Lämpöakku kellariin

[kotte]

Kausivaraaja jossa varastointiaika on yli puolivuotta, menee liikaa harakoille, tai eristeet tulevat järjettömän paksuiksi/kalliiksi.

Kausivaraaja kannattaisi toteuttaa kemiallisella varastoaineella, jolloin vältyttäisiin häviöiltä. Viittasin edellä NaOH-pohjaiseen varastoon, joka toki on tehokas, jos systeemiin yhdistetään maapiiri, josta kerätään osa lämmöstä. Haittana on kuitenkin aineen syövyttävyys siihen liittyvine riskeineen.

On olemassa myös NaOH:ta halvempi ja varsinaisen lämmönvarastointikyvyn osalta aivan vastaavan tehoinen aine, nimittäin CaCl₂. Tällä ei kuitenkaan ole NaOH luokkaa olevia hygroskooppisia ominaisuuksia, joita maalämpöpumppaus vaatii. Kun COP ei kuitenkaan pumppaamallakaan niin erikoisesti kasva (ainkaan Suomen lämpötilaoloissa), tuo kalsiumkloridi Suomen oloihin soveltuva suola, siis tunnettu soramaanteiden pölynsidonta-aine, jota muiden kemikaalien valmistuksen sivutuotteena runsaasti syntyy.

Eli lämpövarasto koostuisi lämmönkestävällä muovilla tai ohuella rosterilevyllä pinnoitetusta suolasäiliöstä lämmöneristetyssä bunkkerissa tms. Säiliössä on kesällä aurinkosähköllä lämmitettävä sähkövastus eristetyn laajan putken alapäässä. Putki ulottuu lähelle säiliön pohjaa. Vastus höyrystää vettä liuoksesta kesällä ja yläpuolella oleva tislauskolonni (ts. massapaloilla täytetty yläpäästään jäähdytetty keruuputki) erottaa melko puhtaasti rikastuvan veden juoksutettavaksi toiseen vettä sisältävään säiliöön. Talvella säiliö saadaan lämpenemään (tai pikemminkin kuumenemaan) pumppaamalla (tai vain juoksuttamalla alun perin korkeammalle asennetusta) vesivarastosta vettä suolan joukkoon. Tiputuskohdan luo olisi asennettu jonkinlainen lämmönkeruuputkisto. Koko suolasäiliö kannattaisi vielä erikseen lämpöeristää, vaikkakin molemmat säiliöt kannattaisi vielä yhdessä asentaa eristettyyn tilaan.

Varaajaa kesällä ladattaessa syntyy melko runsaasti hukkalämpöä tislauskolonnin jäähdytyksestä, millä voidaan tuottaa käyttövesi ja mahdollisesti tuohon vuodenaikaan tarvittava lämmitys. Jonkinlainen vesivaraaja helpottaisi tämä hukkalämmön hyödyntämistä puskurointivarastona. Liuoksen väkevöinti enemmän tai vähemmän vedettömäksi suolaksi vaatii melko korkean lämpötilan, haarukka on runsaasta sadasta asteesta lähes kahteen sataan asteeseen. Mitä korkeampaa lämpötilaa voidaan käyttää, sitä enemmän lämpöä saadaan varastoitumaan enstistä kuivempaan suolamassaan (joka käytännössä kuivaa melko kovaksi yhtenäiseksi kakuksi, joka luovuttaa lämpönsä melko hitaasti, kun sitä kastellaan pinnalta ja vesi pääsee vähitellen tunkeutumaan syvemmälle).

 

[lmfmis]

Tai lämpötilamuutokseen. Se Glauber suola.

 

[Lauri H]

Joo, tuo hiekkavaraaja voisi toimia systeemissä jossa energia varataan halvan pörssisähkön aikana. Kausivaraaja jossa varastointiaika on yli puolivuotta, menee liikaa harakoille, tai eristeet tulevat järjettömän paksuiksi/kalliiksi.

Esim mä pystyisin varaamaan suhteellisen ison määrän energiaa hallin betonilattiaan, mutta ongelma on se että sähkön hintaa ei näe riittävän pitkälle eteenpäin eikä n. 1,5vrk syklissä sähkön hinta yleensä vaihtele riittävästi.

Tämä vaatisi varmaan todennäköisyyksiin perustuvia valistuvia arvauksia? Jos joulu-, tammi,- tai helmikuussa on sähkön hinta nollassa tai lähellä sitä, niin luultavasti silloin kannattaa ladata varastoa ja noin muutoin katsella tilannetta varaston täyttöasteen ja pidemmän aikavälin sääennusteiden mukaan.

 

[Jule]

Mitä suolaa niissä faasimuutokseen perustuvissa varaajissa käytetään?

 

[Mikkolan]

Mitä suolaa niissä faasimuutokseen perustuvissa varaajissa käytetään?

Jäi tässä ajatus junnaamaan onko se faasimuutosta jos suolasta haihdutetaan kidevettä pois?
Tuolla pohdintaa ( uupss, tuo olikin kylmän varastointia )

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/815726/Jaakkola_Mariella.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tuolla faasimuutoksesta:

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121833/PeltolaAntti.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

[kotte]

Jäi tässä ajatus junnaamaan onko se faasimuutosta jos suolasta haihdutetaan kidevettä pois?

Ei ole, vaan kemiallisluonteisen sidosenergian ja liukenemisenergian eron varaamista erotettaviin aineisiin. Glaubersuolalla ja vastaavilla ei päästä läheskään vastaaviin energiatiheyksiin, minkä lisäksi tyypillisesti varastointiaine on pidettävä faasimuutoslämpötilan lähellä (mistä syntyy lämpöhäviöitä). Toki on sellaisiakin suoloja (joitakin asetaatteja esimerkiksi), joiden liuoksia voidaan melkoisesti alijäähdyttää ilman, että lämpö vapautuu. Jokin ulkoinen mekaaninen häiriö saattaa silti aiheuttaa lämpöenergian vapautumisen ennen aikojaan.

 

[jalittam]

Jos mulla pinkka kestäis uutta tehä, ni torppaa rakentaes, semmosta ns passiivitaloa, tommosten varaajien sijaan laittaisin paukut lisälisäeristykseen.
Kennosetti tontille tarvittavaa jäähdytystä varten ns kesäkeleille, ja muutoinki. Muutaman k€ se. Joku pumppulämmitys nykytiedon valos päälämmönlähteeks.
Ja ei olis 8m korkea olkkari. Ei olis seinänkokoiset ikkunat. Ja jottai muita järkevämpiä ratkaisuja.

Jos mulla liki 200mtoiseen rak alalla (arava 117neliötä, koko ala lämmitetty enämpi/vähempi) vm 1977 torpassa menee sähköä liki 14kiloa kaikkinensa, coppi 2 pumpun kans, ni mitä helvettiä nois uusis hipotalois tapahtuu?

Oliko Ivalos tahi jtsp joku jantteri kyhäs styroksista mökin. Lämmönlähteenä jääkaappi/pakkanen/kahvinkeitin/ite. Oikee passiivitalo. Toki neliöt minimaaliset.

Jos neliöitä/kuutioita, ni energiaa hukkuu. Varastoi tahi JOT periaatteella.

Ite oon JOT kannalla. Vaikken oo se pahin viherpiipertäjä, ni mitä jos miljardi ihmistä rupeis varuks varastoimaan lämpöä?
Euro/dollarikiilu silmis ei ainakaan maailma vieläkään pelastu.

 

[Jule]

Eihän nykyaikainen "normaalisti" eristetty talokaan merkittävästi sitä energiaa seinä/kattopintojen läpi hukkaa, ikkuna/oviaukkojenkin osuus on aika maltillinen, käytännössä ilmanvaihto ja lämmin vesi ovat ne joiden kuluja täytyy merkittävässä määrin kompensoida lisäenergialla.

TIetysti jos tekee styrox laatikon se pysyy kyllä jääkaapilla lämpöisenä, mutta jos sinne jääkaapin seuraksi menee ihminen sinne alkaa muodostua paljon kosteutta ja hiilidioksidia. Kosteudesta pääsee tietysti eroon hyvin pienelläkin energian kulutuksella, mutta hiilidioksidille ei oikein muita käytännöllisiä vaihtoehtoja ole kuin ilman vaihtaminen.

 

[pröö]

tollasta muistelin että se jakauma olisi https://sahkolammitys.neuvoo.fi/toimenpiteet/lammityksen-tarve/

 

[pröö]

näillä sivuilla jossain oli ihan tarkat arvot otettu ylös mihin se energia häviää

 

[Jule]

tollasta muistelin että se jakauma olisi https://sahkolammitys.neuvoo.fi/toimenpiteet/lammityksen-tarve/katso liitettä 94886

Karkeasti noinhan se menee, mutta tuo on pelkä lämmitysenergian häviäminen. Lisäksi lämmintä vetää lasketaan viemäriin, mutta en nyt sitten äkkiä osaa sanoa mikä osuus sillä on energian kulutuksessa. Esim oman käytetyn sähköenergian LVV:lle osaan sanoa, mutta osa siitä energiasta jää tietysti asuntoon sisään johtumalla varaajan pinnan läpi ja osa jää pesutiloihin.

 

[Jule]

Niinjuu, hieman kaivoin tietoa 70-luvulla Keravalle rakennetusta "aurinkokylästä" jossa ideana oli aurinkokeräimillä kerätä lämpöenergia talvea varten. Homma ei siis toiminut, mutta siellä oli alueen talojen yhteinen lämpövarasto kallioon louhittu n. 1500m3 vesivarasto (rakennuksella töissä olleen sedän mukaan), johon aurinkokeräimien keräämää lämpöä varastoitiin. Lämpöä pystyi kai hyödyntämään jonkinverran suoraan, mutta siellä oli myös kaksi lämpöpumppua ja sähkökattila, joita oli kai tarkoitus käyttää vain öisin...

 

[Mikki]

Minä olen miettinyt tätä hommaa ketjun pohdintojen jälkeen näin...

Maltillisen kokoisesssa uudiskohteessa (alle 150m2) voinee päästä oikein hyvällä eristämisellä sellaiseen 10 000kWh lämmitysenergiankulutukseen. Siihen päälle käyttösähköä 6000kWh. Karkeasti luvut näin, give or take jotain.

MLP:llä tuon lämmityskulutuksen voi pistää neljäsosaan, eli 2500kWh MLP ottaisi. Lopputulema olisi sellainen 8500kWh (2500 + 6000) ostosähköä.

Nyt sitten kyse on, että miten tästä alaspäin? Aurinkopaneeleilla voisi saada käyttösähkön noin puolitettua ja MLPn pyöritettyä kesällä ilmaiseksi jos talossa olisi riittävän kokoinen varaaja (sanotaan 500kWh säästöä tässä lämmityksestä). Lopputulos 2000kWh + 3000kWh.

Eli jäljelle jäisi 5000kWh kulutukseksi jos oikein tiukasti eristetty talo olisi. Joten miten paljon teoriassa voisi aurinkoenergialla ladatulla kausivaraajalla loppujen lopuksi säästää? Ei kyllä kovinkaan paljoa, se on pakko myöntää.

Jäljelle jää siis loppujen 5000kWH ostosähkön HINNAN painamaminen alaspäin. Ja tuohon ainakin tällä hetkellä aurinkopaneelien reipas ylimitoitus on hyvä keino. Ja sitten toisena keinona AKKUJEN hommaaminen, millä voisi käyttösähkön hintaa painaa alaspäin.

 

[Jule]

Lähinnähän tuossa on se että sen aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä ei oikein saa tuota sähköä puolitettua, koska se paneeli tuottaa sähköä ensisijaisesti silloin kun sitä ei juurikaan tarvitse. Ihan sitä perus käyttösähköäkin menee talvella selkeästi enemmän kun valoja ja hupilaitteita käytetään sisällä, kesällä ei tarvii valoja, eikä ainakaan täällä käytetä yhtä paljoa sähköisä viihdelaitteita.. Jäpistin kuluttaa ehkä hieman enemmän sähköä.

Sitten se vaikeampi osuus eli ennustaminen. Erityisesti tulevaisuuden. Mä uskon että sähkön hintavaihtelut kasvavat entisestään, kesällä siitä aurinkopaneelisähköstä ei makseta käytännössä mitään, talvella sähkön hinta tulee nousemaan entisestään, jonka takia edullisia kiinteitäkään sopimuksia ei nähdä.

Tuulisia hetkiä tulee tietysti olemaan jatkossakin talvisin, mutta uskon että suurin kiima tuulisähkön investointeihin on jo mennyt, jo nykyisellään uusille tuulivoimaloille ei voi laskea mitään kovin kummoisia hintoja, koska hinnat laskevat yleisesti aina kun tuulee. Suurin epävarmuus on se rakennetaanko keskieurooppaan jotain massiivisia siirtolinjoja, joka nostaisi meidän sähkön hintatatason lähemmäs keskieuroopan tasoa, myös silloin kun tuulee. Hyvänä puolena tietysti yli euron kwh hintoja todennäköisesti ei nähtäisi, ellei sitten iske jokin koko euroopan laajuinen kylmä ja tuuleton keli, jolloin hinnat paukkuu ja kovaa.

MLP:n sijaan perusteltu ratkaisu voisi olla reilun kokoinen VILP ja varaaja, johon pumppaa aina alle 5snt hinnalla energiaa, jolla välttää pakkasjakojen hintapiikit. Ja siis alle 5snt pörssihinnalla, tuohon käytännössä toinen mokoma veroja ja siirtoa.

Tuon ison kausivaraajan suurin etuhan olisi se että se olisi täysin neutraali energian hinnalle, eikä siinä ole myöskään odotettavissa mitään kallista remonttia elinkaaren aikana, kuten lämpöpumpuissa, joiden ei kohtuudella voi odottaa toimivan kuin ehdottomasti max 25 vuotta.

 

[Sukke]

Tuon ison kausivaraajan suurin etuhan olisi se että se olisi täysin neutraali energian hinnalle, eikä siinä ole myöskään odotettavissa mitään kallista remonttia elinkaaren aikana, kuten lämpöpumpuissa, joiden ei kohtuudella voi odottaa toimivan kuin ehdottomasti max 25 vuotta.

Ketjun perusteella kausivaraajaan liittyy aika paljonkin ongelmakohtia. Talon alle rakennettuna rakenteen pitäisi olla rakenteelliselta ja tekniseltä toimivuudeltaan täysin varmaa ja lisäksi jollain tavalla huollettavissa sekä korjattavissa. Kausivaraaja on mielestäni itsessään aika iso riski kustannusten ja mahdollisten rakenteellisten yllätysten vuoksi. Toki, jos löytyy koeteltuja ratkaisuja riittävällä takuulla niin tilanne olisi toinen, mutta löytyykö niitä?

 

[Mikki]

Rohkeutta ei kausivaraajien rakentamiseen ole juuri löytynyt. Kyse on just siitä, että ensinnäkin sähkö on ollut halpaa ja hinta vakaata, ennen viimevuosia.

Ja toisekseen pitäisi tehdä varmaan useampi versio varaajasta, ennenkuin alkaisi löytymään toimiva konsepti. Joidenkin asiasta innostuneiden massimiesten pitäisi näyttää mallia.

Kolmanneksi... Tosiaan hyvin eristetty talo ei paljoa kuluta joten saavutettavissa oleva hyöty on aika vähäinen.

 

[Sukke]

Rohkeutta ei kausivaraajien rakentamiseen ole juuri löytynyt. Kyse on just siitä, että ensinnäkin sähkö on ollut halpaa ja hinta vakaata, ennen viimevuosia.

Ja toisekseen pitäisi tehdä varmaan useampi versio varaajasta, ennenkuin alkaisi löytymään toimiva konsepti. Joidenkin asiasta innostuneiden massimiesten pitäisi näyttää mallia.

Kolmanneksi... Tosiaan hyvin eristetty talo ei paljoa kuluta joten saavutettavissa oleva hyöty on aika vähäinen.

Olisihan tuo kausivaraaja ehdottoman mielenkiintoinen. Ja siinähän saisi poikkeusoloihin aika hyvän ratkaisun.

Mutta kuten totesit, hyvin eristetyillä taloilla hyöty voi ainakin normaalitilanteessa olla aika marginaalinen.

Jos ei olisi rahasta kiinni, voisi tuommoista kausivaraajaa hyvinkin kokeilla.

Vaihtoehtoja olisi myös helpompi punnita, jos kausivaraajalle saisi jokin hinnan. Nyt sen kannattavuutta ja vaihtoehtojen hahmottelua on vaikea tehdä.

 

[kkk]

Nyt löytyi ratkaisu hiekkavaraajan lämmön ennenaikaiseen lämpövuoto-ongelmaan; lämmitetään vain sisus, ja reunoilla kylmä hiekka viivyttää lämmön poisjohtumista liian aikaisin, (2 eristekerrosta yht), lämpö etenee massiivisessa 1,5m paksuisessa reuna-vyöhykkeessä hitaasti. Simuloin dynamiikkaa elektroniikan simulaattorilla, (ominaisl.kap = kondensaattori, eriste=vastus, lämpötilaero = jännite ja lämpövirta wateissa = sähkövirta amppeereissa), aikaskaala 1 sekunti vastaa 1 vrk, (aikavakio kondensaattorin koko skaalattu 1:86400 hiekasta).

Simuloin yhtä 1 m2 kokoista reunapalasta, vastaavan simulaation voi tehdä FEM-tyyppisellä, joka jollain tälläkin palstalla oli, taikka exelillä paloittain vierittää yhtälö/arvoriviä ajan suhteen alas riittävän kauas.

Vihreä käyrä sisuksen lämpötila, pun ulostuleva teho (tuossa kV=kW), lataus 100C lähtien n.6,4kW ensimmäiset 120 vrk, 150 vrk kohdalla aukeaa eristeiden läpi boostikanavat. simulaatiossa aiempi exelissä ollut tilanne:

 

[kkk]

Tuossa vielä kuva, mistä näkee viiveen paremmin, kun varasto on hetkellä 0 täyslämmin , tässä 550C, ja kylmä reuna viivyttää vuotoa, vihr on mittapiste lämpövaraston reunalta läheltä alussa kylmää seinämää, mistä johtuu sen kummallinen hieman nouseva käyrä 100 vrk kohdalla:

 

[fraatti]

Kolmanneksi... Tosiaan hyvin eristetty talo ei paljoa kuluta joten saavutettavissa oleva hyöty on aika vähäinen.

Sähkö on siinä mielessä parempi jemmata (ja säästää) että sitä kuluu muuhunkin kuin lämmitykseen. Lisäksi nykyään lämpöä saa tehtyä lämpöpumpulla erittäin hyvillä hyötysuhteilla. Reiluhkoilla paneleilla ja akulla pystyy sähkökulutuksesta huitaisemaan ison siivun jo pois. Ja sama energia kelpaa myös s.autolle. Näiden akkujen ja ohjauksien kehittyessä pystyy varmasti vielä lypsämään ne vuorokauden edullisimmat sähköt myös silloin verkosta kun ei paista.

 

[kkk]

Niin, lämpöakun läpi menevään putkeen johtaa sopivasti vettä ja toisesta päästä tuuttaavalla höyryllä pyörittää höyrykonetta ja sillä + generaattorilla tekee sähköä synkimpänä keskitalvena, hukkalämpö (hyötysuhde vajavainen) tietenkin talteen esim varaajaan / kiertoveteen.

 

[jalittam]

tollasta muistelin että se jakauma olisi https://sahkolammitys.neuvoo.fi/toimenpiteet/lammityksen-tarve/katso liitettä 94886

Ennees linkkiä avannu.
Mut onko toi jo sweetpot?
Viiskymppii johki kokeiluun vai lisäeristykseen/muuhun?

Ei kovin kummosia olis tänätalvena varmaan saanu "säästeettyä". Siis yrittäny latailla muka riittävästi suvena. Iha sama miten.

Jos pinkkaa olis, miksei ikkunatkin olis liki puolmetriä paksut. Äänenvaimennuskin paranis, jos niihi massaa lisää ja sopivat välit.

Miksi jossain vaihees huonekorkeudet men poskettomiks?
Miksi ikkunapintaa nii pali?
Tosin, jos ikkunasta näkyy saaristomaisema meren rannal, ni tuskin heillä ees kiinnostaa oikeesti joku energiatehokkuus. Pinkka kunnos, sama niille saasteille.

 

[Lauri H]

Minä haluaisin, että pohdittaisiin hetki vakavissaan vilpin toiminta-alueella toimivaa talon alle tehtyä isoa, pörssisähkön täysimittaiseen hyväksikäyttämiseen suunniteltua hiekkavaraajaa. Se olisi kuitenkin käsittääkseni aika riskitön ja yksinkertainen rakennettava suhteessa vedellä täytettyyn lämpöakkuun tai korkean lämpötilan hiekkavaraajaan. Olisiko sellaisella millaiset toimintaedellytykset sähkönkulutuksen painottamisessa nollahintaisille tunneille myös sydäntalvella? Millaiset putkitukset sen lataaminen ja purkaminen vaatisi ja kuinka iso sen tulisi olla toimiakseen halutulla tavalla? Tavoitteena voisi olla, että lämmitys ja käyttöveden esilämmitys pitäisi pystyä tarvittaessa hoitamaan hiekkavaraajan lämmön turvin vähintään 2 viikon ajan myös kovimmissa pakkaskeleissä ilman väliboostauksia.

Itselläni olisi ajatus, että hiekkavaraajaa pyrittäisiin pitämään ympäri vuoden siinä n. 40 asteen lämmöissä, yläosa kuumimpana ja alaosa kylmimpänä. Hiekkavaraajan kierto olisi yhdistetty isoon vesivaraajaan ja sen lataamista ja purkua säädeltäisiin veden kiertosuuntaa muuttamalla siten, että ladatessa kierron suunta olisi ylhäältä alas (kuumimmasta kylmimpään) ja purkaessa alhaalta ylös (kylmimmästä kuumimpaan). Vilpillä lämmitettäisiin vesivaraajaa aina kun sähkön hinta on riittävän matala (lämmin ilma voisi tätä kompensoida kun cop olisi parempi ja samalla rahalla saisi yhtä paljon lämpöä kuin kylmemmällä kelillä nollahinnalla). Varaajaa lämmitettäisiin tietty myös aurinkopaneelien ylijäämäsähköllä silloin kun sitä on saatavilla.

Sitten aina sähkön ollessa liian kallista (ja lämpötila liian matala), vilp jäisi lepäämään ja vesivaraajaa lämmitettäisiin vuorostaan hiekka-akkua purkaen. 40-asteisesta vesivaraajasta sitten shuntattaisiin lämmityskiertoon sopiva vesi.

Kesäaikaan talon viilennys pitäisi tietty myös hoitaa niin, että lämpö saataisiin talteen hiekkavaraajaan paneelisähköä hyödyntäen (miten?).

Mitä ongelmia tässä konseptissa tai toimintalogiikassa olisi?

 

[kkk]

Edellä mainittu 4 x 4 x 2 m hiekavaraston kapasiteetti tippuu vajaaseen kymmenykseen, jos maks lämpö onkin 500 C sijaan 40C, mutta riittää siitäkin esim 6 kw 4 vrk ajan , jos esim VILP:illä imaseen sen 0 C asteeseen.

 

[kkk]

Jos sivujen pituus tuplataan, 8 x 8 x 2 m varaston kapasiteetti olisi 4x, eli 6kw tulee 16 vrk ajan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Niin, lämpöakun läpi menevään putkeen johtaa sopivasti vettä ja toisesta päästä tuuttaavalla höyryllä pyörittää höyrykonetta

Ei toimi käytännössä varsinkaan kotitalousmittakaavassa. Hyötysuhde olematon joskin vastapaineella voisi lämmittää. Tätä pitäisi päästä hyödyntämään lähes päivittäin jotta lämpö ei karkaisi ja jotta sitä käyttöä kertyisi vuodenmittaan enemmän kuin 1 sykli.

 

[Lauri H]

Edellä mainittu 4 x 4 x 2 m hiekavaraston kapasiteetti tippuu vajaaseen kymmenykseen, jos maks lämpö onkin 500 C sijaan 40C, mutta riittää siitäkin esim 6 kw 4 vrk ajan , jos esim VILP:illä imaseen sen 0 C asteeseen.

Joo, tässä vain aika iso merkitys olisi sillä, että lämpöakun purkuun ei tarvittaisi pumppausta kun se veisi kalliin sähkön aikaan kuitenkin selvästi enemmän sähköä kuin pelkän kiertovesipumpun pyöritys.

 

[kkk]

Jos varasto 4x isompi, 8x8x2m, niin lämmön tiputus 40->20 (pelkkä puhallin/kiertovesipumppu) riittää 6kw 8,3vrk.

 

[jmaja]

Maltillisen kokoisesssa uudiskohteessa (alle 150m2) voinee päästä oikein hyvällä eristämisellä sellaiseen 10 000kWh lämmitysenergiankulutukseen. Siihen päälle käyttösähköä 6000kWh.

Eikö 6000 kWh käyttösähköä ole valtavasti? Vai lasketko käyttöveden lämmityksen käyttösähköksi?

Meillä menee 164 m2 kaukolämpörivarissa 4000 kWh sähköä, vaikka on 14 m2 lattialämmitystä sähköllä ja melkoinen sähkösyöppö -99 Porkka 120 kylmäkoneena.

 

[Mikki]

Eikö 6000 kWh käyttösähköä ole valtavasti? Vai lasketko käyttöveden lämmityksen käyttösähköksi?

Meillä menee 164 m2 kaukolämpörivarissa 4000 kWh sähköä, vaikka on 14 m2 lattialämmitystä sähköllä ja melkoinen sähkösyöppö -99 Porkka 120 kylmäkoneena.

Kyllä se on aika paljon se 6MWh. Mutta taitaa sitä kuitenkin mennäkin kun monilla on se 10MWh alitus tiukassa vaikka on uusi kämppä ja MLP. 4MWh lämmitykseen olisi aika paljon kanssa jos COP4.

Mutta kyllä käyttösähköstä tiputtaa voi jos fiksusti esim. pesee pyykit ja tiskit. Ja tietenkin puusauna olisi hyvä aina muutenkin.

 

[jmaja]

4MWh lämmitykseen olisi aika paljon kanssa jos COP4.

Riippuu käyttövedestä. Jos tekee 5000 kWh käyttövettä, ei kokonais-COP ole 4 ja sähköä menee lähes 2000 kWh käyttöveteen.

Harvempi MLP-talo on tolkuttoman hyvin eristetty ja on paljon hirsitaloja ja valtavia ikkunoita, jolloin lämpöäkin menee reilusti eli MLP voi viedä 5-6 000 kWh.

Sitten päälle vielä palju, sähköauto, ulkovarasto jne.

 

[Mikki]

Käyttöveden teko on yksi riesansa. Sen sähkönkulutuksen nollaaminen vähintäänkin vaikeaa.

Jos kausivaraajan kanssa toimisi niin tulistus kannattaisi tehdä läpivirtaus lämmityksenä, ja jos haluaa sille kiinteån hinnan niin kaasulla.

Periaatteessa kaasuliesi on kanssa fiksu ruuanlaitossa, että jos sähkönkulutusta haluaa rajusti minimoida niin kaasu on pätevä tulistushommiin ja ruuanlaittoon.

Puukiuas saunaan ja esilämmitetyt vedet koneille, niin kyllä näillä toimenpiteillä sähkönosto kausivaraajatalossa pieneksi jäisi.

 

[Lauri H]

Jos varasto 4x isompi, 8x8x2m, niin lämmön tiputus 40->20 (pelkkä puhallin/kiertovesipumppu) riittää 6kw 8,3vrk.

Tämä alkaisi kuulostaa jo aika hyvältä ratkaisulta kun tuohon päälle tulee toki talon muiden rakenteiden ja vesivaraajan lämmönvarauskyky. Suurimpina kysymysmerkkeinä olisi sitten ratkaisun hinta ja purkamisen/latauksen toteutus. Aika pitkät pätkät putkea pitäisi varmaan vetää?

 

[Jule]

Periaatteessa kaasuliesi on kanssa fiksu ruuanlaitossa, että jos sähkönkulutusta haluaa rajusti minimoida niin kaasu on pätevä tulistushommiin ja ruuanlaittoon.

Puukiuas saunaan ja esilämmitetyt vedet koneille, niin kyllä näillä toimenpiteillä sähkönosto kausivaraajatalossa pieneksi jäisi.

Kaasuliesi edellyttää todella voimakasta kiesituuletinta, tai isoa hiilidioksidi kuormaa ja kosteutta keittiöön. Tai ainakin normaalilla avotulikaasuliedellä. Käytännössä sähkölämmitteisessä talossa kaasuliesi lisää sähkönkulutusta.

Puukiuas on kyllä jotain sellaista jota olen aina toisinaan pohtinut. Teräspiippu ei olisi mikään vaikea asentaa, ja korvausilmaputki vedettiin aikanaan suoraan ulos.

 

[Mikki]

Kaasuliesi edellyttää todella voimakasta kiesituuletinta, tai isoa hiilidioksidi kuormaa ja kosteutta keittiöön. Tai ainakin normaalilla avotulikaasuliedellä. Käytännössä sähkölämmitteisessä talossa kaasuliesi lisää sähkönkulutusta.

No ei nyt sentään lisää. Aika iso puhallin pitää olla että puhutaan samoista tehoista kuin liedessä.

 

[Jule]

No ei nyt sentään lisää. Aika iso puhallin pitää olla että puhutaan samoista tehoista kuin liedessä.

Siis se kaasulieden edellyttämä liesituuletin lisää tarvittavan korvausilman määrää joka pitää tietysti lämmittää.

Tai sitten menee kuten suurin osa joilla kaasuliesi on ja vaan nauttii siitä hiilidioksidista, kyllähän se ajan kanssa poistuu.

 

[kotte]

Aika pitkät pätkät putkea pitäisi varmaan vetää?

Käsittääkseni tamperelainen isompia varastoja kehittelevä porukka on siirtynyt ilman avulla siirrettävään lämpöön (tämä kuva jäi itselleni jostakin lehtiartikkelista, jonka yksityiskohtia en enää muista). Lämmön kerääminen ja sen varastoiminen kierrättämällä jotakin välinainetta putkessa tai varaaminen sähkönvastussauvalla on aika toivoton viritelmä eikä käytä hyväkseen ilmavirran avulla tapahtuvan purun ja latauksen tehokkuutta. Lämpö siirtyy hiekassa hyvin huonosti passiivisen johtumisen ja konvektionkin pohjalta ja jos tätä autetaan liikaa, niin sitten dominoivasti vääräån suuntaan.

Mutta sen jälkeen on syytä suunnitella hyvin tarkkaan eri tilanteissa parhaiten toimivat ilman reitit ja siirtosuunnat ja hakea hyvä kompromissi lämmönsiirtovirtauksille tarvittavan puhallintehon ja passiivisten konvektiovirtausten hillinnän välillä (mihin myös eritysten laatu ja muotoilu vaikuttaa).

 

[jalittam]

Kaasuliesien käyttäjillä (kokkaushifistit) lie taasen se pinkka kunnos ja se isojen ikkunoiden merinäköala.
Ei vaikuta kotiutukseen.

 

[HelaKammo]

Kaasuliesien käyttäjillä (kokkaushifistit) lie taasen se pinkka kunnos ja se isojen ikkunoiden merinäköala.
Ei vaikuta kotiutukseen.

Heh, no nyt on asennetta kerrakseen! Ostin aikanaan Puolasta verkkokaupasta Electroluxin yhdistelmän kahdella kaasulla ja kahdella keraamisella. Induktioliesi oli silloin ihan liian kallis. Nyt tuo on ollut hyvä ja voi vähän säästää. Pullo alakaapissa. Joo harrastetaan toki kokkailua keittiössä, mutta pinkka puuttuu. Ravintolasyöjillä pitää olla pinkkaa

En allekirjoita tuota kosteus ja korvausilma juttua, ei ole normaali keittiössä ongelma.

 

[jalittam]

Eli kaasulla voi torpanki lämmittää suomes edullisesti?