Maalämpökaivon poraus

J

jmaja

Hyperaktiivi
iqo sanoi:
Tietääkö joku, miten paljon esim. 200m pitkä keräin painaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Noin 100 kg tyhjänä + paino. Polyeteeni on hieman vettä kevyempää ja 40x2,4 400m putkessa sitä on 113 litraa.

Ei se juuri mitään siis kaivossa paina ja siksi siellä paino pitää olla. Tarvittaessa voi keventää lisää laittamalla paineella ilmaa niin, että vesipinta putken sisällä on alempi kuin kaivossa. Ei mitään tarvetta kokonaan tyhjentää ennen kuin on kokonaan pinnalla.

Mitä sille keräimelle tapahtuisi kaivossa? Samaa putkea on monissa kiinteistössä käyttövesiputki ja monessa käyttövesiporakaivossa myös. Onko niitä koskaannvaihdettu?

Meidän rivarissa on kyllä käyttövesiputki alkanut vuotamaan ainakin kahdesti. Syynä on surkea asennus, jossa putki seikkailee valtavien kivilohkareiden seassa ilman salaojasoraa tms. Kivi on siis lopulta tehnyt reiän putkeen.

Voisiko sama tapahtua kaivon sortumassa? Mistä sinne suurta voimaa tulisi? Kai noista olisi tietoa.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mulla on sen verran kokemusta, että vedin helposti käsin 40 m kaivosta putkiparin pois. Kyseessä juomavesiporakaivo 1976, jossa alkuperäiset putket. 32 mm ejektoriputki alas ja 40 mm vesiputki ylös. Molemmissa vettä. Suurin ongelma oli päästä alkuun. Hyvin helposti sai nostettua metrin, mutta sitten piti putkien taipua, jotta sai lisää ylös. Piti laittaa naruviritys, jotta ei livahtanut takaisin alas otetta vaihtaessa.

Ongelman syynä siis kiinni olleet vaakaputket, jotka olisi tietysti irroitettu, jos tarkoitus olisi ollut vaihtaa putket.
 
K

Karga

Aktiivinen jäsen
iqo sanoi:
Hyvä idea tuo tyhjentäminen ja nosteen hyödyntäminen. 200m vesipatsaan "työntäminen" kuitenkin edellyttäisi vähintään 20 bar painetta. Mahtaako muoviputki kestää?
Klikkaa laajentaaksesi..
"Idea" ei nyt sinänsä ole oma, kun eihän sitä tyhjää keräintä edes saa sinne vettä täynnä olevaan reikään eikä toisaalta putki kestä omaa painoaan, jos ei siellä ole veden nostetta. Nämä ovat kyllä (alalla) ihan yleisesti tiedossa olevia rajoitteita.

Ehkä sitä ei tarvitsisi kokonaan tyhjentää. Jo pienemmälläkin paine-erolla sieltä saa nestettä pois ja ehkä putki lähtee kohoamaan -> sitten sitä saa taas tyhjennettyä lisää. Varmaan se olisi yhdistelmä vetoa ylös ja putken tyhjennystä samalla. Helppohan noita voimia ja kestävyyksiä olisi laskeskella, mutta ei nyt ole tarvetta siihen.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Karga sanoi:
"Idea" ei nyt sinänsä ole oma, kun eihän sitä tyhjää keräintä edes saa sinne vettä täynnä olevaan reikään eikä toisaalta putki kestä omaa painoaan, jos ei siellä ole veden nostetta. Nämä ovat kyllä (alalla) ihan yleisesti tiedossa olevia rajoitteita.

Ehkä sitä ei tarvitsisi kokonaan tyhjentää. Jo pienemmälläkin paine-erolla sieltä saa nestettä pois ja ehkä putki lähtee kohoamaan -> sitten sitä saa taas tyhjennettyä lisää. Varmaan se olisi yhdistelmä vetoa ylös ja putken tyhjennystä samalla. Helppohan noita voimia ja kestävyyksiä olisi laskeskella, mutta ei nyt ole tarvetta siihen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuuppoo sinne keräimen putken sisään pykälää pienemmän putken vaikka 50m ja sitten yläpää umpeen ja vetää putken pois litkujen kera, jos molemmille puolille yhtäaikaa niin tulee 100m....suottaapi olla että tuosta tulee jo painavaa hommaa :cool: , ~1kg/m.
Tuo keventäis jo paljon...
 
K

kotte

Hyperaktiivi
iqo sanoi:
Mikähän on näiden muovisten keräinputkistojen oletettu kestoikä? Periaatteessahan ne saattaa reiässä hankautua toisiaan ja seinämiä vasten ja kulua puhki.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vesikaivoissa tuo on todellinen riski, kun porakaivopumppu aina pyrkii pyörähtämään lähtiessään käyntiin. Toisaalta tuonne ei silloin mene kuin yksi putki. Energiakaivossa putket joutuvat harvinaisen vähän alttiiksi mekaanisille liikkeille. Kestoiästä en osaa materiaalin puolesta sanoa muuta kuin, että eipä vanhoissa uusikäyttöön ottamissani ja samasta materiaalista valmistetuissa putkissa, joiden tiedän olevan lähes 60 vuoden takaa, näy materiaalin osalta olevan kulumisen merkkejä. Aine on edelleen kotikonstein muovihitsattavissa (esim. yhteen kohtaan tuli reikä toissa kesänä lapionnin osuessa putkeen lapioijan tietämättä, mitä oli vastassa) ja putkisto onkin kasattu eri ikäisistä paloista. Putkia on aikoinaan vahvistettu paikkahitsauksin, kun ne oli vuosia aikaisemmin purettu vesistöstä, missä hiekan ja kivien jatkuva kulutus oli saanut aikaan joitakin reikiä sen ohella, oli putki oli silmin nähden paikoin kulunut ohuemmaksi. Nuo päätekappalapainot ja U-lenkit energiakollektoreissa tehdään paljon luotettavammin muovihitsausmenetelmin ja koeponnistetaan. Materiaali on asiallisen hitsauksen seurauksena läpikotaisin samanlaista ominaisuuksiltaan.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Joo jos täysin kiilautunu niin poikki menee kiskottaessa... ei kevitys auta, mutta jossain välimuoto hankaluudessa kevitys voi helpottaa...
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
roots sanoi:
Joo jos täysin kiilautunu niin poikki menee kiskottaessa... ei kevitys auta, mutta jossain välimuoto hankaluudessa kevitys voi helpottaa...
Klikkaa laajentaaksesi..
Se on sentään hyvä kun joukosta löytyy raskaan sarjan ammattilaisia, joilla on kokemusta. Ehkä voit vielä hieman avata, millaisessa tilanteessa tuohon jouduttu? Itse pumppujen konemestarit kai harvemmin noita ovat ylös kiskoneet.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Se on sentään hyvä kun joukosta löytyy raskaan sarjan ammattilaisia, joilla on kokemusta. Ehkä voit vielä hieman avata, millaisessa tilanteessa tuohon jouduttu? Itse pumppujen konemestarit kai harvemmin noita ovat ylös kiskoneet.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sun täytyy kysyy siltä joka näitä nostamisia pöydälle nosti, taisi olla vilppimiehiä... ;)
 
I

iqo

Vakionaama
Taisin olla minä, jonka ajatus lähti harhailemaan tähän keräinputken vaihtoon. Ehkä sille ei ole mitään todellista tarvetta ja noissa käytettävä muovi on niin laadukasta, että lämmitettävä talo puretaan paljon ennen kuin kaivon kanssa ongelmia alkaa tulla. Minä en ainakaan ole kuullut, että kenenkään olisi tarvinnut putkia alkaa vaihtamaan, tosin maalämpöä on isommassa mittakaavassa Suomessa asennettu kaiketi vasta noin 20 vuotta. 50 vuoden kohdalla voi vasta olla relevanttia alla keskustella keräinjärjestelmän teknisestä käyttöiästä. Silloin on jo ties kuinka mones MLP:kin kierroksessa. Ja VILP-miehetkin kerenneet vaihtamaan lämmitysmuotoa maalämpöön :p

Tämä asia kiinnosti ammatillisestikin, kun työn puolesta tulee mietittyä kallion poraamista vähän toisessa muodossa, eli suuriläpimittaisten (max 1200mm) porapaalujen osalta.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuinka tämä ruostumaton suojaputki noin niin kuin yleensä on käytössä tai vaihtoehtona?
Esim. Ø168 mm putki 2mm seinämällä painaa ~8,5 kg/m. Hinta lienee oletettavasti tuolloin noin 60-70 €/m. Ilmaista tuskin on se rautaputkikaan. Seinämää tarvitaan tuplasti enemmän ja olisiko sillähin hintaa 1€/kg. Ruostumaton kestäisi varmaan 100 x kauemmin kuin rautaputki. Maassa luulisi ihan perus ruostumattoman teräksen kestävän, ei tarvitse olla edes haponkestävää.

Ilmeisesti pitäisi saada jokin lisäavustus :rolleyes:
 
I

iqo

Vakionaama
Ehkä teknisesti ruostumattoman teräksen käyttäminen suojaputkena olisi mahdollista. En kuitenkaan näe sille kovin isoa tarvetta, jos referenssiä hakee paalutusmaailmasta. Moni arvokas rakennuskin on perustettu ihan tavallisesta hiiliteräksestä valmistettujen teräspaalujen varaan ja ajateltu niiden kestävän rakennuksen suunnittelukäyttöiän verran. Kaivon suojaputken ja paalun erona on yleensä se, että suojaputkessa korroosio tapahtuu sekä sisä, että ulkopuolella. Paaluissa yleensä korroosio vaikuttaa merkittävästi vain vaipan ulkopintaan. Tästä huolimatta kustannustehokkain vaihtoehto suojaputken käyttöiän takaamiseksi on riittävän korroosiovaran käyttö putken seinämävahvuutta valittaessa. En kylläkään tiedä, millaista putkea kaivojen suojaputkena yleensä käytetään. Toki usein maalämpöä laitetaan silloin kun ei olla köyhiä eikä kipeitä ja "tonni ei enää tunnu missään" esim. kaivon pituutta valittaessa, eli maksuhalukkuutta tuolle rosteriputkelle voisi vaikka löytyäkin.

Jos suojaputki olisi rosteria, hankaluuksia tulisi varmaan käytännössä kähinnä rengasterän hitsaamisessa putken päähän ja putkien jatkoshitsauksissa. Toki noihin molempiin on menetelmät olemassa ja puikolla pystyy rosteria hitsaamaan ulkonakin. Luulisin, että löytyy myös sopiva lisäaine ei-rosterisen rengasterän hitsaamiseksi putken päähän. Mitään muita vaatimuksiahan noille hitseille ei ole, kunhan kestävät porauksen.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Normaalin maalämmössä käytettävän putken seinämä on noin 5mm. Ohutseinämäinen rosteriputki tuskin kestää maahanlaittoa jos siihen tulee useampi jatkos, sehän vedetään maan alle sillä poralla.
Meillä porari sanoi että välillä putki katkeaa hitsauksesta jos maa on tiukkaa.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Kauanko tuollainen 4mm 5mm teräsputki sitten kestää siellä maassa/kalliossa?

Tuollaisen löysin googlesta ja tuosta voidaan pahimmassakin tapauksessa (teollisuusilmasto) perusteella laskeskella, että 1mm voisi syöpyä reilu 50 vuodessa. Maaseutuilmastossa 1mm syöpymiseen menisi jo yli 100 vuotta. Pahimmillaan siis 5mm syöpyisi molemmilta puolilta puhki ehkä reilu 100 vuodessa ja keveyemmissä olosuhteissa muutamassa sadassa vuodessa.

Ruostehan suojaa sen alla olevaa materiaalia kun happi ei niin pääse sen ruosteen läpi ja tuskin siellä kaivon sisälläkään kovasti sitä happea riittää pidemmän päälle kun sehän on tiiviisti tulpattu päästä umpeen. Vesikaivotkin voivat kärsiä hapettomasta vedestä vaikka se vesi siellä vaihtuukin ja päästä ei ole tiiviisti tulpattu.

Nyt on kyllä aivonystyrät saaneet sykkiä kun on pitänyt keksiä edes jotai huonoa maalämmöstä :tonttu:


1607678183902.png
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Aika kaukaa tosiaan haetaan ongelmia :) maalämpö on pop jos paikka sen sallii. Pohjavesialue ei onnaa oikein nykyään KHO vuosikirjapäätöksen jälkeen.

Ja oikein paksujen maapeitteiden alueella voi olla paha kanssa porata. Kallista ainakin.

Tuli tuossa vähän aikaa sellainenkin tapaus missä tontille ei saatu kaivoa kun vissiin huonon tuurin takia oli joku kallioruhje just tontin alla. Ja poraus tyssäsi siihen 30-40m syvyydessä vaikka mistä kohtaa porasi.
 
I

iqo

Vakionaama
pökö sanoi:
Normaalin maalämmössä käytettävän putken seinämä on noin 5mm.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo kuulostaa kyllä jo ihan riittävältä. 2mm korroosiovara puoleltaan per 100 vuotta on jo ihan hyvä ei-agressiivisessa maassa ja teoreettinen 1mm jäljelle jäävä seinämän vahvuus kyllä pitää vielä tuonkin jälkeen maat putken ulkopuolella. Pvp:n alapuolella hapettomassa ympäristössä ongelmaa ei juuri ole. Korroosio on voimakkainta pvp:n vaihtelualueella.

Ei tässä mielstäni kyse ollut ongelmien "hakemisesta", vaan keskustelusta mielenkiintoisen asian ympärillä. Kyllä näitä kaivon yksityiskohtia on ruodittu naapurifoorumillakin, esim. putken tiivistäminen kallioon. Hyvähän se on näistä tietoutta lisätä, on tuo sen verran kallis investointi ja kuitenkin "ikuiseksi" täälläkin mainostettu.
 
I

iqo

Vakionaama
Mikki sanoi:
Tuli tuossa vähän aikaa sellainenkin tapaus missä tontille ei saatu kaivoa kun vissiin huonon tuurin takia oli joku kallioruhje just tontin alla. Ja poraus tyssäsi siihen 30-40m syvyydessä vaikka mistä kohtaa porasi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämäkin on hyvä pointti. Suomessa kallio on monin paikoin hyvinkin rikkonaista ja aiheuttaa varmasti ongelmia, kun ruhjeen läpi yritetään porata reikää ilman suojaputkea. Näitähän ei voi oikein ennustaa etukäteen, vaikka GTK:lla saattaa jotain ruhjekarttoja ollakin.

Jos noinkin "pinnassa" on ruhje ollut, voisi teoriassa olla mahdollista jatkaa putkitettua osuutta kunnes ruhjeesta on päästy ohi. Todella kallis kaivo tietysti tulisi noin menetellen, enkä tiedä miten syvälle nuo poravaunut jaksavat putken vaatimaa isompaa reikää tehdä.

Joutuukohan asiakas tuollaisessa tapauksessa maksamaan kaivosta jotakin, vai meneekö aina porausfirman piikkiin koko sählinki? Luultavasti jälkimmäinen, jolloin ovat kyllä hinnoitelleet riskin metrihintaan kun tietävät näppituntumalta kuinka usein tuollainen ongelma tulee vastaan. Saisikohan asiakas alennusta, jos tekisi diilin, että riski tuollaisesta casesta lankeaisi asiakkaalle?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
En tiedä miten kustannukset jakautui lopulta tuossa kohteessa. Mutta asiaa pehmensi että sama vaunu porasi samalla kertaa naapuritontille ja siellä kaikki pelasi hyvin. Porarin kannalta tuo oli toki hyvä todiste, ettei porassa ollut vikaa.

Facebookissa oli juttu nyt syksyllä, mutta ihan lopputulemaa en tiedä. VILP:iin kuitenkin meni siinä tontilla mihin kaivoa ei saatu.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
En tiedä miten kustannukset jakautui lopulta tuossa kohteessa. Mutta asiaa pehmensi että sama vaunu porasi samalla kertaa naapuritontille ja siellä kaikki pelasi hyvin. Porarin kannalta tuo oli toki hyvä todiste, ettei porassa ollut vikaa.

Facebookissa oli juttu nyt syksyllä, mutta ihan lopputulemaa en tiedä. VILP:iin kuitenkin meni siinä tontilla mihin kaivoa ei saatu.
Klikkaa laajentaaksesi..

MItenkähän samanlaiset talot kyseessä, hyvällä tuurilla olisi suht samanikäiset ja samanlaiset talot niin siinähän olisi hyvä vertailukohde mlp vs ivlp :hmm:
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
iqo sanoi:
Jos suojaputki olisi rosteria, hankaluuksia tulisi varmaan käytännössä kähinnä rengasterän hitsaamisessa putken päähän ja putkien jatkoshitsauksissa. Toki noihin molempiin on menetelmät olemassa ja puikolla pystyy rosteria hitsaamaan ulkonakin. Luulisin, että löytyy myös sopiva lisäaine ei-rosterisen rengasterän hitsaamiseksi putken päähän. Mitään muita vaatimuksiahan noille hitseille ei ole, kunhan kestävät porauksen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ruostumattomien terästen hitsaaminen on oikeastaan helpompaa kuin tavallisen raudan. Se "vaikeus" tulee siitä, että noin keskimäärin kun käytetään haponkestäviä, tavoitellaan virheettömyyttä, jotta se kestää ne litkut mitä siellä on. Hitsarin pitää myös tietää, mitä ainetta käyttää, jotta sen sauman korroosiokestävyys vastaa sen materiaalin korroosiokestävyyttä. Tässä tämä tulisi maahan tai luonnon veteen, missä lämpötila ja olosuhteet ovat materiaalille helpot. Pienet epätäydellisyydet eivät sitä hitsausta pilaisi ja sama puikko tai materiaali soveltuu joka kohteeseen. Mustaa ja ruostumatonta voi hitsata esteettä yhteen, jos tavoiteena ei ole muuta kuin että tarttuu kiinni.

Aineena ruostumaton teräs on aika paljon lujempaa kuin tavallinen rauta. Maaperän olosuhteissa sen korroosio on likimäärin pyöreä nolla ja käyttöikä lähes ääretön, koska väsyttävää kuormaa ei ole.

Lappanen sanoi:
Pahimmillaan siis 5mm syöpyisi molemmilta puolilta puhki ehkä reilu 100 vuodessa ja keveyemmissä olosuhteissa muutamassa sadassa vuodessa.

Ruostehan suojaa sen alla olevaa materiaalia kun happi ei niin pääse sen ruosteen läpi ja tuskin siellä kaivon sisälläkään kovasti sitä happea riittää pidemmän päälle kun sehän on tiiviisti tulpattu päästä umpeen. Vesikaivotkin voivat kärsiä hapettomasta vedestä vaikka se vesi siellä vaihtuukin ja päästä ei ole tiiviisti tulpattu.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ruoste nyt ei ainakaan vesiputkia suojaa. Kyllä nuo minun 25 vuotta käytössä olleet sinkitystä rautaputkesta tehdyt osat finaalissa olivat ja kuntotarkastajakin oli ruksinut "tekninen käyttöikä" ... "saavutettu". Mutta joo, ei toki se rakenne vielä ollut luuhistumassa. Mutta siis sinkittystä oli kyse ja korroosiokin vain yhdestä suunnasta. Suojaputksisa on käytetty sekä 4:n että 5:n millin seinämävahvuuksia, koska muistan yhden porausmainoksen, missä mainostivat juuri tuon 5 mm putken pidempää käyttöikää 4 mm verrattuna. Happi tulee vedestä. Ei sitä ilmasta tarvita. Pohjavesi ei ole hapetonta vaikka happipitoisuus voi ollakin alhainen. Ellen väärin muista, tuon 5 millisen olisi mainostettu kestävän jopa 100 vuotta.

iqo sanoi:
tuo sen verran kallis investointi ja kuitenkin "ikuiseksi" täälläkin mainostettu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niinpä. Miksi pilata se pienellä säästöllä. Myytäessä ikuinen - käyttöikä optimoitu. Ei harvinaista nykypäivänä.

Keräimestäkin saisi helposti muotoiltua myös semmoisen, että sen ulostulemisen todennäköisyys paranisi huomattavasti. Jos keräin olisi sisäputkellinen "porkkana", jossa paino olisi itse keräimen rungon paksuisena päässä ilman kurekohtia, sen ylösnouseminen todennäköisyys ainakin paranisi. Ulkopinta-alaa toki hiukan vähemmän kuin kahdessa putkessa. Rautakin olisi lyijyä halvempaa painona.

iqo sanoi:
Jos noinkin "pinnassa" on ruhje ollut, voisi teoriassa olla mahdollista jatkaa putkitettua osuutta kunnes ruhjeesta on päästy ohi. Todella kallis kaivo tietysti tulisi noin menetellen, enkä tiedä miten syvälle nuo poravaunut jaksavat putken vaatimaa isompaa reikää tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tiedän tutun tapauksen, missä lisälasku tuli asiakkaalle, "kun eihän poraaja voinut kallion laatua tietää". Kannattaisi varmaan sopia jo selvyyden vuoksi etukäteen, lupaavatko laittaa keräimen vaiko pelkän laskun.

Edit: viimeinen lainaus, jäi väärä kohta.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hinnalla on varmaan melkoinen vaikutus. Onhan se materiaalina nyt noin 10 x kalliimpaa. Yksinkertaisissa tuotteissa materiaalikustannus merkittävä.

Se että tuommoinen 4-5 putki hitsisaumasta aukeaa, johtuu vain ja ykistään hitsausvirheestä. Olisiko migillä räkäisty ruosteen päälle? Tunari hitsari saa sen yhtä tiukasti kiinni kuin muurari laastilla.
 
K

Karga

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Aineena ruostumaton teräs on aika paljon lujempaa kuin tavallinen rauta. Maaperän olosuhteissa sen korroosio on likimäärin pyöreä nolla ja käyttöikä lähes ääretön, koska väsyttävää kuormaa ei ole.
Klikkaa laajentaaksesi..
Totta ehkä. Mutta rautaapa näissä ei käytetä, vaan terästä. Ruostumaton ei taas ole mustaa terästä juurikaan lujempaa, päinvastoin.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Sitkeämpää se ruostumaton on, mutta murtolujuudessa häviää rakenneteräkselle. Viimeistään siinä vaiheessa tulee tuo selväksi kun tutkii mihin momentteihin samankokoisia ruostumattomia/happosia vs "rauta" pultteja suositellaan kiristettävän.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Aika kauas menee aiheesta. Teräksiä on hyvin erilaisia, niin ruostuvia kuin ruostumattomia. Murtolujuudet molemmissa alueella 300-2000 MPa eli 6-kertaisia eroja.

Onko tiedossa yhtään ongelmallisesti ruostunutta putkea porakaivossa? Pitää katsoa mielenkiinnosta tuosta 1976 poratusta kaivosta. Jos se sitten ruostuu piloille 50-100 vuodessa, ei taida olla kovinkaan kummoinen homma laittaa toinen tilalle. Aika monta MLP:n (tai VILPin) vaihtoa se putki kestää ja ongelma jää jälkipolville, jolloin ehkä on keksitty aivan uusia lämmitysratkaisuja tai ilmasto lämmennyt niin, ettei juuri lämmittää edes tarvitse.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
jmaja sanoi:
ongelma jää jälkipolville.
Klikkaa laajentaaksesi..
Justiinsa !

Eikös näissä ecodesing hommissa pyritä ne ongelmat ratkaisemaan ennakolta. Miksi suojaputki pitäisi vaihtaa myöhemmin ja miten? 100 v päästä keräin on kaivossa ja tuskin suostuu ulos tulemaan, ei varsinkaan, jos mullat jo ovat kaivossa.

Tämäkö sen taloudellisuuten kaataa? Putken hinnasta saa vielä 90% x 40% kotitalousvähennyksenä. Ei tuo nyt äkkiä ajatellen kovin kohtuuton lisäkustannus olisi, varsinkaan jos putkitusmatka on kohtuulinen, esim. 6 m.

Toisekseen tuossa voisi säästää laittamalla pohjalle paksumpaa, jos mikään muu kuin 4 millinen kestä. Voisihan laittaa yhden pätkän paksumpaa ja pinnempaan ohuempaa - jos se rosterinen niin kallista on.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Hinnalla on varmaan melkoinen vaikutus. Onhan se materiaalina nyt noin 10 x kalliimpaa. Yksinkertaisissa tuotteissa materiaalikustannus merkittävä
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei ole 10 x hinta materiaalissa.
Tulisi halvemmaksi joissain olosuhteissa kun jaa pintakäsittelyt ja huoltomaalaukset pois mutta kun ei vaan kestä rasitusta ja värinoitä.
Tästä on ihan omia kokemuksia.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
fraatti sanoi:
Veikkaan että itse kasvan horsmaa siihen mennessä kun tuo putki tuosta hapantuu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Entäs se reikä. Kai noissa joitain ongelmia ainakin pohjaveden suhteen on epäilty olevan, jos porauksia pohjavesialuelle ei sallita. Ei kai se suunnitelma voi olla, että nuo jää herran haltuun kun ei enää tarvita / toimi? Onneksi ne nyt karttoihin sentään merkitään.

Kaivohan voisi palvella myös seuraava rakennusta, jos se tehtäisiin parhaan mukaan. Jos kaivoon valuu jotain oleellisesti vettä raskaanpaa, varmaan se muovinen keräinkin on pian rutussa. Ei tietty kosketa kaivon teettäjää. Eihän ydinvoimalaakaan suunnitella niin että se jää siihen kuin p****kasa - ehkä joku joskus korjaa pois.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom