Vuodenaikaisvarastointi pientalossa ja suuremmassa mittakaavasta olettaa siirtohinnan olevan n. 0€/MWh. Eli pientalossa varastoitava lämpö tai sähkö tuotettaisiin itse paikallisesti ja suuremmassa mittakaavassa käytetään jotakin edullista tariffia tai energian erikoissiirtojärjestelyä (esimerkiksi niin, että laitteisto rakennetaan aikaisemman voimalaitosliittymän yhteyteen). Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa siirrosta välttämättä aiheutuu joitakin kustannuksia ja pientalossa mahdollisesti pumppauksen ja ohjauksen sähköenergiakustannuksia. Energian keruulaitteisto tietenkin maksaa ja vuodenaikaisvarastointi vaatii laitteilta selvästi suuremman keräystehon, koska on kerättävä energiaa myös kesäjakson ulkopuolelle.
Lämmön varastoiminen & hiekka-akut
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Jos puhuttaisiin SUURESTA lämminvesivaraajasta talon alla. Siis sanotaan 192m3, mikä olisi kooltaan vaikkapa:
- 8m x 8m x 3m (mahtuisi sokkelin sisään ihan hyvin)
- Rakenne voisi olla vedenpitävästä betonista valettu allas. Sisältä polyurearuiskutettu.
- Rakennuskustannus voisi eristeineen olla esim. 30kEUR
- Lisäksi tarvittaisiin ISO aurinkopaneelisto allasta kuumentamaan. Paneeliston hinta luokkaa 15-20kEUR. Tai sitten tyhjiöputkikeräimiä.
Taloon ei luonnollisesti hankittaisi lämpöpumppua ollenkaan, mikä pitäisi poistaa investointikustannuksista jotta kausivaraajan "oikea hinta" tiedettäisiin. Käyttökustannukset olisivat minimaaliset ja betoninen allas vain paranisi vuosikymmenten saatossa --> ylläpitokulut lähes nolla.
Tekniseen tilaan toki pitäisi hommat käyttövesivaraaja "priimaukseen" ja jonkinasteinen sähkökattila, jolla voisi "priimata" menovettä jos on tarvetta lopputalvesta. Varauskykyä tuollaisessa altaassa olisi noin 200kWh per aste. Kymmenen astetta 2000kWh, ja suurinpiirteinen liikkumaväli 30C - 80C olisi luokkaa 10 000kWh.
(ja mikäänhän ei estäisi työntämästä altaaseen nolla tai miinushintaista ostosähköäkin)
- 8m x 8m x 3m (mahtuisi sokkelin sisään ihan hyvin)
- Rakenne voisi olla vedenpitävästä betonista valettu allas. Sisältä polyurearuiskutettu.
- Rakennuskustannus voisi eristeineen olla esim. 30kEUR
- Lisäksi tarvittaisiin ISO aurinkopaneelisto allasta kuumentamaan. Paneeliston hinta luokkaa 15-20kEUR. Tai sitten tyhjiöputkikeräimiä.
Taloon ei luonnollisesti hankittaisi lämpöpumppua ollenkaan, mikä pitäisi poistaa investointikustannuksista jotta kausivaraajan "oikea hinta" tiedettäisiin. Käyttökustannukset olisivat minimaaliset ja betoninen allas vain paranisi vuosikymmenten saatossa --> ylläpitokulut lähes nolla.
Tekniseen tilaan toki pitäisi hommat käyttövesivaraaja "priimaukseen" ja jonkinasteinen sähkökattila, jolla voisi "priimata" menovettä jos on tarvetta lopputalvesta. Varauskykyä tuollaisessa altaassa olisi noin 200kWh per aste. Kymmenen astetta 2000kWh, ja suurinpiirteinen liikkumaväli 30C - 80C olisi luokkaa 10 000kWh.
(ja mikäänhän ei estäisi työntämästä altaaseen nolla tai miinushintaista ostosähköäkin)
Riittääkö todella? Tuo vaatisi hyvän eristyksen myös ylöspäin, jotta ei kesällä olisi kuuma. Eli pitää kaivaa syvälle. 8 m jänneväli alapohjassa tuonee omat kulunsa? Halvempi rakentaa tuohon kantavia väliseiniä?
Mitäs nyt oikeasti maksaa tehdä tuollainen 64 m2 normaalia huonetta korkeampi ja taloa paremmin eristetty "kellari"? Siis oikeastiko vain 500 €/m2 kun muu talo maksanee luokkaa 4000 €/m2?
Muistelen 90-luvun lopussa kun duunikaveri rakensi. Louhinta meni pitkäksi ja lopputuloksena taloon tuli koko alalle kellarikerros ylimääräisenä. Tuli kuulemma todella suuri lisäkustannus.
No vaikea toki on sanoa tarkkaan. Jos vaikka rinnettä on, nin sitä hyödyntämällä voi kellarikerros kausivaraajalle tulla suhteellisen pienelläkin kaivuulla.
Mitä sitten maksaa betonista valettu allas. Kyllä tuon kokoisen itse muotit tekemällä nyt 10kEUR luokkaan tekee. Väliseinä voisi olla hyvä että voisi valaa yhdellä valulla koko höskän kattoa myöten. Sama pumppuauto sen valaisi kuin talon anturatkin.
Sitten vain taloa kyhäämään ympärille.
Miten hyvin tuo nyt sitten lopulta toimisi? 80 C lämpötilassa häviöt on väkisin 1 kW luokkaa. 3 kk aikana jäähtyy 2000 kWh luokkaa ennen kunnon talvea ja toisen mokoman talven aikana. Eli 10 000 kWh/50 C kesällä lämmittämisestä saisi 6000 kWh lämmönjakoon. Osa hukastakin varmaan hyödyksi, mutta ei tuo kummoseen mökkiin riitä koko lämmöntarpeeseen. Tietysti merkittävä etu, jos ilmaiseksi saa ladattua.
Tietysti tuossa olisi se optio miinushinta/nollahinta latauksellle ihan eri lailla kuin missään pienessä varaajassa. Siitä vuositasolla saisi varmasti ihan kelpo lisäyksen pelkällä (yö)siirtohinnalla.
Kiitos, aina on hyvä että on laskelmia niin näkee onko joku edes teoriassa mahdollista tai ei. Laskelmassa olisi sellainen muuttuja, että mihinkäs tuo häviö menisi. Jotain maaperään (joka eristää), jotain sokkelin läpi maahan (joka eristää)
Mutta kaikki mitä menisi ylöspäin jäisi hyödyksi ainakin 9kk vuodesta.
Suoraansanoen ihmettelen ellei joku rakentaja yritä tämmöistä. Ei se nyt "niiiin" kallis harjoitus olisi vrt. koko rakennusprojektiin.
Maa sitten eristää jollain lailla ja josta löytyy kalliota tai liikkuvaa vettä lopulta, joka vie lämmön pois. 80 C on jo kuitenkin paljon eikä tuo niin iso vielä ole. Tietysti tuo vähentää alapohjahäviöitä. Mutta ei kai sekään oikein hyvä kosteuden kannalta ole, että alapohja olisi lämpimämpi kuin laatta alueella, jossa ei ole tuota varaajaa.
Miten tuollainen on huollettavissa? Ei niin harvinaista, että seiniin tulee halkeamia, joista sitten voi vuotaa.
Tuon kaltaisia oli ainakin 2, ei kuitenkaan vettä, vuosia sitten TM-rak maailmassa, talo rakennettiin eristetyn louhekerroksen päälle, jossa kiersi ilma, sitä ladattiin kaikennäköisillä, mm aurinkokeräimillä, paneleilla , lämpöpumpulla, varastoa riitti puolitalvea. Toisessa lämpö nousi (osittain ainakin?) sopivati eristetyn välipohjan läpi.
Toki huolettavuus pitäisi huolehtia jollain luukulla. Mutta en tuota halkemia ihan hirmuisesti pelkäisi jos on vesitiivistä betonia + polyurearuiskutus sisällä. Jotain pitäisi mennä valussa ja raudoituksessa (tai kuitubetonia) pahasti pieleen, jos isoja halkeamia tulisi.
Muistan kanssa nämä hämärästi ja periaatteessa nuo toimi kaiketi sangen hyvin. Ainoa vaan että kivi ei ole kovin hyvä lämmön varastoimiseen vrt. vesi. Ja yleeensä myöskin on tehty liian monimutkaisia lämmitysjärjestelmiä näihin.
Itse näkisin että lähinnä hommaisi ison paneeliston ja upottaisi vastukset altaaseen että jokaikinen watti taivaalta saataisiin jemmaan. Plus että samoilla vastuksilla saisi nollahintatunnit lämmityskaudella jemmaan.
Ja siirtokustannus 7-14c/kwh?
+ siirtohinta!!!!
Tietenkin. Mutta siirtoyhtiöstä riippuen ei se välttämättä mahdoton kustannus ole. Esim. Caruna Espoo: yösiirto 1,59c/kWh (alv 24%) + sähkövero 2,79 c/kWh ==4,38 c/kWh.
Jos kausivaraston priimaukseen ajaisi nollahinnalla (tai lähes) vaikka 3000kWh lisää lämpöä vuodessa, niin hintaa tulisi siirrosta 131 euroa kaikkine veroineen. Tuosta varmaan ei kukaan menisi konkurssiin... eihän.
Tai jos laskisi 5000kWh ja sähkölle hinnaksi 1snt (jolloin lämmitystunteja tulisi paljon lisää), niin sähköön menisi 50€ ja siirtoon 219€. Tuostakin vielä ehkä niukin naukin selviäisi.
Viimeksi muokattu:
Keravan Aurinkokylä
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
- Keskustelun aloittaja
- #217
Vai että oli Peter Lund ollut kovin vaatimaton osallistumisestaan?
Mitähän tuolla luolassa on nykyään?
Tuossa taitaa olla nykyinen näkymä
Keravalaismetsikössä sijaitsee erikoinen kahdeksankulmainen rakennus, joka johtaa maan uumeniin – 1980-luvun kokeellisesta asuinalueesta tuli maailmanluokan nähtävyys
Alkuperäisasukkaat Seppo Penttinen ja Ari Hirvonen ovat viihtyneet alueella hyvin vuodesta 1982 lähtien.
www.keski-uusimaa.fi
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
- Keskustelun aloittaja
- #218
Tuolla on mainita että säiliö alkoi vuotamaa, liekö tuossa mitään perää kuitenkaan.
Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on nyt ministeri paikalla, niin palautan mieliin vuodelta 78 hänen edeltäjänsä, silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön, rahan, jonka Keravan kaupunki käytti hyväkseen rakentamalla aurinkokylän. Noin 40 asuntoa, joissa oli kollektiivinen keräyspiste, noin 1 000 kuutiota maan alla vettä, ja kaikissa taloissa 60:n kaltevuudella oleva aurinkokennojärjestelmä, joka lämmitti veden. Hanke onnistui aika hyvin, kunnes tämä maanalainen säiliö alkoi vuotaa ja hankkeesta lähdettiin irti.
https://www.eduskunta.fi/SV/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sidor/PR_31+2015+4.aspx
Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on nyt ministeri paikalla, niin palautan mieliin vuodelta 78 hänen edeltäjänsä, silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön, rahan, jonka Keravan kaupunki käytti hyväkseen rakentamalla aurinkokylän. Noin 40 asuntoa, joissa oli kollektiivinen keräyspiste, noin 1 000 kuutiota maan alla vettä, ja kaikissa taloissa 60:n kaltevuudella oleva aurinkokennojärjestelmä, joka lämmitti veden. Hanke onnistui aika hyvin, kunnes tämä maanalainen säiliö alkoi vuotaa ja hankkeesta lähdettiin irti.
https://www.eduskunta.fi/SV/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sidor/PR_31+2015+4.aspx
"Kl-yhtiö ei sallinut aurinkokeräinten säilyttämistä", hyvin ammuttu alas. Keräimillä ollut ilmeisesti kohtalaisen hyvä hyötysuhde jo silloin.
Tuossa hankkeessa toki oli mittasuhteet väärin. Siis 40 asuntoa ja reilu 1000m3 lämpövarasto. Siis 25m3 per kämppä tms.
Ja ilman eristeitä vielä, niin mitäs tuosta käytännössä voisi tullakkaan. Ja kuvien perusteella jälleen öljynjalostamon verran tekniikkaa ja putkituksia.
Tämä on se keskeinen ongelma että tehdään asiat liian monimutkaisesti.
Ja ilman eristeitä vielä, niin mitäs tuosta käytännössä voisi tullakkaan. Ja kuvien perusteella jälleen öljynjalostamon verran tekniikkaa ja putkituksia.
Tämä on se keskeinen ongelma että tehdään asiat liian monimutkaisesti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Otetaanpa tarkasteluun omien tarpeiden pohjalta.
Jos tämmöinen olisi toteutettu rakennuksen perustusvaiheessa, olisihan tämä selvästi mahdollinen toteuttaa. Häviöt tulisivat lähes kaikki eduksi (poislukien päälaki, joka tarvitsisi kupolin kattoon). Ehkä jotain tuottoa tulisi myös talvikaudella (loka - maaliskuu). 110 °C maksilämpötila olisi vielä ehkä mahdollista ja veden esilämmityksellä ainakin pohjan voisi saada jäähtymään ~20 °C.
Eristämällä paremmin lämmön tarvetta voisi saada alas ja kyllähän tämä edellyttäisi selvästi myös rakennuksen muodon muuttamista enemmän kuutiokkaaseen suuntaan, koska keskelle tulisi noin suuri musta aukko. Ulkoseinien pinta-ala pienenisi väistämättä.
Mitä tuommoinen lähes 300 m3 vesisäiliö sitten kustantaisi ja millä sen saisi kesällä kuumennettua lämpimäksi?
- Lämmön tarve syskuusta maaliskuun loppuun ~30 000 kWh
- Säiliön Ø 7 m + 2 x 0,5 m eristystä ja seinärakenteita => Ø8 m, pinta-ala kaikkiaan 50 m2
- Vesisäiliön korkeus noin 7 m
- Säiliön vesitilavuus 267 m3
- Δt 90 °C, +20 ... 110 °C => 28 129 kWh
Jos tämmöinen olisi toteutettu rakennuksen perustusvaiheessa, olisihan tämä selvästi mahdollinen toteuttaa. Häviöt tulisivat lähes kaikki eduksi (poislukien päälaki, joka tarvitsisi kupolin kattoon). Ehkä jotain tuottoa tulisi myös talvikaudella (loka - maaliskuu). 110 °C maksilämpötila olisi vielä ehkä mahdollista ja veden esilämmityksellä ainakin pohjan voisi saada jäähtymään ~20 °C.Eristämällä paremmin lämmön tarvetta voisi saada alas ja kyllähän tämä edellyttäisi selvästi myös rakennuksen muodon muuttamista enemmän kuutiokkaaseen suuntaan, koska keskelle tulisi noin suuri musta aukko. Ulkoseinien pinta-ala pienenisi väistämättä.
Mitä tuommoinen lähes 300 m3 vesisäiliö sitten kustantaisi ja millä sen saisi kesällä kuumennettua lämpimäksi?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #222
Vuolukivitakkojen louhinnassa syntyvä jämä materiaali käytetään tässä hiekka-akussa. Kapasiteetti 1 MW/10 MWh
www.keski-uusimaa.fi
Pornaisiin nousee maailman suurin lämpöakku vuolukivimurskeesta
Pornaisten keskelle nousee hiekka-akku, joka voi olla mukana Fingridin reservi- ja säätösähkömarkkinoilla. Loviisan Lämpö luopuu Pornaisten kaukolämpöverkossa öljystä ja hakkeen käyttö vähenee noin 60 prosenttia.
www.keski-uusimaa.fi
- Keskustelun aloittaja
- #224
Jenkeissä rakenneltu myös proto hiekka-akusta.
The sand used in the thermal energy storage (TES) system could be heated to the range of 1,100 C using low-cost renewable power. The nearby diagram shows that when electricity is needed, the system will feed hot sand by gravity into a heat exchanger, which heats a working fluid, which drives a combined-cycle generator.
The NREL team’s computer modeling has shown that a commercial-scale system would retain more than 95% of its heat for at least five days, the national laboratory said in a press release.
The US Department of Energy will provide $4 million to fund a pilot demonstration project sized with a 100 kW discharge capacity and a 10-hour duration, with groundbreaking set for next year at NREL’s Flatiron campus outside Boulder, Colorado. The pilot project is intended to show the technology’s commercial potential.
At commercial scale, when the sand is fully heated and stored in five silos, the technology could produce 135 MW of power for five days, according to an NREL report.
www.pv-magazine.com
The sand used in the thermal energy storage (TES) system could be heated to the range of 1,100 C using low-cost renewable power. The nearby diagram shows that when electricity is needed, the system will feed hot sand by gravity into a heat exchanger, which heats a working fluid, which drives a combined-cycle generator.
The NREL team’s computer modeling has shown that a commercial-scale system would retain more than 95% of its heat for at least five days, the national laboratory said in a press release.
The US Department of Energy will provide $4 million to fund a pilot demonstration project sized with a 100 kW discharge capacity and a 10-hour duration, with groundbreaking set for next year at NREL’s Flatiron campus outside Boulder, Colorado. The pilot project is intended to show the technology’s commercial potential.
At commercial scale, when the sand is fully heated and stored in five silos, the technology could produce 135 MW of power for five days, according to an NREL report.
US government funds pilot project for heated sand energy storage
The US Department of Energy is funding a pilot project to demonstrate the commercial viability of storing energy in heated sand, which is capable of producing 135 MW of power for five days.
www.pv-magazine.com
Tuo on kumminkin tarkoitettu sähkön varastointiin, eli hiekkavarastolle kaavaillaan todella hurjaa yli 1100
oC varastointilämpötilaa ja lämpö on ideana muuttaa takaisin kombi-voimakoneella (suljettu kaasuturbiinikierto ja perään höyryturbiinikoneisto). Periaatteessa tuo siis olisi kehittyneempi versio Siemens-Gamesan kymmenisen vuotta sitten demonstroimasta pelkkään höyryturbiinikiertoon ja basalttimurskeeseen perustuvasta vastussähköllä ladattavasta sähkövarastokonseptista. Sähkön varastoinnin hyötysuhde voisi periaatteessa olla yli 60 prosenttia, eli ei jäisi hirmuisen paljon jälkeen sähköakkuteknologioista.
- Keskustelun aloittaja
- #226
Eikös vastaavia suunnitelmia ollut noilla suomalaisillakin? Ei varmaan vielä toteutettu mutta aivankuin jossain olisi moisesta mainittu.
Saattaa olla (muistaakseni tuulivoimayhtiö Ilmatar on ollut kiinnostunut lämpövaraston soveltamisesta sähkövarastoksi), mutta jos tavoittelee hyvää hyötysuhdetta, joka olisi edes lähestymässä akkujen hyötysuhdetta (siis ylittää esim. NiFe-akun hyötysuhteen, joka on heikoimmasta päästä laajahkossa käytössä olleista akkuteknologioista), on tosiaan pyrittävä noihin yli 1000 asteen hiekan lämpötiloihin ja lämpö on purettava suljetulla brayton-kiertoprosessilla (suljettu kaasuturbiini hiekkavaraston ja lämmöntalteenottohöyrykattilan välissä), jonka perässä höyrykattila ja höyryturbiinilaitos (ratkaisu on helpompi toteuttaa kuin pelkkään brayton-kiertoprosessiin ja lämmönvaihtimiin perustuva vaihtoehto, vrt. https://www.researchgate.net/profil...les-for-Highly-Efficient-Power-Conversion.pdf).
Nuo sitten ovat käytännössä hirmuisen kalliita laitoksia (esimerkiksi 15 vuotta sitten käyttöön otettu Suomenojan maakaasukäyttöinen kombilaitos maksoi luokkaa 200 miljoonaa euroa, https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/fortumille-uusi-voimala.39691/). Toisaalta kehittyneet uuden sukupolven kaasujäähdytteiset ydinreaktorit käyttäisivät vastaavaa voimakone-sähkögeneraattorikokonaisuutta.
Juu, Siemens-Gamesa on myös viitannut tuollaiseen ratkaisuun, jossa olisi höyryturbiini ja maksimihyötysuhde sähköntuotannon (oik. varastoinnin) osalta olisi luokkaa 40%. Yhteistuotannossa sitten on mainittu tavanomainen 90%. Nuo amerikkalaiset kyllä tähtäävät ratkaisuun, jossa sähköksi saataisiin jopa 60% tai sitten vaihtoehtoisesti 50% sähköksi ja 40% lämmöksi tarvittaessa (systeemi on tietenkin kalliimpi). Ratkaisuja, joissa saavutetaan yli 40% sähkönvarastoinnin hyötysuhde on muitakin kuten jopa kerrostuneeseen kalliovesivarastoon ja jääakkuun perustuva Man Energyn demonstroima hiilidioksidilämpöpumppuihin ja hiilidioksiditurbiinin perustuva systeemi (joka ei kuitenkaan sovellu yhteistuotantoon, vaikkakin itse lämpövarasto toimii samalla myös kaukolämpövarastona ja jääakku kaukojäähdytysvarastona).
- Keskustelun aloittaja
- #230
Ilmatar tuossa sähköprojektissa oli mukana
Joulukuussa 2023 Polar Night Energy kertoi aloittavansa yhteistyön energiayhtiö Ilmatarin kanssa. Kahden vuoden kehitysprojektin aikana on tarkoitus suunnitella ja kaupallistaa järjestelmää, jolla voidaan muuntaa hiekka-akkuun varastoitua lämpöä takaisin sähköksi.
www.tivi.fi
Joulukuussa 2023 Polar Night Energy kertoi aloittavansa yhteistyön energiayhtiö Ilmatarin kanssa. Kahden vuoden kehitysprojektin aikana on tarkoitus suunnitella ja kaupallistaa järjestelmää, jolla voidaan muuntaa hiekka-akkuun varastoitua lämpöä takaisin sähköksi.
Suomalaisen firman erikoinen keksintö: lämmittää viikon verran koko kuntaa
Tamperelainen hiekka-akkufirma keräsi 7,6 miljoonan euron rahoituksen teknologiansa skaalaamiseen.
www.tivi.fi
Käyttäjä89
Aktiivinen jäsen
Asiaa sivuava latvialaisten pykäämä hiekkavarasto kotitalousluokassa
www.batsand.com
Batsand - Household sand battery for Heat Storage (TES)
Heating battery works with solar panels to charge during summer and heat the house during winter. Decrease your heating costs with a sand battery.
www.batsand.com
Calefan AmbiHeat-lämpöpumppuratkaisulla 90-asteista kaukolämpöä Lounavoiman 2 kilometrin syvälämpökaivoista
Calefan AmbiHeat-lämpöpumppuratkaisulla 90-asteista kaukolämpöä Lounavoiman 2 kilometrin syvälämpökaivoista - Calefa
Salossa Lounavoiman ekovoimalaitoksessa syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään talvella kaukolämmitykseen AmbiHeat-lämpöpumppulaitoksella.
calefa.fi
- Keskustelun aloittaja
- #234
Pornaisiin valmistuu myös hiekka-akku
www.mtvuutiset.fi
Hiekka-akku tuottaa pian valtaosan Pornaisten kaukolämmöstä – tällainen on hämmästyttävä suomalaiskeksintö
Ensi kesästä alkaen hiekka-akulla tuotetaan valtaosa Pornaisten kaukolämmöstä.
www.mtvuutiset.fi
- Keskustelun aloittaja
- #235
Täällä kun on ollut haaveiluita maassiivisista varaajista, niin miksi kukaan ei haaveile maassiivisista lattiavaluista? Legalettin ilmalämmityksen yhteydessä on 16cm betonilaatta varaajana. Miksei se olisi suoraan vaikka 30cm? Kuutio betonia taitaa maksaa jotain rontti 200€. Tosin normaalit eristeet pitäisi varmaan tuollaisessa tapauksessa korvata myös uretaanilla tai jollain muulla joka kestää tuota painetta.
Lähinnä siksi, että jotta varaamisesta olisi hyötyä, pitäisi voida valita milloin purkaminen tapahtuu. Ja massiivisen varaajan varaaminen on helpointa yleensä silloin, kun lämmitystarve on pienimmillään.
Lämmön jakelu taasen kannattaisi olla mahdollisimman nopeasti säätyvää. Eli lattialämpö niin, että olisi esim. 50mm kipsivalulattia ja siinä vesiputket.
- Keskustelun aloittaja
- #237
Varmaan olisi hyvä määritellä että mikä on ajallisesti riittävän pitkä aika. Varmaan mahdollisimman pitkä, mutta ainakin itse olen sitä mieltä että satojen kuutioiden varaaminen on esim lämmityskaudelle on täysin epärealistista. Kustannukset ja muu tekninen toteutus estää sen. Päivä pari olisi jo loistava ja silloin pystyisi poimimaan ne edullisimmat sähköt talteen.
Jos lattia(ja tai seinät) on massiivisia rakenteeltaan, lämpötilamuutokset ovat hitaita. Tällöin ei tarvi varata jemmaan juuri mitään. Jättää vain lämmittämättä ne ajat kun vaikka sähkö on kallista.
Akku sinällään loistava lisä tuohon. Siitä saa tarvittaessa tehtyä lämpöä hyvällä hyötysuhteella lämpöpumpulla ja vaikka keitettyä perunat. Jemmatulla lämmöllä ei ole kuin yksi käyttökohde. Pääasia tietty kannattaisi olla itse kiinteistön lämmitysenergian kulutus olisi pieni.
Pitäisi keksiä miten tuollainen massiivivaraaja saataisiin rakenteisiin tehtyä, ilman että rakennusprojekti menee vaikeaksi. Selkeät stepit mitä tehdään. Mitenkäs tämmöinen maanvarainen alapohjarakenne EPS-harkkotaloon:
Ylimääräistä kustannusta tulee...
- Yhdestä lisäkerroksesta eristettä. Pohjalle esim. 300mm uretaania.
- Pohjalle valettava lämmityslaatta jossa tiheä 20mm lattialämmitysputkitus
- Jotenkin lämmön keruuputket salaojasepelin sekaan.
Olisi aivan selvää, että tämän tarkoitus olisi kerätä ilmaisenergioita talteen. Hukkuva energia ei siis paljoa maksaisi.
Siis kun aurinko paistaa ja paneelit tuottaa, tai kun sähkö on nollahintaista. Iso Kiinan VILP pyörimään ja yrittäisi nostaa tuon koko massan lämpötilan 50-60C lämpöön siihen mennessä kun aurinkotuotot loppuu. Ja lämmityskaudella aina kun sähkö on halpaa, ajetaan lämpöä tuonne.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Meillä 10 kWh:n akku riittää toukokuusta syyskuuhun yöllisiin sähkönkulutuksiin aika mukavasti niin että esim. viime kesänä ei ostosähköä em. aikana mennyt kuin jotain 140 kWh.Eihän se lämmön varaamista ole mutta energian kuitenkin,nyt auringottomana aikana ei siitä akusta juuri iloa ole ainakaan nyt kun ei ole pörssisähköä eli ei voi leikkiä halvan ja kalliin sähkön ostolla ja myynnillä.
Nämä isot esim. vesivarastot eivät oikein tule kysymykseen omakotitaloissa,rakennuskustannukset nousevat niin isoiksi jos aiotaan varastoida lämpöä kesästä lämmityskauteen ja sitä tilavuuttakin tarvittaisiin julmetusti ja paljonko se säästö sitten olisi jos talven aikana menee sähköä lämmitykseen vaikkapa 4000 kWh,tekisikö se €:ssa sitten n. 650 € ja tästä kun aletaan laskea TMA:aa niin het parin sukupolven jälkeen alkaa olla maksussa.
Meillä 10 kWh:n akku riittää toukokuusta syyskuuhun yöllisiin sähkönkulutuksiin aika mukavasti niin että esim. viime kesänä ei ostosähköä em. aikana mennyt kuin jotain 140 kWh.Eihän se lämmön varaamista ole mutta energian kuitenkin,nyt auringottomana aikana ei siitä akusta juuri iloa ole ainakaan nyt kun ei ole pörssisähköä eli ei voi leikkiä halvan ja kalliin sähkön ostolla ja myynnillä.
Nämä isot esim. vesivarastot eivät oikein tule kysymykseen omakotitaloissa,rakennuskustannukset nousevat niin isoiksi jos aiotaan varastoida lämpöä kesästä lämmityskauteen ja sitä tilavuuttakin tarvittaisiin julmetusti ja paljonko se säästö sitten olisi jos talven aikana menee sähköä lämmitykseen vaikkapa 4000 kWh,tekisikö se €:ssa sitten n. 650 € ja tästä kun aletaan laskea TMA:aa niin het parin sukupolven jälkeen alkaa olla maksussa.
Suurissa lämpövarastoissa ei kannata lähteä laskemaan TMA:ta... se on varmaa.... kyse olisi lähinnä hauskasta harrastuksesta miettiä miten saisi mahdollisimman halvan kWh hinnan lämmitykselle.
Muttta itse arvioisin, että tuollaisen alapohja-varaston tekisi jollain 20kEUR:lla valmiiksi asti. Se että onko se kallis vai ei talon eliniäksi, on sitten makuasia ja lompakkokysymys. Karkeastihan joskus laskettiin, että tuollainen määrä kivituhkaa voisi 100m2 pohjapinta-alan talossa varata jonkun 2500kWh energiaa 30-60C välisellä alueella.
Muttta itse arvioisin, että tuollaisen alapohja-varaston tekisi jollain 20kEUR:lla valmiiksi asti. Se että onko se kallis vai ei talon eliniäksi, on sitten makuasia ja lompakkokysymys. Karkeastihan joskus laskettiin, että tuollainen määrä kivituhkaa voisi 100m2 pohjapinta-alan talossa varata jonkun 2500kWh energiaa 30-60C välisellä alueella.