pökö
Kaivo jäässä
Kustannustehokas se nimenomaan on.
Mutta miten boostaat vilppiä kaivolla, letkulla vettä kennoon vai miten?
Maalämpökaivon poraus
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Mutta miten boostaat vilppiä kaivolla, letkulla vettä kennoon vai miten?
Onko? Mitä nyt Bergheatillä laskeskelin saisi sen mukaan laittaa 2,7 kW MLP:n 104 m aktiivisyvyyteen, vaikka kallion lämmönjohtavuudeksi laittaisi 3,5 eli graniitin keskiarvon (3,0 on oletus). Sillä sitten saisi 17 200 kWh ja vastuksille jäisi 8 900 kWh. Yhteensä pumppu ottaisi sähköä 14 900 kWh. Tämä ilman autotallia.
Autotallin kanssa saisi 18 500 kWh pumpulla ja 13 600 kWh vastuksilla. Yhteensä pumppu ottaisi sähköä 20 900 kWh.
En tiedä miten hyvin Bergheat osaa laskea tuollaisen osatehomitoituksen kaivon ehdoilla, mutta noilla luvuilla ei oikein tunnu mielekkäältä maksaa 3,5 tonnia kaivosta, 6,5 tonnia MLP:stä + asennus. Ja päälle vielä ehkä 5 tonnia itsekin asennettuna vesikierroista.
Kahdella ILPillä pääsisi samaan? VILPillä kai suunnilleen samaan ilman autotallia ja parempaan sen kanssa, mutta silloin hintakin on kutakuinkin sama, jos ottaa F2120 käyttöveden lämmityksellä.
Mitenhän Bergheat oikein laskee näitä? Toisin päin laskien eli antaen öljynkulutuksen niin, että kaivoon tulee 104 m aktiivia, saisi tuosta 1780 l öljyä eli 15 100 kWh ja täyden tehopeiton (laskee 5 kW tehontarpeeksi). Siis vähemmän saa noin, kun teho painottuu talvelle. Pitää kysyä Tomppelilta.
+ ehdotuksen mukaisesti vilppi vielä päälle. Kait sekin tuhansia maksaa. Vai ymmärsinkö jotain väärin?
Kyllä mullakin tuli mieleen kaikennäköisiä Pelle Peloton -ratkaisuja. Tuossahan on nyt kaksi kaivoa, joiden välillä yhteys. Mitä tapahtuu, jos pumppaa vettä toisesta toiseen. Virtaako vettä silloin laajallakin alueella, jolloin ehkä keräisi laajalta alueelta. Aika paljon tietysti pitää pumpata, jotta pääsee 10 kW teholuokkaan. Jos kaivosta lähtisi ulos +1 C vettä ja tilalle tulisi +5C, 10 kW olsi 0,6 l/s. Tyhjeneekö kaivo sillä? Jäätyykö vesi?
Lämmönvaihtimella jäätymisriski on vielä suurempi.
Jäin tuossa vain siihen saakka, että kannattaako kaivoa kytkeä. Ilmeisesti lyhyt kaivo ja VILP menee päällekkäin eli molemmat toimii hienosti 3/4 vuotta, mutta huonosti talven.
Miten se alimittainen kaivo reagoi kWh vs. kW? Kylmeneekö heti kun kuormaa on vai onko kyse enemmän pitkän ajan keskikuormasta?
Minulla ei täällä kajaanissa ole mennyt keruun tulo vielä alle 1 vaikka on ollut oikeasti kylmää. Nyt helmikuun saldo 9 päivän keskilämpötila -17.3
Tavoitehan oli tosiaan se 220metriä yhteen reikään.
Allekirjoituksen mukaiset saatiin ja nekin vielä 15metrin etäisyydellä toisiinsa. Ilmeisesti tuo vesisuoni/ruhjeisuus ja runsas veden tulo pelastaa aika paljon loppupeleissä.
Viinaa tai glygoliahan siellä tietysti pitäisi kierrättää, kuten normaalistikin.
Edit:/ Ai niin että kaivovesi jäätyy? No siihen tarvitaan se pelle peloton -ratkaisu jolla rajoitetetaan kaivosta otettavaa tehoa, jos kaivo menee liian kylmäksi. Kierto ohjataan lämmönvaihtimen ohi takaisin paluuseen tietyllä raja-arvolla esim.
Viimeksi muokattu:
Saisiko on/off MLP:llä tuollaisesta lyhyestä kaivosta "enemmän" irti kuin invertterillä? Eli kierättäisi sen yhden kierroksen keruunestettä ja antaisi kaivon elpyä, jos siellä siis vesi vaihtuisi hyvin niin nuo elpymisjaksot voisi olla lyhyitäkin. Verrattuna invertteriin, joka jyskyttäisi sieltä tasaiseen energiaa pihalle ja kaivo (vai keruuputkiko se tässä tapauksessa vetäisi herkemmin jäähän?) varmaan kylmenisi enemmän jatkuvalla vaikkakin pienemmällä kuormalla kun ei ehtisi elpyä?
Tuossa olisi nyt sopiva koekohde ratkaisulle, jossa on täystehoinen mlp ja siihen yhdistettynä (uko-) puhallinpatteri. Maapiiriä kuormitettaisiin vain, kun on selvästi pakkasta. Talven suojakeleillä voisi jopa elvyttää kaivoa puhallinpatterilla. Lisäksi olisi hyvä varautua jotenkin poikkeuksellisen pitkien pakkasjaksojen varalle. Veden imeminen kaivosta ojaankin voisi auttaa asiaa huippukuormatilanteissa.
Tuossa on muuten myös tilanne, jossa voisi harkita lto-laitteen korvaamista mlp:n liuospiiriin asennetulla lämmöntalteenottokennolla. Periaatteessa tuolla voisi varata lämpöä maahankin ajoittain (ilmaiseksi).
Kiertoporauksessa käyttävät porausliejuja, jotka ovat jotenkin siirappimaisia ja kuljettavat kivenmuruja mukanaan. Periaatteessahan sopivilla aineilla voisi kallion halkemia jopa tiivistää. Tuollaistahan tehdään sementillä ja vastaavillakin, kun on päästävä syvälle ja reikä on saatava tiiviiksi (noita töitä juuri Otaniemessä tehtiin paljonkin).
Kannattaako sellaiseen käyttöön maksaa kaivo + MLP + asennustarvikkeet eli vähintään 11 000 € itse asentaenkin?
Jatketaan vielä. Suoraan sähköön verrattuna tuolla siis voisi säästää n. 10 000 kWh/v. Espoon pakkasissa ILP tai VILP toiminee n 2:n COPilla, joten silloin säästöä tulisi vain puolet tuosta. Ja voikohan tuota edes ottaa vain pakkasilla?
Esilämmitys/jäähdytyspatterikäyttöön 3500 € kaivo tuntuu järjettömältä myös. Se voisi hoitua jo sillä vanhalla 40 m kaivolla, tosin tuskin jäähdytys kovinkaan hyvin loppukesästä.
Viimeksi muokattu:
Ensimmäisestä talvesta ei voine vielä päätellä miten kaivo tulee ajan saatossa jäähtymään?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niin, millaisia ne Espoon pakkaset nyt sitten mahtavat olla ja paljonko niitä pitäisi budjetoida. Vähän haastavaa ainakaan kuukausitasolla päästä lattialämmityksen ja uima-altaan lämpötilatasoilla COPissa kakkoseen Espoossa, mutta niinä kaikkein kylmimpinä päivinä varmaan onnistuu.
Sinähän saitkin sentään yhden melko syvän kaivon ja yhteensä tilattua enemmän aktiivimetrejä. Lisäksi kaivot ovat uusia eli saattavat vielä 1-2 C kylmentyä pidemmällä aikavälillä. Nopeasti laskien Bergheatillä, tosin erillisinä kaivoina, nuo eivät jää kuin 1000 kWh vajaaksi yhdestä 220 m aktiivista. Mulla jää hyvälläkin tuurilla 17 000 kWh vajaaksi eli ihme on, jos ei jäädy.
Tämä on totta. Aikahan sen sitten näyttää miten kaivot jäähtyy/kestää. Toisaalta invertteri kuormittaa kaivoa kevättä kohti taas kokoajan vähemmän ja vähemmän kunnes kesällä lämmityskäyttö loppuu kokonaan ja tehdään vain LKV:tä. Ja tosiaan sitä vettä tuli minullakin paineella molemmista kaivoista ja 70 metrissä oli kunnon vesisuoni/ruhje.
jmaja voisi yrittää neuvotella ja taistella sen toisen samanpituisen 114m ja tuolla veden tulolla ne kaksi 104m aktiivia luulisi riittävän espooseen? Sijoitus vaan siten tontille, että saa vaakaputket vedettyä kohtuu järkevästi ilman ylimääräisiä kuluja? Tämä tietty jos rakennusvalvonta antaa luvan toisen tekemiseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tätä olen itsekin pohtinut. Olettaisin, että asiaan vaikuttaa se kaivon lämpötilataso suuresti. Jos kaivon saisi pidettyä lämpimänä, siitä voisi ehkä ottaa aika paljonkin tehoa lyhyen ajan, kun olisi kunnon lämpötilaerot. Asiaa ei ehkä voi asettaa ihan niin suoraviivaisesti suhteessa VILPillä saavutettavaan COPiin. Lähtökohtaisesti MLP voittaa aina VILPin kun ilma on pakkasella. Tätä nollan alapuolella olevaa aikaa saattaa kertyä kuitenkin sen verran, että pahasti alimittaisesta ei ehkä sitten enää voi nykäistä riittävästi pakkasen kiristäessä otettaan. Jos rajana pitäisi vaikka -15 astetta, pitkiä kaivoa jäähdyttäviä pakkasjaksoja ei etelässä pitäisi tulla. Vuositulos olisi varmasti erinomainen mutta maksaisiko tuo sitten vaivaa kun se MLP:n kokonaistuotto jäisi perin pieneksi. VILPin kapasiteetin pienentäminenkään ei mainittavia säästöjä tuo.
Ei mitään PellePeloton viritelmiä. Niistä on ajan myötä vain harmia.
- Ensiksi viemärikamera kaivoon ja tutkitaan ruhjeen tyyppi.
- Edellisen perusteella laaditaan menetelmä ruhjeen tukkimiseksi
- Kun ruhje on tukittu jatketaan poraamista suunniteltuun syvyyteen.
- Asennetaan maalämpöjärjestelmä ja nautitaan syvän kaivon suomista lämpöisistä hetkistä
- Ensiksi viemärikamera kaivoon ja tutkitaan ruhjeen tyyppi.
- Edellisen perusteella laaditaan menetelmä ruhjeen tukkimiseksi
- Kun ruhje on tukittu jatketaan poraamista suunniteltuun syvyyteen.
- Asennetaan maalämpöjärjestelmä ja nautitaan syvän kaivon suomista lämpöisistä hetkistä
Saksassakin käsittääkseni tuo on ihan normitoimintaa (ellei jopa vaatimus). Se lukemani mukaan estää juuri putken vauriot jäätymisistä ja sitten parantaa lämmön siirtymistä. Ja lisäksi tietty estää vesikerrosten sekoittumiset.
Tämmöisiä itsetiivistyviä ja vettä kestäviä lisäaineita saanee ihan pumppuautoonkin mukaan?
Uppo Mix ja Nesteytin Mix, betonin lisäainepakkaus vedenalaisiin töihin (2kg) - A-Laiturit
Uppo-Mix
www.a-laiturit.fi
Mikä tämä menetelmä voisi esimerkiksi olla? Siis sellainen, joka olisi kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavissa. Suojaputkeakaan ei oikein käytännössä ole järkeä ulottaa 100m syvyyteen.
Jotenkin epäilen että jos poraamisessa tulee ongelmia kesken kaiken niin tällöin porari ajaa tyypillisesti vaunun vaan eri kohtaan ja työntää siihen toisen reijän. Tähän sotkuun en olisi ottanut kaupunkia mukaan alkuunsakaan.
Samaa mieltä.... nuo Köpit haluaa päteä ja Espoon rakennusvalvonta on oikeasti todella sekaisin... tainnut nousta... no joo tiedättä mikä.... päähän....
Jos nyt ajatelee asiaa ihan käytännön kautta niin ajaako urakoitsija vehkeet muutamaksi viikoksi jonnekin muualle vai tekee homman loppuun yhdellä kertaa. Aivan varmasti poraa 99% tapauksista vain sen toisen reijän ja ei tee asiasta sen kummempaa numeroa. Kaksi samanmoista ajaisi varmasti jo asiansa jos matka tökkäisi samaan syvyyteen.
Jos ihan kaivon latausta ajatellaan niin eräs käyttäjä ( xargo ) maalämpöfoorumilla on toteuttanut sellaisen vuosia sitten. Tuossa kaivoa elvytettiin pääasiassa kesällä lto:n jälkeisellä jäteilman hukkalämmöllä ottamalla se talteen liukseen CWK-200 kanavapatterilla.
Tuossa se tehtiin siksi koska rakentaja laskeskeli että 100m kaivo ja 8kW mlp on hyvä yhdistelmä. Lopputulema oli kuitenkin että lämmönsiirto kaivoon oli varsin vaatimaton kaivon syvyyteen vs koneen teho nähden. Mulla on vähän sama juttu ja liuoksen lämpötila laskee aika rajusti kun kone puksuttelee pitkiä siivuja.
Asiasta löytyy juttua täältä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2814.0
Ja täältä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4134.0
Tuossa se tehtiin siksi koska rakentaja laskeskeli että 100m kaivo ja 8kW mlp on hyvä yhdistelmä. Lopputulema oli kuitenkin että lämmönsiirto kaivoon oli varsin vaatimaton kaivon syvyyteen vs koneen teho nähden. Mulla on vähän sama juttu ja liuoksen lämpötila laskee aika rajusti kun kone puksuttelee pitkiä siivuja.
Asiasta löytyy juttua täältä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2814.0
Ja täältä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4134.0
Maalämpö foorumilta:
"Porausfirmalta tuli sähköposti. Ehdottavat, että lopetetaan tähän ja kaivo tulpataan. Pelkäävät vahingon aiheuttamista naapurille ja viittaavat siihen, ettei vahinkovakuutus salli jatkamista, kun ongelma on tiedossa."
Luultavasti tuo vahinkovakuutuksen puute aiheuttaa sen ettei 99% yrittäjistä ole kiinnostunut ottamaan riskiä.
Kaivosta saatu hinta on aika pientä vs. mahdolliset korvaukset naapurille jos vesi menee heidän rakenteisiin.
Tietysti voisi ehdottaa vastuuvapautusta ja kantaa riskit itse, mutta se ei kuulosta kovin järkevältä.
Tämä on eriasia kuin se mihin viittasin. Viittasin itse siihen että kysytään espoon kaupungilta tarviko uutta porauslupaa yms. ja että normaaleissa tapauksissa sitä byrokratiaa ei sotketa hommaan vaan tehdään homma laakista loppuun.
Tämä kyseinen poraus on nyt mennyt jo mönkään eri tavalla.
Totta, meille porausfirma sanoi että jos ongelmia tulee he tekevät toisen reiän "tuohon". Ja lupa oli haettu vain yhdelle kaivolle.
Mulle sanoivat, että pitää selvittää Espoolta.
Pikaisesti laskeskelin että "kakun" jonka halkaisija on 15 m (oletus että tältä alueelta voisi saada lämmön imuroitua keruuputkella) ja syvyys 114 metriä, sen lämpökapasiteetti graniittina on noin 12000 kWh/C. Jos lähtölämpötila olisi 4 C, ni siitä saisi sen 20-30 MWh ehkä talvella imettyä jos kesällä palauttaa sen saman lämpömäärän sinne.
FEMM-simulointi näyttäsi että keskimääräisellä 3 kW lämmönkeräyksellä (vuoden yli 24/7) tasapainotila saavutettaisiin -2 C kaivon lämpötilalla. Toi 3 kW vastaa vuosikeräystä 26 MWh.
Noista arvoista voisi ehkä varovasti päätellä että ekan talven aikana ei sitä kaivoa saa pysyvästi jäähän. Mutta hetkellinen jäätyminen on tietysti oma ongelmansa.
Kokele valuttaa puutarhaletkulla jompaan kumpaan kaivoon vettä ja kato saatko pinnan vuotamaan yli. Jos parin kuution laskemisen jälkeenkään ei pinta tulvi, siirtyy se vesi aikas hyvin ruhjeista eteenpäin. Jos kaivosta toiseen pumppaa vettä jollain pumpulla jossa hyvä virtaama ja pieni painetuotto (pienempi sähkönkulutus) ni kyllä se lämpömääräkin rupeaa liikkumaan.
Suostuisikohan se porausfirma jättämään sen reiän tulppaamatta jos maksat 50% saavutetuista metreistä. Itse olisin tolla hinnalla valmis kokeilemaan. Ja kyllä ne poraajatkin ymmärtää milloin raha on katetta (jos vaihtoehtona on tulppaustyö ja ei mitään verrattuna 1500 euroa tekemättä mitään enempää).
Jos harrastuneisuutta riittää ja projektin aikataulu antaa periksi ni ostat jonkun käytetyn MLP-koneen, ja haihdutat sen tuottaman lämmön jonnekin, ja katot meneekö kaivo jäähän.
Mulla ois itseasiassa katoksessa odottamassa 14 kW:n 20 vuotta vanha MLP jonka ostin pari vuotta sitten käytettynä ja olen nähnyt että se toimii. Saat lainata jos haluut testata...
-Topi
FEMM-simulointi näyttäsi että keskimääräisellä 3 kW lämmönkeräyksellä (vuoden yli 24/7) tasapainotila saavutettaisiin -2 C kaivon lämpötilalla. Toi 3 kW vastaa vuosikeräystä 26 MWh.
Noista arvoista voisi ehkä varovasti päätellä että ekan talven aikana ei sitä kaivoa saa pysyvästi jäähän. Mutta hetkellinen jäätyminen on tietysti oma ongelmansa.
Kokele valuttaa puutarhaletkulla jompaan kumpaan kaivoon vettä ja kato saatko pinnan vuotamaan yli. Jos parin kuution laskemisen jälkeenkään ei pinta tulvi, siirtyy se vesi aikas hyvin ruhjeista eteenpäin. Jos kaivosta toiseen pumppaa vettä jollain pumpulla jossa hyvä virtaama ja pieni painetuotto (pienempi sähkönkulutus) ni kyllä se lämpömääräkin rupeaa liikkumaan.
Suostuisikohan se porausfirma jättämään sen reiän tulppaamatta jos maksat 50% saavutetuista metreistä. Itse olisin tolla hinnalla valmis kokeilemaan. Ja kyllä ne poraajatkin ymmärtää milloin raha on katetta (jos vaihtoehtona on tulppaustyö ja ei mitään verrattuna 1500 euroa tekemättä mitään enempää).
Jos harrastuneisuutta riittää ja projektin aikataulu antaa periksi ni ostat jonkun käytetyn MLP-koneen, ja haihdutat sen tuottaman lämmön jonnekin, ja katot meneekö kaivo jäähän.
Mulla ois itseasiassa katoksessa odottamassa 14 kW:n 20 vuotta vanha MLP jonka ostin pari vuotta sitten käytettynä ja olen nähnyt että se toimii. Saat lainata jos haluut testata...
-Topi
Mitenhän tuo lataus sitten toimii käytännössä? Virtaava vesi pillaa latauksen, mutta ei tuo suurta etua talvella? Vai ei vaikuta mitään? Tai eihän välttämättä juuri virtaakaan.
No innostuin latamaan demoversion EED:stä ja sillä laskeskelin. Tuossa ei voi laittaa maaperäarvoja kohdalleen, joten turhan lämpimällä pintalämpötilalla (8 C) laskee. Sen mukaan 104 m kaivosta saisi 17 500 kWh (sis sähkö), jolloin keruun ja paluun keskiarvo olisi 25 vuoden päästä nollassa tammikuussa. Tuohon voi laittaa myös jäähdtystä/latausta. Jos sitä tulee 10 000 kWh kesällä, voi vuodessa ottaa mitättömät 2000 kWh enemmän. Aika niukasti lataukseen tuo siis uskoo.
6 kW MLP ei ole kuin 700 € halvempi kuin 12 kW. F2120-8 maksaa jo 7500 €. 6800 € erotuksella yrittää jo aika paljon kaivolle tehdä ja sitten ei tarvitse laittaa 15 tonnia uusiin koneisiin 10-20 v välein, vaan riittää puolet.
No innostuin latamaan demoversion EED:stä ja sillä laskeskelin. Tuossa ei voi laittaa maaperäarvoja kohdalleen, joten turhan lämpimällä pintalämpötilalla (8 C) laskee. Sen mukaan 104 m kaivosta saisi 17 500 kWh (sis sähkö), jolloin keruun ja paluun keskiarvo olisi 25 vuoden päästä nollassa tammikuussa. Tuohon voi laittaa myös jäähdtystä/latausta. Jos sitä tulee 10 000 kWh kesällä, voi vuodessa ottaa mitättömät 2000 kWh enemmän. Aika niukasti lataukseen tuo siis uskoo.
No kyllähän tuohon ainakin rahaa palaisi! Roottoria eivät oikein suositelleen Enerventillä mulle sisäuima-altaan takia. Valloxilla uskovat toimivan.
6 kW MLP ei ole kuin 700 € halvempi kuin 12 kW. F2120-8 maksaa jo 7500 €. 6800 € erotuksella yrittää jo aika paljon kaivolle tehdä ja sitten ei tarvitse laittaa 15 tonnia uusiin koneisiin 10-20 v välein, vaan riittää puolet.
Mitäs bergheat antaa 2x 104metrin aktiiville. Tähän kun otetaan hyvä veden tulo mukaan niin voisi olla hyvä paketti.
Oliko poraaja ihan ehdottomasti sitä mieltä etteivät enää kokeile edes uutta reikää tuon vakuutusongelman vuoksi? Vai oletko yrittänyt neuvotella asiasta vielä?
Bergheat antaa aika niukasti hyötyä vieräkkäisistä kaivoista, EED paljon enemmän: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9919.0
Bergheatin mukaan toinen 104 m kaivo 10 m päähän antaa vain 34% lisää energiaa ja 20 m päähän 74%. EED mielestä 71% saisi jo 10 m päästä ja 20 m päässä olisi sitten lähes sama eli 77%. 10 astetta vinoon poraamalla 114 m (10 m ilmaa) menisi tuon 20 m, mutta keskimäärin kaivo olisi lähempänä, kun ei tuosta helpolla pääse 10 m päähän.
Okei. Ja tuolla runsaalla veden tulolla ja ruhjeilla olisi varmasti riittävä. Nyt vaan kun saat luvan ja poraajan tekemään sen toisen kaivon niin se olisi ehkä paras ratkaisu tähän? Ellei sitten jotenkin saada sitä 1. kaivon ruhjeita tukittua ja jatkaa sitten siihen? Tuo naapurin tulvaongelma ja vakuutuksen korvausongelmat voi olla isoin kompastuskivi.
Nuo veden pumppaamisetemput kuullostaa minusta ufohommilta. Ensinnäkin pumppaus pakkasissa on jäätymisaltista hupia, jostain porsii jossain vaiheessa jäähän.
Toisekseen merkittävien vesimäärien pumppaaminen syö sähköä niin että hyöty verrattuna vilppiin häviää täysin.
Samaten vaikka teoriassa vilp + mlp voisi toimia hyvin, niin minusta taloudellista pohjaa ei ole pulittaa vajaatehoisesta mlp:stä plus kaivosta kymppitonnia extraa verrattuna pelkkään isoon vilppiin, joka antaa lähes 100% energiapeiton eteläsuomen keleissä.
Toisekseen merkittävien vesimäärien pumppaaminen syö sähköä niin että hyöty verrattuna vilppiin häviää täysin.
Samaten vaikka teoriassa vilp + mlp voisi toimia hyvin, niin minusta taloudellista pohjaa ei ole pulittaa vajaatehoisesta mlp:stä plus kaivosta kymppitonnia extraa verrattuna pelkkään isoon vilppiin, joka antaa lähes 100% energiapeiton eteläsuomen keleissä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kaikki kannattavuuskelmat lienevät lentäneet roskakoriin jo alun alkujaan. Niin surkeaa VILPiä saa etsimällä etsiä ettei sillä Espoossa pärjää jos kapasiteetti vain piisaa.
Aivan 100% varmasti tuohon kyllä reikää saa riittävästi maalämpöä varten. Riskit ja kustannuket on sitten eri juttu mutta niistä lienee turha edes keskutella. Naapurin miljoonien arvoisen talon ...