Koska MLP kannattaa vai kannattaako?

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
91
Onko rakennuksen muodolla tyypillisesti paljon merkitystä lämmityksen energian kulutukseen ?
Yleisesti ottaen vaikutusta on (kuutiomainen muoto on edullinen, kaikenlaisia siipiä ja paljon etenkin ulkonevia kulmia sisältävä rakenne kuluttaa; runsaat ikkunat ja ovet yms. myös lisäävät kulutusta, kun rakenteiden yhtenäisyys kärsii).

Omassa puheena olleessa vertailutaustassa tuolla ei ole merkitystä, eli rakennusten vaipan muoto ja rakenne ovat periaatteessa samanlaisia. Vaipan aukkojen osalta parhaiten suojattu rakennuskin sattuu kuluttamaan selvästi eniten lämpöä (asumistottumukset ratkaisevat). Alttius tuulille ja auringonpaisteelle toki vaikuttaa ja vaihtelee eniten, mutta en ole huomannut tällä minkäänlaista yhteyttä todettuihin kulutuksiin. Asukkaiden vaihtuminen sen sijaan on aiheuttanut ratkaisevankin muutoksen (pienemmän kulutuksen suuntaan).
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Laskeskelin vähän tarkemmin F750 tuottoa, jos talo on 120m2 ja 350m3 tilavuudeltaan. Poistoilman määrä tuolla tilavuudella olisi 49l/s. Niben esitteen mukaan 60l/s poistoilmasta saadaan COP 2,93:lla irti energiaa 4,06kW. Tuosta laskemalla 49l/s tuotoksi saataisiin ~3,35kW.

-20 asteen pakkasella tuloilman lämmitys +16 asteeseen vaatisi laskujeni mukaan 2,32kW tehon. Eli 1kW jää tuolla pakkasella kompuran tuotosta lattialämmitykseen ja käyttöveteen. Talon vaatima lämmitysteho energialaskelman mukaan olisi kuitenkin ~4kW tuolla pakkasella.

Kulutus vuorokaudessa menisi about näin:
- Kompuran ottoteho 1,14kW * 24h = 27kWh
- Sähkövastusta lisälämmitykseen (sis. käyttösähkön) 3kW * 24h = 72kWh
- Käyttövesi esim. 10kWh
- Yhteensä 109kWh vuorokaudessa

Tuo on mielestäni about pahin vuorokausikulutus, mitä PK-seudun ilmastosssa voi olla. Noin -10 asteessa kompuran tuotto riittää kattamaan koko kulutuksen, eli 27kWh ostosähköä/vrk. Ja nämä luvut ilman yhtäkään poltettua klapia takassa.

Kun keli tuosta lauhtuu, kompuran kierrokset laskee ja COP nousee. -5 asteen hujakoilla COP on about vähintään 4 ja nollan hujakoilla, kun kompuran minimituotto alkaa riittämään, on sen COP 4,7.

Huono tuo laite ei missään nimessä ole, kunhan se kestää käyttöä. MLP:n veroinenkaan se ei ole, mutta etelä-rannikon ilmastossa, kun lämpötila pysyttelee tuon -5 asteen yläpuolella hyvin hyvin suuren osan vuodesta, on COP ~4 aika realistinen koko vuoden COP:ksi. Ja rahallisesti MLP + LTO säästää aivan pennosia. Joku voi laskea toisinkin, tämä oli paras mihin minä pystyn :)
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Se vielä jäi, että huonoimmillaan -20 asteen pakkasella tuon kokonaisuuden "COP" olisi noin 1,5. Jollain erittäin hyvällä VILP:llä ehkä pääsee samaan ja pikkuisen yli. Ei kuitenkaan mainittavasti.
 

ekis

Vakionaama
Palautepisteet
1
Se vielä jäi, että huonoimmillaan -20 asteen pakkasella tuon kokonaisuuden "COP" olisi noin 1,5. Jollain erittäin hyvällä VILP:llä ehkä pääsee samaan ja pikkuisen yli. Ei kuitenkaan mainittavasti.
Maalämmön ja IV-konee kokonaiscop on tuossa samassa tilanteessa on noin 8.
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Täällä on aika mielenkiintoisia laskeskelijoita, yhdellä on copit kasissa ja toinen asuu kuusitoista-asteisessa talossa PILPpinsä kanssa. Aikamoista.

Meillä maalämmön COP on kesällä pitkälle päälle neljän (sis. Käyttöveden) ja kovilla pakkasilla jossain inasen nelosen alapuolella kun huomioi käyttöveden. Meillä myös ilmanvaihto hukkaa lämpöä sitä enemmän mitä kylmempää on ja mitä enemmän ilmaa vaihtaa, joten eipä se ainakaan lämmityksen energiatehokkuutta paranna, kyse on vain välttämättömästä pahasta.

Tuloilma meillä lämmitetään 23 asteeseen, tosin ei toki vielä suoraan ilmanvaihtokoneessa mutta lämmitetään kuitenkin. Tuloilman litramääräkin on meillä täsmälleen sama kuin poistoilman, kas kun tyhjiössä on ikävä asua. Ikävä kyllä kaikki tuloilma ei tule kanavia pitkin.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Tuloilma meillä lämmitetään 23 asteeseen, tosin ei toki vielä suoraan ilmanvaihtokoneessa mutta lämmitetään kuitenkin.
Mitään järkeähän tuossa lämmityksessä ei ole, mutta kukin tyylillään. Lattian kautta talo lämmitetään kuitenkin miellyttävimmin. Ja vähän asukkaista riippuen +16-18 asteinen tuloilma sekoittuu parhaiten sisäilmaan ilman vedontunnetta tai kerrostumista.
 

Raksaaja

Vakionaama
Palautepisteet
2
Onko kukaan asenuttanut pumppua (mlp/vilp/ilp) tuntityönä?
Minä teetin koko talon LVI-hommat tuntiveloituksena (hyvä maineisella pienellä) LVI-yrityksellä. Kerran kuukaudessa tuli lasku työtunneista ja käytetyistä materiaaleista. Tämä sen takia, kun en ymmärrätänyt miksi ne urakkatarjoukset oli niin poskettoman hintaisia.

Silloin kun kävivät asentamassa maalämmön oli kaksi miestä yhden päivän töissä.
Tuon päivän aikana asensivat:
- MLP ulkoa sisällä ja toimintakuntoon asennus (putkieristykset jäi isännälle)
- Vesipatterilla olevan IVK-asennus
- Vesikalusteiden asennus
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
216
Toi 16 astetta on just se vedontekijä jos venttiilit on vähänkään huonossa paikassa. Ja ihan pakko se on ylemmäs lämmittää tavalla tai toisella jos ei meinaa 16 ast iglussa asua.
 

Raksaaja

Vakionaama
Palautepisteet
2
Toi 16 astetta on just se vedontekijä jos venttiilit on vähänkään huonossa paikassa. Ja ihan pakko se on ylemmäs lämmittää tavalla tai toisella jos ei meinaa 16 ast iglussa asua.
Meillä on venttiilit seinillä eli puhaltavat vaakaan. IVK:lta lähtee +16c. Tuloilma lämpenee putkissa huonelämmön vaikutuksesta asteen ehkä pari, en ole mitannut. Ei ole kukaan koskaan valittanut vedon tunnetta.
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Toi 16 astetta on just se vedontekijä jos venttiilit on vähänkään huonossa paikassa. Ja ihan pakko se on ylemmäs lämmittää tavalla tai toisella jos ei meinaa 16 ast iglussa asua.
Juurikin näin. Minulla tuloilma lämmitetään osittain lattioiden avulla, mutta se lämmitetään 23 asteeseen asti. On aika pöljää laskea, mitä tuloilman lämmitys 16 asteeseen asti vaatii, jos ei asu 16-asteisessa talossa. Kyllä se tuloilma lämmitetään *aina* sisäilman lämpötilaan asti. Se on se energiantarve joka tuloilmalla on, ja litramäärä on tasan *poistoilman* litramäärä.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
No olettehan toki oikeassa. 300W enemmän menisi, jos tuolla ilmamäärällä tuloilman lämmittää +21, eikä +16. Tuo nyt ei kokonaislaskelmaa muuta mihinkään, kun tuo talon 4kW lämmitysteho on laskettu mitoituspakkasella, joka taitaa olla kyllä -26 Helzingin seudulla. Pyöristin siellä päässä kuitenkin saman tehon -20 asteesen kun en jaksanut viilata pilkkua.

Suuruusluokat kuitenkin pitäisi olla kuten esitin. F750:llä "COP" on huonoimmillaan about 1,5 kun mennään rapeammille vuorokausilämmöille -20 asteen nurkille. COP:n tiputus on kyllä aika jyrkkä kun -10 kylmemmälle puolelle mennään.

Toinen juttu on siinä, että paljonko näitä tunteja vuodessa on, että mikä niiden tuntien merkitys kokonaisenergiaan on. Merkittävä kyllä Sodankylässä, mutta PK-seudulla on "vähän" toinen ilmasto.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
91
Meillä maalämmön COP on kesällä pitkälle päälle neljän (sis. Käyttöveden) ja kovilla pakkasilla jossain inasen nelosen alapuolella kun huomioi käyttöveden.
Oliko tuo muuten mitattu Pollucomin tapaisilla erillisillä (ja alkujaan mittalaitedirektiivin mukaisilla) mittareilla, vaiko laitteen sisäisellä "estimaattorilla" (jollainen saattaa olla peräisin VW:n tutkimuslaboratorioiden filiaalistakin)?
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
^Tuotettu energia on ihan suoraan laitteen virtausmittarin ja lämpötilamittausten nojalla toimivasta kalorimetristä. Siinä voi olla volkkarilisää tietenkin. Käytetty sähkö on 3~sähkömittarista.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Ketkun alkuperäinen ajatus oli siinä, että kannattaako MLP aina, vai voisiko F750 tyylinen ratkaisu olla järkevämpi valinta.

Minimi-investointi talon lämmitysjärjestelmään, mille rakennusluvan saa, lienee olevan kaapelit lattiassa, LTO ja sähkövaraaja. Tosin vertailusta voi kaapeleiden hinnan unohtaa, koska ne maksaa about saman, kuin vesikierron lattiaputket jakotukkeineen.

Ehkä lähtöhinta on joku 3000€ vesivaraajalle ja LTO:lle asennettuna. Tällä kombolla, ~20 000kWh kulutukseen voisi päästä nykytalon eristeillä PK-seudulla. On muuten varmatoiminen ja yksinkertainen ratkaisu. Kun investoinnin kokoa "parempaan" lämmitysjärjestelmään miettii, on varmaan järkevää pitää mielessä tuo lähtötaso, mistä energiankulutusta aletaan tiputtamaan. Se ei mikään älytön edes ole.

Mutkat suoriksi laittaen:
- F750 + SAM40 == 7kEUR lisäinvestointi ja sillä tiputtaa kulutusta ~8-10MW (kokonaiskulutus 10MW - 12MW)
- MLP + LTO + porakaivo == 12-15kEUR lisäinvestointi (ainakin minulle) ja sillä tiputtaa kulutusta ehkä 10-12MW (kokonaiskulutus 8-10MW)

~2000kW erosta tuossa ehkä on kyse, johtuen siitä että MLP:n COP on tappavan tasainen ja F750 on muutamia kuukausia selvästi MLP:n alapuolella, mutta ei missään COP 1:ssä koskaan. 2000kW == ~250€ vuodessa. Jos hintaeroa on 5000€ (kaivon ja vähän työläämmän asennuksen hinta), niin MLP:n ja F750 välisen investoinnin TMA on 20 vuotta.

Voi MLP silti olla kannattava investointi, ei siinä mitään. Varsinkin myydessä taloa.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Riippuu toki koneiden mitoituksesta ja LTO:sta, mutta kun suuntaa antavia arvauksia ynnäilin, niin LTO:n vaikutus VILP+LTO yhteistuotannon coppiin taitaa olla -20 pakkasessa luokkaa +0,5. Eli n. 4,2kW:n päälle saa poistoilmassa 1,2kW ja kompuralle menee sähköä 2,5.

Siitä se hiipuu olemattomiin plussakeleille tullessa, jossa teho on jo melko mitätön. Silloin tilannetta muuttaa se että vuorokausitasolla se LTO jauhaa koko ajan, mutta VILP käy enää pari tuntia vuorokaudessa. Eli ei olekaan järkeä mitata hetkellistä vaan vuorokausitasoista coppia.

Tässä pikkupakkasessa esim. mulla nyt eilen 72kWh varaajaan ja 23kWh sähköä, VILP COP 3.1. Jos 50% hyötysuhteella LTO sais vaikka edes 500W talteen, niin se olisi 12kWh. Järjestelmän COP on silloin 84/23 = 3,6. Eli johtuen jatkuvasta käynnistä se cop-lisä on taas 0.5, Itse VILP kävi eilen 9 tuntia.

Tuo F750 näillä keleillä varmaankin pääsis (pienemmässä vähemmän kuluttavassa) talossa samaan COPpiin, eli on kutakuinkin kelissä kuin kelissä vertailukelpoinen VILP+LTO komboon, luulen mä.

MLP+LTO kombon coppi voisi laitteidein mitoituksesta riippuen olla pakkasessa jotain tyyliin 1.2kW sähköä + 4.8kW kaivosta + 1.2kWh poistoilmasta? Eli COP 6... Paitsi että todennäköisesti silloin kaivo on koetuksella ja itse koneen COP kyllä hiipuu. Yhteistuotanto lienee silti yli 5, jos mitään ei ole pielessä.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Kiitos Pamppu, sinulla on hyviä jäsentelyjä ja kiihkottomia laskelmia. Ääripakkasessa MLP on aivan ylivoimainen, se kiistaton ja selvä homma.
Kuitenkin Helsingissä kylmin kuukausi ikinä taitaa olla tammikuu 1987, jolloin keskilämpö oli -15 astetta.

Tuossa lämmössä jos laskelmani pitävät yhtään paikkaansa, olisi F750 kulutus ollut ~90kW * 31 = 2790kWh == 300€. Kylmin kuukausi ikinä, ilman takkaa.
 

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Tässä pikkupakkasessa esim. mulla nyt eilen 72kWh varaajaan ja 23kWh sähköä, VILP COP 3.1. Jos 50% hyötysuhteella LTO sais vaikka edes 500W talteen, niin se olisi 12kWh. Järjestelmän COP on silloin 84/23 = 3,6. Eli johtuen jatkuvasta käynnistä se cop-lisä on taas 0.5, Itse VILP kävi eilen 9 tuntia.
Riippunee hieman talosta ja LTO tekniikasta, mun ilmamäärillä LTO kykenee nollan paikkeilla n. 40% säästöön, eli merkitys COPpiin olisi huomattavasti suurempi. Silloin kun kotona ollaan, niin käyttösähköä kuluu sen verran että vaikutus on kohtuullisen suuri ja esimerkkinä eräältä päivältä viime vuodelta oli nollakeleillä 40kWh lämpöä tuotettu VILPillä (ilman LTO:ta). Jos LTO saa 16C palautettua takaisin (eli nollassa puhallettaisiin n. 5-6C ilmaa ulos), niin COP muuttuisi 3 -> 5,4.

Toisaalta ero on rahaksi muutettuna vain 0,60€. MLP:llä säästäisi vielä huimat 0,2€/päivä lisää vaikka COP nousisikin 9,0:ksi. Diminishing return.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Juuniin, sanoin toki äsken vähän väärin että "pienemmässä" sikäli että minä kun en usko direktiivien "kerran kahdessa tunnissa" teoriaan, niin mulla ilmanvaihto on samaa luokkaa kuin 120m2 talossakin varmaan, puolet siitä mitä tilavuuden mukaan pitäisi olla. Eli sikäli poistoilmavirrasta talteen saatu energiamäärä on mulla aika kesy suhteutettuna taas siihen mitä tämä tönö kuluttaa muuten ja muuttaa säästölaskelmaa juuri kuten burmann noteerasi.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Mikäs siinä teoriassa on vialla? Kyllä raikas ilma vaatii aika reippaan ilmanvaihdon. Meillä palaa myös sen verran jotain kiinalaisia rimpulakynttilöitä, että mielelläni pidän ilmanvaihdon sellaisella tasolla, ettei tarvitse monta kertaa hengittää niitä savuja.

Vaikka mielelläni nuukailen energiankulutuksesta, niin ilmanvaihdon kuristus ei ole TOP10 listalla keinoissa.
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Mikäs siinä teoriassa on vialla? Kyllä raikas ilma vaatii aika reippaan ilmanvaihdon. Meillä palaa myös sen verran jotain kiinalaisia rimpulakynttilöitä, että mielelläni pidän ilmanvaihdon sellaisella tasolla, ettei tarvitse monta kertaa hengittää niitä savuja.

Vaikka mielelläni nuukailen energiankulutuksesta, niin ilmanvaihdon kuristus ei ole TOP10 listalla keinoissa.
Se että kun meilläkin on tota 5 metriä korkeata tilaa aika reippaasti. Kuutioita on 720 ja tirehtöörien mukaan ilmanvaihto 360 kuutiota tunnissa. 4 henkilö, kissa, koira, jäteastia, kynttilät yms hönkii ihan yhtä paljon kuin 360 kuution talossa jossa normi huonekorkeus ja 180 kuutiota tunnissa ilmanvaihto ja samanlainen perhe asuttamassa. Suunnilleen sillä 180:lla minäkin ajelen luultavasti.

Asiaa sivuten: Clas Ohsonilla olis taas tarjouksessa Netatmo, nyt 99. Tällä kertaa tartuin siihen. Katotaan saisko jotain CO2-daattaa aikaiseksi muiden mittausten kaveriksi. Lisäkilkkeitä sai ainakin eilen sitten Amazonista halvemmalla. Toinen sisäyksikkö ja sadekippo lähti sieltä tilaukseen.
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
88
Mietin vain, että jos talon IV on säädetty alunperin oikein, niin esim. makuuhuoneissa ilma on vaihtunut määräyksen mukaisesti, mikä on hyvä asia. Nyt puolet siitä, vaikka kuutioita makkarissa on ehkä yhtä paljon kuin pikkutalossa. Suurissa tiloissa toki 0,5x per tunti on aika paljon. Nukkumatiloissa tai märkätiloissa ei.

Aloita CO2 mittaukset makkareista :)
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Aloita CO2 mittaukset makkareista
Tämmöinen aikomus on, heti kun tulee se ylimääräinen sisäyksikkö. Sinänsä kun ovet auki ollaan, niin ilma vaihtuu vaikka ilman konetta, eikä vähäisintäkään hapen puutosta ole havaittu, mutta tuolla irtoyksiköllä on mielenkiintoista vähän kartoittaa mikä tilanne on ja miten koneen vaihteet siihen vaikuttaa. Joku uus harrastushan se oli pakko talveksi keksiä kun lämmitys on niin tylsää jo :)
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Oliko tuo muuten mitattu Pollucomin tapaisilla erillisillä (ja alkujaan mittalaitedirektiivin mukaisilla) mittareilla, vaiko laitteen sisäisellä "estimaattorilla" (jollainen saattaa olla peräisin VW:n tutkimuslaboratorioiden filiaalistakin)?
Sellaisen vertailumittauksen tein joskus, että laitoin oman menovesianturin 1-wirella putken pintaan, hyvin eristettynä ja johto muutaman kierroksen putken ympäri. Laitoin vakiovirtauksen ja invertterin vakiotaajuudelle. Katsoin kalorimetrin tehon ja paljonko yhden asteen lämpenemä menovedessä teki tehona. Sitten laitoin samalla virtauksella pelkän vastuksen päälle, ja katsoin tällä kertaa sähkömittarin näyttämää, laskin taas mitä yksi aste olisi tehona. Aika hyvin se piti kutinsa kun vertasi kalorimetrin kertomaan tehoon. Lämpömittauksista ei löytynyt isompaa klappia, mutta oma onewire reagoi vähän hitaasti.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
53
Täällä on aika mielenkiintoisia laskeskelijoita, yhdellä on copit kasissa ja toinen asuu kuusitoista-asteisessa talossa PILPpinsä kanssa. Aikamoista.

Meillä maalämmön COP on kesällä pitkälle päälle neljän (sis. Käyttöveden) ja kovilla pakkasilla jossain inasen nelosen alapuolella kun huomioi käyttöveden. Meillä myös ilmanvaihto hukkaa lämpöä sitä enemmän mitä kylmempää on ja mitä enemmän ilmaa vaihtaa, joten eipä se ainakaan lämmityksen energiatehokkuutta paranna, kyse on vain välttämättömästä pahasta.

Tuloilma meillä lämmitetään 23 asteeseen, tosin ei toki vielä suoraan ilmanvaihtokoneessa mutta lämmitetään kuitenkin. Tuloilman litramääräkin on meillä täsmälleen sama kuin poistoilman, kas kun tyhjiössä on ikävä asua. Ikävä kyllä kaikki tuloilma ei tule kanavia pitkin.
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
Onko tuossa siis käyttövesikin? Ei huonosti..
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Joo, LV 43 kWh.
Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
53
Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
Joo ihan tyytyväinen olen lukemiin ja uskottavuuteen en ota kantaa kun en voi millään todentaa. Luotettava on vain niben virtausmittariin. Luvun kirjaan pumpusta ja sähkön mittarista päivittäin. Näihin on tyydyttävä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
53
Tällä hetkellä -3C ja pumppu käy 35Hz@430W, laittioihin 29,5C. keruupiiri +5/+1,4C.
 

repomies

Hyperaktiivi
Palautepisteet
47
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
Maaliskuun 24. päivästä tähän päivään kumulatiivinen COP 4,57. Kalorimetrin yhteislukema (sis KV) jaettuna sähkömittarin lukemalla. Tuosta tuo COP sitten talven pakkasilla hieman laskee tietenkin, kun ei tämä kykene juurikaan nelosen ylittävän COPpiin silloin kun pitää lämmittää teholla 4kW tai enempi. 2kW syntyy kuitenkin ihan hyvällä COPilla, selvästi päälle viiden.
 

kotte

Hyperaktiivi
Palautepisteet
91
Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.
Voisiko olla niin, että energianmerkintä ei ota huomioon kiertopumppuja, jotka epäilemättä ottavat suurella teholla enemmän sähköä omaan kulutukseensa?

Sinällään oma ja Espejotin tapa mitata tuotto, kulutus ja COP vaikuttavat oikealta ja uskottavalta (eli hyväksyn lukemat, vaikken tietenkään pysty niitä kokeellisesti tarkistamaan).
 
Ylös Bottom