No jos sinne valuu jotain vettä raskaampaa ja tukkii sen kaivon niin eihän siellä sitten enää mikään liikukaan. Problem solved.
Täällä niistä riskeistä on ollut puhetta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5346.msg95867#msg95867
Maalämpökaivon poraus
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Täällä niistä riskeistä on ollut puhetta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5346.msg95867#msg95867
- Keskustelun aloittaja
- #82
Riippuu varmastikin miten syvällä se on. Jos kallio on lähellä, saa tuon revittyä pois tai katkaistua. Eihän keräintä tarvitse sitä varten pois ottaa. Riittää katkaista ja liittää sitten takaisin, kun uusi putki on paikoillaan.
Syvällä maassa ei taida mikään juuri hapantua, kun happea ei ole. Meillä ruopattiin juuri rantaa. Sieltä löytyy laiturin jäänteet vuodelta 1976. Ei ollut mennyt 150x150 tolpat miksikään mudassa menneet, vaikka pinnalta mätänivät jo 25 vuotta sitten. Tietysti puu eri kuin teräs, mutta molemmat tarvitsevat happea ja kosteutta lahotakseen.
Täätä löytyy laatuvaatimukset ko. putkelle.
Tietoa energiakaivoista - Poratek
Tietoa energiakaivoista. Luonnonvaroja säästävä maalämpö on energiatehokas ja samalla kustannuksiltaan järkevä tapa sekä lämmittää että viilentää kiinteistöä.
www.poratek.fi
- Normienergiakaivon suojaputki
- Suojaputkea käytetään eristämään pintavesien ja irtoaineksen pääsy kaivoon, upotus kiinteään kallioon vähintään kaksi metriä
- Teräsputken luokitusvaatimus on vähintään S355J2H / S420MH (EN10219)
- Seinämävahvuus vähintään 4,0 mm
- Muita materiaaleja käytettäessä tulee ulkoisen rasituksen kesto olla riittävä
- Suojaputken tiivistäminen
- Suojaputki tiivistetään kallioon betonoimalla, mankeloimalla, kiristämällä kallioon, laajenevalla tiivistysaineilla tai muoviputkella"
Osa noista tiivistystavoista sallii putken nyppäyksen ulos. Ehkä kaikissakin onnistuu?
Itselläkin kävi porauksen kanssa näin tuossa kesäkuussa. Kallio oli arviolta todella pinnassa, joten edellytykset kaivon tekemiseen oli oikein optimaaliset. Noh kallio tulikin vastaan noin 2 metrissä, mutta 70 metrin kohdilla iski sitten railoon/ruhjeeseen ja sen jälkeen vettä tulikin paineella. Ampui kivituhkan poistoputken ilmaan monen metrin korkeuteen ja sen jälkeen alkoi kivensirut lentämään. Ei päästy sitten ruhjeesta eteenpäin kun vedentulo ei lakannut ja seinämä mureni -> piti tehdä toinen kaivo, josta otettiin loppumetrit. Tässäkin oli ruhje samoilla metreillä, mutta päästiin onneksi ohi.Aika kaukaa tosiaan haetaan ongelmiamaalämpö on pop jos paikka sen sallii. Pohjavesialue ei onnaa oikein nykyään KHO vuosikirjapäätöksen jälkeen.
Ja oikein paksujen maapeitteiden alueella voi olla paha kanssa porata. Kallista ainakin.
Tuli tuossa vähän aikaa sellainenkin tapaus missä tontille ei saatu kaivoa kun vissiin huonon tuurin takia oli joku kallioruhje just tontin alla. Ja poraus tyssäsi siihen 30-40m syvyydessä vaikka mistä kohtaa porasi.
Veden tulo oli todella runsasta ja veden korkeus päätyi lopulta 2 metriin maanpinnasta. Ehkäpä tuo reilu veden tulo ja kallion ruhjeisuus pelastaa vaikka pitikin tehdä 2 kaivoa yhden 220 metrin sijaan. Aika näyttää.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ihan omassa hallinnassa, pannuhuoneessa, tosin muovia.
Tämä asia tuli kyllä selväksi. Ei taida ketään kiinnostaa sijoittaa kopeekkaakaan kaivoon, että kaivon elinikää jatkettaisiin ja kaivo ei jäisi kummittelemaan ja aiheuttamaan ongelmia. Kaipa tähänkin joku tuki tulee aikanaan.
pökö
Kaivo jäässä
Se on ikuinen muutenkin
- Keskustelun aloittaja
- #87
Mikä on kaivon elinikä nykymenettelyllä? Helppohan se on sitten tulpata, kun sitä ei enää käytetä.
Muovi- ja teräsputkia noihin tarjotaan, lähinnä teräs. Onko muovin käyttöikä pidempi.
Hapettomissa olosuhteissa ruostumattomat teräkset eivät välttämättä toimi. Esim. veneissä ei edes haponkestäviä läpivientäjä lainkaan suositella. Ruostumattomat vaativat happea, jotta muodostuu suojaava pinta.
Varmasti on teräslaatuja, jotka toimivat maassa erinomaisesti, muttei ne välttämättä ole ne mitkä toimivat ilmassa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Laittapas joku tutkimustulos, että rauta ei maassa ruostu.
Puun lahoaminen pysähtyy tunnetusti veden alla. Eihän järven tai joenkaan vesi hapetonta ole, mutta uppotukit säilyvät siellä sata vuotta, kai kauemminkin. Tuohon puun lahoamiseen liittyy vähän muutakin kuin happi.
Raudan ruostumiseen riittää aivan vähäinenkin happi. Hapettomissakin oloissa rauta tuppaa syöpymään, jos olosuhteet ovat muuten biologialle otolliset. Mikrobit voivat hapettaa rautaa vaihtamalla hapen muista yhdisteistä saadakseen energiaa. Toisekseen pohjavesi ei ole yleensä hapetonta ja jossakin lienee se pohjaveden pintakin, varmaan aika usein tuossa suojaputkessa ja ilma päällä. Olettaisin myös, että kaivon jäähdytys saa veden jollakin tapaa kiertoliikkeeseen. Hapettomuus on poikkeustila ja vesi on silloin yleensä talousvedeksi kelvotonta.
" Pohjaveden happipitoisuuden ollessa alhainen, kuten esimerkiksi pohjavesimuodostuman reunaosien lievekerrostumien tiiviiden savien ja silttien alla, pohjavesi on usein rauta- ja mangaanipitoista"
Rakennushankkeen suunnittelu ja toteuttaminen
Rakennushankkeen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii eri alojen ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä. Hankkeeseen liittyviin velvollisuuksiin ja vastuisiin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin ennen hankkeen alkamista.
www.ymparisto.fi
pökö
Kaivo jäässä
Ei se nyt ihmeemmin siellä ruostu. Nypittiin juuri ylös 60 luvulla maahan tökättyjä aidantolppia ylös ja maan alla ollut putki oli aika hyväkuntoista, pinnalla oli huonoa.
Kun tästä porakaivon suojaputken syöpymisestä nyt alettiin keskustella, niin onko kukaan kuullut, että teräsputken sisään työnnettäisiin PE:stä tms. valmistettu sisäputki? Materiaalia ajattelen syystä, että ei silloin ehkä tartu sujutuksessa yhtä herkästi hitsaussaumoihin kuin kova sisäputki.
Jotta tuon saisi toimimaan, vanhan sisäputken ympärille olisi syytä kaivaa kuoppa ja lyhentää suojaputkea muutaman sentin. Silloin muovihitsatut liitokset vaakaputkiin voisi katkaista ja muovihitsata väliaikaiset kannatusputket, jotka ulottuvat sujutettavasta sisäsuojaputkesta kokonaan lävitse. Sujutuksen jälkeen väliaikaiset putket joko leikataan kokonaan pois ja asennetaan uusi mutka ja liitos vaakaputkiin muutamaa senttiä alemmas tai sitten jätetään ehkä muutaman sentin pala väliaikaisia putkia ja muovihitsataan mutka entiselle korkeudelleen.
Kollektoriputkien ja suojaputken väliin jää käsittääkseni yleensä sen verran tilaa, että normiseinämäpaksuisen PE-putken saa mahtumaan alkuperäisen suojaputken ja kollektoriputkien väliin. Sisäsuojaputken ei edes tarvitse istua täysin tiukasti ulompaan, jos se kiinnitetään asianmukaisesti kaivon kansilevyyn. Normaali PE-putki käsittääkseni kestäisi eteen tulevan maanpaineen teräsputken "lahottua" aikanaan täysin.
Jotta tuon saisi toimimaan, vanhan sisäputken ympärille olisi syytä kaivaa kuoppa ja lyhentää suojaputkea muutaman sentin. Silloin muovihitsatut liitokset vaakaputkiin voisi katkaista ja muovihitsata väliaikaiset kannatusputket, jotka ulottuvat sujutettavasta sisäsuojaputkesta kokonaan lävitse. Sujutuksen jälkeen väliaikaiset putket joko leikataan kokonaan pois ja asennetaan uusi mutka ja liitos vaakaputkiin muutamaa senttiä alemmas tai sitten jätetään ehkä muutaman sentin pala väliaikaisia putkia ja muovihitsataan mutka entiselle korkeudelleen.
Kollektoriputkien ja suojaputken väliin jää käsittääkseni yleensä sen verran tilaa, että normiseinämäpaksuisen PE-putken saa mahtumaan alkuperäisen suojaputken ja kollektoriputkien väliin. Sisäsuojaputken ei edes tarvitse istua täysin tiukasti ulompaan, jos se kiinnitetään asianmukaisesti kaivon kansilevyyn. Normaali PE-putki käsittääkseni kestäisi eteen tulevan maanpaineen teräsputken "lahottua" aikanaan täysin.
Minulla luki kesällä poratun kaivon tarjouksessa näin:
"Teräsputkella putkitettua porausta 6 m ja rengasterän (3 m ylittävä osuus erillishintaan )
Teräsputkiosuuden muoviputkitus (PEH Ø 115)"
Jostain syystä tuo muoviputkitus oli oikein lihavoidulla tekstillä..
pökö
Kaivo jäässä
No miten sinä tuon ymmärsit?
Eipä ole aikaisemmin tullut mietittyä, varmaan jotain hienoa kun kerran se ja 10 vuoden takuu on ainoat lihavoidut tekstit toimituksen sisältö tekstissä.
Kerro toki jos tiedät mitä tarkoittaa
Luulen, että yo. tapauksessa kaivon tekijä käyttää tuota muoviputkea suojaputkiosuuden ja kallion väliseen tiivistykseen. Ainakin halkaisija viittaa siihen, että se on tarkoitus survoa siihen 110mm kallioreikään tiiviisti. Kun putken tuo pintaan asti, se estää pintavesien pääsyn kaivoon. Ihan fiksua sinänsä, samalla tuo muoviputki tuo sitä lisäsuojaa, eli teräsputken korroosiota ei tarvitse enää välittää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos nyt näin kollektiivisesti näitä pahimpia heittoja kommentoisin.
Tässä näyte minun noin 25 vuotta vanhasta vesiputkesta. Näihin kaivovesi on tullut muoviputkesta ja mennyt pumpun kautta kupariseen putkeen. Kupari putket olivat puhtaat sisältä, joten ei ole tavara veden mukanakaan tullut. Pukien korroosio oli aika samankaltaista kaikissa purkamissani putkissa. Osat eivät olleet tosin kovin pitkiä, koska nuo oli vain heti pumpun imu- ja suunnilleen metrin painepuolella pumpun jälkeen. Lämpötila on se veden lämpötila, näköjään 7 °C kesällä 4 astetta talvella. Näissä on vielä sinkkikin suojannut luultavasti ensimmäiset 10-15 vuotta. On tuolla jotain tapahtunut ja vielä kiinnikin tuo tavara vielä.
Ennen kaupan tekoa voisi kysyä myös näistä:
- Happi voi tulla ilmasta tai vedestä. Ruoste ei tunnetusti estä hapen pääsyä kontaktiin raudan pinnan kanssa, koska raudan ruoste on huokoista ja se myös halkailee tilavuuden voimakkaan kasvun vuoksi. Tämä on juuri se raudan heikkous. Aivan paljas pinta kyllä ruostuu nopeammin kuin ruosteen peittämä. Kannattaisi vaikka kokeilla. Eikös sinne olisi helppo laskea kiillotettu raudan kappale uimaan ?
- Ruostumisen edellytys on riitävä kosteus. Tätä maan alla on aina mutta ilmassa ei useinkaan edes ulkona. Korkeat lämpötilat ovat ilmassa usein kuivia ja alhaisissa lämpötiloissa korroosio hidastuu tai vesi on peräti jäässä. En nyt ihan vertaisi peltikaton ja maassa makaavan raudan ruostumisnopeutta. Veden pH:lla on myös suuri vaikutus.
- Lämpötila vaikuttaa suuresti
- Happipitoisuus vaikuttaa nopeuteen mutta jo hyvinkin pieni happipitoisuus riittää ylläpitämään korroosiota, koska hapen vaikutuksesta veteen jo liuennut rauta saostuu ja uutta liukenee tilalle. Biologinen korroosio voi tapahtua myös ilman vapaata happea.
- Sinkitty aitatolppa on vähän huono referenssi, koska se sinkitys tunnetusti suojaa myös sen sinkityksen vierestä, esim. katkaisupintaa ja naarmuja. Tapahtuu ns. galvaaninen suojaus.
Tässä näyte minun noin 25 vuotta vanhasta vesiputkesta. Näihin kaivovesi on tullut muoviputkesta ja mennyt pumpun kautta kupariseen putkeen. Kupari putket olivat puhtaat sisältä, joten ei ole tavara veden mukanakaan tullut. Pukien korroosio oli aika samankaltaista kaikissa purkamissani putkissa. Osat eivät olleet tosin kovin pitkiä, koska nuo oli vain heti pumpun imu- ja suunnilleen metrin painepuolella pumpun jälkeen. Lämpötila on se veden lämpötila, näköjään 7 °C kesällä 4 astetta talvella. Näissä on vielä sinkkikin suojannut luultavasti ensimmäiset 10-15 vuotta. On tuolla jotain tapahtunut ja vielä kiinnikin tuo tavara vielä.
Ennen kaupan tekoa voisi kysyä myös näistä:
- Suojaputkesta ja sen materiaalista. Varsinkin jos pitkää suojaputkea ei tarvita, materiaaliksi ruostumaton materiaali. Vesikaivoissa on päädytty ruostumattomaan teräkseen.
- Suojaputken tiivistyksestä kallion pintaan. Tehdäänkö ja mitenkä tehdään ja valvoa että se myös tehdään sovitusti.
- Kaivoon asiallinen lakki
- Etyylialkoholipohjainen keruu neste (tämä taitaa näistä parhaiten toteutua jo ihan muista syistä)
- Lyijytön pohjapaino
- Kaivon paikan merkintä tontille ja karttoihin
Viimeksi muokattu:
Kuinka ikuinen suojaputken pitäisi olla tai koko maalämpökaivon. Kun oman kämpän osalta vaihdoin pohjaviemäriä muoviseksi oli vanha viemäri toki ruosteessa, mutta ihan putkea kuitenkin. Tuossa vaiheessa ikää sillä oli 40v. Toki ko viemäri on paksumpaa kuin suojaputki.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olen nyt kyllä perin liikuttunut tästä kysymyksestä. Eikö tämä nyt ole näiden koko talousarvion kannalta aika olleellisia kysymyksiä, joten luulisi asian nyt kyllä omistajaakin kiinnostavan. Tuottotavoitteet eivät taida olla kovin korkealla.
Se mistä nyt itse olen huolissani on tuon suojaputken pettäminen ennen kuin kaivoa suunnitellusti poistetaan käytöstä. Jos se unohtuu horsmikon alle, ehkä kuitenkin parempi että se siellä on ehjänä kuin että kaikki valuu reikään. Ehjästä kaivosta sen keräimenkin voisi poistaa, jos nyt joku muotoilisi sen sitä silmällä pitäen ja silloin sen voisi myös uusiakin. Kai se uusiminen olisi parempi kuin uuden poraaminen.
- Keskustelun aloittaja
- #102
@Kellarinlämmittäjä on kova missio MLP:tä vastaan.
Poratekin ohjeiden mukaan ei käyttövesikaivossakaan käytetä ruostumatonta.
"
Tässä on teräksen korroosiosta maassa:
Näyttää hidastuvan ajan kuluessa ja vähänkin vanhemmissa tahti jää reilusti alle 1 mm/100 v.
Mitä kamalaa nyt sitten tapahtuu, jos tuo putki 100 vuoden päästä jostain syystä olisikin ruostunut poikki? Samaa taloa tuskin siinä vieressä on. Saattaa olla uusi, useita uusia, kerrostalo tai mitä vaan. Ehkä vanha kaivo on käytössä ehkä ei. Lämmitystarve ja -tapa voivat silloin olla jotain aivan muuta kuin nyt. Ehkä talo on rakennettu kaivon päälle tai se on epäkäytännöllisen kaukana uudesta talosta.
Talon ja sen asukkaan eliniän kannalta kaivo on "ikuinen". Sinä aikana MLP uusitaan muutamaan kertaan. Sitten tapahtuu jotain muuta. Miksi juuri kaivo pitäisi suunnitella satoja tai tuhansia vuosia kestäväksi, kun ei talotkaan kestä keskimäärin läheskään 100 vuotta.
Poratekin ohjeiden mukaan ei käyttövesikaivossakaan käytetä ruostumatonta.
"
- NORMIPORAKAIVON SUOJAPUTKI
- Suojaputkea käytetään estämään irtoaineksen pääsy kaivoon
- Suojaputkea käytetään aina
- Upotus kiinteään kallioon 1-6 metriä
4.1. Muovinen suojaputki - Muovista suojaputkea voidaan käyttää jos maata on enintään 3 metriä
- Seinämävahvuuden on oltava vähintään 6,3 mm, jolloin ulkoisen rasituksen kesto on riittävä
- Materiaalina polyeteeni
4.2. Teräksinen suojaputki - Käytetään aina, jos maakerros on yli 3 metriä, maakerroksen ja mahdollisesti rikkonaisen pintakallion putkitukseen
- Teräsputken luokitusvaatimus on vähintään S235 JO, seinämävahvuus vähintään 4,5 mm
- Pitää aina käyttää sisämuovitusta"
Tässä on teräksen korroosiosta maassa:
Näyttää hidastuvan ajan kuluessa ja vähänkin vanhemmissa tahti jää reilusti alle 1 mm/100 v.
Mitä kamalaa nyt sitten tapahtuu, jos tuo putki 100 vuoden päästä jostain syystä olisikin ruostunut poikki? Samaa taloa tuskin siinä vieressä on. Saattaa olla uusi, useita uusia, kerrostalo tai mitä vaan. Ehkä vanha kaivo on käytössä ehkä ei. Lämmitystarve ja -tapa voivat silloin olla jotain aivan muuta kuin nyt. Ehkä talo on rakennettu kaivon päälle tai se on epäkäytännöllisen kaukana uudesta talosta.
Talon ja sen asukkaan eliniän kannalta kaivo on "ikuinen". Sinä aikana MLP uusitaan muutamaan kertaan. Sitten tapahtuu jotain muuta. Miksi juuri kaivo pitäisi suunnitella satoja tai tuhansia vuosia kestäväksi, kun ei talotkaan kestä keskimäärin läheskään 100 vuotta.
- Käytämme pintamaaporauksen suojaputkena 5 mm teräsputkea, jonka laskennallinen kestoikä on noin 100 vuotta.
- Suoritamme vakiotoimenpiteenä suojaputken betonoinnin ja injektoinnin kallioon tiivistääksemme liitoksen sekä estääksemme pinta- ja pohjavesien sekoittumisen.
Pohjavesialueelle energiakaivon teko taitaa olla sen takia kielletty, että JOS se keräin sattuu vuotamaan jostain syystä niin se ei sitten pilaisi sitä pohjavettä josta joku kaupunki saattaisi juomavetensä ottaa. Taitaa joissain suojelluissa vesistöissäkin olla samalla periaatteella kielletty keräinten lasku järvenpohjaan. Ei siinä kai isompaa salaliittoa ole taustalla suuntaan tai toiseen.
Et kai oikeasti vertaa ydinvoimalaa energiakaivoon, siis ainakaan turvallisuusvaatimuksiltaan??
Kyllähän se kaivo voi palvella myös seuraavaa rakennusta, kaivo ja sen suojaputki sekä keräin varmasti kestävät yli sen 50 vuotta mikä on Suomessa käytetty rakennuksen suunnitellulle käyttöiälle.
Taitaa puucee olla pahempi riskitekijä pohjavesialueella kuin energiakaivo. Ja käyttöikääkin vähemmän.
poistettu ydinvoima disinformaatio -Samppa
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
pökö
Kaivo jäässä
On se. Tasan 2 vuotta sitten kun omaa mlp-projektia kasasin oli jo vastaavaa pommitusta
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näin varmaan onkin. Tosin tuon voisi helposti pidentää seuraavaan jääkauteen saakka. Jos 50 v kestävä talo maksaa sen minkä ne nyt maksavat ja 5% kalliimpi voitaisiin rakentaa 1000 v kestäväksi, tokko mielipide muuttuisi.
Kalliitahan nuo esittämäni asiat eivät ole:
- Jos pohjapainon lyijy korvattaisiin raudalla, mahtaisiko se maksaa muuta kuin että pitäisi porata 0,1 m syvempään 33 €/m (=3,3 €/0,1m)
- Ruostumaton suojaputki esim. 6 m olisiko lisähinta 5" kokoisena 4 mm luokkaa 100 €/m (=600€/6m). Oletan kyllä että tuossa on korroosiovara jota ei ruostumattomalla tarvittaisi. Muovikin paljon rautaa parempi.
- Tiivistää se pitäisi kai nykyisinkin, mutta käytäntö varmaan vaihtelee (=0€)
- Samaan hintaan sen varmaan saisi vielä porattua suoraankin
Teräspaalut on mitoitettu samoin kuin tän ketjun perusteella noi suojaputket. Eli nimelliskantavuus on jäljellä 100v korroosion jälkeen.
Eihän taloja ikuisiksi ole suunniteltu: ontelolaattojen papereissa käyttöikä oli 50 vuotta
- Keskustelun aloittaja
- #108
Taloa eikä kaivoa ole järkeä tehdä 1000 vuotta kestäväksi. Ei niitä kukaan enää käytä 100 vuoden päästä, kun tarpeet ja tyylit muuttuvat. Tai ne harvat, joita vielä käytetään, ovat joko valtavasti muunneltuja tai sitten hyvin poikkeuksellisia.
Ovatko painot lyijyä ja mikä ongelma lyijyssä on? Keräimen päässä on 180 asteen mutka, joten väkisin siitä tulee paksumpi kuin suorasta osuudesta.
Tuskin tuo päässä oleva paino ja mutka ovat syynä, jos keräintä ei saa pois kaivosta. Onko ylipäätänsä tapauksia, joissa keräin on juuttunut kaivoon, kun se on pohjaan saatu? Puhumattakaan tapauksista, joissa keräin pitäisi saada pois kaivosta.
Joku syy kai siinä on, ettei muovia käytetä kuin lyhyissä suojaputkissa. Lujuus luultavasti. Ei kai muovikaan tuhatta vuotta kestä.
Ovatko painot lyijyä ja mikä ongelma lyijyssä on? Keräimen päässä on 180 asteen mutka, joten väkisin siitä tulee paksumpi kuin suorasta osuudesta.
Tuskin tuo päässä oleva paino ja mutka ovat syynä, jos keräintä ei saa pois kaivosta. Onko ylipäätänsä tapauksia, joissa keräin on juuttunut kaivoon, kun se on pohjaan saatu? Puhumattakaan tapauksista, joissa keräin pitäisi saada pois kaivosta.
Joku syy kai siinä on, ettei muovia käytetä kuin lyhyissä suojaputkissa. Lujuus luultavasti. Ei kai muovikaan tuhatta vuotta kestä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos olisi sisäkkäiset putket, ei tulisi yhtään paksumpi. Sisempi loppuisi 50 mm ennen ulomman putken sulkeutumista. Paino sitten tämän jatkona. Missään kohdassa ei olisi paksunemaa.
On naiivi ajatus että maalämpökaivo olisi omakotitalolle seuraavat 1000 vuotta energiatehokkain ja ekologisesti järkevin ratkaisu.
Nykyisellään se taitaa sellainen olla, vaikka hieman muoviputkea maahan upotetaan? Wikipediassa on tälläinen maininta.
"The US Environmental Protection Agency (EPA) has called ground source heat pumps the most energy-efficient, environmentally clean, and cost-effective space conditioning systems available."
Nykyisellään se taitaa sellainen olla, vaikka hieman muoviputkea maahan upotetaan? Wikipediassa on tälläinen maininta.
"The US Environmental Protection Agency (EPA) has called ground source heat pumps the most energy-efficient, environmentally clean, and cost-effective space conditioning systems available."
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Painojen materiaalista en tiedä, mutta lyijypainosta olen kuullut puhuttavan. On tosin muovin sisällä, mutta tässähän juuri joukolla todisteltiin, että ei se muovikaan ole ikuista.
Lyijy on elimistöön kertyvä hermomyrkky. Taisi olla muinaisen Rooman aikaan varsinainen ongelma, kun lyijyä käytettiin vesijohtomateriaalina. Lyijyn käyttöhän on nykyisin kielletty paljon laajemmin kuin vesiputkistoja koskien, jokseenkin kaikkialla, mistä se voi joutua elimistöön. Vesi on yksi potentiaalisimmista lyijyn saantireiteistä.
Kyllähän tuommoisesta muutaman kymmenen kilon lyijymötikkästä pitkään riittää liueta. Oletan tuon olevan umpiluotina (tuskin hauleina) paineen keston vuoksi. Muovi suojaa sen ensimmäisen 50 tai 100 vuotta. Raudasta ei juuri haittaa olisi ja paljaanakin tuommoinen valettu rautaluoti kestäisi pidempään kuin se suojaputki. Kiinalaiset varmaan valaisivat tuommoisia 20 snt/kg hintaan.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Hups, painot on betonia, ainakin kaikki mitä minä tiedän.
Huoli pois, lämpökaivo ympäristöopas vuodelta 2009 kertoo:
"Paino on tyypillisesti betonia, ja sen massa riippuu keruuputkien pituudesta. "
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varmaan juurikin näin. Talouspuolen jos ottaa mukaan, tilanne menee aika kiperäksi. Pintakeruupiirillä tuottoakin saa niin kauan kuin aurinko paistaa. Se on joka syksy parhaassa mahdollisessa vireessä. Energia tulee omalta tontilta eikä naapurin puolelta. Olikos se minimissään jotain 1,5 - 2 m2 putkimetriä kohti mitä tarvitaan. Eli 1000 m2 tontti riittäisi yleensä hyvin, uudelle pienelle talolle puoletkin tuosta.
No mutta tämähän on hyvä. "Tyypillisesti" Onko aina ? Kannattaisi vaatia tuota betonista. Ettei olisi sitten jotain raskaampaa sinne betoniin sekoitettu?
- Keskustelun aloittaja
- #116
Sehän hyvä lähtökohta!
Uponorin esitteessä ei mainita, mutta lisäpainoksi mainitaan valurauta.
Hiukan eri juttu tehdä juomavesiputket lyijystä kuin laittaa lyijymöntti kaivoon, josta ei edes juomavettä oteta.
Maastahan se lyijy on otettukin ja vaikkapa luotien mukana lyijyä on mennyt maastoon valtavia määriä.
No turha tästä on edes kirjoitella, kun ne painot eivät edes lyijyä ole.
Itsekään en olisi kovin huolissani vaikka paino lyijyä olisikin, esiintyyhän sitä muutenkin maaperässä.
- Keskustelun aloittaja
- #118
Tuollainen on ollut ainakin Uponor G12, jonka tekeminen on lopetettu kai 2013. Siinä oli eristetty 40 mm putki alas ja ympärillä lukuisia 16 mm putkia ylös. Eli aivan vähintään 100 mm halkaisija.
Tuolle oli maksimimitta 100 m.
Mainostettiin tehokkaaksi ja saavan 100 m kaivosta saman tehon kuin 200 m kaivosta tavallisella keräimellä. Ei tainut olla niin...
Edelleen onko joku ongelma ollut keräimien juuttumisesta kaivoon? Varmasti tuollainen yhtenäinen 100 mm mötikkä ei sitä helpottaisi.
Ehkä pumppujen juuttumisista vesikaivoihin on pidempiaikaista kokemusta. Onko tapahtunut? Niissä vasta möykky on putken päässä ja pumppu ei ole alkuunkaan ikuinen.
pökö
Kaivo jäässä
Todellakin, ja olisihan se hullua teettää valomoissa kalliita lyijypainoja kun betoni on halpaa ja helppoa käsitellä
Kollektorissa käytettävä lisäpaino
Perinteinen kollektori
hakaplast.ee
Perinteinen kollektori
Vertical collektor – HAKA Plast OÜ
hakaplast.ee