Maalämmön asennus
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Mistä eristämisen tarve tulisi? Eristämiselle tarve voi tulla esim vaakakeruun kanssa jos putki on paljaana. Tällöin putken ympärystä voi routia varsinkin jos maa ei ole lumen peittämä. Jos siirtomatka on pitkä niin putken voi asentaa vaikka 1m syvyyteen ja putki toimii kuten normaali vaakakeruupiriin keruuputki. Ilmuroi ympäröivästä maaasta energiaa.
Putkelle esim 40cm syvyys on riittävä. Ja mieluusti kaatoa talosta kohti kaivoa.
Jos se ihan pinnassa on, voisi maaviina jäätyä sähkökatkon tai muun häiriön aikana. Silloin ei lähtisi lämmitys toimimaan ennen kuin sulaa. Pinnassa oleva putki olisi helppo sulattaa ja jäätyminen ei tuota riko. Maaviinan jäätymispiste on -15 C paikkeilla seossuhteesta riippumatta, joten kovin syvälle tuota ei tarvitse kaivaa eikä pinnassakaan jäätyminen kovin todennäköistä ole.
Eikai kukaan putkia pintaan jätä?
Sitähän tässä juuri kysyttiin, että voiko jättää aivan pintaan lisäeristämättä. Tai kai tuohon oli ajateltu 10 cm maata päälle. Normaalisti laitetaan puolisen metriä.
Meillä tönö seisoo kalliolla, aika hiljaista on sen hautaamisenkin kanssa, jos alkais kaivopuuhiin. Eiköhän se pienen murskekerroksen sisään jäisi pakkasen armoille.
Tuollaisessa tilanteessa lisäeristäminen varmaan puolustaisi paikkaansa. Lumi päällä eristää myös hyvin.
Lisäeristämisen tarve tulisi siitä, ettei kuistin alla syvään asentaminen ehkä onnistu. Perjantaina selviää, miten syvään asennuksen saa kuistin kohdalla tehtyä. Jos putket nyt saisi jonkin verran maan sisään niin olisi hyvä. 40 cm voi olla jo toiveajattelua.
Ja kaipa tuonne kuistin alle voi levittää koko alueelle vaikka jotain eristettä maan pinnalle. Kuisti on katettu eli vettä siellä ei juurikaan pitäisi olla. Jos laittaa eristeille kaatoa hieman ulospäin tai sivulle. Onko jotain syytä, etteikö näin voisi tehdä?
Itse laitoin varsin pintaan. Kaivoin talon ympärillä oleviin routalevyihin asti mutta en käynyt niitä rikkomaan. Eipä ole ongelmia ollut eikä parin tunnin sähkökatko noita eristettyjä viinaa täynnä olevia putkia saa jäähän. Talvella maan päällä on luntakin. Terassin kohdalla ei lunta ole, jossain siinä lienee putkien näkemä kylmin maa-aines.
Enempi näen ongelmana, jos MLP pillastuu siitä että hetkellisesti keruusta saattaisi tulla sähkökatkon jälkeen kylmää liuosta. Minulla koneen pillastumisraja on -9C liuos. Hetken kun neste on kiertänyt, lukema tasoittuu näyttämään normaalia lämpöä, tietenkin.
Enempi näen ongelmana, jos MLP pillastuu siitä että hetkellisesti keruusta saattaisi tulla sähkökatkon jälkeen kylmää liuosta. Minulla koneen pillastumisraja on -9C liuos. Hetken kun neste on kiertänyt, lukema tasoittuu näyttämään normaalia lämpöä, tietenkin.
Meillä tulee kaivolta kellariin noin 5 metrin matkan aika lailla kallion päällä putket. Eristin ne 50mm finnfoamilla, päälle ja alle levyt ja putkien sivuille ja väliin soirot, pullourtsialla levyt liimaten yhteen ja ympärille jesaria. Eristeen päälle suojaksi vielä ehkä 10cm mursketta. Putket menee vielä omassa suojaputkessa jonka sisällä eriste. Ei ole vielä ainakaan jäätyneet tukkoon.
@Lappanen -eristysmenetelmällä on etuna, että se estää roudan syvenemistä putken alla. Matalaan perustetun kylmilleen jätetyn apurakennuksen perusta pysyy paikallaan, kun routaeriste levittäytyy riittävän laajalle myös perustan ulkopuolelle. Ehjä ja yhtenäinen solumuovieristelevy 50 ... 100mm päällä melko varmasti estää maaliuosta hyhmääntymästä, vaikka kaivo jostakin syystä seisoisi aluksi käyttämättä kevättalveen asti.
Näkyy täällä tuotetun yli 100000kWh nyt maalämmöllä ilman varsinaisia vikoja. Saas nähdä meneekö toinenkin 100000kWh yhtä onnellisesti.
Ei se aina näin mene, nytkin tiedän yhden tapauksen, jolla on virtaus liuospiirissä niin heikko, että pumppu pysähtelee liian kylmän lähtevän liuoksen johdosta.
Ei se aina näin mene, nytkin tiedän yhden tapauksen, jolla on virtaus liuospiirissä niin heikko, että pumppu pysähtelee liian kylmän lähtevän liuoksen johdosta.
Kaivo jäänyt vajaaksi?
pökö
Kaivo jäässä
Onko selvitetty mikä kiertoa ahdistaa, jäätulppa?
Itse hommasin varaosia valmiiksi. Alkaa koneella olemaan jo ikää. Nämä pumput eivät ole kuitenkaan missään lämmitysjärjestelmässä ikuisia.
Tuttavalla meni oma rikki niin annoin oman hyllystä ja tilasin itselle Italiasta uuden. Jos/kun lämmönjaon pumpusta aika jättää niin ei tarvi ottaa kun uusi hyllystä. Tuossa kohteessa missä pumppu korkkasi, lähin olisi löytynyt Ruotsista. Nyt se löytyi miltei naapurista. Kun tiedustelin pumppua samasta paikasta mistä tilasin ensimmäisen niin siellä todettiin että katsotaan uudestaan 3/2023... Saatavuus ei näytä olevan mikään itsestäänselvyys.
pökö
Kaivo jäässä
Löytyy täältäkin, sama pumppu käy kaikkiin muihin paitsi liuoskiertoon, sen haalin vielä. Olen lisäksi onnisen poistomyynnistä ostanut iv-koneeseen kaikki piirikortit ja kaukosäätimen sisältävän paketin, roottorin varamoottori puuttuu vielä
Jep. Asia on selvityksessä ja kuulemma pihalla on nuotio. Ei ole enää pelkät kaivot jäässä, alkaa olla pohjoisessa jo maakin. Kaipa se kaivon yläpää sieltä joskus löytyy.
Fyysisesti tuo on sama pumppu kuin mikä mulla on tuossa kuvassa(jos liitäntäkoko on 15). Maksoin omasta noin reilu 300€.
Tuo tuli Italiasta ja edellinen Tsekeistä.
En jaksanut tutkia kovin kauaa että mistä saisi edullisimmalla vaan otin sieltä mistä sain pumpun suoraan hyllystä. Toimitus oli edullinen ja kotiovelle. Pumppujen hinnat ovat eläneet aikas paljon tässä viimeisen vuoden aikana. Ja vähemmän yllättäen ylöspäin.
Pituus, liitännänkoko, nostokorkeus ja ohjaustapa pitää täsmätä. Olen itsekin joskus tilannut väärän pumpun varaosaksi, joten kannattaa olla tarkkana.
Wilo Varios Pico STG Recirculator pump with wet rotor 15/1-8-130 G 1 130mm 4232742
Buy from Elettronew Wilo Varios Pico STG Recirculator pump with wet rotor 15/1-8-130 G 1 130mm 4232742. Shipping within 3-6 business days
www.elettronew.com
Edellinen tuli täältä: https://www.bolasystems.com/search-products/Wilo+Varios+PICO+STG+15%2F1-8
edit. tuollaisen GF OE pumpun voi saada hyvässä lykyssä alta pariin satkuun.
Nämä on aina ikäviä juttuja. Kauanko systeemi ollut toiminnassa kun ongelmat alkoi? kolmisen viikkoa pakkasta putkeen ja lunta ei juurikaan kyllä täällä pohjosessa hyvin jo maa jäässä on. Jospa ongelma selviää ja saa pumpun toimimaan ennen kovia pakkasia. Onhan tuo kyllä kurja tilanne talvea ajatellen.
Omaani tarvitsen liitäntäkoolla 25, mutta näyttää Wilolla olevan vastaavaa tarjolla. Useassa paikassa varastot tyhjänä. Pitääpä ottaa seurantaan. Vasta 5. talvi alkamassa, jospa vielä olisi huolettomia vuosia edessä.
pökö
Kaivo jäässä
Ruostumattomat tuonne on varma valinta.
Wilo Yonos Pico kelpaa tuohon spekseiltäänkin, mutta myös Grundfos Alphaa on käytetty, vaikkei speksien mukaan kelpaakaan ympäristöä kylmemmille nesteille. Eristää toki pitää. Nostokorkeutta ei juuri tarvita 40 kPa riittää yleensä helposti ja 60 kPa varmasti.
Kytkentä voi olla ennen tai jälkeen MLP:n sekä myös rinnalla. Itse laitan ennen. Pumppu vielä ostamatta.
Kytkentä voi olla ennen tai jälkeen MLP:n sekä myös rinnalla. Itse laitan ennen. Pumppu vielä ostamatta.
Kanavapatteri saa tietenkin pumpun jälkeen kylmempää liuosta kuin asennettuna ennen pumppua. Pumppu joka tapauksessa tyypillisesti nappaa lämpöä paljon kanavapatteria enemmän, joten lämpötilaero ei ole pumpun kannalta yhtä merkittävä kuin kanavapatterin osalta (lämpöpumpun teho ei riipu liuoksesta yhtä paljon kuin kanavapatterin teho muutenkaan).
Ennen pumppua kanavapatteri lämmittää paremmin, pumpun jälkeen kerää paremmin kosteutta ja jäähdyttää kesällä.
Asennus lämpöpumpun rinnalle vaatii enemmän tehoa tämän omalta kiertopumpulta ja tehontarve on vaikeampi ennustaa, koska maalämpöpumpun ylitse syntyy paine-ero, joka sekin voi vaihdella keruuputkistosta riippuen.
Aika harvoin MLP käy silloin, kun on tarvetta jäähdyttää. Silloin voisi ajatella paremminkin, että COP nousee, kun MLP saa lämpimämpää keruunestettä.
Pitää kyllä paikkansa. Toisaalta tosi kovalla helteellä tuleva liuos saattaisi jopa lämmetä yli maalämpöpumpun sisääntulevalle liuokselle määritellyn maksimin. Tuo lienee kuitenkin lähinnä teoreettinen mahdollisuus, eli tuskinpa estää maalämpöpumpun kompressorin käynnistymisen kokonaan ja vastuksethan ovat aina varalla, joten lämmintä vettä on saatavilla.
Aika mahdottomalta kuulostaa, kun yleensä suuruusluokkaa vain 1/3 virtaamasta menee kennon kautta MLP keruupumpun käydessä.
Kiitos kommenteista kanavapatterin kytkennän suhteen! Kytkentä MLP jälkeen taitaa olla minulle se paras koska kanavapatterin pääasiallinen tarkoitus on kuivata ja viilentää tuloilmaa kesäisin.
Kysymys lattiaviilennykestä:
Pumpuksi on ajatuksissa Daikin Altherma 3 Geo joka osaa tehdä myös kylmää (sisällä käsittääkseni nelitieventtiili, jolla toiminta käännetään). Minulla on ajatuksissa laittaa vain yksi jakotukki johon märkätilat NO-toimilaitteilla ja muut NC-toimilaitteilla. Daikin osaa lähettää 230v ohjauksen, joka kytketään toimilaitteisiin, kuivien tilojen termostaatteja ohjataan siis sekä pumpun kautta että termostaattien kautta. Kun lattiaviilennys kytketään päälle, märkätilat menevät kiinni ja muut tilat päälle (riippumatta huonekohtaisista termostaateista). Tällä vältetään arvokkaiden lattiaviilennyksen kanssa yhteensopivien termostaattien hankinta eikä myöskään tarvetta venttiilille blokata toinen jakotukki). Eihän tässä huonekohtaista lattiaviilennystä ole, mutta tämä on ihan ok. Myöskään kastepistevalvontaa ei ole, mutta kanavapatteri on kuitenkin kuivaamassa ilmaa niin en tiedä kuinka iso riski tämä on? Jonkun oman kastepistevahdin voi tehdä Home Assistant avulla tms. Putkari ei tätä ajatusta äkkiseltään tyrmännyt.
Meneekö liian kikkailuksi? Normaalisti tämä ilmeisesti tehdään kahden jakotukin avulla, joista toinen blokataan viilennyksen ajaksi. Ei tämäkään mahdottomasti enempää maksa. Vaatiin vaan sen toisen jakotukin + venttiilin blokkaamaan märkien tilojen piirit.
Rakennuksessa on isot ikkunat etelään, mutta suurin osa 2-3 metrin katetun terassin suojassa, lisäksi räystäs on tavallista pidempi. Yksikerroksinen. Niin en tiedä kuinka paljon kanavapatterin lisäksi tarvitsisi viilennystä? En myöskään tarvetta saada kämppää 20-asteiseksi kesällä. Vähän kuivattu 24-astetta riittää. Tämän takia ei tekisi älyttömästi tähän panostaa, koska tarve rajoittuisi toivottavasti vain kaikista kuumimpiin hetkiin.
Kysymys lattiaviilennykestä:
Pumpuksi on ajatuksissa Daikin Altherma 3 Geo joka osaa tehdä myös kylmää (sisällä käsittääkseni nelitieventtiili, jolla toiminta käännetään). Minulla on ajatuksissa laittaa vain yksi jakotukki johon märkätilat NO-toimilaitteilla ja muut NC-toimilaitteilla. Daikin osaa lähettää 230v ohjauksen, joka kytketään toimilaitteisiin, kuivien tilojen termostaatteja ohjataan siis sekä pumpun kautta että termostaattien kautta. Kun lattiaviilennys kytketään päälle, märkätilat menevät kiinni ja muut tilat päälle (riippumatta huonekohtaisista termostaateista). Tällä vältetään arvokkaiden lattiaviilennyksen kanssa yhteensopivien termostaattien hankinta eikä myöskään tarvetta venttiilille blokata toinen jakotukki). Eihän tässä huonekohtaista lattiaviilennystä ole, mutta tämä on ihan ok. Myöskään kastepistevalvontaa ei ole, mutta kanavapatteri on kuitenkin kuivaamassa ilmaa niin en tiedä kuinka iso riski tämä on? Jonkun oman kastepistevahdin voi tehdä Home Assistant avulla tms. Putkari ei tätä ajatusta äkkiseltään tyrmännyt.
Meneekö liian kikkailuksi? Normaalisti tämä ilmeisesti tehdään kahden jakotukin avulla, joista toinen blokataan viilennyksen ajaksi. Ei tämäkään mahdottomasti enempää maksa. Vaatiin vaan sen toisen jakotukin + venttiilin blokkaamaan märkien tilojen piirit.
Rakennuksessa on isot ikkunat etelään, mutta suurin osa 2-3 metrin katetun terassin suojassa, lisäksi räystäs on tavallista pidempi. Yksikerroksinen. Niin en tiedä kuinka paljon kanavapatterin lisäksi tarvitsisi viilennystä? En myöskään tarvetta saada kämppää 20-asteiseksi kesällä. Vähän kuivattu 24-astetta riittää. Tämän takia ei tekisi älyttömästi tähän panostaa, koska tarve rajoittuisi toivottavasti vain kaikista kuumimpiin hetkiin.
Omakotitalossa tuo maaviileä ilman kompuraa pitäisi kyllä riittää hyvin. Mun maapiiri ei ole tainnut nousta yli 11 asteen, vaikka jäähdytys olisi ollut päällä 24/7 useamman viikon. Tekisin tuon lattiaviilennyksen omalla siirtimellä sitä maapiiristä. Kompuralla tehtäisiin vain lämmintä vettä ja lämmitystä. Siirrin kannattaa mitoittaa hieman yli isoksi
Mieti sitten kunnolla, ettei lämpöpumpun nelitieventtiilin käyttö aiheuta ristiriitaa ajatuksen kanssa. Itse ainakin käsitän, että nelitieventtilin jäähdytysasennossa tuo ei jäähdytä, vaan lämmittää palaavaa maaliuosta.
Muuten olen sitä mieltä, että lattiaviilennyksen vettä ei Suomessa koskaan tarvitse jäähdyttää kylmemmäksi, mitä maasta tulee, vaan käytännössä aina lattian kiertoveden pitää antaa lämmetä tulevaa maaliuosta lämpimämmäksi jäähdytystehoa rajoittamalla. Kytkentä on siis tyypillisesti niin, että lattiaviilennykselle on kierrossa erillinen levylämmönvaihdin, jonka ensiökierron (so. maaluoskierron) määrää säädetään ja talveksi ensiökierto suljetaan täysin. Lattikierrolle on lisäksi vaihtoventtiili ja oma kiertopumppu, jolla lattian vesi kiertää kesällä vain lämmönvaihtimen kautta. Talvella vesi tulee sitten normaalista lämmityskierrosta. Muitakin säätöratkaisumahdollisuuksia toki on (ja sähköinen vaihtoventtiili on mahdollista korvata parilla takaiskuventtiilillä sekä lattiaviilennyksen tavallista tehokkaammaksi mitoitetun vesikiertopumpun ohjauksella).
Märkätilojen lattialämmölle on tyypillisesti oma jakotukki ja säätö jo senkin takia, että kun keväällä ja kesällä ei oleskelutiloja ja maakuuhuoneista tarvitse lämmittää, märäkätilojen lattialämmitykselle on silti kaiken aikaa tarvetta.
Jos lattiaviilennyksen säätö on ratkaistu kunnolla, on melko sama, otetaanko viilennyskiertoon liuos maapiiristä ennen, jälkeen vai maalämpöpumpun rinnalta pelkän lattiaviilennyksen kannalta. Tuloilmakennolle puolestaan mahdollisimman viileä vesi on ihan hyödyllistä.
OKT- rakentaja
Tulokas
Muistatko miten syvä tuo kaivanto on?
Minulle tulossa uuteen okt:hen maalämpö ja nuo vaakaputket kaivolta tekniseen tilaan kulkee noin 40-50cm syvyydessä.
Olisin toivonut että kulkisi hiukan syvemmällä.
Putket on uponorin eristettyä 40mm putkea missä eriste ja suojakuori ja kokonaispaksuus 68mm.
Onko tuo 40cm riittävästi maata putkien päällä vai pitäisikö kulkea syvemmällä?
Kiitos paljon jos tulee vastauksia.
Kyllä se riittää jos päällä on kylmään aikaan tyypillisesti lunta. Ja varsinkin jos ollaan eteläisessä Suomessa.
Minulla on pieni vaakapiiri tuloilman esilämmityksessä suunnilleen noissa syvyyksissä ja ei se ole mennyt rannikolla ainakaan kolmeen vuoteen läheskään miinukselle.