Ei siis tunge, vaan on 10 m syvällä. Ainakin kun viime keväänä mittasin tuosta vanhasta juomavesikaivosta. Uudessa kaivossa ei pintaa näkynyt. Tiputin jääpalan ja aika nopeasti se loiskahti. Ei varmaan kaulana 10 metristä.
Maalämpökaivon poraus
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Huh huh... Mahtaa olla naapurin talolla kokoa. MLP 1MWh kulutuksella kun lämmittää jo melkoisen töllin. Mutta 6MWh...
Mutta mites olisi että tuo kaivo + porakaivo + saatko yhtään vaakapiiriä? Yhteen piiriin niin että ensin maapiiriin läpi, sitten matala kaivo ja lopuksi tämänpäiväinen.
Ajatus että pitkälle syksyyn pintakeruu voisi viedä energiaa molempiin kaivoihin.
Mutta mites olisi että tuo kaivo + porakaivo + saatko yhtään vaakapiiriä? Yhteen piiriin niin että ensin maapiiriin läpi, sitten matala kaivo ja lopuksi tämänpäiväinen.
Ajatus että pitkälle syksyyn pintakeruu voisi viedä energiaa molempiin kaivoihin.
Meidän kaivojen kanssa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta tuossa parin talon päässä vettä tuli niin runsaasti että sitä riitti monen sadan metrin päähän katua pitkin.. ja tässä ollaan siis kalliolla Helsingin mitoissa jo aika korkealla, meidän pihan alin kohta on muistaakseni 33m merenpinnasta.
Paineilma siis löysi jostain helpomman reitin purkautua kuin porakangen vieri? Onko toinen kiinteistö alempana kuin omasi? Purkuputki näyttää ainakin menevän jonnekin rinteeseen.
Itse olisin ehkä tuon toisen kaivon kannalla jos se sitten onnistuisi ja nuo kaksi yhdessä riittäisivät.
Harmittava juttu kuitenkin. Itsellä on tutuilla maalämpöja vaikka kuinka ja koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa poraamisen kanssa. Oliko kiviputu muuten harmaata vai ruskeaa? Kuvasta ei oikein saa selvää. Täällä se oli koko matkalla vaalean harmaata.
Kyllä sitä täälläkin tuli niin paljon etten tuolla kokemuksella suosittele kyllä muille jättää jätekonttia ottamatta. Täällä haja-asutusalueella tuo ei haitannut mutta taajamassa olisi kyllä hävettänyt jos vedet ja tuhkat valuu pitkin ja poikin pientareita.
Meillä tuli aikanaan niin paljon vettä, että kontti piti tyhjentää vedestä monta kertaa, kun alkoi valua ylitse. Onneksi silloin oli sentään hulevesikaivo vieressä, rumpu ja avo-oja, jota pitkin vesi pääsi juoksemaan kohti merenlahtea.
Kivituhka oli alusta loppuun punaruskeaa. https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ kallioperäkartassa talon halki menee seuraavien kivilajien raja.
Microcline granite ja Amphibolite
Mikrokliini nähtävästi voi olla väriltään mitä vain, myös tiilenpunainen:
fi.wikipedia.org
Amfiboliitti taas on kiuaskivi eli harmaa eli ei sitä:
www.geologia.fi
Mikrokliinigraniitin puolella on molemmat meidän kaivot kartan mukaan. Onko se sitten niin tarkka. Ainakin kartan alueet ovat varsin yksityiskohtaisia muodoltaan.
Millaista tuo mikrokliinigraniitti oikein on? Onko se yhtenäistä vai graniitin ja tuon seosta?
Graniitin lämmönjohtavuus olisi keskimäärin hyvä, mutta onko tuon?
Talon toiselle puolelle voisi kartan mukaan olla amfiboliittia. Naapurin tulviva kaivo voisi tuon mukaan olla mikrokliinin puolella ja loput amfiboliitissa. Eli ei yhteyttä materiaalista toiseen?
Kontti ei taida hirveästi auttaa, kun vettä tulee paljon. Tietysti vähentää merkittävästi veden mukana leviävää kivituhkaa, mutta vesi tulvii yli kontista ja mukana varmasti hienompaa ainesta.
Microcline granite ja Amphibolite
Mikrokliini nähtävästi voi olla väriltään mitä vain, myös tiilenpunainen:
Mikrokliini – Wikipedia
Amfiboliitti taas on kiuaskivi eli harmaa eli ei sitä:
Amfiboliitti – Geologia.fi
www.geologia.fi
Mikrokliinigraniitin puolella on molemmat meidän kaivot kartan mukaan. Onko se sitten niin tarkka. Ainakin kartan alueet ovat varsin yksityiskohtaisia muodoltaan.
Millaista tuo mikrokliinigraniitti oikein on? Onko se yhtenäistä vai graniitin ja tuon seosta?
Graniitin lämmönjohtavuus olisi keskimäärin hyvä, mutta onko tuon?
Talon toiselle puolelle voisi kartan mukaan olla amfiboliittia. Naapurin tulviva kaivo voisi tuon mukaan olla mikrokliinin puolella ja loput amfiboliitissa. Eli ei yhteyttä materiaalista toiseen?
Kontti ei taida hirveästi auttaa, kun vettä tulee paljon. Tietysti vähentää merkittävästi veden mukana leviävää kivituhkaa, mutta vesi tulvii yli kontista ja mukana varmasti hienompaa ainesta.
Huima kulutus MLP taloon noin monella kaivolla vaikka isosta talosta varmasti on kyse...Miten niin? Miksei sama voi toistua, kun selvästikin tämä uusi kaivo, meidän vanha juomavesikaivo ja naapurin yksi MLP-kaivo ovat yhteydessä toisiinsa varsin vahvasti. Kai tuolla silloin on joku isompi alue, jossa vesi ja ilma virtaavat helposti. Tuosta linjasta ei montaa metriä sivuun päästä.
Tänää porattu kaivo on 3 m talosta (17 m pitkä sivu), 11 m talon suuntaisesta rajasta, 12 m poikittaisesta rajasta ja viimeistään 10 m kaivosta toiseen suuntaan on paljas kallio eli vaakaveto ei sieltä onnistu louhimatta. Siis varsin lähelle noita kaivoja joutuu sen toisen poraamaan.
Poraaja puhui 5 tai 10 asteen viistosta. Eihän sillä kaivo siirry kuin 9-17 m/100 m.
Toiselle puolelle taloa voisi porata, mutta sitten tulisi 45 m vaakavetoa ja välissä vielä kylmä autotalli, joka pitäisi jotenkin kiertää.
Ehkä talon toiselle sivustallekin voisi onnistua. Siitä on vain 8 m seinästä rajalle, mutta naapurin ja meidän välissä on 4 m kaupungin kaistaletta eli 3 m talosta olisi 5 m kaupungin ja 8 m naapurin rajasta. Silloin voisi päästä n. 15 m päähän poratusta kaivosta, olla vielä autotallin oikealla puolella ja vaakaveto olisi ehkä 13 m.
On tosiaan. Jos vaikkapa 1600 menisi hupisähköön ja COP olisi vain kolme (miksi olisi noin uudella lattialämmityksellä), tarkoittaisi se 15 000 kWh lämmitysenergiaa. Se olisi 4-kertainen meidän taloon nähden suoralla sähköllä ilman LTO/takkaa/ILP. No on tuossa pinta-alaakin n. 5-kertaisesti, mutta luulisi yli 30 v ikäeron näkyvän enenmmän.
Ei kai se kevät tuossa varsinaista ongelmaa poista, kuten @jmaja itsekin toteaa. Nythän se porauksessa käytettävä paineilma purkautuu kallion ruhjeiden kautta muista ympäröivistä rei'istä, eli kaivoista ylös. Porari pelkää, että naapurien kaivot vaurioituu, eikä halua joutua korvaamaan vahinkoja. Siksi odottavat kevääseen, että on helpompi nähdä mitä niissä tapahtuu porauksen aikana. Voivat vielä tulla siihenkin lopputulokseen, että on parempi nostaa kädet pystyyn ja ottaa tämän päivän poraus vaikka kokonaan takkiin, kuin riskeerata niiden vahinkojen kanssa.
Toki routa on tekijä, jota ei kesällä ole ja paine voisi teoriassa purkautua silloin muualtakin. Mutta maata taisi olla kallion päällä niin vähän, että tuo on epätodennäköinen oljenkorsi. Tai sitten sekin voisi pelastaa, että uutta reikää poratessa tämän päivän reiästä purkautuisi enimmät paineet, eikä naapurien kaivoista. Se puoltaisi uuden reiän yrittämistä.
Ikävä homma joka tapauksessa, ei tuollaista kenenkään kohdalle toivo kun hartaasti on hommaa suunniteltu ja isosta investoinnista kuitenkin kyse. Eiköhän siihen joku ratkaisu kuitenkin löydy. Ja onneksi vedet puski ulkona pintaan, eikä naapurin olkkariin.
Toki routa on tekijä, jota ei kesällä ole ja paine voisi teoriassa purkautua silloin muualtakin. Mutta maata taisi olla kallion päällä niin vähän, että tuo on epätodennäköinen oljenkorsi. Tai sitten sekin voisi pelastaa, että uutta reikää poratessa tämän päivän reiästä purkautuisi enimmät paineet, eikä naapurien kaivoista. Se puoltaisi uuden reiän yrittämistä.
Ikävä homma joka tapauksessa, ei tuollaista kenenkään kohdalle toivo kun hartaasti on hommaa suunniteltu ja isosta investoinnista kuitenkin kyse. Eiköhän siihen joku ratkaisu kuitenkin löydy. Ja onneksi vedet puski ulkona pintaan, eikä naapurin olkkariin.
Mittasin vielä kartalta, että talon lähimpien seinien väli on 39 m. Kaivojen väli suunnilleen sama. Se tulviva kaivo muutaman metrin heidän talosta meihin päin ja porattu kaivo n. 5 m talon kulmalta toiselle sivustalle.
Maatahan tuolla on vähän ja kallio näkyvissäkin 10 m poratusta kaivosta, mutta toiseen suuntaan kuin naapuri.
Ei sekään nyt oikein hyvä juttu olisi, jos tuosta uudesta kaivosta tulvisi vettä toista poratessa. Siitä ne sitten valuisi oman talon perustuksiin. Salaojia ei ole, ainkaan kunnollisia ja tuo on ainoa sivusta, josta ei heti vietä reilusti pois talosta.
Kyllähän tässä on aika masentunut fiilis. Tuli jo mieleen pitäiskö luopua vesikiertojen laitosta ja tyytyä ILPiin. Porari jo lupasi, että voidaan jättää tähän eli eivät tule väkisin poraamaan, vaan laittavat kaivon umpeen, jos niin haluan.
Maatahan tuolla on vähän ja kallio näkyvissäkin 10 m poratusta kaivosta, mutta toiseen suuntaan kuin naapuri.
Ei sekään nyt oikein hyvä juttu olisi, jos tuosta uudesta kaivosta tulvisi vettä toista poratessa. Siitä ne sitten valuisi oman talon perustuksiin. Salaojia ei ole, ainkaan kunnollisia ja tuo on ainoa sivusta, josta ei heti vietä reilusti pois talosta.
Kyllähän tässä on aika masentunut fiilis. Tuli jo mieleen pitäiskö luopua vesikiertojen laitosta ja tyytyä ILPiin. Porari jo lupasi, että voidaan jättää tähän eli eivät tule väkisin poraamaan, vaan laittavat kaivon umpeen, jos niin haluan.
Ongelmanahan tuossa on paineilman käyttäminen poran käyttövoimana ja pölyn siirtäjänä. Jos pora toimisi hydraulisesti vedenpaineella, tuskin moista suorastaan väkivaltaista veden purkautumista ruhjekerrosta pitkin pääsisi tapahtumaan. Tuollaista teknologiaa ei toistaiseksi taida olla käytössä? Otaniemen syväreijissä kaiketi osa reiästä tehtiin useamman kilometrin syvyydessä tuollaisella tekniikalla, mutta vaikeuksia taisi olla rutkasti tai liikaakin, ja jouduttiin siirtymään kiertoporaukseen. En tiedä, keksittiinkö vesivasaraporaukselle lopulta jokin toimiva ratkaisu.
Milläs se kivituhka saataisiin pois kaivosta ilman, että kaivoon tulee reilusti virtaamaa ylös ja samalla painetta ruhjeisiin. Voi tietysti olla, että ilma on pahempi ongelma kuin vastaava paine vetenä.
Kai tuo vasara voisi toimia ilman painettakin tai siis päästämättä sitä painetta ympäristöön, jos ei olisi tarvetta saada kivituhkakin pois.
Mitä tuo tulppaus käytännössä tarkoittaa, täytetäänkö se kaivon alkupää jollain betonilla? Tuo varmaan vaatimuksena sille, ettei porauksesta veloiteta mitään jolloin asiakas ei saa vajaata kaivoa ilmaiseksi käyttöönsä?
Jos ei muuta niin saahan tuosta sitten hyvän esilämmityksen/viilennyksen ilmanvaihtoon. IV-koneisiinkin saa kompuroita, miten tuollainen 114 metrinen kaivo toimisi ilmalämmityksen kanssa?
Jos ei muuta niin saahan tuosta sitten hyvän esilämmityksen/viilennyksen ilmanvaihtoon. IV-koneisiinkin saa kompuroita, miten tuollainen 114 metrinen kaivo toimisi ilmalämmityksen kanssa?
No on kyllä ikävä tilanne. Tietysti ymmärtää poraajaa kun on riskinä, että tulee vahinkoja naapurille ja siitä korvausvelvollisuutta. Ehkä tuota voisi vielä neuvottelemalla yrittää niin, että saisi tehtyä edes sen toisen kaivon saman pituisena? Luulisi riittävän sinne etelään.
Mulla oli hyvä tuuri, että iso tontti ja naapurin rajalle tuli kaivolta 25 metriä matkaa niin poraaja vaan totesi, että ei onnistu tähän ja mittasi 15 metriä 1. kaivosta ja siirsi koneen siihen ja aloitti uudelleen. Rakennusvalvontaan sitten jälkikäteen ilmoitin kahdesta kaivosta ja meni läpi.
Edit: + naapurilla ei maalämpöä. Mietin vaan, että jos joskus tulevaisuudessa naapurikin haluaa porauttaa ja naapurin tontti + talo on jo usean metrin korkeammalla omaani. Onkohan tässä vaarana käydä samalla tavalla kuin jmajalla eli kun naapuri osuu 70 metrissä olevan vesisuoneen alkaa minulla piha tulvimaan....
Eikä välttämättä lupa edes irtoa, jos haistavat riskejä. Maksa se 114 m ja valjasta se 40 metrinen lisäksi. Eiköhän noilla vesimäärillä pääse kohtalaiseen tulokseen. Aika radikaalilta tuntuisi luopua koko vesikierrosta ja ottaa ilp pöhisemään. Laittaa sen sitten sinne mahdolliseen talliin. Älä anna tulpata ainakaan ennen kuin ehdit laittaa keruuputket sinne! =)
Oiskohan se ihan vaatimuksena, ettei reikiä jätetä?
Pitää nyt neuvotella vaihtoehdoista ja selvitellä vielä miten tuo voisi toimia.
Tympeää kyllä, jos sitten kovan työn jälkeen lopputulos olisi kaivo jäässä. Talossahan ei ole mitään vesikiertoista ja tarkoitus oli roilota 30 m2 lattiaan ja laittaa 130 m2 kattolämmitystä sekä vintille vielä 20 m2 puulattiaan. Iso urakka. Kallein osuus itse MLP.
Kaivoa rasittamaan oli tulossa myös esijäähdytys/lämmitys.
Nyt siis on 30 ja 104 aktiivimetrin kaivot vierekkäin, oisko 8 m väliä. Tuohon matalampaan menee vanhat ejektoriputket 32 ja 40 mm PE. Eristämättömänä eli aika syvällä. Onhan siinä siis 20 m "maapiiriä" samalla, tosin vierekkäin putket menevät eli 10 m paremminkin. Sitten on se 200 m2 nurmikkoa, jossa aika kuivaa maata ehkä 1 m kallioon. Mutta tuossa nurmikolla on myös pari katajaa, useampi isohko mänty ja yksi jalokuusi, joten voi olla tuskaa maapiirin kanssa.
Ei varmasti ole mikään yleinen ongelma vielä, mutta tällaiset murheet saattavat yleistyä tulevaisuudessa, kun taajamissa poraillaan kalliota reikäjuustoksi. Esim. vanhalla asuinalueella ensimmäisellä poraajalla ei tietysti ole tällainen aiheuttanut ongelmia, mutta sitten kun puolen tusinaa naapuria ympärillä haluaa maalämmön, voivat ongelmat eskaloitua. Ei se muuta tarvi, kuin ruhjeisen kallion ja voimakkaat veden liikkeet ruhjevyöhykkeissä. Jokainen uusi kaivo myös muuttaa osaltaan tilannetta, eikä kukaan voi ennakoida, miten tulee käymään. Onni tässä on, että riskit näistä on pääosin toimittajalla, ainakin avaimet käteen -tilanteissa. Poraajat varmasti osaavat nämä riskit kyllä hinnoitella, jos ne heidän mielestään ovat yleistymään päin. Ja olihan jmallekin sanottu, ettei tällaista tulvimista ole ennen tullut vastaan. Poraajan työvuosia ei toki tarina kerro.
Eikös tuollaisiin 115 metrin kaivoihinkin sovitella pienimpiä pumppuja? Siitä jonkun osatehon pumppaisi, energiapeitto voisi kuitenkin olla kohtalainen, vaikka pakkaset on painettava muilla keinoin.
Tai sitten jos tulppa tulee päähän, niin on alettava vilpillisiin touhuihin...
Tai sitten jos tulppa tulee päähän, niin on alettava vilpillisiin touhuihin...
Siis kallioon asti porattaisiin? Vaikea nähdä, mitä taloudellista hyötyä tuosta olisi, että tehdään niitä kalliita putkitettuja "alkumetrejä" moneen kertaan. Tietysti jos kallion päällä on kymmeniä metrejä savea, voisi tuo ollakin kiinnostava menetelmä. Sillä edellytyksellä, että reikiin saataisiin keruupiirilenkki ilman suojaputkea ja reikä saisikin "romahtaa" keruupirin ympärille. Tällöin saataisiin pienemmälle pinta-alalle "pintakeruupiiri". Ongelma tietysti on, että pintakeruupiirissä putket ovat hyvästä syystä pinnassa. Syvemmälle ei pääse aurinko lämmittämään ja maa-ainesten lämmönjohtavuus on huonompi kuin kallion. Hyvä kuitenkin, että keksijähenkeä löytyy ja asioita innovoidaan.
Voisiko lämmönsiirtymistä tuollaisessa kaivossa tehostaa jotenkin? Eli TurboCollector putkella ja valaa betonilla kaivon täyteen. Eikös se tehostaisi lämmönsiirtymää? Ja sitten keneltäkään köpiltä ei kysytä yhtään mitään aiheeseen liittyen.
Ja betonoidun kaivon lataamiseen siten joku keino leutoina aikoina
Ja betonoidun kaivon lataamiseen siten joku keino leutoina aikoina
Viimeksi muokattu:
Eiköhän ne betonilla täyttäisi sitä reikää. Avaaminen ei onnistu kuin samalla menetelmällä, millä porattu alunperinkin.
Kyllähän tuollakin kaivolla jonkinlaisen VILP:n tappajan saisi aikaan, mutta kovimmille pakkasille tarvitsee sitten rohkeasti vastuksia avuksi. Jos siis porari edes antaa sen vaihtoehdon, että kaivo otetaan käyttöön. En nyt äkkiä huomannut, olivatko esittäneet jotain syytä miksi sitä ei saisi ottaa käyttöön vaan pitäisi ehdottomasti tulpata. Ei kai siitä enää mitään haittaa ympäristölle ole, kun poraustapahtuma on ohi?
Kaksi konetta. Ei kuulosta kustannustehokkaalta ratkaisulta. Eikö vajaalla kaivolla voisi vähän boostata vilppiä kylmimmillä keleillä? Onko tällaista kukaan tehnyt tai onko siihen ratkaisuja olemassa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ehkä ei naapurin talolle, mutta nythän ne pohjavedet pääsee siellä siirtymään korkeussuunnassa, toki pääsivät jo naapurin kaivojenkin ansiosta.
Miten mahtaisi mennä hallituksessa läpi, jos uima-altaan vesi olisi muutaman kymmenyksen kylmempää muutamana päivänä vuodessa. Vastaavasti sen voisi pitää sitten vaikka kuinka lämpimänä 11 kk ajan. Kun tuossa eilen illalla noita isoja koneita listailin ja aika paljon tuota varauskapasiteettia muistaakseni kohteessa on jo vähän niin kuin luonnostaan. Kyllä tuossa yhdellä koneella lämmityksen osalta voisi aivan hyvin pärjätä - Espoossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisikohan tuohon saada poraajalta kunnollisen betonoinnin. Sitten siitä ei olisi harmia kenellekään.
Mitäs harmia siitä kaivosta on? Olenkin lämmöllä odottanut @Kellarinlämmittäjä kommenttaja tähän aiheeseen.