Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

[Hegsa]

Mikä estää laittamasta vaikka 400mm XPSää?

Voihan sinne laittaa, mutta hintaa tulee lähemmäs kymppi pelkkiin eristeisiin, mutta siltikin lämpötase on satoja watteja plussalla ja regointinopeus katsotaan kalenterilla eikä kellolla.

Kyllä... Rahaa se maksaa, mutta kun tehdään tuollainen talon elinkaaren yli kestävä låmpövarasto niin ei kannata pihtailla sen rakentamisessa.

Jos elinkaareksi määritellään "Niin pitkään kun PE-putki kestää toistuvaa lämpösyklisyyttä hiekassa" niin mikä ettei.

 

[kkk]

Mikä estää laittamasta vaikka 400mm XPSää?
Voihan sinne laittaa, mutta hintaa tulee lähemmäs kymppi pelkkiin eristeisiin, mutta siltikin lämpötase on satoja watteja plussalla ja regointinopeus katsotaan kalenterilla eikä kellolla.

Minä laittaisin vain 3-5 cm XPS:ää ja loput EPS:ää.

 

[Mikki]

Jos elinkaareksi määritellään "Niin pitkään kun PE-putki kestää toistuvaa lämpösyklisyyttä hiekassa" niin mikä ettei.

Meinaatko että lattialämmitysputken elinkaari on lyhyt tuollaisessa käytössä? Eihän lämpösyklit nopeita ole ollenkaan jos yhden asteen muutos ottaa 100kWh. Lattialämmitysputkien suunnitellut käyttölämpötilat on ihan riittävät (70C jatkuvaa, 95C lyhytaikaista).

Se että lämpötase olisi plussalla on käytännössä aina kotiinpäin. Joku 200-300W katoaa kohinaan talon lämmityksessä. Mutta alapohja ei vuotaisi lämpöä ainakaan.

 

[Lappanen]

^ ja kun jättää kosteiden/wc-tilojen kohdalta eristystä köykäisemmäksi niin ei tarvi sitä mukavuuslämmitystä erikseen pitää kesällä päällä

 

[dbwarrior]

Ja jos kohteeseen tulee aurinkosähköä isosti niin ilmastointiin riittää kyllä ilmaista sähköä

 

[Mikki]

Tuollaisen kuvitteellisen 4000kWh lämpövaraajan kanssa, isoilla paneeleilla, jotka olisi jyrkässä kulmassa ettei peity lumeen, voisi kuvitella pääsevänsä lähelle lämmityksen omavaraisuutta etenkin etelä-rannikolla.

Varaajaa saisi pidettyä lähellä maksimivarausta aina lokakuun loppuun asti. Siitä paneelien tuotto hiipuisi mutta marraskuulla ei vielä pelkästään oltaisi varaajan varassa, vaan osa tulisi taivaalta. Joulukuu-tammikuu pitäisi mennä varaajalla jos siellä 3000kWh olisi lämpöä tallessa.

Helmikuu olisi vaikea pelkästään varaajalla, eli pitäisi jo ostaa energiaa. Mutta nollatunnit isolla teholla talteen tammikuusta alkaen: sen verran vain että maaliskuuhun asti saadaan varaajaan energiaa. Maaliskuussa jo paneelit jeesaisi ja ostot loppuisi.

 

[Hegsa]

Meinaatko että lattialämmitysputken elinkaari on lyhyt tuollaisessa käytössä? Eihän lämpösyklit nopeita ole ollenkaan jos yhden asteen muutos ottaa 100kWh. Lattialämmitysputkien suunnitellut käyttölämpötilat on ihan riittävät (70C jatkuvaa, 95C lyhytaikaista).

Voihan sitä rohkeana lähteä kokeilemaan. Itse jättäisin muille selvitettäväksi miten paljon abrassiivinen kulutus lyhentää lämpimien PE-putkien elinikää. Tuskin se ensimmäisinä vuosikymmeninä antautuu, mutta riskin olemassaolo yhdistettynä hyvin vaikeaan korjaamiseen ei ole ideaali yhdistelmä.

Se että lämpötase olisi plussalla on käytännössä aina kotiinpäin. Joku 200-300W katoaa kohinaan talon lämmityksessä. Mutta alapohja ei vuotaisi lämpöä ainakaan.

Rintsikassa ehkä katoaa kohinaan, ei moderneissa taloissa. 300 W on vuorokausitasolla kuitenkin reilut 7 kWh. Tarkastamatta sanoisin tuon olevan modernille ja energiatehokkaalle talolle koko päivän lämmitystarve +5C pinnassa jos aurinko yhtään pilkistää.

 

[Jule]

Tuollaisen kuvitteellisen 4000kWh lämpövaraajan kanssa, isoilla paneeleilla, jotka olisi jyrkässä kulmassa ettei peity lumeen, voisi kuvitella pääsevänsä lähelle lämmityksen omavaraisuutta etenkin etelä-rannikolla.

Varaajaa saisi pidettyä lähellä maksimivarausta aina lokakuun loppuun asti. Siitä paneelien tuotto hiipuisi mutta marraskuulla ei vielä pelkästään oltaisi varaajan varassa, vaan osa tulisi taivaalta. Joulukuu-tammikuu pitäisi mennä varaajalla jos siellä 3000kWh olisi lämpöä tallessa.

Helmikuu olisi vaikea pelkästään varaajalla, eli pitäisi jo ostaa energiaa. Mutta nollatunnit isolla teholla talteen tammikuusta alkaen: sen verran vain että maaliskuuhun asti saadaan varaajaan energiaa. Maaliskuussa jo paneelit jeesaisi ja ostot loppuisi.

Toisaalta, miksei se varaaja olisi sitten samantein isompi kuin tuo 4MWh, niin että koko talvi menee? Sen varaajan kasvattaminen on suhteellisen halpaa sen alkukustannuksen jälkeen?

 

[Tekniikkatulitaloon]

Jos alapohjan hiekka-akun päälle jää ryömintätila niin sen voisi yhdistää iv-koneeseen. Keräisi vuotanutta lämpöä ja levittää sen asuintiloihin tai tarvittaessa hävittää pois. Putkilenkkejä voisi olla fiksua upottaa hiekkaan useampia näin hyödyntää eri lämpöisiä alueita ja tietty jos joku lenkki alkaa vuotamaan niin ei tarvisi lähteä yhtään ikävempiin huoltohommiin.

Vaikutukset maaperään olisi kyllä kiva tietää. Soraharjulla ei varmaan mitään kummempaa tapahdu, mutta mites joku vähän vetisempi savimaa?

 

[Jule]

Tuollaisen okt varaajan kanssahan on pakko saada sinne kohtuullinen eristys, jolloin sen vaikutus savimaahan jää ensisijaisesti siihen mita rakennelma painaa.

 

[kotte]

Jos hiekka-akun sijaan olisikin vesiakku, jota ladataan maalämpöpumpulla pääasiassa aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä, akun päällä olevat sisätilat voisi pitää kesäaikaan siedettävinä maaviilennysputkistolla alimman kerroksen lattiassa. Hyvä eristyshän alapuolelle tarvittaisiin joka tapauksessa.

Maaviilennysputkiston keräämäämä hukkalämpö auttaisi myös nostamaan lämmönpumppauksen tuottosuhdetta (varsinkin, jos maasta tulevaa liuosta vielä priimataan lattiaviilennyspiiristä palaavalla liuoksella. Myös maapiiri- tai kaivo pystyy jossakin määrin puskuroimaan lattiaviilennyksestä saatavaa lämpöä hyödyksi tuntien jaksolla kuten paneelien tuoton hiipumisajaksi keskiyön molemmin puolin.

Systeemiä toki voi hyödyntää normaalisti myös edullisten pörssisähköjaksojen hyödyntämiseen talvella, jos maalämpöpumpusta tehoa piisaa (varaston purun ohelle jopa lisälämpöä lataamaan tai ainakin hidastamaan purkua). Lattiaviilennys tietenkin vaihdeltaan talveksi lieväksi lattialämmöksi sen mitä vuotavan varastolämmön ohelle tarvitaan.

 

[Mikki]

Vesivaraaja olisi lämpökapasiteetiltaan 3x suurinpiirtein samaan tilavuuteen. Että sen puoleen kyllä vesiakkua kannattaisikin miettiä. 5MWh lämpöakkuun (40 asteen vaihtelulla) riittäisi 125m3, mikä on kooltaan "vaivaiset" 7 x 7 x 2,5m.

Mahtuisi helposti talon alle ja viemärin ja vesijohdon saisi kuljetettua taloon sisälle reilun matkan päässä varaajasta, että ne ei lämpenisi liikaa.
Vesivaraajan ehdoton etu olisi, että huoltoluukun kautta lämpövaraston korjaus tai parantelu onnistuisi.

 

[fraatti]

Polarnight energy värkkäämään toista hiekka-akku, joka tulee Valkeakoskelle. Jotain muutakin on kaavailussa...

Polar Night Energy to build second sand battery pilot in Finland

Polar Night Energy will build a second pilot plant in southern Finland to test its power-to-heat-to-power sand battery technology. The project aims to demonstrate the system’s ability to reconvert stored heat into electricity.

www.pv-magazine.com

 

[kotte]

Polarnight energy värkkäämään toista hiekka-akku, joka tulee Valkeakoskelle. Jotain muutakin on kaavailussa...

Polar Night Energy to build second sand battery pilot in Finland

Polar Night Energy will build a second pilot plant in southern Finland to test its power-to-heat-to-power sand battery technology. The project aims to demonstrate the system’s ability to reconvert stored heat into electricity.

www.pv-magazine.com

Epäilemättä sähkönkin varastointi onnistuu jollakin hyötysuhteella, kun on julkisesti demonstroitu lähes vastaavaa jo kohtapuoliin kymmenen vuotta sitten, paitsi että hiekan sijaan käytettiin varastointiin suurempia tulivuoribasaltin lohkareita, https://www.nsenergybusiness.com/projects/electric-thermal-energy-storage-etes-system-hamburg/. Kivet ladattiin 750...800 ^oC lämpötilaan. Vastaavia on kehitelty myös lämpöpumpuilla ladattaviksi, jolloin tarvitaan muu varastomateriaali, johon lämpö siirtyy pienemmällä lämpövastuksella samoin kuin takaisin.

 

[fraatti]

Polar Night energy mainittu Time lehdessä....

The Best Inventions of 2025:

Polar Night Energy Sand Battery​

Polar Night Energy Sand Battery: The Best Inventions of 2025

Find out why Polar Night Energy Sand Battery is on TIME's list of 2025's best inventions.

time.com

 

[janti]

Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä​

Soramonttuun rakennettava vesiallas on ratkaisu maailmanlaajuiseen haasteeseen, arvioi LUT-yliopiston professori.

Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä

Soramonttuun rakennettava vesiallas on ratkaisu maailmanlaajuiseen haasteeseen, arvioi LUT-yliopiston professori.

yle.fi

Juuri nyt | Hyvinkäälle nousee maailman suurin sorakuoppaan rakennettava lämpövarasto

Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen: jättihanke työllistää ja turvaa vakaamman kaukolämmön hinnan.

www.aamuposti.fi

 

[ekomies]

Lahti-Energia: Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku | Päijät-Häme

Lahti-Energia: Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku

Akun on tarkoitus parantaa lämmöntuotannon kannattavuutta sekä vähentää fossiilipäästöjä.

yle.fi

 

[Arisoft]

Lahti-Energia: Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku | Päijät-Häme

Lahti-Energia: Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku

Akun on tarkoitus parantaa lämmöntuotannon kannattavuutta sekä vähentää fossiilipäästöjä.

yle.fi

"Hiekka-akun toimintaperiaate on yksinkertainen: säiliössä olevaan hiekkaan puhalletaan sähkövastusten kautta noin 600-asteista ilmaa, joka kuumentaa ja varastoi lämmön tavalliseen hiekkaan."

Tässä on yhdistetty sähkökattila ja lämpövarasto samaan komponenttiin. Kyseessä on siis iso kiuas.

 

[Mikki]

"Hiekka-akun toimintaperiaate on yksinkertainen: säiliössä olevaan hiekkaan puhalletaan sähkövastusten kautta noin 600-asteista ilmaa, joka kuumentaa ja varastoi lämmön tavalliseen hiekkaan."

Tässä on yhdistetty sähkökattila ja lämpövarasto samaan komponenttiin. Kyseessä on siis iso kiuas.

Tuossa oli kyse aika suuresta varastosta... 250MWh... mutta kun ilma on siirtimenä aikalailla huono, niin ymmärsinkö oikein, että lataus ja purkuteho on 2MW?

Mutta onhan tuossa tosiaan etunsa, että lämpötila saadaan 600C asti. Suoraan kaukolämpöön on käytettävissä 100C - 600C välinen alue suunnilleen, mikä yksinkertaistaa hommaa, kun ei tarvitse olla lämmön korotusta millään tavalla.

 

[Arisoft]

Tuossa oli kyse aika suuresta varastosta... 250MWh... mutta kun ilma on siirtimenä aikalailla huono, niin ymmärsinkö oikein, että lataus ja purkuteho on 2MW?

Ilmaa voi lämmittää vastuksella kuumemmaksi kuin sen 600 astetta. Konvektiollahan tuo tekstin perusteella siirtyy. Purkamistapaa ei tuossa kerrottu. Heitetäänkö sinne vettä joka tuottaa höyryä kuten kiukaalle tehdään vai onko siellä joku putkisto josta saadaan ulos tulistettua höyryä. Veteenhän se lämpö kai kumminkin siirretään. Tässä ei tarvita kerrostumista avuksi kun hiekka on riittävän kuumaa koko ajan.

 

[Mikkolan]

Ilmaa voi lämmittää vastuksella kuumemmaksi kuin sen 600 astetta. Konvektiollahan tuo tekstin perusteella siirtyy. Purkamistapaa ei tuossa kerrottu. Heitetäänkö sinne vettä joka tuottaa höyryä kuten kiukaalle tehdään vai onko siellä joku putkisto josta saadaan ulos tulistettua höyryä. Veteenhän se lämpö kai kumminkin siirretään. Tässä ei tarvita kerrostumista avuksi kun hiekka on riittävän kuumaa koko ajan.

Ite akusta lämpö otetaan ilman mukana, jatko riippuu tarpeesta mihin käytetään.
Kotihiekkalämpöakun purkuun sopisikin hyvin tuo vettäkiukaalle-menetelmä hyvin mutta 15 m halkaisijaltaan oleva akku voi posahtaa jos löylynheittäjä haluaa porukat ulos saunasta.
Jossain vaiheessa kuitenkin on vesi ja lämpö saatava kosketuksiin eli tavallaan kuitenkin "vettä kiukaalle"

 

[kotte]

Lämpö siirretään kaukolämmitysveteen lämmönvaihtimella. Nythän tuo systeemi on jo samantapainen, joihin muutkin ovat jo aikaisemmin mm. Britanniassa ja Saksassa päätyneet ja toimivaksi todenneet. Systeemiä ei tietenkään voi ladata muulla kuin sähkövastuksella tai muulla tavalla, jolla saadaan riittävän kuumaa ilmaa aikaiseksi.

Vääksyssä kaiketi on erillinen kaukolämpöverkko, missä asiakkaiden määräå on melko alhainen? Siksi varastokapasiteetin 250MWh ja purkutehon 2MW suhde voi sopia erikoisen hyvin vallitseviin oloihin. Jos lämmönlähteenä on tarkoitus käyttää verkossa suurelta osin suoraa sähköä, suuri varauskapasiteetti suhteessa verkostossa tarvittavaan tehoon on aika kriittistä, jotta lataus voidaan tehdä ajankohtina, kun sähköä on saatavilla riittävän edulliseen hintaan.