Koska MLP kannattaa vai kannattaako?

P

pamppu

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Mikäs siinä teoriassa on vialla? Kyllä raikas ilma vaatii aika reippaan ilmanvaihdon. Meillä palaa myös sen verran jotain kiinalaisia rimpulakynttilöitä, että mielelläni pidän ilmanvaihdon sellaisella tasolla, ettei tarvitse monta kertaa hengittää niitä savuja.

Vaikka mielelläni nuukailen energiankulutuksesta, niin ilmanvaihdon kuristus ei ole TOP10 listalla keinoissa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Se että kun meilläkin on tota 5 metriä korkeata tilaa aika reippaasti. Kuutioita on 720 ja tirehtöörien mukaan ilmanvaihto 360 kuutiota tunnissa. 4 henkilö, kissa, koira, jäteastia, kynttilät yms hönkii ihan yhtä paljon kuin 360 kuution talossa jossa normi huonekorkeus ja 180 kuutiota tunnissa ilmanvaihto ja samanlainen perhe asuttamassa. Suunnilleen sillä 180:lla minäkin ajelen luultavasti.

Asiaa sivuten: Clas Ohsonilla olis taas tarjouksessa Netatmo, nyt 99. Tällä kertaa tartuin siihen. Katotaan saisko jotain CO2-daattaa aikaiseksi muiden mittausten kaveriksi. Lisäkilkkeitä sai ainakin eilen sitten Amazonista halvemmalla. Toinen sisäyksikkö ja sadekippo lähti sieltä tilaukseen.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Mietin vain, että jos talon IV on säädetty alunperin oikein, niin esim. makuuhuoneissa ilma on vaihtunut määräyksen mukaisesti, mikä on hyvä asia. Nyt puolet siitä, vaikka kuutioita makkarissa on ehkä yhtä paljon kuin pikkutalossa. Suurissa tiloissa toki 0,5x per tunti on aika paljon. Nukkumatiloissa tai märkätiloissa ei.

Aloita CO2 mittaukset makkareista :)
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Aloita CO2 mittaukset makkareista
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämmöinen aikomus on, heti kun tulee se ylimääräinen sisäyksikkö. Sinänsä kun ovet auki ollaan, niin ilma vaihtuu vaikka ilman konetta, eikä vähäisintäkään hapen puutosta ole havaittu, mutta tuolla irtoyksiköllä on mielenkiintoista vähän kartoittaa mikä tilanne on ja miten koneen vaihteet siihen vaikuttaa. Joku uus harrastushan se oli pakko talveksi keksiä kun lämmitys on niin tylsää jo :)
 
R

repomies

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Oliko tuo muuten mitattu Pollucomin tapaisilla erillisillä (ja alkujaan mittalaitedirektiivin mukaisilla) mittareilla, vaiko laitteen sisäisellä "estimaattorilla" (jollainen saattaa olla peräisin VW:n tutkimuslaboratorioiden filiaalistakin)?
Klikkaa laajentaaksesi..

Sellaisen vertailumittauksen tein joskus, että laitoin oman menovesianturin 1-wirella putken pintaan, hyvin eristettynä ja johto muutaman kierroksen putken ympäri. Laitoin vakiovirtauksen ja invertterin vakiotaajuudelle. Katsoin kalorimetrin tehon ja paljonko yhden asteen lämpenemä menovedessä teki tehona. Sitten laitoin samalla virtauksella pelkän vastuksen päälle, ja katsoin tällä kertaa sähkömittarin näyttämää, laskin taas mitä yksi aste olisi tehona. Aika hyvin se piti kutinsa kun vertasi kalorimetrin kertomaan tehoon. Lämpömittauksista ei löytynyt isompaa klappia, mutta oma onewire reagoi vähän hitaasti.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
repomies sanoi:
Täällä on aika mielenkiintoisia laskeskelijoita, yhdellä on copit kasissa ja toinen asuu kuusitoista-asteisessa talossa PILPpinsä kanssa. Aikamoista.

Meillä maalämmön COP on kesällä pitkälle päälle neljän (sis. Käyttöveden) ja kovilla pakkasilla jossain inasen nelosen alapuolella kun huomioi käyttöveden. Meillä myös ilmanvaihto hukkaa lämpöä sitä enemmän mitä kylmempää on ja mitä enemmän ilmaa vaihtaa, joten eipä se ainakaan lämmityksen energiatehokkuutta paranna, kyse on vain välttämättömästä pahasta.

Tuloilma meillä lämmitetään 23 asteeseen, tosin ei toki vielä suoraan ilmanvaihtokoneessa mutta lämmitetään kuitenkin. Tuloilman litramääräkin on meillä täsmälleen sama kuin poistoilman, kas kun tyhjiössä on ikävä asua. Ikävä kyllä kaikki tuloilma ei tule kanavia pitkin.
Klikkaa laajentaaksesi..

Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
 
R

repomies

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Joo, LV 43 kWh.
Klikkaa laajentaaksesi..

Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
repomies sanoi:
Sitten kuulostaa jo inasen epäuskottavalta, tuo lämpimän veden määrä on jo kohtalainen prosenttiosuus kaikesta lämmöstä.

Omien mittausten mukaan AIT jää oikeastaan kaikissa toimintapisteissä energiamerkinnän lukemista pikkuisen jälkeen, mitä COPpiin tulee. Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.

Sain sähkömittarin muistaakseni maaliskuussa, joten sitä aiemmalta ajalta ei ole dataa. Mutta koska meillä tuo käyttöveden menekki on kovin vähäistä, on keskimääräinen COP pysynyt yli nelosen kuitenkin tuolta maaliskuulta tähän päivään.
Klikkaa laajentaaksesi..

Joo ihan tyytyväinen olen lukemiin ja uskottavuuteen en ota kantaa kun en voi millään todentaa. Luotettava on vain niben virtausmittariin. Luvun kirjaan pumpusta ja sähkön mittarista päivittäin. Näihin on tyydyttävä.
 
R

repomies

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Meillä näyttä viikon 46 seuraavaa: tehty lämpö 254 kWh ja sähköä kului 51 kWh. Eli COP 4,97. Tuotettu energia Niben omasta mittarista ja sähköt omasta taulusta. Pakkasista ei valitettavasti ole vielä tietoa...
Klikkaa laajentaaksesi..

Maaliskuun 24. päivästä tähän päivään kumulatiivinen COP 4,57. Kalorimetrin yhteislukema (sis KV) jaettuna sähkömittarin lukemalla. Tuosta tuo COP sitten talven pakkasilla hieman laskee tietenkin, kun ei tämä kykene juurikaan nelosen ylittävän COPpiin silloin kun pitää lämmittää teholla 4kW tai enempi. 2kW syntyy kuitenkin ihan hyvällä COPilla, selvästi päälle viiden.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
repomies sanoi:
Kesäkeleillä menee kyllä yli viitosen tuo lämmityscop (kv edelleen alle 3 tai korkeintaan 3) kun invertteri käy pienimmällä taajuudella jonka tämä laitos sallii. Mutta silloinkaan se ei aivan yllä esitteen coppiin. Ja COPin sukellus isommilla tehoilla on myös isompi kuin energiamerkinnässä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Voisiko olla niin, että energianmerkintä ei ota huomioon kiertopumppuja, jotka epäilemättä ottavat suurella teholla enemmän sähköä omaan kulutukseensa?

Sinällään oma ja Espejotin tapa mitata tuotto, kulutus ja COP vaikuttavat oikealta ja uskottavalta (eli hyväksyn lukemat, vaikken tietenkään pysty niitä kokeellisesti tarkistamaan).
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minulla ei ole kokemusta minkäänlaista, mutta tuli nyt aikoinaan perehdyttyä. Lämpökaivon paine-ero tulee ihan perusasioista eli liuosten tiheyserosta.
Vesi ....................................+10 °C, tiheys 0,99970
Etyylialkoholi 28 p%....+10 °C, tiheys 0.96268
Erotus = 3,432 % => 1,1 barin alipaine 300 m keräimen alapäässä ellei ylhällä ole staattista painetta.

Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa jotka on nähty @rema ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi alusta saakka ?
 
S

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Pari edellistä viestiä jaettu tästä alkuperäisestä ketjusta:

Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

Remallakin on nuo laitteet hankittu jo 2009. Olikos ne maalämmön COPit silloin mitkä ja millaisia reikiä ja millä hinnalla silloin porailtiin. No nuohan on siinä 4-5. Ei siihen vaikuta koska on tehty. Mutta tämä reman cop 1,6 - 2 vuosien varrelta kuvaa kyllä vilppien coppia hyvin
lampopumput.info lampopumput.info
 
S

Sami68

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Minulla ei ole kokemusta minkäänlaista, mutta tuli nyt aikoinaan perehdyttyä. Lämpökaivon paine-ero tulee ihan perusasioista eli liuosten tiheyserosta.
Vesi ....................................+10 °C, tiheys 0,99970
Etyylialkoholi 28 p%....+10 °C, tiheys 0.96268
Erotus = 3,432 % => 1,1 barin alipaine 300 m keräimen alapäässä ellei ylhällä ole staattista painetta.

Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa jotka on nähty @rema ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi alusta saakka ?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kaikissa kaivoissa on suositus käyttää kalvopaisunta-astiaa ja paineellista järjestelmää.
Tasainen baarin paine pyöreän putken ympärillä ei mahda kuitenkaan mitään saada aikaiseksi. Ikinä en ole kuullut alapäästä kuristuneesta lämpökaivosta. Yläpäästä on kyllä kun joissain kohteissa jäätyminen on alkanut puristaa putkea ja se ei tapahdu tasaisesti.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Minua nyt olisi kiinnostanut, miten tämä otetaan huomioon näissä syvissä energiakaivoissa
Klikkaa laajentaaksesi..
En tiedä. Onko sinulla joku tieto, että tuo olisi aiheuttanut ongelmia? Ainakin useimmat MLP-valmistajat suosittelevat jonkinlaista ylipainetta (1-3 bar kai tyypillisesti) keruupiiriin. Uskoisin sen syynä olevan kiertopumpun NSHP. Pumpun imupuolellehan tulee alipainetta kierron painehäviön verran ja se voi olla 1 bar luokkaa. Pumput eivät yleensä tuosta tykkää vain kavitoivat.

Keruupiiriin kohdistuu puristusta vielä enemmän asennusvaiheessa, kun tuolla on ilmaa jonkin verran seassa. Ja tietysti ylipainetta ei keruupiirissä ole ennen kuin asennus on valmis ja ilmattu. Jos putki olisi lytyssä, tulisi paine-erosta valtava ja sen kyllä huomaisi. Noinhan käy, jos kaivo menee kunnolla jäähän. Onko noissa jäätymissäkään sitten keruupiiri hajonnut? Jäätymisiä ei tapahdu, jos mitoitus on alkuunkaan kunnossa.

Sinulla on varmaan antaa linkkejä hajonneisiin keruupiireihin ja niiden vaihto-ongelmiin?
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Kun laitan 1 bar ylipaineen omaan keruupiiriini jossa putkea 380 metriä, laskee tasoastiassa pinta 10 milliä, se voi desin tai kaksi olla.
Ihan älyttömästi ei keräin ole lytyssä.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Satuin itikoiden ruokkimisen päätteeksi perehtymään tähän ansiokkaaseen vanhaan keskusteluun. Olisiko aurinopaneelit nyt sitten uusi mauste tähän soppaan. Taitaa rueta aurinkopaneelit peittoamaan jo kaikki muut lämpöpumput paitsi ILPit ainakin lukumäärällisesti.

ekis sanoi:
En kyllä iha heti keksi sijoituskohdetta missä on parempi tuotto kuin maalämmössä.... PS. Lähes 2000e/vuosi 7000e investoinnilla.
Klikkaa laajentaaksesi..

Nämä MLP investointikustannukset herättivät jo aikanaan närästystä. Siitä huolimatta, VILPillä tuon hintaisella itseasennetulla järjestelmällä voi saada suunnilleen tuplaten tuon säästön aikaiseksi. Nythän noita isoja R290 VILPejä on täällä foorumilla tilailtu Kiinasta noin kolmella tonnilla. Niillä on realistista päästä jo lähes vuoden takaisinmaksuaikaan, jos asennuksesta voi suoriutua itse ja laite vain liitetään olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään lämmönlähteeksi.

Vastaavasti omatoimisesti asentamallani VILPillä pääoman tuotto on 30 % luokkaa, riippuen mihin vertaa ilman menneen vuoden energiakriisiäkin. Ilmaisenergiaa se on kerännyt keskimäärin 26 000 kWh vuodessa. Kannattavuus ei riipu edes laitteen kestoiästä sillä se on jo tienannut mennen tullen seuraavankin laitteen hinnan - mikä se sitten olisikaan. Maalämpö olisi kerännyt ehkä ~4000 kWh/v enemmmän ilmaisenergiaa eli kuluttanut siis vähemmän käyttövoimaa. Samoilla premisseillä laskien siitä olisi kannattanut maksaa tonni tai pari enemmän kuin VILPistä.

roots sanoi:
Minä ainakin kirjoitin ILP:lle eropaparit eli hävitin moisen värkin kun ei siitä oikein mitään iloa ollut, pelkkää harmia ...nyt ei ole tarvinnut murehtia mimmoset mömmöt koneen sisällä on ja koskas viimeksi putsasin....on niin sanotusti ILP-vapaa aika koittanut.
Klikkaa laajentaaksesi..

Muistelen, että ILP nyt sitten kuitenkin tuli takaisin taloon? Jotain testiäkin taisi olla, että voisiko se toimia välikeleillä tehokkaammin kuin MLP. Vai oliko tarve kuitenkin vain pidentää lepuutusjaksoja?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suhteellista kannattavuutta on mahdollista analysoida esim. tämmöisen diagrammin avulla - sikäli kuin asia voidaan suhteuttaa yksinkertaiseen muotoon panos/säästö eikä muita vaikuttavia tekijöitä oteta mukaan.

Ajatellaan lämmön tuottamiseen kulutettavan sähkön säästöä ja otetaan perusteeksi muiden pumppausvaihtoehtojen vertaaminen maalämpöön. Oleellista on määrittää vertailukohdan kustannus ja suhteellinen säästö. Tässä diagrammissa se on 75% / 18750 € tai 80% / 20 000 €. Tämä voisi olla kohtuullisen lähellä tyypillistä maalämpöasennusta. Lienee myös itse asiassa kohtuulisen lähellä tuota rajatapausta, kannattaako vai eikö. Jonkun mielestä kannattaa, jonkun ei. Punainen käyrä ei varsinaisesti ole kiinnostava, koska se on "liian kallis". Tutkitaan mustaa käyrää tai kuvitellaan jokin mieleinen tämän alapuolelle, esim. vihreä.
  • 100% säästön kohdalta nähdään, mikä olisi hypoteettisen ilman sähköä toimivan järjestelmän arvo. Se ei ole loppujen lopuksi kovinkaan paljon enemmän kuin esim. 75% säästön tuottavan MLP arvo, ellei asialle lasketa muuta periaatteellista arvoa.
  • Jos kuvitellaan, että VILP voisi antaa 60% säästön, sen suhteelliseksi arvoksi tulisi 15 000 €. Jos se maksaa enemmän, maalämpö on silloin kannattavampi.
  • Vastaavasti jos ajatellaan että ILP lämmitys voisi antaa 40% säästön, sen suhteelliseksi arvoksi tulisi 10000 €. Koska tämmöisein voi laittaa ilmeisesti paljon halvemmalla, se on siis erittäin kannattava hankinta.

Suhteellinen kannattavuusanalyysi.png
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös kuitenkin kannata myös miettiä itse säästöä euroina? Eihän siitä 40% kannata maksaa, jos se säästö euroina on mitätön. Vaikka suorasähköllä menee vain tonni vuodessa, niin ei kannata maksaa 10 000 € säästääkseen 400 €. Tietysti ILP ei maksa 10 000 €.

Jos sitten sähköä meneekin 5000 €, voi kannattaa maksaa paljonkin.
 
S

Seagear

Aktiivinen jäsen
jmaja sanoi:
Eikös kuitenkin kannata myös miettiä itse säästöä euroina? Eihän siitä 40% kannata maksaa, jos se säästö euroina on mitätön. Vaikka suorasähköllä menee vain tonni vuodessa, niin ei kannata maksaa 10 000 € säästääkseen 400 €. Tietysti ILP ei maksa 10 000 €.

Jos sitten sähköä meneekin 5000 €, voi kannattaa maksaa paljonkin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja toisaalta kyllä minä ainakin maksaisin 37500 kertainvestoinnin, jos lämmitykseen ei sen jälkeen kuluisi sähköä lainkaan. Nostaisi aika hyvin talon arvoa.

Kallis? Naapureissa on kummallakin puolella 65000 euron sähköautoja. Eiköhän niistä ole jossain 7v iässä sulanut 37500 euroa arvosta pois. Niin oli meidän dieselautostakin.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo "Tässä diagrammissa se on 75% / 18750 € tai 80% / 20 000 €" ei tietysti ota kantaa siihen, kuinka suuresta maalämpöjärjestelmästä on kyse vaan lukijan pitää itse kuvitella millaisen sillä voisi saada.

Seagear sanoi:
Ja toisaalta kyllä minä ainakin maksaisin 37500 kertainvestoinnin, jos lämmitykseen ei sen jälkeen kuluisi sähköä lainkaan. Nostaisi aika hyvin talon arvoa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Sitten tähän pitää toki ajatella mukaan saman kaavan mukaan korjauskulut kuin vaikkapa MLP. Eli se ei kuluttaisi sähköä mutta korjattavaa saattaisi ilmentyä, kallistakin, siis ei suoraan vertailukohta 0-energiatalolle. Olisitko edelleen valmis maksamaan ?

Taloja on rakennettu pitkään. Olisiko niin, että eristeet ovat halventuneet ja parantuneet ja energia vastaavasti kallistunut, joskin sitten lämpöpumppujen myötä juuri rakennusten lämmitykseen soveltuva energia on viimeaikoina halventunut. Kai näissä on aina jonkinlaista kompromissia haettu, kuinka paljon lämmöneristykseen on panostettu ja kuinka paljon lämmitystä vastaavasti vaaditaan. Kuka sitten kompromissin tason on viime kädessä päättänyt, rakennuttaja ?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
roots sanoi:
Motiva esiin ja laskenta euroilla, prosenteilla mitään makseta tai osteta!
Klikkaa laajentaaksesi..
Kerätty iIlmaisenergia" on tässä lystissä se ainut millä nämä maksetaan. Se on tuossa diagrammissa X akselilla 0-100%.

Sillä tavalla kuin olen nähnyt sinun Motivan laskureita käyttävän, sillä ei ole mitään tekemistä kannattavuuslaskennan kanssa. Ongelmahan on siinä, että tulevaisuudessa kertyvät säästöt pitäisi saada jotenkin arvostettua nykyhetkeen eli investointikustannuksen syntymiseen.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kerätty iIlmaisenergia" on tässä lystissä se ainut millä nämä maksetaan. Se on tuossa diagrammissa X akselilla 0-100%.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten prosenteilla maksetaan? Pystyakselilla kuitenkin euroja.

Jos vaikka Geisiristä saa 40 000 € investoinnilla ikuisesti katettua energiantarpeen, eikö se kannata, jos vuosikulutus on vähänkään suurempi?
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Sillä tavalla kuin olen nähnyt sinun Motivan laskureita käyttävän, sillä ei ole mitään tekemistä kannattavuuslaskennan kanssa. Ongelmahan on siinä, että tulevaisuudessa kertyvät säästöt pitäisi saada jotenkin arvostettua nykyhetkeen eli investointikustannuksen syntymiseen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Lähinnä oletusarvoilla ehkä Motivaa käyttäny, vastaava tuli joskus tehtyä ennenkuin Motivalla tuota tarjolla oli.
Motiva on ihan ok laskuri.

Prosentit nyt ainakaan ei sen paremmin totuuksia kerro.
 
A

Antero80

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kerätty iIlmaisenergia" on tässä lystissä se ainut millä nämä maksetaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä laitteen ja kaivon/maapiirin elinkaaren aikana.
Tämä oli yksi syy miksi päädyin MLP:hen, vaikuttavat olevan aika pitkäikäisiä ja kohtuu huolettomia laitteita ja kaivo kestää oman oletettavissa olevan elinajan.
Aika kertoo miten on valinta osunut kohdilleen.
 
R

rawpower

Aktiivinen jäsen
Postasin tämän tuonne maalämpöfoorumille takaisinmaksuaika keskusteluun. Laitetaan nyt tännekin.

2020 heinäkuusta pumppu ollut pyörimässä
4/2021 vaihdettiin piirikortit takuuseen, joten koneen laskurit nollaantui
Huhtikuu 2021 jälkeen pumppu on tuottanut (lukemat otettu 17.10.23)
37308 kwh sähköä
Käyttänyt 8171 + 226kwh legionellaan

Maksoin järjestelmästä noin 14000 euroa kun kotitalousvähennys vähennettiin.

jos sähkönhinta olisi ollut 4.95snt myynti ja siirto+vero yhteensä esim. 12.5 snt

37308kwh olisi 4663,5 euroa. tämä olisi mennyt suorasähköllä mikä minulla oli
nyt olen maksanut 1049,62 euroa. Tästä puuttuu tosiaan tuo heinä 2020-huhti2021 aika kun nollaantui ja en hoksannut ottaa lukemia ylös.

Nyt joudun 1.11 alkaen sattumasähkön(pörssi) armoille ja kun kallis talvi tuleen niin tuo takaisinmaksuaika lyhenee entisestään. lisäksi nykyään siirtomaksut nousseet ja 4.95snt sopimuksella maksaa sähkö jo yli 13snt/kwh

Arvioisin, että nykyhinnoilla 14000 on kuoletettu 8v kohdalla tai jopa aiemmin. toki jo nyt kohta 3,5v ajan on pystynyt laittamaan säästöön/sijoituksiin niitä rahoja mitkä olisi mennyt muutoin sähkölaskuihin.

Olen tyytyväinen.
 
T

timbba

Vakionaama
rawpower sanoi:
37308kwh olisi 4663,5 euroa. tämä olisi mennyt suorasähköllä mikä minulla oli
nyt olen maksanut 1049,62 euroa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Sokeasti ei kannata pumpun mittauksiin sit luottaa. Oon iha satavarma, että ovat pielessä vähintään 5%.

Tää siis vaa huomiona.. Muutenha MLP edelleen on se mersu lämmitysjärjestelmistä :)
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Antero80 sanoi:
Kyllä laitteen ja kaivon/maapiirin elinkaaren aikana.
Tämä oli yksi syy miksi päädyin MLP:hen, vaikuttavat olevan aika pitkäikäisiä ja kohtuu huolettomia laitteita ja kaivo kestää oman oletettavissa olevan elinajan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kaivolla lämmittää vielä perikunnan jälkeläisetkin, sehän on lämmönlähteenä lähes ikuinen
 
R

repomies

Hyperaktiivi
timbba sanoi:
Sokeasti ei kannata pumpun mittauksiin sit luottaa. Oon iha satavarma, että ovat pielessä vähintään 5%.

Tää siis vaa huomiona.. Muutenha MLP edelleen on se mersu lämmitysjärjestelmistä :)
Klikkaa laajentaaksesi..
On ne pielessä, mutta onko tuolla nyt isoa merkitystä, jos kuitenkin oikealla hehtaarilla on.

Oma pumppu näyttää lämpöä tehdyn vähän yli 120000kWh. Ei vielä vikoja. Jokohan alkaisi olla itse koneen hinta haukuttu? Yli 7000€ tuo aikanaan maksoi.

Kaivon uskon kestävän useamman pumpun iän. Sitä joutaa "poistaa" pidempään.
 
V

VesA

In Memoriam
Katsoinpa tämän innoittamana mitä Vaillant sanoo.

Maasta olis pumpattu 265485 kWh ( laitteen oma ilmoitus ) ja sähköä kulutettu (mittari ) 106500 kWh. Eli COPpi olisi siinä 3.5 ja taloon saatu jotain 360000 kWh.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom