Mielestäni ei ole perustetta eri putkivälille vaaka- ja pystysuunnassa. Jos on lämpögradienttia alhaalta ylös, lämpö johtuu ylöspäin nopeammin kuin alas vastaavassa tilanteessa, joten varasto kannattaisi ladata ylhäältä alas ja purkaa alhaalty ylös. jos halutaan säilyttää latauksen laatutaso (eli, että kylmä ja lämmin eivät tarpeettomasti sekoitu keskenään ilman konvektiovirtausten takia; tuskinpa tuota on tarkoitus tyhjiöönkään pumpata?). Jos tuosta lähtee, putket ehkä jopa kannattaisi asentaa pystysuunnassa tiheämpään kuin vaakasuunnassa, sillä vaakasuuntaan syntyy kumminkin jonkinlaista konvektiokaasuvirtausta sen jälkeen, kun lämpö on levinnyt putkista kauemmas.Siis 50cm kerrosväli korkeudessa. Tottakai yhteen kerrokseen putkitus suht tiheästi kun ei putki hirmuisesti maksa. Vevorilta saa 200m 16mm putkea vähän yli satasella.
Yhtä lailla muuten tuolla tavalla kasattu hiekkakakku muuten painaa perustuksia ulos päin kuin vesiallaskin ja varsinkin, kun hiekan ominaislämpkapasiteetti on vain luokkaa viidenneksen veden lämpökapasiteetin. Lämmönsiirron heikkouden takia efektiivinen painosuhde (ja alaosan painesuhde) voi olla selvästi suurempikin perustuksen alaosan vierellä, jos samaa varauskapasiteettia tavoitellaan. Normaalisi maa painaa perustuksia kohti kellaria, jos on kaivettu tuollainen kuoppa talon alle, jollaisen suuntaista painetta betoni esimerkiksi ottaa paremmin vastaan kuin ulospäin suuntautuvaa, joka on kokonaan raudoituksen vastuulla.