Loisteputket ja ledit

jiikoo

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

RAFU sanoi:
Selasin GreenLED Oy:n tuotevalikoimaa ja tusinatavaran joukosta löytyi tosiaan loisteputkia korvaava oikein hyvän tuntuinen teollisuussarjan valaisin. Hinta on vielä selvittämättä ja CRI luvussakin olisi hieman parannettavaa, mutta kelpaa varmaan ihan hyvin teollisuusvalaisimeksi. Useimmat nykyään teollisuudessa käytössä olevat loisteputket ovat 2 x 58W T8 830 mallisia.
Aika tärkeä tieto on LED hyötysuhde ja valaisinhyötysuhde, jotta muuten hyvää tuotetta ei pilata huonolla powerilla vertailtaessa.

http://greenled.sites.piimega.fi/wp-content/uploads/2013/06/Greenled_Eco-E.pdf

Näyttäisi olevan lampussa Dalin himmennettävä liitäntälaite. Ei varmaan mikään halpa lamppu kun himmennettävät liitäntälaitteet ja himmenninkatkaisemimet tahtovat muutenkin maksaa hunajaa.

Valaisimen valotehoksi ilmoittavat 130 lumen per watti. Tuosta lienee lähemmäs 20 lumenea liitäntälaitteen hyötysuhteen ansiota kun vertaa kiinalaisiin ledeihin joissa muuntajan hyötysuhde usein on 80 prosenttia.

Sinällään tuossa lampussa ei paljoa ole eroa siihen mitä tavallisilla vaikkapa Cree-ledeillä lähtee valotehoa per watti kunnollisella muuntajalla. Hinnassa lienee kuitenkin nolla perässä noilla Greenledin valaisimilla.

Ihan positiivistahan se on että Suomessa joku kehittää led-valaisimia. Epäilen että hinnoittelu on sellainen ettei siitä miksikään massatuotteeksi ole. Toki tekniikan soisi yleistyvän ja halpenevan jolloin tuolla valoteholla olisi järkevä korvata jo katuvalaisinten natrium-lamput joiden valo on aika karmeaa.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

kyselin tuossa led loisteputkien hintoja ja 60~70e kpl. noin 4v niin maksaa ittensä takas jos 15h on päivässä päällä. ei tullu kauppoja. 58w-->24w.http://www.valtavalo.com/
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Tuossa olisi vielä kova eurooppalainen kilpailija parhaiden LEDien joukkoon. CRI >90 ja 137 lm/W modulille ja 113 lm/W valaisimelle.

http://www.tridonic.com/com/en/download/brochures/Leaflet_TALEXXengine_STARK_SLE_EN.pdf

Kohta katseet suuntautuvat OLED suuntaan kunhan hinnat vähän vielä laskevat. Paremmissa kännyköissä ja kameroissa on jo tuo hyvin vanha (välillä unohdettu) tekniikka käytössä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Loisteputket ja ledit

Menee ehkä ohi varsinaisesta aiheesta mutta kamppailin tänään töissä (teollisuushalli) 120W LED- valaisimien kanssa joissa lumeneita 10200 eikä noiden valaisukyky vakuuttanut. Ihan perkeleen kirkkaasti ne loisti mutta lattiaan asti ei mielestäni valoa riittänyt, lieköhän väärän väristä valoa vai huonosti suunniteltu kuuppa?
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

pökö sanoi:
Menee ehkä ohi varsinaisesta aiheesta mutta kamppailin tänään töissä (teollisuushalli) 120W LED- valaisimien kanssa joissa lumeneita 10200 eikä noiden valaisukyky vakuuttanut. Ihan perkeleen kirkkaasti ne loisti mutta lattiaan asti ei mielestäni valoa riittänyt, lieköhän väärän väristä valoa vai huonosti suunniteltu kuuppa?
Tai mukavasti auringon paistetta ikkunoista. :D
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Loisteputket ja ledit

Mutta kun ei ole yhtään ikkunaa, tai muutakaan reikää josta luonnonvalo pääsisi sisään.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Loisteputket ja ledit

pökö sanoi:
Menee ehkä ohi varsinaisesta aiheesta mutta kamppailin tänään töissä (teollisuushalli) 120W LED- valaisimien kanssa joissa lumeneita 10200 eikä noiden valaisukyky vakuuttanut. Ihan perkeleen kirkkaasti ne loisti mutta lattiaan asti ei mielestäni valoa riittänyt, lieköhän väärän väristä valoa vai huonosti suunniteltu kuuppa?

Samaa vikaa on ollut ledinauhoissa.. jotenkin sellainen ei vaan valaise kunnolla vaikka nauha kuinka loistelee.
 
J

Jussi80

Vieras
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Itsekin olen kriittinen valojen suhteen, lämpimän sävyiset valot eivät kelpaa alkuunsakaan. Ja vielä vähemmän huonot ledit.

Siksi valitsinkin Creen lmh2

*>97 lumenia watilla(4000 lm malli 108lm/w)
*saatavilla 850, 1250, 2500, 3000 ja 4000lm versiot
*värilämpötiloilla 2700, 3000, 3500, 4000
*viiden vuoden valmistajan takuu
*luvattu polttoaika 50 000h, maks 70 asteessa
*himmennettävä 5% asti

Kyselinkin jo tuolta toisesta ketjusta, josta minut ohjattiin tänne.
Olen rakentamassa taloa ja suunnittelija ehdottaa kyseisiä valoja oleskelutilojen valaistukseen: http://www.alppilux.fi/fi/als3x3d

Hinta tuntui kuitenkin varsin kalliilta joten rupesin etsimään halvempia vaihtoehtoja.

Olisko noista Creenin alasvaloista korvaaviksi valaisimiksi: http://fi.mouser.com/ProductDetail/Cree-Inc/LMH020-0850-40G9-00000TW/?qs=sGAEpiMZZMsuj5tdPuAId79zNYqcqjv89%252b7vOyINdcU%3d?

Tuo on on 850lm malli, pitäisikö suoraan ottaa tehokkaampi?
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Jussi80 sanoi:
Kyselinkin jo tuolta toisesta ketjusta, josta minut ohjattiin tänne.
Olen rakentamassa taloa ja suunnittelija ehdottaa kyseisiä valoja oleskelutilojen valaistukseen: http://www.alppilux.fi/fi/als3x3d

Hinta tuntui kuitenkin varsin kalliilta joten rupesin etsimään halvempia vaihtoehtoja.

Olisko noista Creenin alasvaloista korvaaviksi valaisimiksi: http://fi.mouser.com/ProductDetail/Cree-Inc/LMH020-0850-40G9-00000TW/?qs=sGAEpiMZZMsuj5tdPuAId79zNYqcqjv89%252b7vOyINdcU%3d?

Tuo on on 850lm malli, pitäisikö suoraan ottaa tehokkaampi?

Linkki ei toimi (viimeinen kysymysmerkki liikaa), mutta oikeilla jäljillä olet.
850 lm jos on matala (normaali 2,5m) huonekorkeus ja 1250 lm jos korkea. Suosittelen himmennintä, toimiva malli on samassa ketjussa josta tulit tähän. ;)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

pökö sanoi:
Menee ehkä ohi varsinaisesta aiheesta mutta kamppailin tänään töissä (teollisuushalli) 120W LED- valaisimien kanssa joissa lumeneita 10200 eikä noiden valaisukyky vakuuttanut. Ihan perkeleen kirkkaasti ne loisti mutta lattiaan asti ei mielestäni valoa riittänyt, lieköhän väärän väristä valoa vai huonosti suunniteltu kuuppa?

Tästä samasta asiasta puhuin jo jossain toisessa ketjussa ja tulin johtopäätökseen että värintoistokyky on se mikä asian ratkaisee. Testasin n 800 lumenin paneeli valoa cri mukamas yli 85 ja lmh 2 cri yli 90 ja totesin että vaikka ero on vain 5, niin tuolla huonolla valolla ei yksikertaisesti nähnyt mitään vaikka se kuinka häikäisikin. Vähän samanlainen fiilis kun olis just herännyt ja kuva on utuinen... Pyysin vielä kauniimpaa sukupuoltakin toteamaan saman asian että tuon huonon värintoiston valaisimen valon alla oli huono lukea pientä tekstiä. Siitä ei vain saa selvää...

Sama juttu huonojen led työvalaisimien kanssa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

RAFU sanoi:
Linkki ei toimi (viimeinen kysymysmerkki liikaa), mutta oikeilla jäljillä olet.
850 lm jos on matala (normaali 2,5m) huonekorkeus ja 1250 lm jos korkea. Suosittelen himmennintä, toimiva malli on samassa ketjussa josta tulit tähän. ;)

Itse laitan himmentimet kiskoon keskuksessa. Voin laittaa himmentimen mallin kun pääsen kotiin töistä. Nuo ovat melko edullisetkin. Itsellä kaikki ovat painonappi himmentimien takana.

Mallinnin valon tarpeen dialux softalla ja 8x4m olohuoneeseen keskikorkeudella 3,6m laitan 1250lm lamppuja 8 kpl. Muualle 850lm malleja.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Tästä samasta asiasta puhuin jo jossain toisessa ketjussa ja tulin johtopäätökseen että värintoistokyky on se mikä asian ratkaisee. Testasin n 800 lumenin paneeli valoa cri mukamas yli 85 ja lmh 2 cri yli 90 ja totesin että vaikka ero on vain 5, niin tuolla huonolla valolla ei yksikertaisesti nähnyt mitään vaikka se kuinka häikäisikin. Vähän samanlainen fiilis kun olis just herännyt ja kuva on utuinen... Pyysin vielä kauniimpaa sukupuoltakin toteamaan saman asian että tuon huonon värintoiston valaisimen valon alla oli huono lukea pientä tekstiä. Siitä ei vain saa selvää...

Sama juttu huonojen led työvalaisimien kanssa.

Kokeilin lukutestiä loisteputkien (T8 CRI96 5800K) ja ns. huonojen spottiledien (Philips CRI80-89 2700K) kanssa - en huomannut eroa muussa kuin että ledit vääristivät värejä. Pidän edelleenkin suurimpana kompastuskivenä sitä että ledeistä ei saa neutraalia valoa - tai jos saa niin valikoima on todella suppea.

offtopikki: CRI ei ole kovin hyvä indikaattori silmämääräiseen arviointiin alle 5000K valoille...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
Kokeilin lukutestiä loisteputkien (T8 CRI96 5800K) ja ns. huonojen spottiledien (Philips CRI80-89 2700K) kanssa - en huomannut eroa muussa kuin että ledit vääristivät värejä. Pidän edelleenkin suurimpana kompastuskivenä sitä että ledeistä ei saa neutraalia valoa - tai jos saa niin valikoima on todella suppea.

offtopikki: CRI ei ole kovin hyvä indikaattori silmämääräiseen arviointiin alle 5000K valoille...

Led paneli oli "noname" kiinatuotantoa joten ilmoitettuun cri arvoon en luota. Olen myös raksalla yrittänyt tehdä töitä 50w led valonheittimen kanssa. Mutta silläkin silmän erottelukyky on huono ja töitä on hankala tehdä. Saman asian on huomannut moni muukin ja nyt led on nurkassa pölyttymässä. Tämän led paneelin ja led valonheittimen valo oli melkolailla samanlaista mutu tuntumalla. Värien näkemisessä eron creehen huomasi helpoiten punaisen värin näkymisestä.

Parempaakaan tapaa en tiedä miten verrata ledien värintoistoa. Tai mikään muukaan ledien/muiden lamppujen specseistä ei asiasta enempää kerro.

CREE-TRUEWHITE.jpeg

loisteputki
Cree_Fluorescent.jpeg

Philips TL950, 5000K and a claimed 98% CRI
TL950SPD5000Kphilips.jpg

testiledi
S8816spectrum.gif

tyypillinen valkoinen ledi

Ja tämä kuva mihin yhdistelin netistä jonkun tekemän valonlähde testin kiteyttää hyvin tämän värikeskustelun. Huomaa ledin korostunut sininen ja puuttuva punainen. Loisteputkena on paljon "normaalia" laadukkaampi philips 950 5000k cri 98. Salaman CRI on ~100 eli värin näkyvät juuri niinkuin niiden kuuluisikin.
Xu3IaCP.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Led paneli oli "noname" kiinatuotantoa joten ilmoitettuun cri arvoon en luota. Olen myös raksalla yrittänyt tehdä töitä 50w led valonheittimen kanssa. Mutta silläkin silmän erottelukyky on huono ja töitä on hankala tehdä. Saman asian on huomannut moni muukin ja nyt led on nurkassa pölyttymässä. Tämän led paneelin ja led valonheittimen valo oli melkolailla samanlaista mutu tuntumalla. Värien näkemisessä eron creehen huomasi helpoiten punaisen värin näkymisestä.

Sitä vaan että liikaa ei kannata tuijottaa lamppujen data sheettiä.
...ja tohon lehtijuttuun - tai oikeammin markkinointiläppään - CRI ja Ra:lla tarkoitetaan samaa asiaa... siis jos ei toisin mainita.
CRI:n uusi versio R96a käyttää kymmentä vertailuväriä. Tähän ei kyllä kovin usein törmää...

Tossa on jokin sortin löpinää aiheesta englanniksi...
http://www.olino.org/us/articles/2009/11/30/a-close-look-at-the-color-rendering-index-cri-or-ra

fraatti sanoi:
Parempaakaan tapaa en tiedä miten verrata ledien värintoistoa. Tai mikään muukaan ledien specseistä ei asiasta enempää kerro.

Tässä yksi tapa lähestyä ongelmaa
"1. Identify the visual tasks to be performed under the light source. If color fidelity under different light sources is critically important (for example in a space where color or fabric comparisons are made under both daylight and electric lighting), CRI values may be a useful metric for rating LED products.

2. CRI may be compared only for light sources of equal CCT. This applies to all light sources, not only to LEDs. Also, differences in CRI values of less than five points are not significant, e.g., light sources with 80 and 84 CRI are essentially the same.

3. If color appearance is more important than color fidelity, do not exclude white light LEDs solely on the basis of relatively low CRI values. Some LED products with CRIs as low as 25 still produce visually pleasing white light.

4. Evaluate LED systems in person and, if possible, on-site when color fidelity or color appearance are important issues."

Lähde
http://cool.conservation-us.org/byorg/us-doe/color_rendering_index.pdf


fraatti sanoi:
Ja tämä kuva mihin yhdistelin netistä jonkun tekemän valonlähde testin kiteyttää hyvin tämän värikeskustelun. Huomaa ledin korostunut sininen ja puuttuva punainen. Loisteputkena on paljon "normaalia" laadukkaampi philips 950 5000k cri 98. Salaman CRI on ~100 eli värin näkyvät juuri niinkuin niiden kuuluisikin.

Juu, noihin valokuviin kyllä kiteytyy aika paljon
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
Sitä vaan että liikaa ei kannata tuijottaa lamppujen data sheettiä.

Suurin osa ihmisistä ostaa valonsa ainostaan specsien perusteella. Jos nyt edes niistä mitään ymmärtävät. Harva todella käyttää siihen aikaa ja kokeilee mikä on hänelle mieleistä valoa. Ja vielä pitäisi olla vertailukohtakin.

btw Minkälaisesta töllöstä katsot tv:tä kun kerran olet myös tarkka mitä näet?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

pökö sanoi:
... lumeneita 10200 eikä noiden valaisukyky vakuuttanut.... lattiaan asti ei mielestäni valoa riittänyt, lieköhän väärän väristä valoa.....
Espejot sanoi:
Kokeilin lukutestiä loisteputkien (T8 CRI96 5800K) ja ns. huonojen spottiledien (Philips CRI80-89 2700K) kanssa - en huomannut eroa muussa kuin että ledit vääristivät värejä.
fraatti sanoi:
Tästä samasta asiasta puhuin jo jossain toisessa ketjussa ja tulin johtopäätökseen että värintoistokyky on se mikä asian ratkaisee. Testasin n 800 lumenin paneeli valoa cri mukamas yli 85 ja lmh 2 cri yli 90 ja totesin että vaikka ero on vain 5, niin tuolla huonolla valolla ei yksikertaisesti nähnyt mitään vaikka se kuinka häikäisikin. Vähän samanlainen fiilis kun olis just herännyt ja kuva on utuinen... Pyysin vielä kauniimpaa sukupuoltakin toteamaan saman asian että tuon huonon värintoiston valaisimen valon alla oli huono lukea pientä tekstiä. Siitä ei vain saa selvää...
Sama juttu huonojen led työvalaisimien kanssa.

Noniin poijjaaat kunnostauduin tämän asian kanssa ja otin selvää mistä on kyse. On ronkittu wikipediaa ja jos jonkin moista lähdettä. Menee jo hiukan anatomian puolelle ja olihan melkonen savotta. :p

images


Verkkokalvon keskiosaa kutsutaan makula-alueeksi (macula-lutea). Makula-aluetta vastaa noin 16 asteen suuruinen alue näkökentässä. Koska makula on keltainen väriltään se absorboi ylimääräisen sinisen ja ultavioletin valon mitkä tulevat silmään, eli toimii kuten luontaiset aurinkolasit verkkokalvon tälle osalle. Liika sininen valo voisi tuhota herkkiä aistinsoluja. Rakenteet makula-alueella ovat erikoistuneet tarkkaan näkemiseen. Makulan keskiosassa on noin 1,5mm läpimittainen verkkokalvon keskikuoppa, fovea (fovea centralis), jota vastaa noin 2 asteen suuruinen alue näkökentän keskellä (l. tarkan näön alue). Fovean tehtävä on tarkentaa näkö sinne minne se kohdistetaan. Se peittää vain 1% verkkokalvon pinta-alasta, mutta tuottaa 50% aivoihin päätyvästä visuaalisesta tiedosta. Fovean alueella hermosolukerros on työntynyt sivuun, jolloin valo pääsee tällä kohdalla suoraan aistinsoluihin. Foveassa ei ole kuin soluja mitkä aistivat pelkästään värit, ei kirkkautta. Keltaisten väripigmenttien rooli foveassa on myös parantaa sen kykyä tarkkuuteen suodattamalla lyhyimmät allonpituudet pois se auttaa myös väriaberraatioon. Myös sinisten tappisolujen määrä on foveassa minimissään parantaen tarkuutta entisestään.

Lyhyelle aallonpituudelle (sinistä lähellä oleville värisävyille) herkkiä tappisoluja on verkkokalvolla vähiten, keskispitkän alueen soluja 20-kertaisesti ja pitkään aallonpituusalueeseen keskittyneistä soluja noin 40-kertaisesti lyhyeen alueeeseen erikoistuneiden solujen määrä. Tappisolut ovat jakautuneet epäsäännöllisesti koko silmän takaosaan, mutta niitä on eniten foveaksi kutsutussa verkkokalvon keskiosassa. Ihmisen silmässä tappisoluja on 5 - 6 miljoonaa. Tappisolujen halkaisija on 2-8 mikronia.


Sitten vielä lisäksi väriaberraatio, eli silmän linssi on puhtaan sinisille sävyille likinäköinen, kun silmä pyrkii tarkentamaan punaisen ja vihreän sävyille.

Linssin taittovoima eri aallonpituuksille on eri. Jos silmässä olisi monimutkaisempi linssi, se voisi korjata virheen, mutta koska luonnossa ei ole juuri mitään muuta puhtaasti sinistä kuin taivas, niin kyseistä ominaisuutta ei ole koskaan tarvittu.

"Kenties lievästi kaukonäköiset ihmiset voivat nähdä sinisen hieman tarkemmin ja ehkä punaisen ja vihreän sitten hiukan epäselvemmin." (omistaako kukaan laseja ?-D)


Tästä näkee kuinka ihmisen silmä taittaa kaikki eri värisävyt erilailla. Ja sinisen osalta polttopiste osuu "väärään" kohtaan...
220px-Chromatic_abberation_lens_diagram.svg.png


sama ilmiö kamerassa

Samaa asiaa englanniksi miksi sinisessä valossa on niin hankala tarkentaa näköä

Joten pisteenä IIN päälle voidaan todeta että ihmisen silmä ei ole kehittynyt luonnossa sellaiseksi että se toimisi sinisen valon kanssa. Nämä ylläolevat asiat aiheuttavat sen että huonolaatuisessa ledissä on hillitön piikki spektrisessä sinisen kohdalla ja punaista ei ole nimeksikään niin tälläsen valonlähteen tuottamalla valolla ei tee yhtään mitään sellaisessa paikassa missä oikestikin pitäisi jotain nähdä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Joten pisteenä IIN päälle voidaan todeta että ihmisen silmä ei ole kehittynyt luonnossa sellaiseksi että se toimisi sinisen valon kanssa. Nämä ylläolevat asiat aiheuttavat sen että huonolaatuisessa ledissä on hillitön piikki spektrisessä sinisen kohdalla ja punaista ei ole nimeksikään niin tälläsen valonlähteen tuottamalla valolla ei tee yhtään mitään sellaisessa paikassa missä oikestikin pitäisi jotain nähdä.

Minun pointti oli että CRI / Ra ei kerro yksiseliteisesti lampun laatua. Asia on - kuten huomasitkin - monimutkaisempi. Minullakin on myös pari laatikkoa lampuja pölyttymässä huonnon laadun ja/tai väärän värisävyn takia. Olen niitä pistänyt jakoon aina tilaisuuden tullen...

fraatti sanoi:
Suurin osa ihmisistä ostaa valonsa ainostaan specsien perusteella. Jos nyt edes niistä mitään ymmärtävät. Harva todella käyttää siihen aikaa ja kokeilee mikä on hänelle mieleistä valoa. Ja vielä pitäisi olla vertailukohtakin.

btw Minkälaisesta töllöstä katsot tv:tä kun kerran olet myös tarkka mitä näet?

Valitettava ammattisairaus... mutta joo, näyttölaite ja printteri on kumpikin kalibroitu ja tuosta on hyötyä vain jos ympäristön valaistus on neutraalia. Tv:n katseluun tuo ei vaikuta koska en pidä tv:n sisältöä kovin värikriittisenä. Painotan enemmän sisällön muotokieltä :cool:

Olen maininnutkin että oma valaisuni on kaukana täydellisestä. Suurin ongelma on että löytyy liian monenlaista valonlähdettä... on lediä, on loisteputkea, pienoisloisteputkea, ympyrän mallista loisteputkea, GU5.3, G4 ja E27. Kaikilla noista on puolensa mutta joistakin kannoista minun pitäisi luopua... miksi? No, lamppuvalikoima, eritoten lämpötilojen suhteen on eri kanoilla ja lampputyypeillä kovin rajallinen. Esim 2GX13 lampuista ei löydy 5500–5800K mutta siitä ympäriltä löytyy ne normi sävyt + 6500K. Nyt pitäis kokeilla että miten "kylmä" toi 6500K on ja miten se istuu muun valaisun yhteyteen... tai sitten on edessä valaisimien vaihto :'( Yksi vaihtoehto olisi siirtyä pääosin kokonaan ledeihin mutta ei ole sekään ongelmatonta ja tietää rahan menoa.
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Lyhyelle aallonpituudelle (sinistä lähellä oleville värisävyille) herkkiä tappisoluja on verkkokalvolla vähiten, keskispitkän alueen soluja 20-kertaisesti ja pitkään aallonpituusalueeseen keskittyneistä soluja noin 40-kertaisesti lyhyeen alueeeseen erikoistuneiden solujen määrä. Tappisolut ovat jakautuneet epäsäännöllisesti koko silmän takaosaan, mutta niitä on eniten foveaksi kutsutussa verkkokalvon keskiosassa. Ihmisen silmässä tappisoluja on 5 - 6 miljoonaa. Tappisolujen halkaisija on 2-8 mikronia.

Ihmisen silmä erottaa parhaiten yksityiskohtia vihreän värin aallonpituudella.

Digikameroissa ihmisen silmän sinisen värin huonoa erotuskykyä käytetään hyväksi niin, että sinisiä pikseleitä kameran kennossa on vain puolet siitä mitä vihreitä ja punaisia.

Hämmennetään vielä lisää kun aiheessa ollaan.

Kannattaa tutustua tuohon Kruithof käyrään kun miettii kotona tai muualla sopivia värilämpötiloja eri lamppuihin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve

400px-Kruithof_curve_2.svg.png



Eli se riippuu ympäristön valaistusvoimakkuudesta mikä valon väri koetaan miellyttävänä.

Mitä vähemmän valotehoa niin sitä lämpimämpi Kelvin luku lamppuihin.

Esimerkiksi olohuoneessa ja keittiössä voi olla hyvin vaikka 6 kertaa 80 wattia 5500 Kelvinin (päivänvalo)loisteputkia tuomaan paljon valotehoa silloin kun sitä tarvitaan ja haluaa nähdä jotain. Silloin valaistustehoksi saanee useamman tuhat luksia.

Tämän lisäksi niissä voi olla vaikka muutama 2700 Kelvinin parin watin "spotti" tai vastaava lamppu hoitamassa tunnelmavalaistus silloin kun sellaista halutaan. Tai miksei vaikka kynttilöitä.

Keittiössä joku 4x 3W 5500 Kelvinin lamppuja tuomassa tunnelmavaloa näyttää siniseltä illan hämärässä ja yön pimeydessä. Eli sellainen ei ole hyvä. Perustuen omiin kokemuksiin ja Kruithofin käyrään. Samasta syystä pimeällä autojen ksenon kaasuvalot (6000K) näyttävät sinisiltä vaikka todellisuudessa niiden valo on hyvin neutraalin valkoista ja spektri lähellä päivänvaloa.

Kun ihmisen silmä sopeutuu pimeään tai hyvin hämärään, niin samalla silmän anatomiasta johtuen se muuttuu 0,75-1 dioptria likinäköiseksi (tai normaalia likinäköisemmäksi jos valmiiksi on likinäköinen). Jos paljon joutuu ajamaan autolla pimeään aikaan, niin ihan hyvä voi olla hankkia sellaiset silmälasit sitä varten joissa on 0,75 dioptria "liikaa" miinusta.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: Loisteputket ja ledit

Mulla on muutana Narva 958 Bio Vital putki sohottamassa kattoon.
Arvot varmaan pitävät paikkansa eli siis värintoistokyky 90 jotain prosenttia ja värilämpötilla jotain 5800k

Mutta sen rinnalla muu valaisin (LED) olkoon mukamas vaikka 6000k näyttää lähinnä siltä että
joku on kussut lumihankeen tai on narkkarien suosimassa vessassa mihin on vaihdettu siniset putket.

Se loisteputkissa on hyvää että värilämpötila pysyy aika hyvin kirkkaus vähenee tietenkin ajan saatossa.
Mutta en ole kenenkään kuulleen että saisi saman värilämpötilan LED lampun vanhan tilalle.
Sellaista legendaa ei ole että jonkun valmistajan LED lamput näyttäisivät samanlaisilta jos palaneen (50 000h)
Eli siis 5-24 kuukautta mitä en saa tähän yhtälöön mahtumaan 50 000h Vuodessa noin 365p päivässä noin 24 h tekee yhteensä
noin 8760h Ehkä käyttöohjeista puuttuu se vinkki että lamppu pitää olla käyttämättä 50 000h jonka jälkeen se kestää yhden sytytyksen
ja palaa jopa tunnin ehkä?

Hintaansa nähden luokatonta paskaa noi LED valaisimet.

No kyllä LED valaisimet tulee mulle sitä mukaa mitä lamput palaa mutta yhtään yhtään "pienoisloisteputki E27 kannalla olevaa ei tule"
Autotallissa saa olla loisteputkivalaisimet ja lisää tulee autotallissa ei hämärähommia tehdä tarvii siis valoa.

Käyttäjän kannalta siis rahallisesti laskien tuskin kukaan on saanut LED valaisimensa hintaa kuoletettua verrattuna "lämpöpalloihin"
60W "lämpöpallo" 1€ Reilusti himmeempi 1W ostetaan ja luullaan että se valaisee koko mailman. Maksaa 5€
sopii hyvin johonkin varastoon"vaatekaappi"mistä ei muutenkaan löydä mitään.

Ostat siis 50€ LED lampun mikä kestää 50 000h ja hukkaat kuitin ja lamppu pimahtaa vuoden päästä käyttötunnit 200 on sitä siis sytytetty ja
parhaimmillaan 3000 kertaa vaikka.
Ympäristö teko siis?" Lämpöpallo" on jokseenkin vaaraton ympäristölle kun sen heittää roskikseen.
Eko teko ihmiset tietenkin vievät palaneet lamppunsa kierrätys keskuksiin muut heittelee ne vaan roskikseen.

Osta LED pelasta mailma. hojo hojo.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Noin se varmaan on jos menee silmät ummessa ostamaan LED lamppuja. 99% nykyisestä tarjonnasta on juuri sellaisia joista olet tuossa selostanut. Onneksi on myös laadukaitakin tarjolla jos osaa hakea.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Suomensin erään hyvän artikkelin asiasta. Virheitä saattaa olla ja muutamalle sanalle en keksinyt suomennosta. Jos joku keksii virheitä/parempia suomennoksi niin voi ilmoittaa. Artikkeli sai hymyn nousemaan kun huomasin kuinka asia on itseäkin koskettanut. Sanoin joskus kauniimmalle sukupuolelle että nuo ovat kuin pirun silmät kun teippasin pimeässä keskellä yötä Electroluxin ilmanpuhdistimen sinisiä ledejä piiloon...

Sininen LED: Terveys ongelma?

Voiko yleinen komponentti kuluttajaelektroniikassa johtaa silmien rasittumiseen, päänsärkyyn, unikatkoksiin ja jopa kohonneeseen riskiin sairastua syöpään? Kuulostaa kaukaa haetulta, mutta todellisuudessa kolme ensimmäistä väitettä on todettu todeksi alansa parhaiden huippujen toimesta - viimeistä, korkeampaa riskiä sairastua syöpään ei ole todettu.
Joten mikä on on se komponentti? Sininen ledi? Kyllä, nuo siniset kiiltävät kipinät kännyköissä, tietokoneissa, leivänpaahtimissa, televisioissa, monitoreissa, ilmanpuhdistimissa, sähköhammasharjoissa ja tuhansissa muissa tuotteissa.
Älä kuitenkaan heitä hammasharjaasi pois vielä - siniset ledit eivät tee sinua sairaaksi. Mutta käytettynä väärin - huonosti suunnitelluissa tuotteissa, tai käytettynä väärään aikaan, ne voivat. Voi kuulostaa uskomattomalta mutta jatka lukemista.

Nakamuran unelma
Näemme nykypäivänä sinisiä ledejä jokapuolella. Tuotesuunnittelijoilla on taipumus käyttää sinisiä ledejä punaisen, vihreän tai muiden värien sijasta. Siihen on syynsä.
Sinisen ledin kehittäminen oli todella vaikeaa. Ensimmäinen johonkin seveltuva sininen ledin kaksi Shuji Nakamura, joka jatkoi sellaisten asioden tutkimista mitkä muut olivat todenneet umpikujiksi. Nakamura kehitti erikseen uuden teknologian ledien valmistukseen, sen sijaan että hän olisi vain parantanut nykyisten vihreän ja punaisen ledin valmistusprosessia. Joten ensimmäiset siniset ledit vaativat testaamattoman ja erittäin kalliin valmistusprosessin.
Tämä tarkoitti sitä että kun ne alkoivat ilmestyä tyotteisiin 13 vuotta sitten tuotteisiin niillä oli todellinen etulyöntiasema. "Jokainen tuotesuunnittelija halusi sinisen ledin", kertaa Brandon Eash Desing Continuumista, "yhtä-äkkiä oli uusi väri joka oli tavallaan siisti ja näytti huipputekniseltä."
Siitähuolimatta kun sinisten ledien valmistaja keräsivät kokemusta valmistamisesta, hinnat putosivat. Ledin varustelu kilpa alkoi. Taistelussa kuluttajien huomiosta valmistajat hylkäsivät tuotteensa ja keskittyivät kirkkaampiin ja kirkkaampiin sinisiin yksityiskohtiin.

Kuluttajat saavat sinisen
"Noin 10 vuotta sitten, aloimme nähdä sinisen ledin aiheetonta käyttöä", sanoi Eash puhelin haastattelussa kaupallisen suunnittelun toimistosta viime vuonna. "Sitten valituksia kuluttajilta alkoi ilmaantua missä todettiin että nuo siniset ova kyllä hiukan turhan kirkkaita"
Nettihaut paljastavat että on satoja valituksia ihmisiltä mitkä ovat niin ärsyytyneet kirkkaista ledeistä tuotteissa että he ovat peittäneet ne tai jopa katkaisseet johdot poikki.
"Ei ole väliä mihin sen laitat, se on kuin neula pistäisi silmääsi", sanoo Steve Nelson joka oli niin kyllästynyt uuden USB-hubin siniseen lediin että yhtenä iltana maalasi sen peittoon. "Se hemmetin laite ei ollut edes suoraan edessäni. Joten voit ajatelella että olisin vai voinut olla välittämättä siitä, mutta ei, se oli vielä näköalueen reunoillakin liian kirkas.

Porua turhasta?
Mikä tämä kaikki häly sinisen ledin ympärillä on? Valo on varmasti valoa, huolimatta väristä. Kuinka voi olla eroa sinisen, punaisen, vihreän tai keltaisen välillä.
Todellisuudessa sininen valo aiheuttaa silmien rasittumista ja väsymistä enemmän kuin muut valot. Silmien on vaikeampi tarkentaa siihen ja se aiheuttaa enemmäin häikäisyä. Se voi myös vaikuttaa sisäiseen kelloomme keskeyttäen unen rytmityksen. Jotkut tutkija uskovat että jopa pienet määrät sinistä valoa unen aikana voivat heikentää immuunijärjestelmää ja niillä voi olla todella negatiivisia vaikutuksia terveyteen.
Ja Nakamuran keksinnön takia siniset ledit ovat erilaisia kuin vanhat siniset ledit. Ne ovat paljon kirkkaampia.

serendipitous luminanssi
Prosessi millä suurin osa sinisistä ledeista tehtiin "perustui kvanttikaivojen tekemiseen rakenteeseen", sanoo Brian O'Mearan, Kanadalaisen led valmistajan edustaja. "Nämä kvanttikaivot, yhdessä indiumin kanssa epoksissa ovat ominaisuuksia mitkä mahdollistivat kirkkaat ledit"
Oli tieteellinen selitys mikä hyvänsä, vaikutus on selvä. Siniset ledit ovat 20 kertaa kirkkaampia kuin perinteiset vihreä ja punainen. Fox group näki markkinaraon ja meni takaisin vanhempaan lediteknologiaan ja aloitti tutkimuksen tehdäkseen silmäystävällisempiä himmempiä sinisiä ledejä.

Muut tutkijat lähtivät toiseen suuntaan tutkimaan kuinka tuottaa todella kirkkaita punaisia ja vihreita ledejä. Siitä huolimatta sininen aiheutti enemmän ja enemmän valituksia.
Silmillä ja aivoillamme on erilaisia ongelmia sinisen valon kanssa, mutta niihin ei ole yhtä syytä. Nämä ongelmat ovat vain oireita siitä miten evoluutio on meidät muokannut luontaiseen ympäristöömme.

Sininen näkyy kirkkaammin yöllä
Ensiksi, sininen valo näkyy meille paljon kirkkaampana yöllä, tai sisällä missä ympäröivä valaisutaso on matala - ilmöi tunnetaan nimellä Purkinjen siirtymä. Tämä johtuu siitä kun tappisolut mitkä reagoivat vain valon kirkkauteen ovat ainaostaan toiminnassa verkkokalvolla pimeässä ja ne ovat kaikista herkimpiä vihertävän-siniselle valolle. (Jotkut spekuloivat että vedenalla ja viidakossa eläminen on johtanut herkitymiseen sinirtävään ja vihertävään - myöhemmin ihmiselle on kehittynyt kyky nähdä väreissä, mutta herkät tappisolut jäivät uuden järjestelmän rinnalle)
Käytännön esimerkki Puskinjen siirtymästä: Hieno sininen ledi tv:ssä keskittää huomiosi kaupassa ja saa sinut ostamaan tv:n. Mutta kun viet TV:n kotiin huomaat kuinka sama led näyttää ärsyttävän kirkkaalta kun katsot tv:tä pimennetyssä huoneessa.
718842_power_on_blue_led_vranarc.jpg


Sininen on kirkkaampi näön reunaalueilla
Purkijen siirtymä myös vahvistaa sinisiä tai vihreitä valoja keskinkertaisessa tai huonossa valaistuksessa näön reuna-alueilla , koska silmän verkkokalvon ulkolaitaa kohti mentäessä tappisolujen määrä lisääntyy huomattavasti. Tästä valitukset siitä että siniset ledit häiritsevät vaikka ne eivät ole huomion keskipisteenä.
"Hohtavat siniset ledit näytöissä joita tarvitsee katsella yöllä on huonoa suunnittelua", sanoo Brandon Eash. Merkillepantavaa on kuitenkin että se on virhe mitä valmistajat tuntuvat jatkavan.

Sininen ei auta sinua näkemään tarkasti
Meillä on tapana yhdistää sininen viileyteen, tarkuuteen ja selkeyteen. Mutta paradoksaalisesti meidän silmät eivät voi tarkentaa siniseen tarkasti. Me itseasiassa näemme häiritsevän halo-valoilmiön kirkkaiden sinisten valojen ympärillä.
"On hyvin tunnettua että sininen valo ei ole yhtähyvin tarkennettu verkkokalvolle kun pidemmät aallonpituudet valosta. Sininen tapaa olla hieman kohdistettu verkkokalvon eteen, joten se on epäselvä," selittää Dr David Sliney US armeijan expertti joka tutkii ledien, lasereiden ja muiden kirkkaiden fysiologisia vaikutuksia.
Erilaiset valon aallonpituudet tarkentuvat erilailla koska ne heijastuvat hiukan eri kulmista kun ne menevät silmän linssin läpi. Efekti tunnetaan nimellä väriaberraatio.
Samasta syystä sininen siroaa suuremalle alueelle silmässä, sanoo Dr Sliney Us armeijan tutkimuskeskuksesta.

Olemme puoliksi sokeita sinisen värin suhteen
Nykyiseen malliin kehittynyt ihmissilmä näkevät tärkeimmät yksityiskohdat pääasiassa vihreänä tai punaisena valoina. Todellisuudessa olemme huonoja erottamaan sinistä tarkasti, koska silmämme eivät edes yritä. Verkkokalvon herkimmässä alueessa foveassa ei ole ollenkaan sinistä valoa havaitsevia soluja. Juuri niin: olemme värisokeita silmiemme herkimmältä alueelta.
Sen lisäksi verkkokalvon keskimmäinen osa macula itseasiassa suodattaa sinistä valoa pois, tarkoituksena tarkentaa näköä. Tarkkuusampujat joskus pistävät luontoa paremmaksi laittamalla keltaiset lasit päähän mitkä suodattavat häiritsevän sinisen pois.
"Vähän väri informaatiota heitetään pois jotta saadaan tarkka näkymä", sanoo Dr Sliney.

Sininen hehku häiritsee näköä
Huonosta tarkentamisesta ja sinisen valon hajonnasta silmässä johtuu kirkkaan sinisen valonlähteen valon heijastuminen muualle verkkokalvoa, peittäen sitten normaalia suuremman osa näkökentästä.
Vaikka verkkokalvomme ei yksinkertaisesti käsittele sinistä kauhean hyvin, mikään ei kerro lopulle silmää samaa asiaa. Jos sininen väri on vahvin saatavilla oleva ja haluamme nähdä tarkasti yritämme pinnistää silmien lihakset ja siristää silmiä saadaksemme sinisen paremmin tarkennettua. Yrittämällä tehdä tätä liian kauan todennäköinen seuraus on päänsärky. Normaalisti valaistuissa olosuhteissa tätä ei tapahdu koska muut värit tuovat tarkkuuden mitä normaalisti kaipaamme.

Häikäisevä kipu silmässä
Jotkut ihmiset tuntevat fyysistä kipua auton xenon kaasupurkausvaloista ja erityisesti kirkkaista ledvaloista. Tämä näyttää johtuvan noista kahdesta syystä- sinisen hajonnasta ja tarkennuksesta sekä lisäksi kolmannesta. Meillä on melko voimakas vastenmielisyys reaktio kirkkaisiin sinisiin sekä sini valkoisiin valonlähteisiin. "Pupillin refleksin toimintaa ohjaa sininen valo. Suurimman signaalin iiriksen sulkeville lihaksille antaa sininen", sanoo Dr Sliney.
Kirkas sininen valo voi aiheuttaa pidempiaikaista fotokemiallista tuhoa verkkokalvolle. Nyt ei kukaan ole väittämässä voisit saada tälläistä vauriota normaalista led valosta. Siitähuolimatta on teorioita että evoluutio on tehnyt sen että kirkas sininen aiheuttaa välittömän kivun tunteen. Kehomme luontainen reaktio rajoittaa sinisen valon pääsyä silmään on sulkea pupillia. Tämä tarkoittaa että sininen pilaa yönäön. Myös lyhyen sinisen välähdyksen jälkeen et voi nähdä muita värejä yhtä hyvin.

Sininen valo, uni ongelmat ja syöpä
Sinisen valon vaikutukset vuorokausirytmissä ja unessa on todettu ja todistettu. Sinisten valojen pitäminen herätyskellossa ei ole hyvä idea.
Valon mikä keskittyy sinisiin sävyihin laskee melatoniinin tasoja kehossa. Melatoniini, jota on joskus viitattu "uni"-hormoniksi esittää tärkeää roolia unirytmin säätelyssä.
Eli kun melatoniin tasot ovat korkeat, sinä nukut ja kun ne ovat matalat, sinä heräät. SIninen näyttää olevan luonnollinen herätyskello eläimille, joka herättää ne kun taivas värjäytyy siniseksi auringon noustessa. Vain kapealla taajuusalueella oleva puhdas sininen aiheuttaa tämän vahvan vaikutuksen melatoniiniin.
Jopa todella matalat tasot sinistä valoa, kuten yhdestä ledistä voi tulla, voi laskea malatoniini tason. On myös tärkeä ymmärtää että solut mitkä säätelevät melatoniinin tasoa ovat erillään näkemiseen liittyvistä soluista. Toisinsanoa melatoniiniin vaikuttavilla soluilla ei näe. Joskus luonnonvalo lamppuja, ledejä ja monitoreita on syytetty univaikeuksista koska jos niitä käytetään ennen nukkumaanmenoa ne stimuiloivat reseptoreita mitkä herättävät melatoniinin tuotannon.
Syy että siniset ledit nähdään potentiaalisena syynä uniongelmiin on se että ne löytävät pikkuhiljaa tiensä makuuhuoneisiin, ilmanpuhdistimissa, latureissa ja kaikenmoisissa muissa laitteissa. Vielä joissain huonosti suunnitelluissa esineissä ne ovat tarpeettoman kirkkaita ja ovat kokoajan päällä. Toisin kuin perinteiset hehkulamput, siniset ledit tuottavat intensiivistä yhden aallonpituuden sinistä.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Loisteputket ja ledit

Minulla on muuten aika hyvä CRI-testi kotioloihin: pesukoneesta tulleiden mustien sukkien lajittelu. Se sujuu päivänvalossa ja halogeenivalossa, mutta loisteputken valossa homma on hidasta ;D Ledivaloa en ole kokeillut.
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Kari sanoi:
Mulla on muutana Narva 958 Bio Vital putki sohottamassa kattoon.
Arvot varmaan pitävät paikkansa eli siis värintoistokyky 90 jotain prosenttia ja värilämpötilla jotain 5800k

Mutta sen rinnalla muu valaisin (LED) olkoon mukamas vaikka 6000k näyttää lähinnä siltä että
joku on kussut lumihankeen tai on narkkarien suosimassa vessassa mihin on vaihdettu siniset putket.

Se loisteputkissa on hyvää että värilämpötila pysyy aika hyvin kirkkaus vähenee tietenkin ajan saatossa.
Mutta en ole kenenkään kuulleen että saisi saman värilämpötilan LED lampun vanhan tilalle.
Sellaista legendaa ei ole että jonkun valmistajan LED lamput näyttäisivät samanlaisilta jos palaneen (50 000h)
Eli siis 5-24 kuukautta mitä en saa tähän yhtälöön mahtumaan 50 000h Vuodessa noin 365p päivässä noin 24 h tekee yhteensä
noin 8760h Ehkä käyttöohjeista puuttuu se vinkki että lamppu pitää olla käyttämättä 50 000h jonka jälkeen se kestää yhden sytytyksen
ja palaa jopa tunnin ehkä?

Hintaansa nähden luokatonta paskaa noi LED valaisimet.

No kyllä LED valaisimet tulee mulle sitä mukaa mitä lamput palaa mutta yhtään yhtään "pienoisloisteputki E27 kannalla olevaa ei tule"
Autotallissa saa olla loisteputkivalaisimet ja lisää tulee autotallissa ei hämärähommia tehdä tarvii siis valoa.

Käyttäjän kannalta siis rahallisesti laskien tuskin kukaan on saanut LED valaisimensa hintaa kuoletettua verrattuna "lämpöpalloihin"
60W "lämpöpallo" 1€ Reilusti himmeempi 1W ostetaan ja luullaan että se valaisee koko mailman. Maksaa 5€
sopii hyvin johonkin varastoon"vaatekaappi"mistä ei muutenkaan löydä mitään.

Itse voisin myöntää, että ensimmäiset led-lamput ovat alkaneet haukkua hintansa "lämpöpälloihin" eli hehkulamppuihin verratunna.

Esimerkiksi ulkovalona oli aiemmin pari 80 wattista hehkulamppua. Toissa talvena vaihdon tilalle 15 wattiset "maissilamput" ja laitoin lisäksi samantehoisen led-valonheittimen (nämä siis mitattuja sähkötehoja). Hintaa niillä olisi yhteensä noin 60 euroa. Vähitellen niiden hinta on kuitattu sähkölaskun säästönä. Positiivisena puolena voisin mainita että valoteho on samalla vähintään tuplaantunut aiemmasta. Hinta on tuosta parissa vuodessa tippunut lähes puoleen eli nyt takaisinmaksuaika jäisi kenties yhteen talveen.

Sisällä myös muutaman halogeeni-spottivalon olen korvannut pienemmillä led-lampuilla esimerkiksi keittiössä ja porrasvaloina ja olkohuoneessa. Tyyliin 25 wattinen halogeeni --> 4 wattinen led. Niissä se hinta ollut kova eli luokkaa 15 euroa kappale kun olen pistänyt niihin parasta mitä värintoistoltaan olen löytänyt. Nämä lamput tuskin vielä ovat hintaansa haukkuneet sähkölaskun muodossa, mutta seuraavan viiden vuoden aikana sen tulevat tekemään. Osaltaan pitkään takaisinmaksuaikaan vaikuttaa kaukolämpö joka maksaa 4 senttiä per kWh.

Kesämökillä ledeistä on ollut eniten hyötyä kun aurinkokennojen ja tuulivoimalan tuottama sähkömäärä on rajallinen ja jos se ei riitä niin pitää agregaattia käynnistää ja latailla sillä akustot.

Kotoa löytyy kymmenkunta isompaa loisteputkivalaisin (Truelight, Vivalite ja Bio Vital putkilla). Niiden tuottama valo on erinomaista ja yleisvaloina ovat ledejä parempia minun mielestä.

Muutama energiansäästölamppua e27 kannalla vielä löytyy. Niissä on Vivaliten laadukkaita lamppuja. Harkinnassa on korvaanko ne jatkossa vaikka "maissi-ledeillä" kun ne eivät ainakaan oman kokemuksen mukaan kestä sitä tunti- ja sytytysmäärää mitä lupaavat vaan alle puolet siitä ja tulevat liian kalliiksi. Voi olla että lukulampussa siitä en aikanaan raski luopua.

Led-lamppujen kestosta en osaa oikein vielä mitään sanoa. Tiedän vain sen, että itsellä niitä on nyt 2-3 vuotta olla arkikäytössä eikä yhtään vielä ole palanut.

Led-lamppujen ostossa suurin virhe taitaa olla ihmisillä se, että ostavat muutaman watin tuikun ja kuvittelevat että siitä saa vähintään yhtä paljon valotehoa kuin 60 watin hehkulampusta. Itse kun olen ledejä vaihtanut entisten lamppujen tilalle (hehkulamppu, energiansäätölamput ja halogeenit) niin olen pistänyt sellaiset ledit että valoteho taatusti on kasvanut aiemmasta.

Itse olen sitä mieltä, että ledien hinta ja laatu alkaa olemaan sellainen että Kiinasta tilaamalla saa jo niistä paremmin vastinetta rahalle kuin Suomessa myytävissä energiansäästölampuissa ja hehkulampuissa. Pitää vain tietää mitä ostaa. Uskon myös että kymmenessä vuodessa Suomessakin led-lamput syrjäyttävät käytännössä energiansäästölamput.
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

VesA sanoi:
Minulla on muuten aika hyvä CRI-testi kotioloihin: pesukoneesta tulleiden mustien sukkien lajittelu. Se sujuu päivänvalossa ja halogeenivalossa, mutta loisteputken valossa homma on hidasta ;D Ledivaloa en ole kokeillut.

Kannattaa joskus kokeilla vaihtaa loisteputken tilalle kunnollinen jatkuvaspektrinen päivänvaloloisteputki. Esimerkiksi VivaLite loisteputki joka maksaa 20 euroa putkelta ja jonka värilämpötila on 5500 Kelviniä. (Kestää keskimäärin noin 18-22 tuhatta tuntia.)

Jos tuntuu liian kalliilta niin sitten joku halvempi laadukas 940 tai 960 putki.

Huonossa valossa tumman sinisiä ja mustia sukkia en ainakaan itse tahdo erottaa toisista. Joskus sattunut em. syystä jalkaankin eriväriset sukat (=tumma sininen ja musta).

Kaikista ikävintä valoa mitä normaalisi tulee vastaan on matalapainenatriumlamput joita käytetään moottoriteillä. Niissä valoteho per watti on huikean hyvä, mutta värintoisto CRI on pyöreä nolla. Siinä valossa on epätoivoista erottaa edes sinistä ja vihreää toisistaan tai yleensä mitään värejä. Kyllä ne kuitenkin asiansa ajavat ja moottoritiellä on hyvä ajaa niiden valossa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

jiikoo sanoi:
Itse olen sitä mieltä, että ledien hinta ja laatu alkaa olemaan sellainen että Kiinasta tilaamalla saa jo niistä paremmin vastinetta rahalle kuin Suomessa myytävissä energiansäästölampuissa ja hehkulampuissa. Pitää vain tietää mitä ostaa. Uskon myös että kymmenessä vuodessa Suomessakin led-lamput syrjäyttävät käytännössä energiansäästölamput.

hmmmm... kaikki Kiina brädillä ostamani lamput on ollut semoista kuraa että tasaisella laadun paranemisella olen haudassa ennen kuin noista on mihinkää :p

Nyt tuli kokeiltu Tarjoustalosta 17,90€:lla Hyundai LED 12W 1050L 3000K ... aika kylmä oli sävy, valo vaikutti ihan passelista. Vois toimia esim 5500K loisteputken kanssa. Kokeillaan.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
hmmmm... kaikki Kiina brädillä ostamani lamput on ollut semoista kuraa että tasaisella laadun paranemisella olen haudassa ennen kuin noista on mihinkää :p

Nyt tuli kokeiltu Tarjoustalosta 17,90€:lla Hyundai LED 12W 1050L 3000K ... aika kylmä oli sävy, valo vaikutti ihan passelista. Vois toimia esim 5500K loisteputken kanssa. Kokeillaan.

Tällaisenko ostit (BL-15C), CRI 80 eikä muita tusinalamppuja kummallisempi. Tuolla valmistajalla on vielä pitkä matka kehitystä edessä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

RAFU sanoi:
Tällaisenko ostit (BL-15C), CRI 80 eikä muita tusinalamppuja kummallisempi. Tuolla valmistajalla on vielä pitkä matka kehitystä edessä.

CRI ei ole kaikkivoipa kriteeri, joten pelkästään siihen tuijottaminen on vähän niin ja näin. En laske Hyndaita tuota ihan tusinalampuksi.

Tämmöinen mutta 12W & 1050lm
http://oulun1.blogspot.fi/2012/11/hyundai-led-pallolamppu-e27-85-w.html
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Kun valitaan valasimia samaan tilaan suosittelen kiinnittämää huomiota
1. lampun värilämpötila ja valon geometria valaisimessa. Nämä silmä huomaa ensin.
2. lampun kanta. Minimoi kannat & tekniikka, maksimoi lamppuvalikoima.
3. valon värintoistoideksi. Tämä on tärkeä mutta ei ole valaistuksen kompastuskivi kunhan ei osta ihan kuraa.

Meillä on julkisessa tilassa
Keittiö T8 ja T5 putkia 5500K
Keittiö G4 2700K
Katossa GU5.3 spotteja 3000K
Katossa 2G13 loisteputkia 2700K
Seinällä G23 pienoisloisteputkia 2700K
Jalkalmppuja + riippuvalaisimia E27

Eli valaisun suunitelu mennyt ihan pyllylleen :cool:

Ongelma on että noi 5500K valo saa kaikki muut näyttämään "epäpuhtailta" & paskalta.
Ja 5500K ei oikeastaan saa muissa kannoissa kuin G23, loisteputkina ja ESL:na.

Kompromissinä olisi ehkä 4000K koska tuota olisi lähes kaikissa kannoissa ja lampputyypeissä... ja luopua noista päivänvalolampuista keitiöstä.
Todenäköisesti pelkällä LED-valistuksella vois toimia 3000K :-\
täytynee ottaa aikalisä ja kokeilla muutamalla lampulla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
Kompromissinä olisi ehkä 4000K koska tuota olisi lähes kaikissa kannoissa ja lampputyypeissä... ja luopua noista päivänvalolampuista keitiöstä.
Todenäköisesti pelkällä LED-valistuksella mensi 3000K :-\.
täytynee ottaa aikalisä ja kokeilla muutamalla lampulla.
Itse olen päätynyt siihen, että kaikkialla on yleisvalaistuksena n. 2700K valoja. Tuon rinnalla voi käyttää 5500K kohdevaloja ja "aluekohdevaloja" edellyttäen, että ko. kohteen valaistusintensiteetti on hyvin korkea. Erityisesti nuo kirkkaat valot soveltuvat päivänvaloa täydentämään.

Illan koittaessa nuo päivänvalovalaisimet kannattaa kytkeä pois päältä, jotta aivot pääsevät valmistautumaan yöunta varten. Matalalla intensiteetillä valaisevat päivänvalolamput näyttävät värintoistoindeksistä riippumatta hiukan suttuisilta ja tuovat mieleen sumuisen myöhäissyksyn tai alkutalven päivän hiukan alakuloisine tunnelmineen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Mitenkäs tämmöinen... onko hintalaatusuhde kodallaan.
http://www.leds.de/en/LED-strips-modules-oxid-oxid-oxid-oxid-oxid/LED-matrix/Power-BacklightMatrix-290x203-70-Nichia-LEDs-white.html

Tarttee tetysti powerin mukaan ja varjostimen. Saako tosta himmentävää kun nykyiset 2g13 valaisimet eivät ole himmentäviä (ei siis ylimääräisiä piuhoja)... jos powerin laittaa ledien yhteyteen valaisimen runkoon?
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Näyttäisi olevan enemmän tähtitaivas periaatteella, pieniä kirkkaita pisteitä koko katto täynnä. Tuollaisen vaikutelman sain niukasta teknisestä selostuksesta onkimalla. Paremminkin tarkoitettu erittäin suuria ja korkeita julkisia tiloja eikä asuntoja varten.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

RAFU sanoi:
Näyttäisi olevan enemmän tähtitaivas periaatteella, pieniä kirkkaita pisteitä koko katto täynnä. Tuollaisen vaikutelman sain niukasta teknisestä selostuksesta onkimalla. Paremminkin tarkoitettu erittäin suuria ja korkeita julkisia tiloja eikä asuntoja varten.

Tähtitaivas tehdään yleensä optiikalla... voi olla tehty kamerassakin.
Tätä sarjaa ovat
http://www.ledrise.com/product_info.php?info=p1561_Nichia-757-Series-NF2W757AR-189lm-LED-Emitter-White.html

Mitenkäs toi PWM himmenin?
http://www.leds.de/en/Accessories/Power-supplies/Osram-OTi-DALI-75-220-240-24-1-4CH.html

Vaatiiko toi extra johtoja?
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
Tähtitaivas tehdään yleensä optiikalla... voi olla tehty kamerassakin.
Tätä sarjaa ovat
http://www.ledrise.com/product_info.php?info=p1561_Nichia-757-Series-NF2W757AR-189lm-LED-Emitter-White.html

Mitenkäs toi PWM himmenin?
http://www.leds.de/en/Accessories/Power-supplies/Osram-OTi-DALI-75-220-240-24-1-4CH.html

Vaatiiko toi extra johtoja?

Nichia merkkiset ledit ovat laatuledien maineessa. Näin ainakin palstoilla. Itsellä niistä ei ole kokemusta.

Ilmeisesti tuo PWM säätö onnistuisi ilman viittä johtoa seinäkatkaisimelta valaisimeen. Ks.

http://www.nadenex.fi/online/contents/fi/d177.html
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti on mielestäni löytänyt kustannustehokkaat ja laadukkaat ratkaisut, myös himmentimen. Dali on tarkoitettu mutkikkaampiin ja kalliimpiin valaistuksiin.
Vanhoihin valaisimiin on tosiaan hankala sovittaa LEDejä riittävällä jäähdytyksellä, koska ne ovat yleensä suunniteltu hehkulamppuja varten. Sama koskee halogeeneille suunniteltuja valaisimia jotka haluttaisi LEDeille.

Tässä vielä suunnitteluvinkkejä aiheesta, puhallinmallinen jäähdytys on aika kiinnostava kompaktin rakenteensa ansiosta:
http://www.digikey.com/us/en/techzone/lighting/resources/articles/cooling-solutions-for-led-lighting.html
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

RAFU sanoi:
fraatti on mielestäni löytänyt kustannustehokkaat ja laadukkaat ratkaisut, myös himmentimen.

Muistaakseni hän laittoi himmentimen sähkökaappiin... se ei taida meikäläisen tapauksessa onnistua.

jiikoo sanoi:
Nichia merkkiset ledit ovat laatuledien maineessa. Näin ainakin palstoilla. Itsellä niistä ei ole kokemusta.

Ilmeisesti tuo PWM säätö onnistuisi ilman viittä johtoa seinäkatkaisimelta valaisimeen. Ks.

http://www.nadenex.fi/online/contents/fi/d177.html

Eikös himmenin laiteta 24v powerin jälkeen?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Espejot sanoi:
Muistaakseni hän laittoi himmentimen sähkökaappiin... se ei taida meikäläisen tapauksessa onnistua.

Eikös himmenin laiteta 24v powerin jälkeen?

Odotas... niitä on kojerasiaan ja halvalla...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

Kirjoittelin päivä pari sitten tämän saman tekstin kunnes selain kaatui ennen lähetystä. Kyrpi ja en jaksanut kirjoittaa uudestaan.

Eli itse vaihdoin himmentimien mallin Hagerista tähän Eltakon malliin "Valonsäädin EUD12NPN-UC", koska ovat edullisempia ja hallitsevat suurempaa led kuormaa(100w). Tämä siis din asennettava. Laitoin itse kaikki keskukseen koska jos joskus haluan vaihtaa tilalle jotain "hienompaa" on karvat jo siellä valmiina. Nyt ehkä harkitsisin myös tätä kojerasiaan kytkimen alle asennettavaa "Kojerasiaan yleishimmennin EUD61NPN-UC" helpon ja yksikertaisen johdotuksen takia. Molempia ohjetaan painonapilla ja useiden kalustesarjojen kytkimiin saa laitettua palautusjousen. Saksasta noita saa hiukan yli 30e/kpl

EUD12NPN-UC_m.jpg

Eltako_eud61npn-uc__67057_zoom.jpg
 

JRA

Jäsen
Vs: Loisteputket ja ledit

fraatti sanoi:
Kirjoittelin päivä pari sitten tämän saman tekstin kunnes selain kaatui ennen lähetystä. Kyrpi ja en jaksanut kirjoittaa uudestaan.

Eli itse vaihdoin himmentimien mallin Hagerista tähän Eltakon malliin "Valonsäädin EUD12NPN-UC", koska ovat edullisempia ja hallitsevat suurempaa led kuormaa(100w). Tämä siis din asennettava. Laitoin itse kaikki keskukseen koska jos joskus haluan vaihtaa tilalle jotain "hienompaa" on karvat jo siellä valmiina. Nyt ehkä harkitsisin myös tätä kojerasiaan kytkimen alle asennettavaa "Kojerasiaan yleishimmennin EUD61NPN-UC" helpon ja yksikertaisen johdotuksen takia. Molempia ohjetaan painonapilla ja useiden kalustesarjojen kytkimiin saa laitettua palautusjousen. Saksasta noita saa hiukan yli 30e/kpl

Eltako toimii suht hyvin, kojerasiamallissa ollu joidenkin ledien kanssa vilkkumisongelmaa - säätäminen auttoi mutta vei paljon aikaa. Keskusversio on toiminu hyvin useiden ledien kanssa. Valon sammumisessa on aika pitkä viive, mutta siihen tottuu - täytyy vaan osata valopainikkeet ulkoa niin ongelmaa ei ole.

Ehdottomasti kannattaa keskukseen johdottaa jos vaan suinkin mahdollista, vaikka ylimääräinen boksi lähimpään vaatehuoneeseen tms.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Loisteputket ja ledit

JRA sanoi:
Valon sammumisessa on aika pitkä viive, mutta siihen tottuu - täytyy vaan osata valopainikkeet ulkoa niin ongelmaa ei ole.

Kun tuota en ole vielä päässyt kokeilemaan niin mitä tuolla tarkoitat? Painat napista, naks. 1s. Ja sen jälkeen valot himmenevät pois päältä? Vai himmeneminen sammuksiin kestää kauan?

Datasheetin mukaan säädetty himmennysnopeus vaikuttaa myös valon syttymis-/sammumis nopeuteen.
"The dimming speed can be adjusted with the lower dimming speed rotary switch.
The duration of soft start and soft OFF is changed simultaneously."
 
Back
Ylös Bottom