Onkos ajatuksia miten mereen menevä putki pitäisi asentaa? Todennäköisesti nostan hieman virtauksia aiemmin kaavaillusta eli varmaankin 0,5-0,6 l/s. Luultavasti juuri alemmaksi ei voi edes säätää kuin kuristamalla, jossa ei ole järkeä ellei veden riittävyys ole ongelma. Tällöin vesi mereen on 2,5-5 C lämpöistä, joten ei ihan helpolla jäädy.
Miten syvälle pitäisi kaivaa? Routamaksimit 1981 jälkeen näyttää näin etelässä olevan 60 cm. Kai se riittää jo?
Entä vienti mereen rannassa? Ranta on 12x80 m ruopattu 2 m syvä poukama. Ihan rannassa vähän leveämpi, n. 17 m. Tuo jäätyy aika paksusti sopivana talvena. Ranta on ruopattu aika jyrkäksi ja on savea. Miten putken hoitaa tuossa niin, että se ei mene lyttyyn tai tukkoon jäiden liikkuessa vedenkorkeuden mukaan? Vai tuleekohan tuohon avantouintipaikka?
Putki lienee syytä olla paksuseinämäistä SDR11? Mikähän on optimikoko? Liian iso saattaa valua alamäessä tyhjäksi, jolloin ei tule 10 m korkeusero lämmönjakohuoneesta mereen hyödyksi. Pienessä taas tulee jo aika paljon painehäviötä. 32-50 mm kokoja mietin.
Pumppuun ja siitä lämmönjakohuoneeseen tulee kuitenkin 40x3,7. Sitä on n. 30 m riippuen pumpun asennussyvyydestä. Lämmönjakohuoneesta mereen tulee n. 75 m tarkasta reitistä riippuen.
Jos putki pysyy täytenä, olisi painehäviö 32x3 54 kPa, 40x3,7 20 kPa ja 50x4,6 8 kPa tuossa 75 m pätkässä 0,6 l/s. Mutta tuosta voi siis vähentää 10 m korkeuseron eli 100 kPa. Jos vesipatsas ei pysy yhtenäisenä, tuo vähennys jää saamatta, mutta kuitenkin painehäviö on silloinkin reilusti alempi eli nollan paikkeilla. Jos ei saa negatiiviseksi, pitää pumpun hoitaa koko ehkä 12-13 m eli 120-130 kPa nostokorkeus sisältäen lämmönvaihtimen ja sinne tulevannputkiosuuden painehäviöt.
Optimitapauksessa siis 50x4.6:lla vesi menisi lapolla mereen, kunhan pumppu nostaa painetta sen verran, että ensimmäiset pari metriä nousee kaivon pinnan yli.
Oikeastaan siis kysymys on miten suurella putkella lappo toimii 0,5-0,6 l/s virtaamalla.
