muutama hiukan vähemmän kuluttava, 2...4 pakastinta (määrä vaihtelee vuodenajan mukaan) ja 4 jääkaapin tyylistä laitetta. Muu on suhteellisen tavanomaista (sähkökiuas 8kW, pyykinkäsittely ja tiskikoneet jne. Uunia käytetään aika usein ruoanlaitossa.

Toki yhtä autoa kerrallaan välistä hiukan lämmitetään sisältä ja moottorista, mutta muutoin lämmitykseen ja jäähdytykseen menee aika vähän sähköä (jäähdytys-/tuloilmal'ämmityskiertopumppu on yleensä päällä ja vienee tyypillisesti n. 60W, puhallinkonvektoreita käytetään kesällä ja nuo vievät silloin yhteensä korkeintaan n. 100W, poistoilmapuhallin ottaa ehkä n. 30W keskimäärin).
 

Mikki

Vakionaama
Oletko Kotte laskenut josko aurinkopaneelit kannattaisi investointina? Nopeasti mietittynä ei varmaan parempaakaan kohdetta enää olisi...
 

mk

Aktiivinen jäsen
Meillä 2hlö tarvitsi 110m3 veteen 3MWh suoraa sähköä.

Kesällä(4kk) kului 2890kWh, josta LKV:n, IV:n ja ILP:n jäkeen jäi 1680kWh.
 

kotte

Hyperaktiivi
Oletko Kotte laskenut josko aurinkopaneelit kannattaisi investointina? Nopeasti mietittynä ei varmaan parempaakaan kohdetta enää olisi...
Voisi ne kannattaa, mutta pitäisi ensin kaataa yksi puu tieltä. Jos tulee vastaan sopiva aurinkosähköratkaisu, jolla samalla korvaa tiilikaton jollakin muulla, niin sitten ehkä. Homma on ollut monta vuotta mietinnässä, mutta seurannaisvaikutukset ja ns. takaisinmaksuajan pituus ovat saaneet toistaiseksi jäitä hattuun. Olen myös fundeerannut säädettävää markiisin tapaista olohuoneiden ikkunoiden päälle (nykyisen ritiläratkaisun sijalle), mutta en ole ollut riittävän vakuuttunut mielessä olleiden ratkaisujen ongelmattomuudesta ja estetiikasta.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Mistäs se energia sinne perustusten alle tulee?

Eikait nuo piirit kuitenkaan rakennusten/perustusten alle kuulu vaan jonnekin muualle pihaan.
Jäähdyttämällä tuloilmaa kesällä, se latautuu. Talven kylmyys ei pääse jäähdyttämään piiriä samalla tavalla, mutta toisaalta aurinkokaan ei pääse sitä lämmittämään. Ihan mlp-käyttöön itseäkin mietityttäisi.

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei ole ihan ilmasta energiaa tuokaan. Kuinkahan paljon sieltä saa irti vuodessa lämmitys-/jäähdytysenergiaa? => TMA esim. ILPiin verrattuna :cool:
"Kivioja laskeskelee, että järjestelmän perustamiskustannuksiksi tulee noin 2000 euroa (ilman iv-putkiston eristämiskustannuksia), jonka jälkeen lämpöä ja viileää saadaan kiertovesipumpun kuluttaman sähkön (n.40w) hinnalla."
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Lattialämmityksen kanssa myös lattialämmityksen teho laskee automaattisesti kun sisäilman sekä sekä lattian lämpötilaero laskee pienemmäksi. Tämän olen nähnyt myös datasta mitä minulla on. Tämä tosin aiheuttaa sitten luonnollisesti sitä ylilämpöä taloon.

Lattialämmityksen ja lattian lämpötilassa ei välttämättä ole kun 1-3 astetta eroa ja jos tuo ero kutistuu entisestään niin tällöinhän lämmittävä teho laskee automaattisesti. Myös LTO:n kautta tuodaan tällöin enemmän energiaa tupaan kohonneen tuloilman lämpötilan kautta.

Esimerkki vaikka näissä vanhoissa graafeissa jossa takan käyttö näkyy keskiarvosta alempina lämmitystehoina. Täytyy katsoa jaksaisiko lämmittää tänä talvena takkaa vaikka kokonaisen viikon ihan puhtaasta mielenkiinnosta:
Ero ottotehossa on 'aika' pieni, oisko jotain +100W luokkaa?
 

Mikki

Vakionaama
Ei ole ihan ilmasta energiaa tuokaan. Kuinkahan paljon sieltä saa irti vuodessa lämmitys-/jäähdytysenergiaa? => TMA esim. ILPiin verrattuna :cool:
"Kivioja laskeskelee, että järjestelmän perustamiskustannuksiksi tulee noin 2000 euroa (ilman iv-putkiston eristämiskustannuksia), jonka jälkeen lämpöä ja viileää saadaan kiertovesipumpun kuluttaman sähkön (n.40w) hinnalla."
Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.

Siinä kohdassa kun F750 olisi kompurakapasiteetinsa rajalla ja käynnistettäisiin tuo tuloilmalämmitin, niin tuloilmaan tulisi 1kW, kompuralta lähtisi 1kW ja COP nousisi. Miten tuon nyt laskisi... mutta kokonaishyöty olisi siis >1kW kuitenkin PILP:n tapauksessa.
 

Mikki

Vakionaama
Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.

Siinä kohdassa kun F750 olisi kompurakapasiteetinsa rajalla ja käynnistettäisiin tuo tuloilmalämmitin, niin tuloilmaan tulisi 1kW, kompuralta lähtisi 1kW ja COP nousisi. Miten tuon nyt laskisi... mutta kokonaishyöty olisi siis >1kW kuitenkin PILP:n tapauksessa.
Jossain pyöriväkennoisessa hyvässä LTO:ssa tuon hyöty on varmaan aika marginaalinen, kun se 1kW etulämmitys on "liikaa", koska ei niin isoa jälkilämmitystäkään koskaan tarvita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.
PILPin kanssa tuollaisesta kytkennästä on huomattavasti enemmän hyötyä lämmityksessä kuin nykyaikaisen LTO-laitteen kanssa. Sama on tilanne, jos korvausilma tulee ulkoa raakana tai vain suodatettuna (tasalämpöinen korvausilma ei vaadi yhtä hyvää sekoittumista ja kerrostumaa kuin raakana tuotu). Kosteudenpoisto jäähdytysolosuhteissa on sitten ihan extraa ja toimii etenkin LTO-laitteen kanssa silloinkin, kun ILP kylmentäisi sisäilmaa jo liikaa pelkän kuivaamisen riittäessä (eli tarvittaisiin erikoismallinen ILP tai sitten kosteudenpoistajan ja ILPin yhteiskäyttöä).
 

Mikki

Vakionaama
Kosteudenpoisto jäähdytysolosuhteissa on sitten ihan extraa ja toimii etenkin LTO-laitteen kanssa silloinkin, kun ILP kylmentäisi sisäilmaa jo liikaa pelkän kuivaamisen riittäessä (eli tarvittaisiin erikoismallinen ILP tai sitten kosteudenpoistajan ja ILPin yhteiskäyttöä).
Tuon jäähdytysteho on sinänsä vaatimaton, mutta JOS tuo riittäisi kuitenkin esim. hyvän aurinkosuojauksen vuoksi talon viilentämiseen, niin sitten tuo olisi kyllä paljon mukavampi kuin ILP (ei sisäyksikköä, ei ulkoyksikköä).

Teho ei kuitenkaan missään nimessä riitä, jos aurinko pääsee porottamaan suoraan sisään tai sitten 2krs talon yläkerran viilentämiseen. Mutta esim. pohjoiseen olevan makuuhuoneen viilentämiseen tuo voisi jo hyvinkin riittää. Yöunet ne pääasia kuitenkin on.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m2 kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

  1. Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
  2. Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m2 puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
  3. Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
  4. Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
  5. Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Kaivo 136m. Puukiuas (veikkaan että täällä on myös takka.
  6. Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli. Nibe 1217, 153m kaivo. Päällä 5500h/a.
  7. Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v + puita 2 m3. Neliöt 144 m2 (Minun talo kulutukset 2012-2016).
  8. Lämmitys MLP: 13-14 000 kWh/a. Takkassa palaa joskus tuli.

Edit: talo + tarkennuksia lisätty.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla.
Nyt puhuttiin tuloilman esilämmityksen maapiirillä TMAsta.

Tässä oli yksi esimerkki jossa säästö maapiirillä esilämmityksellä olisi 2000 kWh/vuosi sähköiseen jälkilämmityspatteriin nähden ja jos systeemi maksaisi 2000€ niin 13 snt/kWh sähkön hinnalla. => TMA ~8 vuotta :)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76541/Heino_Jani.pdf
 
Viimeksi muokattu:

dumo

Aktiivinen jäsen
Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m2 kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

1) Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
2) Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m2 puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
3) Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
4) Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
5) Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Puukiuas
6) Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli.
7) Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v. Neliöt 144 m2 (Minun talo kulutukset 2012-2016).
Aika rajuja lukuja, varsinkin tuo MLP 28MWh :oops:. Pidetäänkö noissa kämpissä jotain 25C sisälämpötilaa ja serverifarmia vai onkohan perinteisesti talotekniikka säädetty ihan miten sattuu (tyyliin MLP:n kompura ei edes käy)? Tuo olisi suoralle sähkölle ihan looginen kulutusluku, mutta että MLP. Omaan silmään ainoat järkevät lukemat ovat numerot 5 ja 7, ehkä juuri ja juuri myös 1.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Aika rajuja lukuja, varsinkin tuo MLP 28MWh :oops:. Pidetäänkö noissa kämpissä jotain 25C sisälämpötilaa ja serverifarmia vai onkohan perinteisesti talotekniikka säädetty ihan miten sattuu (tyyliin MLP:n kompura ei edes käy)? Tuo olisi suoralle sähkölle ihan looginen kulutusluku, mutta että MLP. Omaan silmään ainoat järkevät lukemat ovat numerot 5 ja 7, ehkä juuri ja juuri myös 1.
Noissa on todenäköisesti joka kämpässä (paitsi talo 2) korotettu olohuone eli kuutioita enemmän kuin normitalossa. Toi 6 on kyllä mielenkiintoinen, kyselin siitä lisää. Myös talon 5 luvut viittaavat takan lämmitykseen ja osatehomitoitukseen kun tilavuutta on 750m3 mutta kaivo vain 136m
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m2 kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

1) Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
2) Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m2 puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
3) Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
4) Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
5) Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Kaivo 136m. Puukiuas (veikkaan että täällä on myös takka.
6) Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli.
7) Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v + puita 2 m3. Neliöt 144 m2 (Minun talo kulutukset 2012-2016).

Edit: tarkenuksia lisätty.
Aika isoja lukuja!
Naapurissa 160m2, ikä tuota luokkaa ja n. 13000 kwh/v ja maalämpö.
Toisessa 120m2 takka + suora sähkö 15000 kw/h

Oma kulutus 21000 kwh tuntuu nyt pieneltä, kun koko talon koko on noin 300m2 (200m2 + saunatilat asuinlämmössä), 500m2 hallin ja verstaan valaistukset + oheissähköt mukana kulutuksessa. -54 talossa vilp + märkätilat suoralla sähköllä. Puuta poltettu max 5000kwh/v.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
'Kalluppi' kertoo kyllä karua kieltä... ei se lämmitysjärjestelmä vaan miten sitä eletään. Talojen kulutusvertailu on vaikeaa koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.... ruuanlaitto, saunominen, puut, harrastukset. Kaikki eivät pyri optimoimaan kulutusta vaan keskittyvät muihin juttuihin.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Ja aika usea maalämmön omistaja kuvittelee, että se maalämpö tekee jotenkin autuaaksi ja lämmitys tulee edulliseksi. Itse asiassa sen verran edulliseksi, että ei viitsitä edes erityisemmin seurata. Vähän sama juttu kun autojen kanssa. Uusi toyotan moottori kuluttaa 15% vähemmän mitä aiempi. No, aika harva sitä oikeasti mittaa tai seuraa, mutta ostopäätös kuitenkin tehdään sen perusteella.
 

pamppu

Vakionaama
Espejotin gallupin jälkeen saa kyllä ihmetellä mikä meininki noissa. On meilläkin päälle 700 kuutiota, puolet talosta on 5 metriä korkeeta. Toki saaristo on lämmittäjälle helppo kun lämpötilat latistuu sekä pakkasess että helteessä. Suorasähköllä edeltäjä päästeli 33500kWh, meillä menee vilpillä sen 12-13MWh + 4MWh puita (5-6 mottia puita) ja senkin osittain pystyisi pumppaamaan, ennenkuin paukut Nibestä loppuu. Ehkä kivitalot sitte falskaa ihan huolella, mutta en omaanikan ple ekoihmeenä pitänyt, mm. metallirakenteiset pariovet tertsille ei ole ihan tiiveimmästä päästä ja ikkunaa on muutenkin aika reippaasti. Tallikin on reilusti lämmin.

Minä olen laskeskellut että MLP:llä vois päästä hyvinä vuosina kymppikerhoon. Kyllä mulla hälytyskellot soisi tuommoisilla kulutuksilla.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Talo 5 (28 000 kWh), pumppu päällä 5500h vuodessa eli 8000-10000 kWh lämmitykseen riippuen onko 6 vai 10 kW pumppu. Kaivo 153m.
 

pamppu

Vakionaama
Onko se kaivo vaan lyhyt, vaiko jotain muutakin pielessä. Luulisi että tuommoisessa joku 8kW pumppu 2000h päällä, 15000-16000kWh lämpöä ja 3000-4000kWh sähköä pumpulle. Meillä VILP 2000h päällä, 15000kWh ulos, 5000kWh sisään.

Tuommoinen MLP laukeaa varmaan kohta, 55000 tuntia 10v kohdalla.
 

fraatti

Vakionaama
Talo 5 (28 000 kWh), pumppu päällä 5500h vuodessa eli 8000-10000 kWh lämmitykseen riippuen onko 6 vai 10 kW pumppu. Kaivo 153m.
Haiskahtaa reilusti alitehoiselta ja vastuksia käytetään jatkuvasti. Vai mahtaako koko mylly olla edes hengissä enää? Eikai kyseessä satu oleen siporex talo? Nuo taitaa olla aivan harakanpesiä. Toki käyttösähköäkin pystyy polttamaan jotakuinkin loputtomasti.

Tyypillisesti on off kone käynee 2000-3000h vuodessa riippuen mitoituksesta.

Omien tuttujen kokonaiskulutukset maalämmöllä asettuvat 8000-14000kWh väliin. Talojen + tallien koot 130+60 - 260+60m2 välillä. Itsellä 170m2+70m2 /700m3 menee noin 10000kWh vuodessa kaikkineen.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Haiskahtaa reilusti alitehoiselta ja vastuksia käytetään jatkuvasti. Vai mahtaako koko mylly olla edes hengissä enää? Eikai kyseessä satu oleen siporex talo? Nuo taitaa olla aivan harakanpesiä. Toki käyttösähköäkin pystyy polttamaan jotakuinkin loputtomasti.

Tyypillisesti on off kone käynee 2000-3000h vuodessa riippuen mitoituksesta.

Omien tuttujen kokonaiskulutukset maalämmöllä asettuvat 8000-14000kWh väliin. Talojen + tallien koot 130+60 - 260+60m2 välillä. Itsellä 170m2+70m2 /700m3 menee noin 10000kWh vuodessa kaikkineen.
Ei ole vastukset käytössä.

Sulla oli muistaaksen hupisähkö aika maltillista?
 
Viimeksi muokattu:

Sushukka

Jäsen
Ihmeen paljon noita MLP-ratkaisuja kyllä asennetaan siihen nähden että ei ehkä olisikaan niin ylivoimainen kun annetaan ymmärtää. Toisaalta sekin vähän mietityttää että noita MLP:tä ja VILPejä on sen kymmentä eri merkkiä ja PILPejä käytännössä Nibe ja Nilan. Jos PILP olisi niin hyvä kun nyt siitä saa kuvan, niin eikö kilpailua olisi silloin enemmän?

Yrittänyt nyt useamman päivän tsekkaa maalämpöfoorumin näkemyksiä asiaan, mutta heillä on menossa joku suhteellisen hyvin kädetetty huoltotoimenpide. Yhdessä vaiheessa tuli pelkkiä http-virheilmoituksia, sitten näkyi iloisesti palvelimen www-juurihakemiston tiedostolistaus ja nyt näkyy kyllä kaikki otsikot ja postaukset mutta itse postaustekstit puuttuvat kaikki ja myös ääkköset ovat mitä sattuu. No ehkä saavat pian kuntoon, mutta hieman alkoi rekisteröinti epäilyttämään. Kannattaa varmaan salasanat nyt ainakin niiden vaihtaa jotka tykkäävät samoja käyttää useammassa paikassa.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Maalämpöfoorumi näyttää kyllä huolestuttavalta. Täällä meni kerrattain myös nuo ääkköset sekaisin. Se vaati merkistökoodausmuutoksia ja tietokannan tietojen osittaista korjaamista käsin. Tuossa on vaaransa kyllä mennä pahasti pieleenkin. Onneksi noita kantoja voi kopioida ja jos testit menee pieleen, niin palataan edelliseen toimivaan. Toivonpa että heillä on koskematon varmuuskopio suht lähimenneisyydestä. Tai vaikka siltäkin hetkeltä kun ääkköset meni siellä sekaisin eka kertaa.

Pidetään peukkuja sille että saavat pikaisesti taas toimintaan. Muutoin pitänee laajennella noita maalämpöalueita hieman täälläkin varulta :rolleyes::p
 
Viimeksi muokattu:

dumo

Aktiivinen jäsen
Noissa on todenäköisesti joka kämpässä (paitsi talo 2) korotettu olohuone eli kuutioita enemmän kuin normitalossa. Toi 6 on kyllä mielenkiintoinen, kyselin siitä lisää. Myös talon 5 luvut viittaavat takan lämmitykseen ja osatehomitoitukseen kun tilavuutta on 750m3 mutta kaivo vain 136m
Meillä saman kokoinen (760m3) kivitalo. Sähköllä, kuutio-LTO:lla ja ilman mitään optimointia (24/7 lämpimän veden kierto jne.) edelliset asukkaat (4 henk.) käyttivät 22-25MWh. Nyt ILP + vastavirta-LTO + takan lämmitystä kovemmilla pakkasilla + pientä optimointia -> 14-15MWh (ehkä realistisesti 4 hengellä 15-16MWh). MLP:llä menisi alle 10MWh kulutus, uskon.

Siihen nähden jotkut noista kulutuksista tuntuvat hurjilta, kun ei täälläkään kylmässä tai pimeässä olla.
 

Mikki

Vakionaama
MLP:ssä itsessään tuskin on vikaa. Mutta olen huomannut omasta lähipiiristäkin, että mitä kalliimpi lämmitysjärjestelmä on, sitä huolettomammin suhtaudutaan energiankulutukseen.

Esimerkiksi yhdellä tutulla on VILP ja kysyin siltä, että mitä teidän vuosikulutus on 150m2 talossa: 25 000kWh. Ihmettelin sitä ääneen ja siitä se homma alkoi avautumaan. Heille oli myyty VILP uuteen taloon ilman oikeastaan mitään koulutusta. Ja Fujitsun VILP ei todellakaan ollut ainakaan ~7 vuotta sitten myydyissä malleissa helppokäyttöinen.

Kysyin, että millainen lämmityskäyrä teillä on... vastaus oli suunnilleen: mikä se on? Eh.. tuota... katsotaas.... jaa... teillä on aika vakiolämpö 40C lähtevälle vedelle ulkolämmöstä riippumatta. No siihen se vain totesi, että huonetermarit on joka huoneessa, että ei sillä ole väliä. Jeps...

Tuolla tasolla on monella ihmisellä varmasti ymmärrys lämpöpumpuista ja mitä halvempaa energiaa on myyty, sitä huolettomammin todennäköisesti suhtaudutaan lämmitysenergiaan.

Luultavasti niillä edelleenkin menee se sama 25 000kWh. Kun sanoin että se lämmityskäyrän säätäminen ottaa vähän aikaa, kun pitää odotella aina vuorokausikin ennenkuin uusia säätöjä tehdään, niin sain lähinnä sellaisen katseen osakseni, että älä nyt naurata...
 

kotte

Hyperaktiivi
'Kalluppi' kertoo kyllä karua kieltä... ei se lämmitysjärjestelmä vaan miten sitä eletään.
Juuri noin! Tiedän sen kokemuksesta, kun on melko samanlaisia rakennuksia varusteineen, joita ei lämmitetå minkäänlaisella sähköllä eikä useimmissa ole jäähdytystäkään. Lämmönkulutukset heittävät jo paljon (lämpö tulee muualta) ja vähiten kuluttavaan voi lisätä luokkaa 50%, jotta pääsee eniten kuluttavaan. Veden kulutus tietenkin riippuu siitä, kuinka paljon ja millaista väkeä paikalla asuu. Sähkönkulutus se vasta vaihteleekin ja joillakin (kuten meillä) kulutus on moninkertainen vähiten kuluttavaan talouteen nähden (eikä meidän "tuhlaus" edes ole ainutlaatuista, kuten ei vähiten kuluttavan säästeliäisyyskään). Loppujen lopuksi "hupisähköä" saa keskikokoisessa tai sitä pienemmässä talossa helposti menemään niin paljon, että kulutuksen perusteella ei suoraan yksittäistapauksessa pysty päättelemään, millä lämmitetään (vaihtoehtoina MLP, VILP, PILP, ILP, suora sähkö ja kaukolämpö).
 

kotte

Hyperaktiivi
Nyt puhuttiin tuloilman esilämmityksen maapiirillä TMAsta.

Tässä oli yksi esimerkki jossa säästö maapiirillä esilämmityksellä olisi 2000 kWh/vuosi sähköiseen jälkilämmityspatteriin nähden ja jos systeemi maksaisi 2000€ niin 13 snt/kWh sähkön hinnalla. => TMA ~8 vuotta :)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76541/Heino_Jani.pdf
Tuossakin oli kyse tehokkaan pyöriväkennoisen LTO-laitteen esilämmityksestä. Esilämmityshän toimii LTO-laitteen kanssa niin, että jäteilman lämpötila nousee. Jos koneen talteenottohyötysuhde on 80%, jäteilman lämpötila nousee myös periaatteessa 80% siitä, minkä raitisilman lämpötilaa saadaan nostetuksi. PILPin kohdalla moista takaisinkiertoa ei synny, vaan lisälämpö saadaan 100% hyödyksi aina, kun kiertävän liuoksen lämpötila on korkeampi kuin ulkoilman lämpötila. Kun maaperän keskilämpötila on yleensä korkeampi kuin ulkoilman keskilämpötila (tilastollinen fakta, syynä lämpöä siirtävien ilmiöiden epäsymmetrisyys), järjestelyllä pystytään PILPin kanssa parhaimmillaan pudottamaan tuloilman lämmitystarve alle puoleen, mikä on jo varsin hyvä tulos. Käyttösähkön, asukkaiden ja mahdollisten muiden lämmönlähteiden aiheuttamien lisälämmönlähteiden painottaessa varsinaista lämmitystä talvikauteen on hyöty yleensä tuotakin suurempi.
 

Mikki

Vakionaama
Tuossa olisi kyllä insinööri-/dippatyön aihe, kun keskityttäisiin tuloilman esilämmityksen TMA:n laskentaan nimenomaan PILP taloissa. Hassu juttu, että nuo kaikki tutkimukset on tehty pyöriväkennoisiin kohteisiin, kun järkikin sanoo, että niissä hyöty on vähäisin.

Joku ihmetteli sitä, että miksi PILP valmistajia on niin vähän, mutta VILP/MLP valmistajia on niin paljon. Syytä en varmuudella osaa sanoa, mutta uskoisin että asia liittyy siihen, että valtaosa lämpöpumpuista myydään saneerauskohteisiin ja niissä ei ole välttämättä ollenkaan ilmanvaihtoa suunniteltu lähelle lämmityslaitetta.

Toinen juttu on siinä, että tämmöinen puhuri, mitä Suomen rakennusmääräykset vaatii ilmanvaihdolle, eivät ole ollenkaan tunnettuja esimerkiksi Euroopassa tai Aasiassa. Niissä lähinnä avataan ikkuna, jos haisee pahalle. Ulkona ei ole yleensä kylmäkään.
 
Tein pienen kallupin naapurustossa.
Laita listalle vähän pohjoisempaa.

X) Lämmitys VILP: 20 000 kWh. 400m2, ~1200 m3, puolilämmin autotalli, kaksi kerrosta, perus LTO. Takka on, mutta sillä ei voi lämmittää.

Kahden auton talli on ainut alle normi huonelämpötilan oleva tila. Neliömäärää en muista, jotain 40 -50 m2.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Maalämpöfoorumi näyttää kyllä huolestuttavalta. Täällä meni kerrattain myös nuo ääkköset sekaisin. Se vaati merkistökoodausmuutoksia ja tietokannan tietojen osittaista korjaamista käsin. Tuossa on vaaransa kyllä mennä pahasti pieleenkin. Onneksi noita kantoja voi kopioida ja jos testit menee pieleen, niin palataan edelliseen toimivaan. Toivonpa että heillä on koskematon varmuuskopio suht lähimenneisyydestä. Tai vaikka siltäkin hetkeltä kun ääkköset meni siellä sekaisin eka kertaa.

Pidetään peukkuja sille että saavat pikaisesti taas toimintaan. Muutoin pitänee laajennella noita maalämpöalueita hieman täälläkin varulta :rolleyes::p
Näyttäisi pelaavan jälleen :)

Edit: palannut huoltotilaan
 
Viimeksi muokattu:
Lämmönkulutukset heittävät jo paljon (lämpö tulee muualta) ja vähiten kuluttavaan voi lisätä luokkaa 50%, jotta pääsee eniten kuluttavaan.
Onko rakennuksen muodolla tyypillisesti paljon merkitystä lämmityksen energian kulutukseen ?

Itse emmin aikoinaan kovasti ottaa tätä nykyistä haastetta vastaan. Tässä on 72 m ulkoseinää (ulkopinnan mukaan) ja 10 kpl oikeita 90 asteen nurkkia (+ erkkeli, jossa 4 kpl 45 asteen kulmia). Energiatodistus hirvitti, kun laskennallinen kulutus oli päälle 60 000 kWh/a (sähkö ja öljy) ja edellisten asukkien toteutunutkin vastasi tuota varsin tarkkaan. Ajatus oli joka tapauksessa muuttaa öljylämmitys johonkin suuntaan, esim. maalämmölle, puulle tai pelletille, ehkä osin auringolle. VILPiin sitten päädyin. Joitakin rakenteellisia energiaparannuksiakin on energiatodistuksella mainittu mutta ne on samalla esitelty joko toteuteuttamiskelvottomiksi tai kannattamattomiksi ja itse arvelen aivan samalla tavalla.

Energiatodistuksella on eriteltyinä suurimmat häviöiden lähteet ja ne ovat ulkoseinät (30%) ja ikkunat (25%). Kellarin lattia on huonosti lämpöeristetty ja kellarin lattian häviöt on energiatodistuksella suuremmat kuin yläpohjan. Kylmäsiltojakin on löydetty ja kokonaistulos oli luokka D vuoden 2014 laskentatavoin perustuen pääosin öljylämmitykseen, josta yksi ILP kattoi pienen palan. Katsoessani törmäsin vielä lukuisiin sähkölämmittimiin, joilla ilmeisesti täsmälämmitettiin joitakin kömmäköitä satunnaisen tarpeen (tai esittelypäivän) mukaan.
 
Ylös Bottom