Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Mikä estää laittamasta vaikka 400mm XPSää?
Voihan sinne laittaa, mutta hintaa tulee lähemmäs kymppi pelkkiin eristeisiin, mutta siltikin lämpötase on satoja watteja plussalla ja regointinopeus katsotaan kalenterilla eikä kellolla.
Kyllä... Rahaa se maksaa, mutta kun tehdään tuollainen talon elinkaaren yli kestävä låmpövarasto niin ei kannata pihtailla sen rakentamisessa.
Jos elinkaareksi määritellään "Niin pitkään kun PE-putki kestää toistuvaa lämpösyklisyyttä hiekassa" niin mikä ettei.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Mikä estää laittamasta vaikka 400mm XPSää?
Voihan sinne laittaa, mutta hintaa tulee lähemmäs kymppi pelkkiin eristeisiin, mutta siltikin lämpötase on satoja watteja plussalla ja regointinopeus katsotaan kalenterilla eikä kellolla.
Minä laittaisin vain 3-5 cm XPS:ää ja loput EPS:ää.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos elinkaareksi määritellään "Niin pitkään kun PE-putki kestää toistuvaa lämpösyklisyyttä hiekassa" niin mikä ettei.

Meinaatko että lattialämmitysputken elinkaari on lyhyt tuollaisessa käytössä? Eihän lämpösyklit nopeita ole ollenkaan jos yhden asteen muutos ottaa 100kWh. Lattialämmitysputkien suunnitellut käyttölämpötilat on ihan riittävät (70C jatkuvaa, 95C lyhytaikaista).

Se että lämpötase olisi plussalla on käytännössä aina kotiinpäin. Joku 200-300W katoaa kohinaan talon lämmityksessä. Mutta alapohja ei vuotaisi lämpöä ainakaan.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
^ ja kun jättää kosteiden/wc-tilojen kohdalta eristystä köykäisemmäksi niin ei tarvi sitä mukavuuslämmitystä erikseen pitää kesällä päällä :)
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuollaisen kuvitteellisen 4000kWh lämpövaraajan kanssa, isoilla paneeleilla, jotka olisi jyrkässä kulmassa ettei peity lumeen, voisi kuvitella pääsevänsä lähelle lämmityksen omavaraisuutta etenkin etelä-rannikolla.

Varaajaa saisi pidettyä lähellä maksimivarausta aina lokakuun loppuun asti. Siitä paneelien tuotto hiipuisi mutta marraskuulla ei vielä pelkästään oltaisi varaajan varassa, vaan osa tulisi taivaalta. Joulukuu-tammikuu pitäisi mennä varaajalla jos siellä 3000kWh olisi lämpöä tallessa.

Helmikuu olisi vaikea pelkästään varaajalla, eli pitäisi jo ostaa energiaa. Mutta nollatunnit isolla teholla talteen tammikuusta alkaen: sen verran vain että maaliskuuhun asti saadaan varaajaan energiaa. Maaliskuussa jo paneelit jeesaisi ja ostot loppuisi.
 
Viimeksi muokattu:

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Meinaatko että lattialämmitysputken elinkaari on lyhyt tuollaisessa käytössä? Eihän lämpösyklit nopeita ole ollenkaan jos yhden asteen muutos ottaa 100kWh. Lattialämmitysputkien suunnitellut käyttölämpötilat on ihan riittävät (70C jatkuvaa, 95C lyhytaikaista).
Voihan sitä rohkeana lähteä kokeilemaan. Itse jättäisin muille selvitettäväksi miten paljon abrassiivinen kulutus lyhentää lämpimien PE-putkien elinikää. Tuskin se ensimmäisinä vuosikymmeninä antautuu, mutta riskin olemassaolo yhdistettynä hyvin vaikeaan korjaamiseen ei ole ideaali yhdistelmä.
Se että lämpötase olisi plussalla on käytännössä aina kotiinpäin. Joku 200-300W katoaa kohinaan talon lämmityksessä. Mutta alapohja ei vuotaisi lämpöä ainakaan.
Rintsikassa ehkä katoaa kohinaan, ei moderneissa taloissa. 300 W on vuorokausitasolla kuitenkin reilut 7 kWh. Tarkastamatta sanoisin tuon olevan modernille ja energiatehokkaalle talolle koko päivän lämmitystarve +5C pinnassa jos aurinko yhtään pilkistää.
 

Jule

Vakionaama
Tuollaisen kuvitteellisen 4000kWh lämpövaraajan kanssa, isoilla paneeleilla, jotka olisi jyrkässä kulmassa ettei peity lumeen, voisi kuvitella pääsevänsä lähelle lämmityksen omavaraisuutta etenkin etelä-rannikolla.

Varaajaa saisi pidettyä lähellä maksimivarausta aina lokakuun loppuun asti. Siitä paneelien tuotto hiipuisi mutta marraskuulla ei vielä pelkästään oltaisi varaajan varassa, vaan osa tulisi taivaalta. Joulukuu-tammikuu pitäisi mennä varaajalla jos siellä 3000kWh olisi lämpöä tallessa.

Helmikuu olisi vaikea pelkästään varaajalla, eli pitäisi jo ostaa energiaa. Mutta nollatunnit isolla teholla talteen tammikuusta alkaen: sen verran vain että maaliskuuhun asti saadaan varaajaan energiaa. Maaliskuussa jo paneelit jeesaisi ja ostot loppuisi.

Toisaalta, miksei se varaaja olisi sitten samantein isompi kuin tuo 4MWh, niin että koko talvi menee? Sen varaajan kasvattaminen on suhteellisen halpaa sen alkukustannuksen jälkeen?
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Jos alapohjan hiekka-akun päälle jää ryömintätila niin sen voisi yhdistää iv-koneeseen. Keräisi vuotanutta lämpöä ja levittää sen asuintiloihin tai tarvittaessa hävittää pois. Putkilenkkejä voisi olla fiksua upottaa hiekkaan useampia näin hyödyntää eri lämpöisiä alueita ja tietty jos joku lenkki alkaa vuotamaan niin ei tarvisi lähteä yhtään ikävempiin huoltohommiin.

Vaikutukset maaperään olisi kyllä kiva tietää. Soraharjulla ei varmaan mitään kummempaa tapahdu, mutta mites joku vähän vetisempi savimaa?
 

Jule

Vakionaama
Tuollaisen okt varaajan kanssahan on pakko saada sinne kohtuullinen eristys, jolloin sen vaikutus savimaahan jää ensisijaisesti siihen mita rakennelma painaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos hiekka-akun sijaan olisikin vesiakku, jota ladataan maalämpöpumpulla pääasiassa aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä, akun päällä olevat sisätilat voisi pitää kesäaikaan siedettävinä maaviilennysputkistolla alimman kerroksen lattiassa. Hyvä eristyshän alapuolelle tarvittaisiin joka tapauksessa.

Maaviilennysputkiston keräämäämä hukkalämpö auttaisi myös nostamaan lämmönpumppauksen tuottosuhdetta (varsinkin, jos maasta tulevaa liuosta vielä priimataan lattiaviilennyspiiristä palaavalla liuoksella. Myös maapiiri- tai kaivo pystyy jossakin määrin puskuroimaan lattiaviilennyksestä saatavaa lämpöä hyödyksi tuntien jaksolla kuten paneelien tuoton hiipumisajaksi keskiyön molemmin puolin.

Systeemiä toki voi hyödyntää normaalisti myös edullisten pörssisähköjaksojen hyödyntämiseen talvella, jos maalämpöpumpusta tehoa piisaa (varaston purun ohelle jopa lisälämpöä lataamaan tai ainakin hidastamaan purkua). Lattiaviilennys tietenkin vaihdeltaan talveksi lieväksi lattialämmöksi sen mitä vuotavan varastolämmön ohelle tarvitaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vesivaraaja olisi lämpökapasiteetiltaan 3x suurinpiirtein samaan tilavuuteen. Että sen puoleen kyllä vesiakkua kannattaisikin miettiä. 5MWh lämpöakkuun (40 asteen vaihtelulla) riittäisi 125m3, mikä on kooltaan "vaivaiset" 7 x 7 x 2,5m.

Mahtuisi helposti talon alle ja viemärin ja vesijohdon saisi kuljetettua taloon sisälle reilun matkan päässä varaajasta, että ne ei lämpenisi liikaa.
Vesivaraajan ehdoton etu olisi, että huoltoluukun kautta lämpövaraston korjaus tai parantelu onnistuisi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Polarnight energy värkkäämään toista hiekka-akku, joka tulee Valkeakoskelle. Jotain muutakin on kaavailussa...

 

kotte

Hyperaktiivi
Polarnight energy värkkäämään toista hiekka-akku, joka tulee Valkeakoskelle. Jotain muutakin on kaavailussa...

Epäilemättä sähkönkin varastointi onnistuu jollakin hyötysuhteella, kun on julkisesti demonstroitu lähes vastaavaa jo kohtapuoliin kymmenen vuotta sitten, paitsi että hiekan sijaan käytettiin varastointiin suurempia tulivuoribasaltin lohkareita, https://www.nsenergybusiness.com/projects/electric-thermal-energy-storage-etes-system-hamburg/. Kivet ladattiin 750...800 oC lämpötilaan. Vastaavia on kehitelty myös lämpöpumpuilla ladattaviksi, jolloin tarvitaan muu varastomateriaali, johon lämpö siirtyy pienemmällä lämpövastuksella samoin kuin takaisin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä​

Soramonttuun rakennettava vesiallas on ratkaisu maailmanlaajuiseen haasteeseen, arvioi LUT-yliopiston professori.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Lahti-Energia: Vääksyyn rakennetaan maailman suurin hiekka-akku | Päijät-Häme


"Hiekka-akun toimintaperiaate on yksinkertainen: säiliössä olevaan hiekkaan puhalletaan sähkövastusten kautta noin 600-asteista ilmaa, joka kuumentaa ja varastoi lämmön tavalliseen hiekkaan."

Tässä on yhdistetty sähkökattila ja lämpövarasto samaan komponenttiin. Kyseessä on siis iso kiuas.
 

Mikki

Hyperaktiivi
"Hiekka-akun toimintaperiaate on yksinkertainen: säiliössä olevaan hiekkaan puhalletaan sähkövastusten kautta noin 600-asteista ilmaa, joka kuumentaa ja varastoi lämmön tavalliseen hiekkaan."

Tässä on yhdistetty sähkökattila ja lämpövarasto samaan komponenttiin. Kyseessä on siis iso kiuas.

Tuossa oli kyse aika suuresta varastosta... 250MWh... mutta kun ilma on siirtimenä aikalailla huono, niin ymmärsinkö oikein, että lataus ja purkuteho on 2MW?

Mutta onhan tuossa tosiaan etunsa, että lämpötila saadaan 600C asti. Suoraan kaukolämpöön on käytettävissä 100C - 600C välinen alue suunnilleen, mikä yksinkertaistaa hommaa, kun ei tarvitse olla lämmön korotusta millään tavalla.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa oli kyse aika suuresta varastosta... 250MWh... mutta kun ilma on siirtimenä aikalailla huono, niin ymmärsinkö oikein, että lataus ja purkuteho on 2MW?

Ilmaa voi lämmittää vastuksella kuumemmaksi kuin sen 600 astetta. Konvektiollahan tuo tekstin perusteella siirtyy. Purkamistapaa ei tuossa kerrottu. Heitetäänkö sinne vettä joka tuottaa höyryä kuten kiukaalle tehdään vai onko siellä joku putkisto josta saadaan ulos tulistettua höyryä. Veteenhän se lämpö kai kumminkin siirretään. Tässä ei tarvita kerrostumista avuksi kun hiekka on riittävän kuumaa koko ajan.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ilmaa voi lämmittää vastuksella kuumemmaksi kuin sen 600 astetta. Konvektiollahan tuo tekstin perusteella siirtyy. Purkamistapaa ei tuossa kerrottu. Heitetäänkö sinne vettä joka tuottaa höyryä kuten kiukaalle tehdään vai onko siellä joku putkisto josta saadaan ulos tulistettua höyryä. Veteenhän se lämpö kai kumminkin siirretään. Tässä ei tarvita kerrostumista avuksi kun hiekka on riittävän kuumaa koko ajan.
Ite akusta lämpö otetaan ilman mukana, jatko riippuu tarpeesta mihin käytetään.
Kotihiekkalämpöakun purkuun sopisikin hyvin tuo vettäkiukaalle-menetelmä hyvin mutta 15 m halkaisijaltaan oleva akku voi posahtaa jos löylynheittäjä haluaa porukat ulos saunasta.
Jossain vaiheessa kuitenkin on vesi ja lämpö saatava kosketuksiin eli tavallaan kuitenkin "vettä kiukaalle"
 

kotte

Hyperaktiivi
Lämpö siirretään kaukolämmitysveteen lämmönvaihtimella. Nythän tuo systeemi on jo samantapainen, joihin muutkin ovat jo aikaisemmin mm. Britanniassa ja Saksassa päätyneet ja toimivaksi todenneet. Systeemiä ei tietenkään voi ladata muulla kuin sähkövastuksella tai muulla tavalla, jolla saadaan riittävän kuumaa ilmaa aikaiseksi.

Vääksyssä kaiketi on erillinen kaukolämpöverkko, missä asiakkaiden määräå on melko alhainen? Siksi varastokapasiteetin 250MWh ja purkutehon 2MW suhde voi sopia erikoisen hyvin vallitseviin oloihin. Jos lämmönlähteenä on tarkoitus käyttää verkossa suurelta osin suoraa sähköä, suuri varauskapasiteetti suhteessa verkostossa tarvittavaan tehoon on aika kriittistä, jotta lataus voidaan tehdä ajankohtina, kun sähköä on saatavilla riittävän edulliseen hintaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsissa pannaan myös energiaa plakkariin 70m korkeaan ja 26m halkaisijaltaan olevaan varastoon.
Lieneekä tuo tavanomainen kuumavasiakkumulaattori (kivimateriaaleista en huomannut mainittavan)? Kokoluokan suhteen vaikuttaisi suhteutuvan peruskaavan mukaisesti useisiin viime aikoina Suomeen rakennettuihin veteen perustuviin varastoihin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lieneekä tuo tavanomainen kuumavasiakkumulaattori (kivimateriaaleista en huomannut mainittavan)? Kokoluokan suhteen vaikuttaisi suhteutuvan peruskaavan mukaisesti useisiin viime aikoina Suomeen rakennettuihin veteen perustuviin varastoihin.
Ihan vesivaraaja, 2.3x koko kaukolämpöverkosto tilavuudeltaan.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Maailman kuuluisin pipo.
Sellainen Tommi Erosella on kuulemma päässään, kun hän asettuu kameran eteen haastateltavaksi yhtiökumppaninsa Markku Ylösen kanssa.
Kaksikon takana kohoaa harmaa, lieriön muotoinen säiliö, joka on tehnyt paitsi piposta, myös tamperelaiskaksikosta kuuluisan.
Säiliön sisällä pöhisee keksintö, hiekasta tehty akku.
Eronen ja Ylönen ovat tamperelaisen start-up-yritys Polar Night Energyn perustajat, toimitusjohtaja ja teknologiajohtaja.
Akku taas on lämmittänyt kesästä saakka itäuusmaalaisen Pornaisen kunnan keskustaa – koulua, kunnantaloa ja kerrostaloja.
Akku puhisee lämpöä pienen, puuhaketta polttavan voimalan rinnalla, osana energiayhtiö Loviisan lämmön kaukolämpöverkkoa.
Sen tehtävä on hoitaa lämmön tuotannosta reilut puolet, mutta lokakuuhun saakka se kuitenkin suoriutui kunnan lämmittämisestä ihan yksin.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Teollisuuteen höyryä hiekka-akusta

Liikkuva hiekka uudistaa lämpöenergian varastointia – TheStoragen pilottilaitoksen rakennustyöt valmistuivat​

Pilottilaitoksessa hyödynnetään uniikkia Sand-in-Motion -lämmönsiirtoteknologiaa, jossa hiekkaa liikutetaan kahden siilon välillä. Ratkaisun ansiosta järjestelmä tuottaa jopa kymmenkertaisen lämmönsiirtotehon verrattuna staattisiin lämpöenergiavarastoihin kuten tiileen, kiveen, betoniin tai staattiseen hiekkaan. Lisäksi se tarjoaa vastaavan suorituskyvyn kuin sulasuolajärjestelmät, mutta ilman korroosion tai aineen olomuodon muutoksiin liittyviä riskejä.
1768245820282.png

 

Mikki

Hyperaktiivi
Hienoa että näitä halvan sähkön kuluttajia tulee. Ja esimerkiksi tässä ideassa yritetään korvata kaasua höyryn tuotannossa.

Koska kaasu on kuitenkin aika kallista, "halvan sähkön" raja lienee korkeammalla kuin kaukolämmön tuotannossa.

Sähkön hinta nousee väistämättä, koska näitä kuluttajia on niin paljon nooeampi ja halvempi rakentaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eipä olisi 5v sitten uskonut, että hiekasta tulee merkittävä säilöntäaine halvalle sähkölle.
Siemens kehitteli tuota tanskalaisten ja espanjalaisten kanssa varsinaisen sähkönkin varastointiin jo 15 vuotta sitten, mutta eipä ole tuossa roolissa toistaiseksi ottanut tulta. Britanniassa yksi yhtiö teki samaa jopa lämpöpumpulla ladattavaksi argon-kierrolla, mutta teki konkurssin kymmenisen vuotat sitten. Eli jotkut ainakin ovat uskoneet. Edellisestä oli noiden äskeisten suomalaisten kehitelmien varastointokokoluokkaa vastaava toimiva sähkövarastokin toteutettuna.
 

Husky

Hyperaktiivi
Katselin France24 kanavan uutisia, niin varoittamatta tuli Pornaisten hiekasta n. 3min kuvaus.
Mutta miksi papparaisen kotona käyty kuvaamassa lämpömittaria? Luullaanko että on jotenkin poikkeuksellista että talvella voi sisällä olla 22?
Olisihan saman verran vaikka lämmitetty öljyllä
 
Luullaanko että on jotenkin poikkeuksellista että talvella voi sisällä olla 22?
Kyllä, se on poikkeuksellista ainakin ulkolämpötila huomioon ottaen. Muualla Euroopassa tavataan lämmittää ihmisiä (vaatetta päälle ja lämmin vesipullo peiton alle) tai yksittäisiä huoneita. Jopa Norjassa olen törmännyt sellaiseen termostaattiin, jossa oletus oli jokin 15-17 astetta. Pyytämällä sai 20-22 C, mutta 3 tunnin jälkeen pyynti laski taas oletukseen. Toisaalta entisen Jugoslavian alueella 2010-luvulla valmistuneessa kerrostalossa oli suomalaisittain normaali sisälämpötila talvella, joten vaihtelua on kovasti.
 
Back
Ylös Bottom