Koska MLP kannattaa vai kannattaako?
- Keskustelun aloittaja Anonyymi2
- Aloitettu
Wespa
Aktiivinen jäsen
Samaan aikaan täällä meidän patterilämmitteisessä rintamamiestalossa voi hyvin kävellä vaikka paljain jaloin purueristeen päällä makaavalla lautalattialla.
Ja alapuolella oleva kellari nyt kuitenkin on suurimmalta osin kylmillään.Samaan aikaan täällä meidän patterilämmitteisessä rintamamiestalossa voi hyvin kävellä vaikka paljain jaloin purueristeen päällä makaavalla lautalattialla.
Lautalattia on lämmin jalalle, verrattuna kovaan nykyaikaiseen parkettiin.
Eihän uudiskohteessa voi lattiaa lämmittää oikein millään kelillä, niin että se tuntuisi jalkaan lämpimältä. Tuo vaatisi kyllä lattian lämmöksi jotain 26 astetta, että se oikeasti olisi mukava läpsytellä. Mutta tuo tarkoittaisi, että ylilämpö täytyy puhaltaa talosta ulos.
Kieltämättä jos halutaan lämpimät lattia edullisesti (ylilämmöstä välittämättä), niin MLP on hyvä siihen.
Kieltämättä jos halutaan lämpimät lattia edullisesti (ylilämmöstä välittämättä), niin MLP on hyvä siihen.
Niin ja toki PILP myös lämmittää lattioita "liikaa" näillä keleillä ihan hyvällä hyötysuhteella. Se kuitenkin pumppaa sen ylilämmön takaisin lattiaan, toisinkuin LTO joka puhaltaa ne pihalle.
Mikähän tulee olemaan ilmavesipumppujen keskimääräinen käyttöikä? Tuo usein unohtuu kun verrataan maalämpöön, jotka kestää >30v.
Kaikki uudiskohteet maalämmölle JOS maapiirin kaivuu onnistuu. Talon koolla ei merkitystä, koska aina tarvitaan käyttövettä. Pumppuja 4kW->
Otetaan esimerkiksi ~150m2 uudiskohde ~50m2 autotallilla. Minulla on nytkin kaksi vierekkäistä kohdetta, joihin myin Thermian uuden inverter minin ja 600m maapiirin 11 500€ asennettuna. Asiakas kaivattaa putket itse ja tekee sähköt. Kannattaako tuossa miettiä mitään muuta jos tuolla rahalla saa 500€ lämmityskulut ja sähkölämmityksen huolettomuuden? Putki vaatii ~1000m2 pinta-alan.
Kaikki uudiskohteet maalämmölle JOS maapiirin kaivuu onnistuu. Talon koolla ei merkitystä, koska aina tarvitaan käyttövettä. Pumppuja 4kW->
Otetaan esimerkiksi ~150m2 uudiskohde ~50m2 autotallilla. Minulla on nytkin kaksi vierekkäistä kohdetta, joihin myin Thermian uuden inverter minin ja 600m maapiirin 11 500€ asennettuna. Asiakas kaivattaa putket itse ja tekee sähköt. Kannattaako tuossa miettiä mitään muuta jos tuolla rahalla saa 500€ lämmityskulut ja sähkölämmityksen huolettomuuden? Putki vaatii ~1000m2 pinta-alan.
Onko tuo nyt sitten halpa? MLP 11 500€ + asiakas myllää omalla kustannuksellaan 1000m2 pihaa ja vielä kustantaa itse sähkötyöt. Ja sittenkin vielä pitää LTO ostaa ja asennuttaa. Eikö tästäkin 20 000€ lasku tule, jos avaimetkäteen hommat teettäisi?
Ei Nibe F750 taloissaaan lämmitykseen paljon yli 500€ mene, sanotaan 700€. ~10 000€ hinnalla asennettuna tuon saa (SAM 41 tuloilmamoduulin kera), eikä pihaa ole pakko myllätä jos sattuu olemaan jotain säästettävääkin siellä.
Miksi muuten MLP:n kompura kestää >30 vuotta, mutta esim. F750 pumpussa sen oikeastaan saman värkin kestävyyttä epäillään? Onko jotain todisteita olemassa, että uudet MLP:t kestävät 30 vuotta, kun globaali trendi on kaiken halpuuttaminen ja osien tilaaminen sieltä mistä halvimmalla ne saadaan?
pökö
Kaivo jäässä
Toisilla tuntuu pilpin kompura käyvän läpi talven ilman taukoa, ehkä se siihen kuolee.
Tuollaisen "Thermia Inverter Mini" MLP:n kompuranko ei tarvitse pyöriä koko talven yli? 1,5-7kW tehoalue, vs. F750 1,5-6kW?
Eikö tuollaisen inverter-MLP:n pitäisi käydä samalla tavalla kuin inverter-PILPin talvella?
Jos kumpikin on oikein mitoitettuja. Eikös noi Nilanin käyttäjät aika hyvin ehjillä kompuroilla vedä myös, niillä taitaa suurempi ongelma olla vuotavat vesisäiliöt, sähkövastukset ja muut.Itseäni huolestuttaa eri mallien ja laitevalmistajien suuri määrä. Kun vaikka 15 vuoden päästä kärähtää joku piirikortti pumpusta XYZ, niin löytyykö juuri siihen varaosia vielä jostain? Kiinnostaako ketään asia, kun globaalistikin jotain tiettyä XYZ mallia on myyty kappalemääräisesti vähän ja kaikki osat on tulleet kiinalaisilta alihankintaketjujen läpi?
Yhdellä tutulla on nyt vähän samanmoinen ongelma käsillä sekoilevan VILP:n kanssa. Joku 10v. vanha se on ja kukaan ei enää tunnusta tietävänsä laitteesta mitään tai ainakaan haluvansa korjata sitä.
Onko kova nykyaikainen parketti laminaatti vai mitä tuolla tarkoitat? Lämmönjohtavuus on se mikä ratkaisee ja ei jalka tunne onko puun paksuus 7mm vai 24mm.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Ehkäpä ratkaisevaa tässä onkin se mitä sen parketin pinnassa on.
Tuosta on juuri kyse kun puhutaan VILPeistä. 10v vanha laite ei paljoa kiinnosta ketään huoltomiestä, kuten ei kiinnosta ilpeissäkään. Yhtälailla vanhenevat ulkona.
10v vanha maalämpöpumppu on ulospäin kuin uusi. Päivitin yhden 35v vanhan maalämpöpumpun uuteen pari kuukautta sitten ja laite toimi edelleen ok, mutta toiseen kertaan olisi pitänyt kompura alkaa uusimaan niin päätyivät uuteen.
Maalämpöpumpun kompuran vaihto pitäisi ammattilaisen jäljiltä olla ~15v päässä. Sen vaihtaminen on aika iisi muutaman tunnin työ. Ne vilpit mitä olen avannut on tehty aikalailla kuten ilpit ja ei ole häävi ajatella siihen mitään kylmäpuolen remppaa.
Mihin perustuu että kompura kestää MLP:ssä vaihdon jälkeen, mutta PILP:ssä ei? Hajoaako noi jotenkin eritavalla?
Lakka tai öljy yleensä, lienee lautalattiakin jollain käsitelty...
Ei tästä ole mitään todisteita vielä kenelläkään. 35v vanha maalämpöpumppu on ollut varmaan valurautaa ja "digitaalisin" osuus on ollut merkkivalo, että onko laite päällä vai ei.
Samanlaisia himmeleitä nämä kaikki nykyaikaiset invertterilämpöpumput ovat: tietokoneohjattuja, kiinalaisista osista kasattuja ja mahdollisimman pitkälle halpuutettuja. MLP:ssä ja PILP:ssä on se etu , että kompura on sisällä lämpimässä, eikä ulkona.
Samaa piirilevyjä pullollaan olevaa tekniikkaa nämä on olleet jo pitkään, oli sitten PILP tai MLP. Uusissa on usein yksi piirikortti lisää, eli invertteri.
MLP:t ovat nykyään aika usein modulaarisella kylmäyksiköllä joka tulee ulos pumpusta kokonaisena. Tällaisia ovat Nibet, AIT.. ehkä muutkin. Modulin voi joko vaihtaa tehdaskorjattuun/uuteen, taikka sen voi korjailla irrallaan itse maalämpökoneesta, jolloin työskentelytilaa on huomattavasti paremmin. Uskoisin, että tehdaskorjattu koneisto kestää, ja vaihtotyö ainakin on nopea.
MLP:t ovat nykyään aika usein modulaarisella kylmäyksiköllä joka tulee ulos pumpusta kokonaisena. Tällaisia ovat Nibet, AIT.. ehkä muutkin. Modulin voi joko vaihtaa tehdaskorjattuun/uuteen, taikka sen voi korjailla irrallaan itse maalämpökoneesta, jolloin työskentelytilaa on huomattavasti paremmin. Uskoisin, että tehdaskorjattu koneisto kestää, ja vaihtotyö ainakin on nopea.
Ainakin tuossa mun Technibelissä kompuraan pääsee suoraan käsiksi. Eipä olisi kummoinen juttu irroittaa ja asentaa uutta (siellä on tilaa todella paljon). Tekisinkö on toinen juttu, VILPit ovat kehittyneet sen verran että luultavasti sitten joskus kun sen aika tulee niin kannattaa vaihtaa uudempaan eikä tekohengittää vanhaa. Mutta tulevaisuutta on vaikeampi arvailla, halvemmaksi tulee muuttaa toki pois Suomesta.
Sen sijaan piirikorteista ja vastaavista, eiköhän uudemmat MLP:t ole yhtä ongelmallisia, kun piirikortit hajoaa niin romuttamolle. Torissakin noita näkyy ilmaiseksi jaeltavan tai viidellä kympillä mistä on mennyt elektroniikka. Eivätkä ne ole olleet 30 vuotiaita.
Niin tai näin, mutta optimisti pitää olla jos nykypäivän elektroniikalle povaa >30v elinikää.
Jos jotain hyvää haluaa PILP:eistä hakea vielä, niin kappalemääräisesti niitä toimitetaan paljon kutakin mallia, eikä valmistajia ole kovin montaa. Ehkä.. ja vain ehkä... johonkin F470 saa huolto-osia vielä 15v. päästäkin.
Jos jotain hyvää haluaa PILP:eistä hakea vielä, niin kappalemääräisesti niitä toimitetaan paljon kutakin mallia, eikä valmistajia ole kovin montaa. Ehkä.. ja vain ehkä... johonkin F470 saa huolto-osia vielä 15v. päästäkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuota joskus mietin, että mitä jos olisi täydellinen MLP yksikkö ja sen sielunelämä alkaisi järkkyä pahemmmin. Sitten ei saisi edes sähkölämmitystä päälle vai onko niissä joku hard ware kytkin sitä varten. Nyt on sentään 3 toisistaan riippumatonta järjestelmää, joissa kahdessa (sähkö ja öljypoltin) ei ole elektroniikkaa ollenkaan. Sähköllä ne kaikki tosin toimivat, mutta muuten tuo lämmitys on teknisessä mielessä varmistettu niin hyvin kuin vain voi olla. Jopa kiertopumppujakin on kaksi joista yhdelläkin pärjää ja päälle vielä varaosa omassa hyllyssä.
Nibessä on "varatila", jolloin lämmitetään vain taloa ja pelkästään sähkövastuksella. Vastusta ohjaa mekaaninen termostaatti, jota voi säätää ruuvimeisselillä konehuoneen puolella. Oletuksena muistaakseni +35c. Tuolla mennään totaalisen älyhalvauksen iskiessä.
Varmaan käyttövedenkin saa lämpimäksi, jos käsin ohjaa vaihtoventtiliä suoraan karalta....
Espejot
Hyperaktiivi
Paljonkos tässä on mlp osuus
https://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Omakotitalo_Kiimingissa_52015145.htm?ca=18&w=3
https://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Omakotitalo_Kiimingissa_52015145.htm?ca=18&w=3
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On näitä sitten kuitenkin joku miettinyt myös mustan maanantain suhteen. Korttiviat eivät liene mikään tavattomuus, jos ei sentään pumppaajan arkipäivääkään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Maaseudulla tuo pumpun hankintahinta voi olla vaikeaa siirtää hintaan. Kaikki sitä ei ehkä kaipaakaan millää muotoa, jos haluaa puita poltella. Tuokin talo on sentään jonkin sortin pienen kunnan keskustassa. Voi veikata, että MLP:n ansiosta tai juuri sen syystä hinta-pyyntö on 20% korkeampi.
Oli näköjään viimeisin jo ehtinyt mennä (eilen oli laitettu): "Nibe Fighter 1210 varaosiksi/korjattavaksi", "100€". Tuossa oli muistaakseni ehjä kompura, mutta piirilevyt oli kärähtäneet. Valitettavasti torista ei saa vanhoja myyntejä näkyviin, mutta ne näkyy hakuvahdeissa otsikko tasolla.
Espejot
Hyperaktiivi
Näytätkö mikä MLP tekee 2,8 kW ottpeholla lämmintä käyttövettä (55C) 15 kW antoteholla? Kompressorin antotehoja ei voi vertailla yhden lukenman perusteella. Olen kyllä huolissani Suomen koululaitoksen tasosta
Viimeksi muokattu:
Ei tietenkään tarvitse, jos mitoitus on tehty oikein. Nuo minit on käytännössä uudiskohteiden pumppuja, uusien talojen eristeet ovat hyvät. Lisäksi sillä Thermialla on apuna LTO joka lämmittää tuloilmaa melkeinpä sitä enemmän mitä kylmempää on. Sanon melkeinpä, koska siinä noin -20C ulkolämpötilan kieppeillä moderni LTO rajoittaa jäteilman -10C lämpötilaan. Tuossakin kohtaa on otettu talteen jo yli 30 kelvinin edestä lämpöä poistoilmasta, joka kuten aiemmin todettua, 83 litran poistolla tarkoittaisi yli 3kW lämmitystehoa tuloilmaan.
Yhtäkkiä ollaankin tilanteessa jossa Thermia+LTO lämmittävät yhteensä yli 10kW edestä ja F750 sen 6kW. Ei ole vaikea nähdä, kumman kompressoria on pakko huudattaa täysiä läpi talven, jos talon lämmitystarve tuloilma huomioiden on sama.
Pakko myöntää että väsyttää jankuttaa itsestäänselvyyksiä. Täällä trollataan liikaa.
Näytätkö mikä MLP tekee 2,8 kW opttpeholla lämmintä käyttövettä (55C) 15 kW antoteholla? Kompressorin antotehoja ei voi vertailla yhden lukenman perusteella. Olen kyllä huolissani Suomen koululaitoksen tasosta
F1255 riippuen keruu lämpötilasta.
Espejot
Hyperaktiivi
No kaikkihan sen nyt tietää ettei MLP tee käyttövettä tuommoisella COPilla. Mutta lattioita se voi tuommoisella COPilla lämmittääkin.
Kai se PILPpien kompressorien kestävyys on mitoitus- ja suunnittelukysymys ihan siinä missä maalämpökoneidenkin. Invertteri-MLP käy jatkuvaa käyntiä helposti 6kk vuodesta, enemmänkin etenkin pohjoisessa. Mutta ihan täysiä sellainen ei oikein mitoitettuna kierrä kuin muutaman päivän vuodessa jos sitäkään. PILPit tuppaavat kiertämään täysiä talvisin pitkiä jaksoja, oli kyse sitten on-offista tai invertteristä.
Oma PILP kesti kompuransa osalta ilmeisesti jopa keskimääräistä pidempään, sehän poistettiin käytöstä kai 13-vuotiaana, alkuperäisellä kompressorilla. Mutta erona normaaliin oli se, että kompuraa ei käytetty 5 ensimmäisen vuoden jälkeen kuin käyttöveden tekoon ja lämpöhäviöiden kompensointiin. Kompressorin starttien määrä oli jossain siellä 9-10 huitteilla per vuorokausi ja jaksot olivat lyhyitä paitsi suihkussa käyntien jälkeen. Ainakaan starttien määrässä en jäänyt muista nibeilijöistä jälkeen, mutta jos lasketaan kompressorin laakerien kierroksia (tai käyttötunteja on-offissa) niin niiden osalta minun koneeni oli vielä nuori.
Invertterien osalta jää nähtäväksi, mikä lopulta rikkoo kompressorit. Onko se starttien määrä, käyttötuntien määrä, vai kenties kompuran kierrosten yhteenlaskettu määrä. Startit näissä on aika pehmeitä.
Kai se PILPpien kompressorien kestävyys on mitoitus- ja suunnittelukysymys ihan siinä missä maalämpökoneidenkin. Invertteri-MLP käy jatkuvaa käyntiä helposti 6kk vuodesta, enemmänkin etenkin pohjoisessa. Mutta ihan täysiä sellainen ei oikein mitoitettuna kierrä kuin muutaman päivän vuodessa jos sitäkään. PILPit tuppaavat kiertämään täysiä talvisin pitkiä jaksoja, oli kyse sitten on-offista tai invertteristä.
Oma PILP kesti kompuransa osalta ilmeisesti jopa keskimääräistä pidempään, sehän poistettiin käytöstä kai 13-vuotiaana, alkuperäisellä kompressorilla. Mutta erona normaaliin oli se, että kompuraa ei käytetty 5 ensimmäisen vuoden jälkeen kuin käyttöveden tekoon ja lämpöhäviöiden kompensointiin. Kompressorin starttien määrä oli jossain siellä 9-10 huitteilla per vuorokausi ja jaksot olivat lyhyitä paitsi suihkussa käyntien jälkeen. Ainakaan starttien määrässä en jäänyt muista nibeilijöistä jälkeen, mutta jos lasketaan kompressorin laakerien kierroksia (tai käyttötunteja on-offissa) niin niiden osalta minun koneeni oli vielä nuori.
Invertterien osalta jää nähtäväksi, mikä lopulta rikkoo kompressorit. Onko se starttien määrä, käyttötuntien määrä, vai kenties kompuran kierrosten yhteenlaskettu määrä. Startit näissä on aika pehmeitä.
Killi10
Aktiivinen jäsen
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/oulu/14766676
Epäilyttävä hinta. Jotain ei kerrota kun 30% halvempi kuin muut alueen vastaavat. Pintaremonttia joo ja keittiö näytti repsottavan, muttei selitä hintaa, koska se MAALÄMPÖ ja uusi katto.
Viimeksi muokattu:
Ihan noin synkkä ei tilanne PILPin kanssa ole, sillä sulatuksen aluksi höyrystin ensin lämpenee lähelle nollaa ja kun jää alkaa sulaa, kennon lämpötila pysyy pitkään nollan lähellä. Myös jäteilman lämpötila pysyy melko lähellä kennon lämpötilaa. Jos mitä tahansa LTO-laitetta sulatetaan, se joutuu toimimaan varsin samanlaisilla ehdoilla, eli jäteilman lämpötila nousee melko nopeasti nollaan, pysyy nollan lähellä, kunnes alkaa lopulta nousta nopeasti ja sulatuksen lopetusehto laukeaa.
PILPpi on jo mitannut ulos hyödyksi lämpömäärän, joka sulatukseen poistoilmasta tarvitaan, nimittäin edellisen käyntisyklin aikana. Tilannehan on hyvin samantapainen myös esimerkiksi risti-vastavirta-LTO-kennon kohdalla, kun sulatustarve koittaa.
PILPpi on lämmpöntalteenottolaitteena siinä mielessä ontuva, että se toimii ideaalisesti vain suoran sähkölämmityksen kylkiäisenä. Lämmöntalteenottosuhde on huono suhteessa käytettyyn sähköenergian kokonaismäärään, jos huonetiloja lämmitetään lämpöpumpuilla (ILP. VILP tai MLP) puhumattakaan ilmaisenergiasta (kodinkoneiden ja asukkien tuottama häviölämpö, kevätauringon lämmittävä vaikutus ikkunoista, rakennuslautojen polttaminen takassa jne.), jolloin PILP on suorastaan surkea lämmöntalteenottaja (eli ei saa talteen mitään ilman ylimääräisen sähkölämmön tuottamista suoran sähkölämmityksen ohella). Parhaitenhan se toimii kesäaikaan kosteiden tilojen lattialämmön tuottajana ja käyttöveden lämmittäjänä, mutta ei mitenkään ylivoimaisena verrattuna saman toteuttamiseen lämpöpumpuilla (VILP tai MLP).
Halvalla on mennyt, mutta ei ole varmaan kauan tarvinnut myydä. Tuon ikäisessä Nibessä on elektroniikka vielä sellaista, että pystyy kortit vielä korjaamaankin ihan amatööritason työkaluilla ja yleisesti saatavilla olevilla komponenteilla. Toki näihin 90-luvun Nibe-pumppuihin saa kortteja uutenakin, jos uutta haluaa..
Konkkien kuivuminen se aiheuttaa näihinkin piirikortteihin ongelmia. Helppoja siis korjata. Thermian 10v vanhoihin pumppuihin saa ns. Universal näyttö pakettia, jossa tulee uusi näyttökortti, näppäimistö, relekortti ja kaapelit. Maksaa vajaat 300€. Elektroniikkaa vanhaksi jää pehmo jonka tilalle käy mikä vaan scrollin pehmo. Ei ole siis ainakaan näissä kovin kallista uusia kortteja vaikka varmuuden vuoksi.