Maalämmön asennus
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Erään tuttavan naapurissa kaivoivat vaakakeruupiirin keväällä. Olivat jättäneet reilut maavallit kaivannon päälle. Ilmeisesti odottelevat että maa painuisi kasaan ja tuo tasataan sitten myöhemmin uudestaan kun painuminen on tapahtunut.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Mulla tehtiin kaivuut joulukuussa ja maavallit tasattii toukokuussa. Mitään painumaa ei ole tullut
Korjasin hiukan viestiä. Tarkoitin peltoon kaivettua vaakaperuupiiriä.
OKT- rakentaja
Tulokas
Kiitoksia kaikille vastauksista.
Kaivoin tänään vaakaputket vielä esille ja laitoin 50mm finnfoamin putkien päälle.
Maata tulee noin 30-50 cm tuohon finnfoamin päälle kun saadaan pihat kuntoon niin eiköhän tuolla pärjää.
Kaivoin tänään vaakaputket vielä esille ja laitoin 50mm finnfoamin putkien päälle.
Maata tulee noin 30-50 cm tuohon finnfoamin päälle kun saadaan pihat kuntoon niin eiköhän tuolla pärjää.
OKT- rakentaja
Tulokas
Vielä pitää anmattilaisia häiritä.
Maalämmön tarkastuskaivo sijaitsee takapihalla ihan terassin rappusten vieressä.
Kaivo jää aika pintaan. Sahasin kaivon reunat ( musta muovinen tarkastuskaivo ) niin että liittimet vain muutaman sentin ton kaivon yläreunan alapuolella.
Kaivon kannen päälle laitoin 50mm finnfoam.
Maata ei saa järkevästi kun noin 15cm ton finnfoamin päälle ja soran päälle vielä pihalaattoja50mm
Eli kaivon päällä finnfoam 50mm, soraa 150mm ja pihalivet50mm
Riittääkö tuo ja kestääkö ne liittimet yhtään painoa jos tulee maapainetta niihin.
Tossa ei ole muuta kun kävelyä eli ei ajata millään.
Eikö tuo finnfoam ota ison osan painoa niin ei kohdistu suoraan kaivoon
Kiitos vielä kaikista mahdollisista kommenteista
Maalämmön tarkastuskaivo sijaitsee takapihalla ihan terassin rappusten vieressä.
Kaivo jää aika pintaan. Sahasin kaivon reunat ( musta muovinen tarkastuskaivo ) niin että liittimet vain muutaman sentin ton kaivon yläreunan alapuolella.
Kaivon kannen päälle laitoin 50mm finnfoam.
Maata ei saa järkevästi kun noin 15cm ton finnfoamin päälle ja soran päälle vielä pihalaattoja50mm
Eli kaivon päällä finnfoam 50mm, soraa 150mm ja pihalivet50mm
Riittääkö tuo ja kestääkö ne liittimet yhtään painoa jos tulee maapainetta niihin.
Tossa ei ole muuta kun kävelyä eli ei ajata millään.
Eikö tuo finnfoam ota ison osan painoa niin ei kohdistu suoraan kaivoon
Kiitos vielä kaikista mahdollisista kommenteista
Eihän tuohon pitäisi sanottavaa maanpainetta tulla, kun ei millään kulkupelillä ajeta päältä. Kannattaa paikka merkitä tai "paaluttaa" tarvittaessa päältä tai aivan vierestä, ettei kukaan erehdy ajelemaan päältä autolla, kuorma-autosta tai kaivinkoneesta nyt puhumattakaan ...
Tuossa S1255 mallissa varaajassa on lämmitysverkon vesi ja käyttövesi lämpiää siinä kierukan avulla.Eli varaaja täyttyy lämmitysverkon vedella normaalilla putkikytkennällä koska lämmitysverkon ja varaajan paluuputki lauhduttimelle on yhteinen.
Varsinaista käyttövettä ei tarvitse kytkeä koska sille on varaajassa kierukka eikä käytöstä ole haittaa vaikka kierukka olisi tyhjä.
Varsinaista käyttövettä ei tarvitse kytkeä koska sille on varaajassa kierukka eikä käytöstä ole haittaa vaikka kierukka olisi tyhjä.
Ei ole, Kierukassa on lämmitysverkon vesi ja varaajassa juomavesi. Sinänsä voisi kuvitella, että varaajan voi jättää täyttämättä.
Niin olin ymmärtänyt, että kierukka lataa varaajassa olevaa käyttövettä.
Mietin vaan, että jättääkö kierukka tyhjäksi vai täytänkö lämmitysverkon vedellä samalla kun ilmaan systeemiä? Voiko sinne kieukkaan alkaa "kasvamaan" jotain jos se vesi siellä seisoo vaikka vuoden verran ennen kuin saan käyttövesipuolen rakenneltua ja lämpimän käyttöveden käyttöön (porakaivosta käyttövesi)? Mahtaako tuo laitos käännellä vaihtovenaa jumittumisen estämiseksi määräajoin, silloin ainakin tarvis olla kierukka vedellä täytetty ettei mene ilmaa sieltä lämmityspiiriin
Ja mites varaajan lähdöt, jätänkö "rakoselleen" vai tulppaanko tiiviisti, jos se on ilmaa täynnä joka saattaa lämmetä ja laajentua sitä myötä.. No tuo ei varmaan ongelma ole, tulipahan mieleen yhtäkkiä.
Mietin vaan, että jättääkö kierukka tyhjäksi vai täytänkö lämmitysverkon vedellä samalla kun ilmaan systeemiä? Voiko sinne kieukkaan alkaa "kasvamaan" jotain jos se vesi siellä seisoo vaikka vuoden verran ennen kuin saan käyttövesipuolen rakenneltua ja lämpimän käyttöveden käyttöön (porakaivosta käyttövesi)? Mahtaako tuo laitos käännellä vaihtovenaa jumittumisen estämiseksi määräajoin, silloin ainakin tarvis olla kierukka vedellä täytetty ettei mene ilmaa sieltä lämmityspiiriin
Ja mites varaajan lähdöt, jätänkö "rakoselleen" vai tulppaanko tiiviisti, jos se on ilmaa täynnä joka saattaa lämmetä ja laajentua sitä myötä.. No tuo ei varmaan ongelma ole, tulipahan mieleen yhtäkkiä.
Kierukan toisessa päässä on haara ja toisessa päässä vaihtoventtiili. -> jokatapauksessa sinne menee vettä ellet tee putkimuutoksia koneen sisään.Niin olin ymmärtänyt, että kierukka lataa varaajassa olevaa käyttövettä.
Mietin vaan, että jättääkö kierukka tyhjäksi vai täytänkö lämmitysverkon vedellä samalla kun ilmaan systeemiä? Voiko sinne kieukkaan alkaa "kasvamaan" jotain jos se vesi siellä seisoo vaikka vuoden verran ennen kuin saan käyttövesipuolen rakenneltua ja lämpimän käyttöveden käyttöön (porakaivosta käyttövesi)? Mahtaako tuo laitos käännellä vaihtovenaa jumittumisen estämiseksi määräajoin, silloin ainakin tarvis olla kierukka vedellä täytetty ettei mene ilmaa sieltä lämmityspiiriin
Ja mites varaajan lähdöt, jätänkö "rakoselleen" vai tulppaanko tiiviisti, jos se on ilmaa täynnä joka saattaa lämmetä ja laajentua sitä myötä.. No tuo ei varmaan ongelma ole, tulipahan mieleen yhtäkkiä.
Ääh, niinhän se kierukka onkin paluuseen yhteydessä, ylläolevasta kuvastahan se näkee heti. Sotkee hajatuksia kun paskarrellut vaan erillisvaaraajallisen kanssa tähän asti..
Eiköhän tuo ole selvä homma, vettä täyteen lämmityspiiri ja kierukka, varaaja tyhjänä ja käyttövesi disabloituna mennään. Saa talousrakennuksen ylläpitolämmöille ekaa kertaa ensi talveksi, ei tarvi teknistä tilaa lämmitellä suorasähköllä eikä muita tiloja löpöpuhaltimella, ja rahaa säästyy
Viimeksi muokattu:
MLP:ssä on lämmityspiirille 22 mm meno-/paluuputket.
Onko hyötä/haittaa/ihansama jos teen lämmityspiirin kuitenkin 28 mm putkella jakotukeille asti?
28 mm materiaalia löytyisi valmiina jo jonkun verran..
Koneen vieressä alakerran 6 piiriä (73 + 77 + 77 + 46 + 46 + 67 = 386 m).
Koneen yläpuolella yläkerrassa 2 piiriä (75 + 90 = 165 m).
Lattiassa putket Roth X-Pert S5 20 mm.
Roth jakotukin runko 1-tuuman kierteellä.
Putkituksille mitaa tulisi:
MLP -> alakerran jakotukki ~4-5 metriä. 90-ast mutkia ~4-5 kpl.
MLP -> yläkerran jakotukki ~6-7 metriä. 90-ast mutkia ~4-5 kpl.
Onko hyötä/haittaa/ihansama jos teen lämmityspiirin kuitenkin 28 mm putkella jakotukeille asti?
28 mm materiaalia löytyisi valmiina jo jonkun verran..
Koneen vieressä alakerran 6 piiriä (73 + 77 + 77 + 46 + 46 + 67 = 386 m).
Koneen yläpuolella yläkerrassa 2 piiriä (75 + 90 = 165 m).
Lattiassa putket Roth X-Pert S5 20 mm.
Roth jakotukin runko 1-tuuman kierteellä.
Putkituksille mitaa tulisi:
MLP -> alakerran jakotukki ~4-5 metriä. 90-ast mutkia ~4-5 kpl.
MLP -> yläkerran jakotukki ~6-7 metriä. 90-ast mutkia ~4-5 kpl.
Viimeksi muokattu:
No ei siitä ainakaan haittaa ole. Hyötykin voi olla melko kyseenalainen, kun painehäviöt jää pieniksi tuossa kokonaisuudessa kuitenkin.
Mä laitoin kaikki keruuputkiliitokset näillä muoviliittimillä. Ei tuu korroosiota eikä ole kalliita! Ei mitään ongelmia noiden kanssa toistaiseksi.
duggmbh.de
PE-Verschraubungen Kunststoff
duggmbh.de
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #500
Miten noilla liitytään kupariin? Messinkiliitos muovikierteeseen ja siitä sitten kuparilla?Mä laitoin kaikki keruuputkiliitokset näillä muoviliittimillä. Ei tuu korroosiota eikä ole kalliita! Ei mitään ongelmia noiden kanssa toistaiseksi.
PE-Verschraubungen Kunststoff
Kai siniraidasta joku jos ei montakin tapaa päästä kupaariin on. Minulla ei ole juuri noita liittimiä, mutta moniaita vuosia sitten kun rakensin kesävesijohdon niin oli messinkinen siniraitaliitos jossa toisessa päässä oli putkikierre.
Noita saa usealla eri tuumakierteella. Kupariputkeen päähän sopiva kierre vaikkapa helmiliitoksella ja kierteeseen teflonteippiä. Varmaankin myös joku tiivisteaine toimii, mutta ei hamppu.
En ole sellaisia tuohon löytänyt.
pökö
Kaivo jäässä
Meinaatko että kun kerran jostain aletaan muovilla tehdä niin sen jälkeen ei enää muuta materiaalia samaan linjaan tule?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On ja itselläni on vesipumpun imuputkessa oma helmiliittimensä, päässä on putkijenga. Tähän sitten käy mikä tahansa putki tai vastaava helmiliitin kuparille.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #510
Meinaan että hyvään rakenustapaan pääsee esimerkiksi noudatamalla valmistajan asennusohjeita. Siellä on varmasti mainittu miten kierre tiivistetään ja mihin materiaaliin. Kauppahallien teflonia epäluotettavampaa tiivistystapaa ei löydy ihan helpolla IMO. Mutta minä katson niin että asennusohjeet/säännöt on vain perälauta. Ja jokainen osaa itse tehdä päätöksen. Ei synny isoa vahinkoa jos kastelee kukkia viinalla.
Minulla maalämmön kupari-muoviliitokset ovat paikassa johon ei todellakaan päivä paista - talon alla maapohjaisessa matalahkossa pimeässä tilassa johon pääsee muutaman metrin luukusta eteenpäin könyämällä.. En todella tiedä miksi asentajat halusivat liitokset sinne, koska alle metrin päässä liitoksista on pannuhuone jonne joka tapauksessa tehtiin reiät kuparille.
En 100% vanno, mutta mulla käyttöveden painesäiliö komposiittia ja siinä muovinen putkiliitäntä sisäkierteellä.
En siis muistaakseni asennusohjeesta löytänyt mainintaa että miten tuohon muoviputkeen "liitytään", joten vedin kupariliittimen sopivalla kierteellä johon sain sulun kiinni ja tiivisteeksi (jälleen) muistaakseni hyllystä löytynyttä Bilteman nestemäistä kierretiivistettä. Hyvin on pitänyt ~6 bar painetta.
Nuo muovihitsaukset taitava kyllä sietää jonkinverran "väärinasennusta". Mulla valui wiinaa välistä mutta hyvin tuntui pitävän. Putket siis olivat "käytetyt" ja lämpö sai wiinan entistä liukkaammaksi putken seinämillä ja hitsatessa huomasin että välistä tuli tippa tai pari vaikka putki oli pyritty tyhjentämään parhaansa mukaan.
Tuo heppu joka sanoi asentaneensa satoja vaakaputkia sanoi että muutama oli vuotanut hänen aikanaan. Helpoiten ongelmia tulee jos osa jää toisiinsanähden vinoon ja pitäisi pyrkiä että kun osa lämpiää niin putki pysyy siitä huolimatta samassa asennossa.
Hyvä rakennustapa on hiukan vaarallinen asia - koska se on ei mittaa sitä sopiiko rakennustapa juuri siihen, vaan se on vapaudu vankilasta -kortti jonka saa jos tekee jollain yleisesti hyväksytyllä tavalla - vaikka paremminkin voisi tehdä. Näin varmaan siksi, että harkintavaraa ei uskalla jättää suoritusportaalle.
Tämän takia tulee sitten esmes kerrostalokatastrofeja jos arkkitehti on tehnyt vähänkin erilailla kuin bulkkituotannossa.
Tämän takia tulee sitten esmes kerrostalokatastrofeja jos arkkitehti on tehnyt vähänkin erilailla kuin bulkkituotannossa.
Se on se josta ei sillä hetkellä syyllistetä. Oliko se hyvä selviää myöhemmin.
Ei sinua, mutta tavallisia rakennusurakkaa tekeviä kyllä pakotetaan alittamaankin rima niinkauan kuin temppu pysyy riittävän kauan piilossa. Jos poikkeaa siitä minimistä kannattaa dokumentoida miksi se on tehty näin - ja miksi se on parempi.
Taas lipsutaan aiheesta, mutta vastaan silti.
Eiköhän rakennusalalla yleisesti tunnusteta "hyvän rakennustavan" määritelmäksi se, mitä on eri RYL-sarjan julkaisuihin kirjattu. Nuo on varmaan myös monissa sopimuksissa kirjattu laatuvaatimuksiksi, jolloin niitä tavataan riitatilanteissa myös oikeudessa. Rakennustietosäätiö noita taitaa ylläpitää, ja ovat tietysti maksullisia opuksia. Kirjastoista varmaan löytyy, jos haluaa tutustua. Taitaa olla useampi tuhat sivua luettavaa, kun kaikki kirjat summaa yhteen.
Ei siellä tietenkään 100% kaikkea ole kerrottu ja määritelty, mutta aika monta asiaa on ja sitä mukaa lisätään, kun tarvetta ilmenee. En kyllä näkisi että nuo vaatimukset on mikään ehdoton minimi tai "perälauta" ja että maalaisjärjellä kuka tahansa saa aina järkeiltyä paremman tai toimivamman toteutustavan. Kyllä minä ainakin kelpuuttaisin nuo myös oman taloni laatuvaatimuksiksi.
Eiköhän rakennusalalla yleisesti tunnusteta "hyvän rakennustavan" määritelmäksi se, mitä on eri RYL-sarjan julkaisuihin kirjattu. Nuo on varmaan myös monissa sopimuksissa kirjattu laatuvaatimuksiksi, jolloin niitä tavataan riitatilanteissa myös oikeudessa. Rakennustietosäätiö noita taitaa ylläpitää, ja ovat tietysti maksullisia opuksia. Kirjastoista varmaan löytyy, jos haluaa tutustua. Taitaa olla useampi tuhat sivua luettavaa, kun kaikki kirjat summaa yhteen.
Ei siellä tietenkään 100% kaikkea ole kerrottu ja määritelty, mutta aika monta asiaa on ja sitä mukaa lisätään, kun tarvetta ilmenee. En kyllä näkisi että nuo vaatimukset on mikään ehdoton minimi tai "perälauta" ja että maalaisjärjellä kuka tahansa saa aina järkeiltyä paremman tai toimivamman toteutustavan. Kyllä minä ainakin kelpuuttaisin nuo myös oman taloni laatuvaatimuksiksi.