Koska MLP kannattaa vai kannattaako?

pamppu

Vakionaama
Mikäs siinä teoriassa on vialla? Kyllä raikas ilma vaatii aika reippaan ilmanvaihdon. Meillä palaa myös sen verran jotain kiinalaisia rimpulakynttilöitä, että mielelläni pidän ilmanvaihdon sellaisella tasolla, ettei tarvitse monta kertaa hengittää niitä savuja.

Vaikka mielelläni nuukailen energiankulutuksesta, niin ilmanvaihdon kuristus ei ole TOP10 listalla keinoissa.
Se että kun meilläkin on tota 5 metriä korkeata tilaa aika reippaasti. Kuutioita on 720 ja tirehtöörien mukaan ilmanvaihto 360 kuutiota tunnissa. 4 henkilö, kissa, koira, jäteastia, kynttilät yms hönkii ihan yhtä paljon kuin 360 kuution talossa jossa normi huonekorkeus ja 180 kuutiota tunnissa ilmanvaihto ja samanlainen perhe asuttamassa. Suunnilleen sillä 180:lla minäkin ajelen luultavasti.

Asiaa sivuten: Clas Ohsonilla olis taas tarjouksessa Netatmo, nyt 99. Tällä kertaa tartuin siihen. Katotaan saisko jotain CO2-daattaa aikaiseksi muiden mittausten kaveriksi. Lisäkilkkeitä sai ainakin eilen sitten Amazonista halvemmalla. Toinen sisäyksikkö ja sadekippo lähti sieltä tilaukseen.
 

Mikki

Vakionaama
Mietin vain, että jos talon IV on säädetty alunperin oikein, niin esim. makuuhuoneissa ilma on vaihtunut määräyksen mukaisesti, mikä on hyvä asia. Nyt puolet siitä, vaikka kuutioita makkarissa on ehkä yhtä paljon kuin pikkutalossa. Suurissa tiloissa toki 0,5x per tunti on aika paljon. Nukkumatiloissa tai märkätiloissa ei.

Aloita CO2 mittaukset makkareista :)
 

pamppu

Vakionaama
Aloita CO2 mittaukset makkareista
Tämmöinen aikomus on, heti kun tulee se ylimääräinen sisäyksikkö. Sinänsä kun ovet auki ollaan, niin ilma vaihtuu vaikka ilman konetta, eikä vähäisintäkään hapen puutosta ole havaittu, mutta tuolla irtoyksiköllä on mielenkiintoista vähän kartoittaa mikä tilanne on ja miten koneen vaihteet siihen vaikuttaa. Joku uus harrastushan se oli pakko talveksi keksiä kun lämmitys on niin tylsää jo :)
 

repomies

Hyperaktiivi
Oliko tuo muuten mitattu Pollucomin tapaisilla erillisillä (ja alkujaan mittalaitedirektiivin mukaisilla) mittareilla, vaiko laitteen sisäisellä "estimaattorilla" (jollainen saattaa olla peräisin VW:n tutkimuslaboratorioiden filiaalistakin)?
Sellaisen vertailumittauksen tein joskus, että laitoin oman menovesianturin 1-wirella putken pintaan, hyvin eristettynä ja johto muutaman kierroksen putken ympäri. Laitoin vakiovirtauksen ja invertterin vakiotaajuudelle. Katsoin kalorimetrin tehon ja paljonko yhden asteen lämpenemä menovedessä teki tehona. Sitten laitoin samalla virtauksella pelkän vastuksen päälle, ja katsoin tällä kertaa sähkömittarin näyttämää, laskin taas mitä yksi aste olisi tehona. Aika hyvin se piti kutinsa kun vertasi kalorimetrin kertomaan tehoon. Lämpömittauksista ei löytynyt isompaa klappia, mutta oma onewire reagoi vähän hitaasti.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Täällä on aika mielenkiintoisia laskeskelijoita, yhdellä on copit kasissa ja toinen asuu kuusitoista-asteisessa talossa PILPpinsä kanssa. Aikamoista.

Meillä maalämmön COP on kesällä pitkälle päälle neljän (sis. Käyttöveden) ja kovilla pakkasilla jossain inasen nelosen alapuolella kun huomioi käyttöveden. Meillä myös ilmanvaihto hukkaa lämpöä sitä enemmän mitä kylmempää on ja mitä enemmän ilmaa vaihtaa, joten eipä se ainakaan lämmityksen energiatehokkuutta paranna, kyse on vain välttämättömästä pahasta.

Tuloilma meillä lämmitetään 23 asteeseen, tosin ei toki vielä suoraan ilmanvaihtokoneessa mutta lämmitetään kuitenkin. Tuloilman litramääräkin on meillä täsmälleen sama kuin poistoilman, kas kun tyhjiössä on ikävä asua. Ikävä kyllä kaikki tuloilma ei tule kanavia pitkin.
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
 

repomies

Hyperaktiivi
Joo, LV 43 kWh.
Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
Joo ihan tyytyväinen olen lukemiin ja uskottavuuteen en ota kantaa kun en voi millään todentaa. Luotettava on vain niben virtausmittariin. Luvun kirjaan pumpusta ja sähkön mittarista päivittäin. Näihin on tyydyttävä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
Maaliskuun 24. päivästä tähän päivään kumulatiivinen COP 4,57. Kalorimetrin yhteislukema (sis KV) jaettuna sähkömittarin lukemalla. Tuosta tuo COP sitten talven pakkasilla hieman laskee tietenkin, kun ei tämä kykene juurikaan nelosen ylittävän COPpiin silloin kun pitää lämmittää teholla 4kW tai enempi. 2kW syntyy kuitenkin ihan hyvällä COPilla, selvästi päälle viiden.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.
Voisiko olla niin, että energianmerkintä ei ota huomioon kiertopumppuja, jotka epäilemättä ottavat suurella teholla enemmän sähköä omaan kulutukseensa?

Sinällään oma ja Espejotin tapa mitata tuotto, kulutus ja COP vaikuttavat oikealta ja uskottavalta (eli hyväksyn lukemat, vaikken tietenkään pysty niitä kokeellisesti tarkistamaan).
 
Minulla ei ole kokemusta minkäänlaista, mutta tuli nyt aikoinaan perehdyttyä. Lämpökaivon paine-ero tulee ihan perusasioista eli liuosten tiheyserosta.
Vesi ....................................+10 °C, tiheys 0,99970
Etyylialkoholi 28 p%....+10 °C, tiheys 0.96268
Erotus = 3,432 % => 1,1 barin alipaine 300 m keräimen alapäässä ellei ylhällä ole staattista painetta.

Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa jotka on nähty @rema ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi alusta saakka ?
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Pari edellistä viestiä jaettu tästä alkuperäisestä ketjusta:
 

Sami68

Aktiivinen jäsen
Minulla ei ole kokemusta minkäänlaista, mutta tuli nyt aikoinaan perehdyttyä. Lämpökaivon paine-ero tulee ihan perusasioista eli liuosten tiheyserosta.
Vesi ....................................+10 °C, tiheys 0,99970
Etyylialkoholi 28 p%....+10 °C, tiheys 0.96268
Erotus = 3,432 % => 1,1 barin alipaine 300 m keräimen alapäässä ellei ylhällä ole staattista painetta.

Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa jotka on nähty @rema ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi alusta saakka ?
Kaikissa kaivoissa on suositus käyttää kalvopaisunta-astiaa ja paineellista järjestelmää.
Tasainen baarin paine pyöreän putken ympärillä ei mahda kuitenkaan mitään saada aikaiseksi. Ikinä en ole kuullut alapäästä kuristuneesta lämpökaivosta. Yläpäästä on kyllä kun joissain kohteissa jäätyminen on alkanut puristaa putkea ja se ei tapahdu tasaisesti.
 

jmaja

Vakionaama
Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa
En tiedä. Onko sinulla joku tieto, että tuo olisi aiheuttanut ongelmia? Ainakin useimmat MLP-valmistajat suosittelevat jonkinlaista ylipainetta (1-3 bar kai tyypillisesti) keruupiiriin. Uskoisin sen syynä olevan kiertopumpun NSHP. Pumpun imupuolellehan tulee alipainetta kierron painehäviön verran ja se voi olla 1 bar luokkaa. Pumput eivät yleensä tuosta tykkää vain kavitoivat.

Keruupiiriin kohdistuu puristusta vielä enemmän asennusvaiheessa, kun tuolla on ilmaa jonkin verran seassa. Ja tietysti ylipainetta ei keruupiirissä ole ennen kuin asennus on valmis ja ilmattu. Jos putki olisi lytyssä, tulisi paine-erosta valtava ja sen kyllä huomaisi. Noinhan käy, jos kaivo menee kunnolla jäähän. Onko noissa jäätymissäkään sitten keruupiiri hajonnut? Jäätymisiä ei tapahdu, jos mitoitus on alkuunkaan kunnossa.

Sinulla on varmaan antaa linkkejä hajonneisiin keruupiireihin ja niiden vaihto-ongelmiin?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kun laitan 1 bar ylipaineen omaan keruupiiriini jossa putkea 380 metriä, laskee tasoastiassa pinta 10 milliä, se voi desin tai kaksi olla.
Ihan älyttömästi ei keräin ole lytyssä.
 
Ylös Bottom