No mietippä miten ison ruotsalaisen tyhjiöpumpun sillä saisi
Koska MLP kannattaa vai kannattaako?
- Keskustelun aloittaja Anonyymi2
- Aloitettu
No mietippä miten ison ruotsalaisen tyhjiöpumpun sillä saisi
Nyt puhut kokonaishyötysuhteesta, et kompressorin otto- tai antotehosta. Paljonko se sun maalämpöpumppu lämmittää tuloilmaa?
Missä kohtaa Ekis näkee kusetuksen? Sano nyt vain, että tuottaako se sen max. 6kW energiaa vai ei? Jos talolle riittää mitoistuslämmöllä 6kW, niin miksi se on väärin tuotettu PILP:llä (COP 2), mutta oikein MLP:llä (COP 4-5)?
VILP kuitenkin lepää hiljaisuudessa vastus punaisena, kompura umpijäässä kun on -25 astetta, se on aika varma.
Kerro mulle missä on sellainen 120m2 talo missä 6kW riittää ilmanvaihtoon ja lämpöhäviöhin? Vaatiskohan jo 1m eristeet ylä/alapohjaan ja seiniin?
Se on semmoonen homma Mikki & kumppanit, että jos talosta poistetaan -15C ulkolämpötilassa +22C asteista sisäilmaa joka jäähdytetään -15 asteiseksi, niin taloon pitää jostain tulla ilmaa joka lämmitetään -15C ulkolämpötilasta +22C sisäilman lämpöiseksi. Tahtoo sanoa, että eväät on tuossa kohtaa syöty, ja ainoa "lämpö" tulee kompressorin sähkötehosta. Toki tuossa tilanteessa LTO ei myöskään hukkaa lämpöä, vielä.
Mielenkiinnolla kuulisin sen jäteilman lämpötilan sellaisella normaalilla, sanotaan 75 litran poistolla, tuolla F750 PILPillä. Talvipakkasilla, koska sekin vaikuttaa kosteuden kautta jäteilman lämpöön. Kun lukema tiedetään, niin käytännössä tiedetään myös se ulkolämpötila mistä lähtien vehje on puhdas suorasähkölämmitin. Paljon sitä ennenkin se on suuruusluokkaa mitätön lämmitin.
Mielenkiinnolla kuulisin sen jäteilman lämpötilan sellaisella normaalilla, sanotaan 75 litran poistolla, tuolla F750 PILPillä. Talvipakkasilla, koska sekin vaikuttaa kosteuden kautta jäteilman lämpöön. Kun lukema tiedetään, niin käytännössä tiedetään myös se ulkolämpötila mistä lähtien vehje on puhdas suorasähkölämmitin. Paljon sitä ennenkin se on suuruusluokkaa mitätön lämmitin.
LTO ottaa talteen noin 80% ulkolämpötilan ja sisälämpötilan erotuksesta, loput pari astetta lämmittää maalämpö lattialämmityksen muodossa.
Vilp, ilp ja mlp on kuitenkin omasta mielestäni periaatteeltaan aika eri laitteita kuin pilp. Pilp ottaa talteen poistoilmasta energiaa ja nämä muut tuovat sitä talon ulkopuolelta sisälle. Käyttökohteensa kullakin, en suorilta menisi tuomitsemaan mitään kategorisesti tarpeettomaksi.
Kyllä sen F750 puskee ulos -15 asteista ilmaa ja vissiin pikkuisen allekkin on raportoitu. Eli +22 --> -15 tiputtaa parhaimmillan poistoilman.
SAM 41:llä tuloilma sitten lämmitetään -15 --> +16... lattialämmöllä talo lämmitetään.
No jääkö tuosta tuloilman lämmityksestä hurjasti energiaa lattioihin, tai käyttöveteen. No ei jää. Vastusta peliin. Näitä päiviä vain on niin vähän etenkin Etelä-Suomessa, että kovin paljon vuosikulutukseen ei ole vaikutusta.
SAM 41:llä tuloilma sitten lämmitetään -15 --> +16... lattialämmöllä talo lämmitetään.
No jääkö tuosta tuloilman lämmityksestä hurjasti energiaa lattioihin, tai käyttöveteen. No ei jää. Vastusta peliin. Näitä päiviä vain on niin vähän etenkin Etelä-Suomessa, että kovin paljon vuosikulutukseen ei ole vaikutusta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Muistakaapas meitä vanhoissa ladoissa asujia. Ratkaisu ei oikein löydy nyky hinnoilla suorasta sähköstä eikä öljystä. Jotain pitää keksiä.
-PUU: Puuta ei itselläni ole mutta voisi kai sitä saada ostettuakin. Mitään kalustoa ei ole. Puulämmitys toimii huonosti, jos on kotoa poissa. Siis ei.
-PELLETTI: Nopeasti kuluvat laitteet ja perustamiskustannus jotain VILPin luokkaa tai yli. Työläs ja melko kallis polttoaine.
-PILP varmaan ihan hyvä, mutta LTO melkein yhtä hyvä ja viat pienempiä ja oleellisesti harvinaisempia. Merkitys omaan kokonaisuuteeni olisi ollut hyvin pieni.
-ILP:iä tutkin ja yhtä pari talvea pyöritin. Antaa lämmintä mutta ei joka paikkaan. ILP tai pari hyvä apu mutta perin osittainen ratkaisu ja kylmät lattiat.
-MLP varmaan olisi toiminut mutta hinta oli yllättävän kova. Kaiken päälle vielä pieni vaara menettää vesi kaivosta.
-VILP on osoittatunut melkein MLP:n veroiseksi ja maksoi omatoimisuuden ansiosta vain noin 1/4 MLP:sta. Energiakattavuus VILPin osalta on ollut 96% (2-v. perusteella)
-PUU: Puuta ei itselläni ole mutta voisi kai sitä saada ostettuakin. Mitään kalustoa ei ole. Puulämmitys toimii huonosti, jos on kotoa poissa. Siis ei.
-PELLETTI: Nopeasti kuluvat laitteet ja perustamiskustannus jotain VILPin luokkaa tai yli. Työläs ja melko kallis polttoaine.
-PILP varmaan ihan hyvä, mutta LTO melkein yhtä hyvä ja viat pienempiä ja oleellisesti harvinaisempia. Merkitys omaan kokonaisuuteeni olisi ollut hyvin pieni.
-ILP:iä tutkin ja yhtä pari talvea pyöritin. Antaa lämmintä mutta ei joka paikkaan. ILP tai pari hyvä apu mutta perin osittainen ratkaisu ja kylmät lattiat.
-MLP varmaan olisi toiminut mutta hinta oli yllättävän kova. Kaiken päälle vielä pieni vaara menettää vesi kaivosta.
-VILP on osoittatunut melkein MLP:n veroiseksi ja maksoi omatoimisuuden ansiosta vain noin 1/4 MLP:sta. Energiakattavuus VILPin osalta on ollut 96% (2-v. perusteella)
Täh... jos tuloilma on IV-koneelle -20 ja poistoilma on +20, niin puhalletaanko MLP taloissa tuo -5 tms asteinen ilma sisään sellaisenaan? Hmm... pikkaisen epäilen, että jossain kohtaa on joko investoitu vesikiertoiseen jälkilämmitykseen MLP:llä, tai sitten vastus hehkuu jossain.
Ellen nyt aivan väärin muista, niin meillä 110m2 talossa oli mitoitus 5,3kw (tilojen lämmitys ja tuloilman lämmitys yhteensä) ja ihan normaaleilla nykytason eristyksillä.
Tämä olis kyl kiva nähdä ja miten kennonsulatus toimii.
Niin noh... poistoilmalla. +22 asteinen ilma sulattaa aika hätäiseen kennon. Huonontaa kyllä toki COP:ia, mutta niin sulatuksilla tuppaa käymään kaikissa laitteisa (paitsi MLP
Oisko laskelmassa ollut passiivinen LTO? Voitko laittaa liitteeksi.
F470. Voin koittaa joku päivä kaivaa paperit tuolta arkistosta.
Paljon on 40:stä asteesta 80%? (Vastaus tuloilma on +12 aseista)
Se että tuloilma lämmitetään alle sisäilman lämpötilan välittömästi, ei tarkoita, etteikö sitä lämmitettäisi lopulta ihan siihen sisäilman lämpötilaan asti. Vaikka sitten lattian kautta, mutta kuitenkin. Tuo on se tilanne, missä ko. laitos on täysin suorasähkölämmitin.
Jos lähdetään klassisesta esimerkistä 83.3 l/s poisto, jolla tulee ominaislämpökapasiteetin kautta laskettuna kiva 100W per talteen saatu kelvin, niin sehän menee näin:
-14C ulkolämpötilassa saat talteen 1C verran lämpöä (loput meni tuloilman lämmitykseen). Lämmität poistoilmalla 100W verran
-13C ulkolämpötilassa lämmität poistoilmalla 200W verran
-10C ulkolämpötilassa lämmität poistoilmalla 500W verran
-5C ulkolämpötilassa lämmität poistoilmalla 1000W verran
0C ulkolämpötilassa lämmität poistoilmalla 1500W verran
Etelä-Suomessa suuri osa lämmitystarpeesta vietetään tuossa nollakelien ympäristössä. Saa siinä aika huolella talonsa eristää, jos meinaa lämmittää sen poistoilmalla. Toki kun tuohon ynnätään kompressorin hukkaama sähkö, se saattaa alkaa jo riittää joissain taloissa nollakeleillä.
Eli siis Sallan Naruskassa jos on -50 astetta pakkasta ja poistoilma on +20, on lämpötilaero IV koneessa 70 astetta, joten tuloilman lämpötilaa +20 asteinen poistoilma nostaa 56 astetta, eli +6 asteeseen. Aika hurjia vehkeitä nuo LTO koneet.
Eli siis Sallan Naruskassa jos on -50 astetta pakkasta ja poistoilma on +20, on lämpötilaero IV koneessa 70 astetta, joten tuloilman lämpötilaa +20 asteinen poistoilma nostaa 56 astetta, eli +6 asteeseen. Aika hurjia vehkeitä nuo LTO koneet.
Kyllä, tuosta voit laskea hyötysuhteen repomiehen kaavalla.
Kyllä, tuosta voit laskea hyötysuhteen repomiehen kaavalla.
Käytännössä taitaa olla erilaisia jäätymisenestoja jotka rajoittavat jäteilman lämmön jonnekin -10C huitteille, sen alle ei automatiikka sitä päästä. Ne jotka asuvat läpi talven täysiä huutavien ilmankuivaimien ympäröimänä, eivät tietysti tarvitse tuollaista lämpötilarajoitusta, mutta ilmankosteudeltaan normaaleissa taloissa se on tarpeen.
Tästä tullaan siihen ettei perinteinen LTO saa talteen aivan yhtä paljon lämpöä, kuin joku F750. Mutta kauas se ei jää.
S
Sushukka
Vieras
Jeps, sellainen on täällä. Kompura siitä kyllä possahti, mutta se menee pian vaihtoon ja laite on nyt kumminkin sen 10v vanha. Perustin tänne foorumille myös oman ketjun missä pohdiskeltiin mitäs sen jälkeen kun tuo oikeasti joskus oikeasti lahoaa ja kyllä se maalämpö nopsaan tippui omalta listaltani pois.
Se on ihan huvittavaa kuinka itsekin oli joskus ostamassa jotain ns. hienoa merkkitaloja ja joka paikasta tuli vinkkiä että älä nyt ainakaan sitä älväriä osta, mutta ostettiinpa se sitten melkeinpä piruuttaan ja ei pahemmin ole tarvinnut katua. Sen hetkisen elämäntilanteen pakottamana talo piti saada nopeasti ja sen piti silti olla energiatehokas. Sitten varattiin jonkun verran budjettia muutoksille mitä haluttiin tehdä ja ne tehtiin kun aikaa siihen saatiin revittyä. Nyt asuinneliöitä on noin 180m2, sähköä ei pahemmin nuukailla; saunassa käydään kun siltä tuntuu, talvella kahden auton moottori/sisätilalämmittimet, nulikat välillä pelailee tietokoneet punaisena ja elektroniikka on ripoteltu muutenkin pitkin taloa. Kokonaiskulutus on vaihdellut 8700-10100kWh välillä. Useimmiten pyörii jossain 9400kWh paikkeilla. Talossa on ILP, joka hoitaa yläkerran, alakerrassa on tuo Niben 310P PILP + takka silloin tällöin.
Kun nyt on sitten miettinyt millä tuon 310P korvaisi, niin aika vähän niitä vaihtoehtoja oikeasti on. Taloon on asennettu myös tuloilmakanavat, niin ehkä sitten LTO+VILP, F470 tai F750+SAM4x. F470 lienee ainoa jolle voisi kuvitella jonkun takaisinmaksuajan. Muiden kanssa menee niin pitkälle että täytyy jo alkaa laskea korjauskuluja tai laitteiden vaihtoja. Maalämpö on mielestäni täällä Etelä-Suomessa enemmänkin sellainen laiskan ihmisen vaihtoehto eli laitetaan se notta on paras COP. Ei siinä, on varmaan ihan pätevä, mutta harvoinpa se nyt oikeasti ehtii missään järkevässä ajassa maksamaan täällä itseään takaisin. Tietysti eri asia jos sattuu olemaan kallionporauslaitteisto autotallissa ja serkku kylmäasentaja jne, mutta nämä vertailut eivät koske tavallista kuluttajaa. Itse laskin että sillä pakollisella porakaivolla MLP-kokonaisuus LTO:n kanssa olisi heilahtanut sinne 20k€:n paremmalle puolelle, jolloin sitä ei oikeasti voi enää perustella millään tavalla. Samat miellyttävyysominaisuudet tai helppokäyttöisyydet saavutetaan muillakin, paljon edullisemmilla ratkaisulla. Ja edelleen vaikka se kaivo on periaatteessa ikuinen, niin kun se sisäyksikkö mossahtaa, se on kallis paukku vaihtaa- kalliimpi kuin normi-VILP/PILP.
Toinen juttu kun puhutaan näistä PILPien laskennallisista hyötyluvuista eli kun ulkona -10 ja pusketaan ulos -15, niin sitten voidaan saada vaan näin monta wattia...eikös toi nyt ole aika kärjistettyä laskentaa? Mitäs jos talo on täynnä ihmisiä, tv:t pauhaa, kuivausrumpu pyörii, takkaa poltetaan, sauna päällä? Kuinka paljon sitä lämmitystä silloin oikeasti tarvitaan? Samallahan tuo PILP jakaa myös niitä pisteittäisten lämpölähteiden lämpöenergiaa pitkin taloa. LTO tekee sitä tiettyyn pisteeseen asti, muta se tarvitsee kuitenkin aina sen oikean lämmityslaitteen kaverikseen.
Hyvin kirjoitettu Sushukka. Olen jo pitkään siitäkin kirjoittanut, että kyllä PILP taloihin ILP kuuluu, kuten kuuluu myös MLP ja VILP taloihin, kun ei pirukaan vaikka viime kesän hellettä ilman viilennystä jaksa.
Menee kaikki laskelmat tosiaan ihan erilaisiksi, kun eletään oikeaa elämää, eikä lasketa yksittäisen laitteen COPpeja. Kun on pakkasia, niin kyllä mielenterveyden vuoksi jo takkaa poltetaan ja saunotaan ja ILP voi taustalla ihan hyvin puhaltaa pienellä teholla koko talven, sitä ei kukaan huomaa.
Kaikki sataa laariin ja hups... yllättäen se vajaatehoinen PILP riittääkin. Ja kokonaiskulutukset ovat hyvin lähellä MLP tasoa.... jossa touhutaan ne ihan samat jutut kotona (suoralla sähköllä) ja vähennetään kuormaa MLP:ltä.
Menee kaikki laskelmat tosiaan ihan erilaisiksi, kun eletään oikeaa elämää, eikä lasketa yksittäisen laitteen COPpeja. Kun on pakkasia, niin kyllä mielenterveyden vuoksi jo takkaa poltetaan ja saunotaan ja ILP voi taustalla ihan hyvin puhaltaa pienellä teholla koko talven, sitä ei kukaan huomaa.
Kaikki sataa laariin ja hups... yllättäen se vajaatehoinen PILP riittääkin. Ja kokonaiskulutukset ovat hyvin lähellä MLP tasoa.... jossa touhutaan ne ihan samat jutut kotona (suoralla sähköllä) ja vähennetään kuormaa MLP:ltä.
Tämä tosiaan. PILP kovassa pakkasessa ei enää kykene vastaamaan edes poistoilman häviöihin, siinä missä tavallisen LTO:n teho kasvaa pakkasen kiristyessä. VILP tai MLP sitten pakkasesta riippumatta tuo tupaan sisään uutta energiaa ja paikkaa helposti LTO:n hyötysuhteesta jäävän vajauksen ja muutkin häviöt. Esim. tuon F750 pilpin muistaisin kykenevän painamaan poistoilman -15 tietämille. Sen jälkeen se alkaa jäämään takamatkalle talteenotossa. Mitän kovempi pakkanen, sitä enemmän turpiin tulee talteenotossa ja muiden häviöiden paikkaamiseen ei ole mitään mahdollisuutta.
Toki sitten muistettava se, että oikeassa elämässä täällä etelässä on kolme vuorokautta vuodessa -15 tai enemmän, joten asia on enempi teoreettinen ja tuo F750 pärjää käytännössä varmasti vallan erinomaisesti. Ihan sama kuin että mun vanha vilp sammuu -20 asteessa, käytännössä on nyt viiteen vuoteen sen takia vastuksia tarvittu karvan reilu 200kWh. Että silleen...
Tehari
Aktiivinen jäsen
No ihan yksinkertaisella matikalla jos pelkkä PILP käyttää pakkasella 5kw niin silloinhan yhdessä vuorokaudessa menee 120kwh. Ja pelkkään lämmitykseen. Sellasella kulutuksella 10 000kwh vuosikulutuksesta voi vain unelmoida vaikkei talvi kestäisikään kuin 3-4kk.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Meinasin kommentoida jo aiemmin kun samasta asiasta sanoit, mutta pistetään nyt tähän sitten. Mikä estää käyttämästä VILPpiä viilennykseen? Ei se nyt toki niin jääkylmää puhalla kuin ILP, mutta ei sen tönönkään nyt mikään pakastin tarvitse olla, vähän ulkoilmaa viileämpi riittää helteillä.
pökö
Kaivo jäässä
Vilp ei puhalla kylmää ilman putkia ja puhaltimia.
Sama tilanne MLP:n kanssa.
Energiankulutusta tulee tarkastella vuositasolla ja tällöin ulkolämpötilan pysyvyyskäyrä nousee merkittävään rooliin.
http://www.ym.fi/download/noname/{10A732A6-EA2F-45F9-869C-6F909138CB26}/30757
Kaikki PILP:n omistajat taitaa olla yksimielisiä, että tähän aikaan vuodesta PILP on ihan parhaimmillaan ja riittää lämmittämiseen paremmin kuin hyvin. Riittähän se kovilla pakkasillakin, eikö?
Sovitaanko, että tänään käytte vääntämässä PILP:n sähkövastuksen sulakkeen irti ja ilmoittelette tänne sitten minä päivänä laitoitte takaisin ja miksi. Paljonko oli ulkolämpötila tuolloin, paljonko paloin puuta ja käytettiinkö ILP:ä.
Sovitaanko, että tänään käytte vääntämässä PILP:n sähkövastuksen sulakkeen irti ja ilmoittelette tänne sitten minä päivänä laitoitte takaisin ja miksi. Paljonko oli ulkolämpötila tuolloin, paljonko paloin puuta ja käytettiinkö ILP:ä.
Suurin osa Suomen uusista pientaloista taidetaan rakentaa Uudenmaan alueelle. Tämä voisi olla hyvinkin keskustelun pohjana.
Nytkin energiatarvelaskennat pohjautuvat 1981-2010 ulkolämpötiloihin/lämmitystarvelukemiin, ilmastomuutos on ollut kuitenkin niin nopeaa että 5 viime vuoden keskiarvo lämmitystarve on 10% pienempi kuin tuon vertailukauden tarve oli.
=> Huoletta voi tarkoituksella alimitoittaa lämmitysjärjestelmän, kunhan on jokin varalämmitys yllättäviä huippu pakkasia varten.
Tässä laskuri jolla voi haarukoida http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
Kyllä ilmaston lämpeneminen = lämmitystarpeen väheneminen vaikuttaa vanhaan asuntokantaankin.
Todellinen lämpöpumppuinvestoinnin TMA venyy väistämättä tämän vuoksi. Vanhemmissa asunnoissa alkaa TMAssa tulemaan vastaan talon ikä, talo menee purkuun ennen lämpöpumpun TMAn täyttymistä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
PILPit toimivat käsittääkseni vallan hienosti, kun taloa lämmitetään jollakin muulla. ILP, takka ja puukiuas ovat hyviä kavereita PILPille. Kun PILPin ei tarvitse haaskata aikaansa lämmitykseen se lämmittää sen veden oikein hyvin, kun joskus vähän ..... Kallis ja kompakti paketti, jota pitää varautua uusimaan. Stena metal ja K-Rauta kiittävät ja ympyrä sulkeutuu. Minkä ostaessa säästää, maksaa sitten vuosien mittaan osamaksulla niin sähkössä kuin remonteissa. Pieni uusi hyvin eristetty talo, jossa taloussähkö, takka ja puukiuas tuottavat tukevasti lämmintä niin ei tarvita todellakaan muuta kuin se suora sähkö ja LTO niin näiden laitteiden remontit hoitaa sitten seuraavat asukkaat. Oppimani perusteella kyllä kyseenalaistan PILPin tuottologiikan kuten moni muukin ammattilaisista lähtien täällä. PILPiä harva taitaa itse ehdoin tahdoin valita, kun se on kätevästi tyrkyllä pakettiratkaisuissa ja vain lisä hinnasta ja kovalla tahdolla saa jotain muuta.
MLPn kannattavuus paranee pohjoiseen päin, eikä Lapissa ja Koillismaalla oikein ole muita todella toimivia lämpöpumppuratkaisuja lämmitykseen. MLP on oikea valinta, jos ei ole halua tai mahdollisuutta minkään muun lämmitysmuodon käyttämiseen. Etelä-Suomessa se kannattavuus voi olla hyvin hakusassa, olipa kokoluokka mikä tahansa. Perusteet on löydettävä muualta ja niitähän on. Tähän kohdistuu mojovimmat tukiaiset ja aggressiivisin myynti.
VILPin perään katselisin, jos on olemassa tai tarkoitus toteuttaa yksi säästä riippumaton muu lämmitystapa ja henkinen valmius sen käyttämiseen. VILP on aivan erityisen hyvä, jos lämmön tarve on suuri ja lämmityskausi pitkä, lämmitettävänä on jotain muuta paljon energiaa kuluttavaa kuten kellari, uima-allas tai sellaisia tiloja, joiden lämmityksestä voi vähän tinkiä kovimpien pakkasten aikaan tai ollaan rannikkoalueilla. Mitä olen lukenut täältä, keskinkertaiset tulokset VILPien kohdalla vaikuttavat tulevan heikoista perusteista:
# Pienet patterit -> kovat lämmöt. Tämä onkin vaikea rasti eikä MLP paljon pelasta.
# Ei kelvollista varaajaa -> paljon käynnistyksiä ja sulatukset kipurajoilla.
# Alimittainen halvin härpäke -> tehot loppuu auttamatta kesken ja pakkasraja tulee turhan aikaisin vastaan, suorituskyky läpi vuoden alle pumppauksen mahdollisuuksien.
# Pumppaus käyttöveden ehdoilla -> turhaan korkeat lämmöt.
# Kattila aina kuumana vieressä -> turhaa öljyn tai puun polttamista läpi vuoden veden lämmityksen tai lisälämmönvarmistamisen vuoksi. Varsinkin ammattilaisten synti.
# Kone jää tyystin oman onnensa nojaan, lauhdevedet jäätyvät alle, lumet tippuu päälle tai kone hautautuu lumeen. -> laiterikko
Ensin säästetään ja nuukaillaan joka paikassa ja säästäähän se VILPpikin siinä sen vähän, mitä siihen on panostettu mutta säästöt jäävät "vajavaisiksi". Sitten kyllästytään ja laitetaan asiat kuntoon maalämmöllä ja siinä vaiheessa ei enää ei olla köyhiä eikä kipeitä.
MLPn kannattavuus paranee pohjoiseen päin, eikä Lapissa ja Koillismaalla oikein ole muita todella toimivia lämpöpumppuratkaisuja lämmitykseen. MLP on oikea valinta, jos ei ole halua tai mahdollisuutta minkään muun lämmitysmuodon käyttämiseen. Etelä-Suomessa se kannattavuus voi olla hyvin hakusassa, olipa kokoluokka mikä tahansa. Perusteet on löydettävä muualta ja niitähän on. Tähän kohdistuu mojovimmat tukiaiset ja aggressiivisin myynti.
VILPin perään katselisin, jos on olemassa tai tarkoitus toteuttaa yksi säästä riippumaton muu lämmitystapa ja henkinen valmius sen käyttämiseen. VILP on aivan erityisen hyvä, jos lämmön tarve on suuri ja lämmityskausi pitkä, lämmitettävänä on jotain muuta paljon energiaa kuluttavaa kuten kellari, uima-allas tai sellaisia tiloja, joiden lämmityksestä voi vähän tinkiä kovimpien pakkasten aikaan tai ollaan rannikkoalueilla. Mitä olen lukenut täältä, keskinkertaiset tulokset VILPien kohdalla vaikuttavat tulevan heikoista perusteista:
# Pienet patterit -> kovat lämmöt. Tämä onkin vaikea rasti eikä MLP paljon pelasta.
# Ei kelvollista varaajaa -> paljon käynnistyksiä ja sulatukset kipurajoilla.
# Alimittainen halvin härpäke -> tehot loppuu auttamatta kesken ja pakkasraja tulee turhan aikaisin vastaan, suorituskyky läpi vuoden alle pumppauksen mahdollisuuksien.
# Pumppaus käyttöveden ehdoilla -> turhaan korkeat lämmöt.
# Kattila aina kuumana vieressä -> turhaa öljyn tai puun polttamista läpi vuoden veden lämmityksen tai lisälämmönvarmistamisen vuoksi. Varsinkin ammattilaisten synti.
# Kone jää tyystin oman onnensa nojaan, lauhdevedet jäätyvät alle, lumet tippuu päälle tai kone hautautuu lumeen. -> laiterikko
Ensin säästetään ja nuukaillaan joka paikassa ja säästäähän se VILPpikin siinä sen vähän, mitä siihen on panostettu mutta säästöt jäävät "vajavaisiksi". Sitten kyllästytään ja laitetaan asiat kuntoon maalämmöllä ja siinä vaiheessa ei enää ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Hyvää vänkäämistä ja argumentointia kaikilta. Koko ylikierroksille lähtenyt keskustelu alkoi pohdiskelustani, että olisiko PILP mainettaan huomattavasti parempi lämmitysratkaisu 120m2 uudiskohteeseen Etelä-Suomessa.
Argumenttini perustuu juurikin siihen, että lämmitysenergian tarve on pienentynyt rajusti uusissa taloissa ja siihen, että ILP asennetaan nykyään käytännössä taloon kuin taloon. Suora sähkölämmitys kaapeleilla on konsensuksena aika hyljeksitty lämmitysmuoto, joten se ei ole vaihtoehto.
Vesikiertoisena lattialämmitys vaatii lämmityskattilan + LTO:n. Tai sitten PILP:n, jossa molemmat löytyvät. JA mikä tärkeintä, siitä löytyy lämpöpumppu, mitä arvostetaan (tuotti se mitään tai ei... tokihan se nyt _jotain tuottaa_).
F470 laitteen saa nettikaupasta suoraan 5500€:lla. Aika kohtuuhinta hinta hyvälle sähkökattilalle, joka huolehtii myös ilmanvaihdosta. Kompuran teho on toki vaatimaton, mutta kyllä se etelärannikolla käyttövedet 9-10kk tekee ja talon lämmittää. F750 nettikauppahinta näyttäisi olevan nyt 7040€ ja sillä lämmittelee kyllä 10-11kk vuodesta talon ihan hyvällä hyötysuhteella.
Kalliita toki, jos nämä hajoavat alle 10 vuoden. Mutta tästä ei ole todisteita toistaiseksi että nämä uuden polven pumput hajoilisivat. Sitten on toki ne pakkasjaksot.... kyllä joo... PILP:t kyntää syvällä ja vastukset hehkuu punaisina. Tai sitten ei. Talosta löytyvä ILP pöhistää helposti kovallakin pakkasella 2-3kW lämmitystä ja takkaa kyllä pakkasilla polttaa kaikki, tarvitsi tai ei.
Kovin paljon argumentteja ei ole löytynyt sen puolesta, että VILP tai MLP oikeasti säästäisi merkittäviä summia rahaa. Siksi "TMA" varsinkin F470:een on todennäköisesti ääretön. Ja F750:eenkin MLP:n kuluttajahinnoilla 20v+.
Argumenttini perustuu juurikin siihen, että lämmitysenergian tarve on pienentynyt rajusti uusissa taloissa ja siihen, että ILP asennetaan nykyään käytännössä taloon kuin taloon. Suora sähkölämmitys kaapeleilla on konsensuksena aika hyljeksitty lämmitysmuoto, joten se ei ole vaihtoehto.
Vesikiertoisena lattialämmitys vaatii lämmityskattilan + LTO:n. Tai sitten PILP:n, jossa molemmat löytyvät. JA mikä tärkeintä, siitä löytyy lämpöpumppu, mitä arvostetaan (tuotti se mitään tai ei... tokihan se nyt _jotain tuottaa_).
F470 laitteen saa nettikaupasta suoraan 5500€:lla. Aika kohtuuhinta hinta hyvälle sähkökattilalle, joka huolehtii myös ilmanvaihdosta. Kompuran teho on toki vaatimaton, mutta kyllä se etelärannikolla käyttövedet 9-10kk tekee ja talon lämmittää. F750 nettikauppahinta näyttäisi olevan nyt 7040€ ja sillä lämmittelee kyllä 10-11kk vuodesta talon ihan hyvällä hyötysuhteella.
Kalliita toki, jos nämä hajoavat alle 10 vuoden. Mutta tästä ei ole todisteita toistaiseksi että nämä uuden polven pumput hajoilisivat. Sitten on toki ne pakkasjaksot.... kyllä joo... PILP:t kyntää syvällä ja vastukset hehkuu punaisina. Tai sitten ei. Talosta löytyvä ILP pöhistää helposti kovallakin pakkasella 2-3kW lämmitystä ja takkaa kyllä pakkasilla polttaa kaikki, tarvitsi tai ei.
Kovin paljon argumentteja ei ole löytynyt sen puolesta, että VILP tai MLP oikeasti säästäisi merkittäviä summia rahaa. Siksi "TMA" varsinkin F470:een on todennäköisesti ääretön. Ja F750:eenkin MLP:n kuluttajahinnoilla 20v+.
Kun nyt puhutaan siitä sun levylämmönvaihtimesta, niin sun LTO ei ota näillä kokoajan mainostetuilla kovilla pakkasilla (joka tietysti on se kaikista tärkein jos oma järjestelmä ei muuten mitään säästä) läheskään 80%, vaan se lähentelee 50% tasoa. Pääsiskö peräti -5C:hen tuo Vallox korkeintaan hetken aikaa kunnes joutuu sulattelee ja silloin hyötysuhde on enää 57% ja siitä vielä sulatukset pois.
Ei nyt pidetä kahta standardia näissä sun laskelmissa. Mikäli taas alat toteamaan että eihän noita kelejä paljon ole, niin silloin se sama koskee myös PILPpiä.
Kyllä PILP ottaa ilmankosteudesta hyötyä irti ja niin kauan kuin ulos puhallettava lämpötila pysyy yli 0C, niin eihän noita sulatuksia tarvita sen kanssa. Eli suurimman osan vuodesta. Sieltä poistoilmasta puristetaan sekä kosteutta (kyllä sitä sieltä valuu ihan hyvät määrät) että lämpöä ennen kuin se puhalletaan pihalle, jonka takia tuotto on myös enemmän kuin pelkästään lämpötilaero.