Aika kusetus Nibeltä tämä F750 käyrä.
Kompressori on aika iso 2.8kW, tolla teholla sais jo 15kW maalämpöpumpun.
No mietippä miten ison ruotsalaisen tyhjiöpumpun sillä saisi
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Aika kusetus Nibeltä tämä F750 käyrä.
Kompressori on aika iso 2.8kW, tolla teholla sais jo 15kW maalämpöpumpun.
Nyt puhut kokonaishyötysuhteesta, et kompressorin otto- tai antotehosta. Paljonko se sun maalämpöpumppu lämmittää tuloilmaa?Onpas. Lämmintä poistettavaa sisäilmaa ei lämmitetä sisääntulessaan? Muistaakseni sellainekin malli on 310p nibe.
Aika kusetus Nibeltä tämä F750 käyrä.
Kompressori on aika iso 2.8kW, tolla teholla sais jo 15kW maalämpöpumpun.
Missä kohtaa Ekis näkee kusetuksen? Sano nyt vain, että tuottaako se sen max. 6kW energiaa vai ei? Jos talolle riittää mitoistuslämmöllä 6kW, niin miksi se on väärin tuotettu PILP:llä (COP 2), mutta oikein MLP:llä (COP 4-5)?
VILP kuitenkin lepää hiljaisuudessa vastus punaisena, kompura umpijäässä kun on -25 astetta, se on aika varma.
Nyt puhut kokonaishyötysuhteesta, et kompressorin otto- tai antotehosta. Paljonko se sun maalämpöpumppu lämmittää tuloilmaa?
LTO ottaa talteen noin 80% ulkolämpötilan ja sisälämpötilan erotuksesta, loput pari astetta lämmittää maalämpö lattialämmityksen muodossa.
Kerro mulle missä on sellainen 120m2 talo missä 6kW riittää ilmanvaihtoon ja lämpöhäviöhin? Vaatiskohan jo 1m eristeet ylä/alapohjaan ja seiniin?
Se on semmoonen homma Mikki & kumppanit, että jos talosta poistetaan -15C ulkolämpötilassa +22C asteista sisäilmaa joka jäähdytetään -15 asteiseksi, niin taloon pitää jostain tulla ilmaa joka lämmitetään -15C ulkolämpötilasta +22C sisäilman lämpöiseksi. Tahtoo sanoa, että eväät on tuossa kohtaa syöty, ja ainoa "lämpö" tulee kompressorin sähkötehosta. Toki tuossa tilanteessa LTO ei myöskään hukkaa lämpöä, vielä.
Mielenkiinnolla kuulisin sen jäteilman lämpötilan sellaisella normaalilla, sanotaan 75 litran poistolla, tuolla F750 PILPillä. Talvipakkasilla, koska sekin vaikuttaa kosteuden kautta jäteilman lämpöön. Kun lukema tiedetään, niin käytännössä tiedetään myös se ulkolämpötila mistä lähtien vehje on puhdas suorasähkölämmitin. Paljon sitä ennenkin se on suuruusluokkaa mitätön lämmitin.
Tämä olis kyl kiva nähdä ja miten kennonsulatus toimii.
Ellen nyt aivan väärin muista, niin meillä 110m2 talossa oli mitoitus 5,3kw (tilojen lämmitys ja tuloilman lämmitys yhteensä) ja ihan normaaleilla nykytason eristyksillä.
F470. Voin koittaa joku päivä kaivaa paperit tuolta arkistosta.Oisko laskelmassa ollut passiivinen LTO? Voitko laittaa liitteeksi.
Täh... jos tuloilma on IV-koneelle -20 ja poistoilma on +20, niin puhalletaanko MLP taloissa tuo -5 tms asteinen ilma sisään sellaisenaan? Hmm... pikkaisen epäilen, että jossain kohtaa on joko investoitu vesikiertoiseen jälkilämmitykseen MLP:llä, tai sitten vastus hehkuu jossain.
Kyllä sen F750 puskee ulos -15 asteista ilmaa ja vissiin pikkuisen allekkin on raportoitu. Eli +22 --> -15 tiputtaa parhaimmillan poistoilman.
SAM 41:llä tuloilma sitten lämmitetään -15 --> +16... lattialämmöllä talo lämmitetään.
No jääkö tuosta tuloilman lämmityksestä hurjasti energiaa lattioihin, tai käyttöveteen. No ei jää. Vastusta peliin. Näitä päiviä vain on niin vähän etenkin Etelä-Suomessa, että kovin paljon vuosikulutukseen ei ole vaikutusta.
Paljon on 40:stä asteesta 80%? (Vastaus tuloilma on +12 aseista)
Eli siis Sallan Naruskassa jos on -50 astetta pakkasta ja poistoilma on +20, on lämpötilaero IV koneessa 70 astetta, joten tuloilman lämpötilaa +20 asteinen poistoilma nostaa 56 astetta, eli +6 asteeseen. Aika hurjia vehkeitä nuo LTO koneet.![]()

Kyllä, tuosta voit laskea hyötysuhteen repomiehen kaavalla.![]()
Jeps, sellainen on täällä. Kompura siitä kyllä possahti, mutta se menee pian vaihtoon ja laite on nyt kumminkin sen 10v vanha. Perustin tänne foorumille myös oman ketjun missä pohdiskeltiin mitäs sen jälkeen kun tuo oikeasti joskus oikeasti lahoaa ja kyllä se maalämpö nopsaan tippui omalta listaltani pois.Onpas. Lämmintä poistettavaa sisäilmaa ei lämmitetä sisääntulessaan? Muistaakseni sellainekin malli on 310p nibe.
Scroll on asioista perillä. LTO:n COP(lämpökerroin) on 70-90 kun ulkona on -25 mikäli laskee puhaltimet.
No ihan yksinkertaisella matikalla jos pelkkä PILP käyttää pakkasella 5kw niin silloinhan yhdessä vuorokaudessa menee 120kwh. Ja pelkkään lämmitykseen. Sellasella kulutuksella 10 000kwh vuosikulutuksesta voi vain unelmoida vaikkei talvi kestäisikään kuin 3-4kk.Mitenkä PILP:t antautuu? PILP kyllä puksuttaa edelleen poistoilmasta energiaa sillä maksimitehollaan. Sehän toki ei riitä koko talon lämmitykseen, mutta jos vaikka F750 tuottaa ottoteholla 2kW noin 5kW lämpöä ja lisäksi käyttää vastusta 3kW, niin 8kW lämmitysteho tuotetaan 5kW ottoteholla.
Tuosta syystä F750 + SAM41 taloissa on kokonaiskulutus aika usein noin 10 000kWh/vuosi. Väärin lämmitetty?
Olen jo pitkään siitäkin kirjoittanut, että kyllä PILP taloihin ILP kuuluu, kuten kuuluu myös MLP ja VILP taloihin, kun ei pirukaan vaikka viime kesän hellettä ilman viilennystä jaksa.
Vilp ei puhalla kylmää ilman putkia ja puhaltimia.Meinasin kommentoida jo aiemmin kun samasta asiasta sanoit, mutta pistetään nyt tähän sitten. Mikä estää käyttämästä VILPpiä viilennykseen? Ei se nyt toki niin jääkylmää puhalla kuin ILP, mutta ei sen tönönkään nyt mikään pakastin tarvitse olla, vähän ulkoilmaa viileämpi riittää helteillä.
Sama tilanne MLP:n kanssa.Vilp ei puhalla kylmää ilman putkia ja puhaltimia.
Toisaalta PILP toimii tavallaan kuin huono ilmalämpöpumppu. Kun ulkona on lämpimämpää kuin -15 C, ottaa PILP talteen erotuksen laskutoimituksesta (Tu - -15) * qv / 1.2, jossa Tu on ulkoilman lämpötila ja qv ilmanvaihdon ilmavirta. Alle -15 kelillä yhtälö muuttuu negatiiviseksi eli energiaa menetetään. Sulatuksia kaava ei huomioi.
Kyllä, mutta silloin tarkastelu menee paikkakuntakohtaiseksi. Jos halutaan näin yleisellä tasolla sanoa jotain (kuten tähän asti keskustelu on mennyt), niin silloin tarkastelu rajoittuu tällaisiin laitteiden toimintatapojen erojen tarkasteluun eri lämpötila-alueilla.
Lämmitysskenaariot investointeineen VILP, PILP ja MLP. Tulee käsittääkseni 9 eri skenaariota per pumpputyyppi ja yhteensä 27.
LTO ottaa talteen noin 80% ulkolämpötilan ja sisälämpötilan erotuksesta, loput pari astetta lämmittää maalämpö lattialämmityksen muodossa.
Pyöriväkennoinen LTO saa talteen aika hyvin lämpöä eikä pysähtele kosteuden vuoksi yhtä herkästi kuin PILP. Kosteuden sisältämää entalpiaakin saadaan hyödyksi, PILPissä ainakin osa tai kaikki siitä menetetään sulatushäviöinä.
Argumenttini perustuu juurikin siihen, että lämmitysenergian tarve on pienentynyt rajusti uusissa taloissa ja siihen, että ILP asennetaan nykyään käytännössä taloon kuin taloon. Suora sähkölämmitys kaapeleilla on konsensuksena aika hyljeksitty lämmitysmuoto, joten se ei ole vaihtoehto.
QUOTE]
Sitten on vielä sellaiset taloudet kuin meillä ja veljilläni. Kaikki lämpö pitää saada taloon lattian kautta, jotta ei tule sanomista vaimolta ja lapsilta. Tehokas hyvä takka olisi, appiukko kantaisi "ilmaiset puut" vaikka sisälle asti. Minä mielellään silloin tällöin tunnelman vuoksi takkaa lämmittäisin, mutta lattia menee liian kylmäksi tai huoneet liian kuumaksi. Se tuo laatta- ja laminaattilattia sellaista, että tähän aikaa vuodesta (ulkolämpötila +10...+5) lattiaa tekee mieli vähän lämmittää mukavuus syistä vaikka ei muuten lämmitystarvetta olisikaan. (150 EPS eristeenä laatan alla...)