Maalämpökaivon poraus

[kotte]

Miksi @kotte ehdotat mutasihtiä ennemmin kuin hiekkasuodatinta? Millaista mutasihtiä?

Hiekkasuodatin sopii hienon orgaanisen töhkän ja erinäisen sakan poistamiseen, mutta on omasta mielestäni ns. overkill tuohon. Hiekkasuodatinta pitää aina välillä huuhdella vastasuuntaan, hiekka kuluu ja sitä karkaa vähitellen (ehkä enemmän, mitä kaivosta tulee). Omasta mielestäni tuo on puheena olevaan tarkoitukseen turha ja monimutkainen huoltaa (uima-altaassa taas tosi hyvä samoin kuin vesilaitoksella juomaveden tekoon pintavesistä).

Ajattelin sellaista verkkosuodatinta, jossa on tyypillisesti metalliverkosta tehty litran parin tilavuuksinen kori, johon suuremmat roskat jäävät. Mökillä oli muinoin tuollainen (alkujaan raskasöljyn suodattimeksi tehty) syöttämään merestä otettua vettä painevesiverkostoon ja suihkuvedenlämmittimeen. Toimi hyvin tuossa tarkoituksessa, vaikkakin päästi hienoa hiekkaa lävitse (laineet huuhtoivat pohjahiekkaa vedenottoputken tasolle).

 

[jmaja]

Kuluuko ja häviääkö hiekka, jos virtaama on 1/5 siitä mikä uima-altaassa olisi? Isohan se on, mutta on tuolla tilaa sille. Jos suodatettavaa tulee niin paljon, että joutuu vastasuuntaan huuhtelemaan tai hiekkoja vaihtamaan useammin kuin kerran vuodessa, luulisi tuollaisen pikku verkon vaativan avausta lähes päivittäin. Tai onhan tuo pari litraa jo jonkun kokoinen. Sellainenhan mulla on veneessä, mutta hyvin harvalla muovisihdillä.

 

[kotte]

Kuluuko ja häviääkö hiekka, jos virtaama on 1/5 siitä mikä uima-altaassa olisi? Isohan se on, mutta on tuolla tilaa sille. Jos suodatettavaa tulee niin paljon, että joutuu vastasuuntaan huuhtelemaan tai hiekkoja vaihtamaan useammin kuin kerran vuodessa, luulisi tuollaisen pikku verkon vaativan avausta lähes päivittäin.

En suoraan sanoa usko, että roskaa tulee paljon, mutta varmuuden vuoksi täytyy olla sihti, ettei levylämmönvaihtimen melko ohuisiin kanaviin joudu kiviä tms. Jos virtaus on kova, vaihdin kyllä huuhtoutuu jo virtauksen voimasta aika hyvin limasta, hiekasta ja vastaavasta.

Saahan tuollaista uima-altaan suodatinta ainakin ulkoaltaaseen liitettynä huuhtoa melkein kuukausittain ja painetta saa tarkkailla, jotta näkee, onko huuhtelu tarpeen. Vettäkin joutuu käyttämään vastahuuhteluun ämpärikaupalla, minkä jälkeen tarvitaan myötäsuuntaan hiekanpoistoa vähemmällä huuhteluvedellä. Käsin tehtynä tuo alkaisi tympiä ainakin itseäni. Voi olla, että tuohon saa automaatiota, mutta tuskin ainakaan halvalla. Aiheuttaahan tuo jonkin verran turhaa painehäviötäkin.

 

[jmaja]

Meillähän on sisäuima-allas. Samallahan nuo molemmat huuhtelee. Ei ole ollut käytössä 15 vuoteen enkä silloin tuota hoitanut, joten en muista miten usein vaatii.

10 kPa luokkaa tulee painehäviötä. Mutta ehkä on järkevää ainakin aloittaa jollain kevyemmällä ratkaisulla.

Yksi lisälevy lisää paksuutta 2,3 mm, joten levyjen rako lienee 2 mm luokkaa. Ei kai tuolta voi tulla niin isoja kiviä, että tuon tukkisivat? Eihän kaivossa ole kuin alle 0,1 m/s nopeus pumpun imiessä alhaalta. 2000 kg/m3 partikkelin terminaalinopeus on sama n. 0,5 mm halkaisijalla. 1 mm vaatisi 1200 kg/m3 tiheyden ja 2 mm 1050 kg/m3.

 

[pökö]

Onko vaarana että vaihdin limaantuu tai alkaa keräämään jotain kasvustoa sisäänsä, kuinka puhdasta pohjavesi on?

 

[jmaja]

Juomakelpoista se on eikä tosiaan kasvustoa ole näkynyt vanhoissa putkissa.

Millainen kasvusto elää pimeässä lämmönvaihtimessa? Mistä sellainen tulee?

Voihan tuosta jonkun laajemmankin vesinäytteen teettää, mutta mitä siitä pitäisi katsoa ja pysyykö vesi samana vuosikausia?

 

[pökö]

Millainen kasvusto elää pimeässä lämmönvaihtimessa? Mistä sellainen tulee

Teollisuuslaitoksissa noita avataan ja pestään levää ja muuta likaa pois, tosin siellä ei kierrä juomavesi.

 

[kotte]

Ei kai tuolta voi tulla niin isoja kiviä, että tuon tukkisivat? Eihän kaivossa ole kuin alle 0,1 m/s nopeus pumpun imiessä alhaalta. 2000 kg/m3 partikkelin terminaalinopeus on sama n. 0,5 mm halkaisijalla. 1 mm vaatisi 1200 kg/m3 tiheyden ja 2 mm 1050 kg/m3.

Reiästä joka tapuksessa irtoaa vähitellen pieniä kivenmurusia myös ylempää ja nuo voivat mennä pumpun imuaukosta virtauksen mukana. Lämpöjohdoissa on ennen levylämmönvaihtimia mudanerottimet niin maalämpöpumpuissa kuin kaukolämmönvaihtimissa sen takia, että putkistoon voi muutenkin joutua kaikenlaista moskaa, jotka voivat kiilautuva lämmönvaihdinlevyjen väliin sopivassa kohdassa. Hieno aines jokseenkin varmasti huuhtoutuu pois, jos virtauksessa on turbulenttisuutta, mutta esimerkiksi porausreistä irronneet pienet kivetä voivat olla melkein minkä muotoisia tahansa ja jumiutua uskomattomalla tavalla. Epäilen, että tavanomainen hiekkasuodatinkin saattaa päästää lävitseen jyväsiä, joista on enemmän riskiä kuin itse prosessistra hyötyä. Kunnollinen mudanerottimissa käytetyn metalliverkon kaltainen tasosuodatin loppujen lopuksi erottaa haitalliset hiukkaset varsin hyvin, vaikkakin jokin hyvin neulamainen roska saattaa periaatteessa päästä lävitse.

Haitallisimpia olisivat kuitumaiset roskat, koska nuo periaatteessa saattavat kerrostua lämmönvaihtimen menopuolen jakokanavassa levyjen liitoskohtaan. Luultavasti nuokin saisi tarvittaessa irti riittävän voimakkaalla vastasuuntaisella huuhtelulla. Hiekkasuodattimen sijaan miettisin venttiilijärjestelyitä, joilla veden saisi koemielessä johdetuksi vastasuuntaan niin, että huuhteluliemen saa pyydystetyksi ulkoiseen astiaan tilanteen arviointia varten. Jos roskaa kertyy havaittavasti, sitten voisi miettiä jotakin tehokkaampaa suodatusta. Pintaveden suodatus toki saattaisi edellyttää hiekkasuodattimen kaltaista järjestelyä vedessä kelluvien kuitumaisten kasvinosien siivilöimiseksi pois ennen lämmönvaihdinta.

 

[jmaja]

Onkos ajatuksia miten mereen menevä putki pitäisi asentaa? Todennäköisesti nostan hieman virtauksia aiemmin kaavaillusta eli varmaankin 0,5-0,6 l/s. Luultavasti juuri alemmaksi ei voi edes säätää kuin kuristamalla, jossa ei ole järkeä ellei veden riittävyys ole ongelma. Tällöin vesi mereen on 2,5-5 C lämpöistä, joten ei ihan helpolla jäädy.

Miten syvälle pitäisi kaivaa? Routamaksimit 1981 jälkeen näyttää näin etelässä olevan 60 cm. Kai se riittää jo?

Entä vienti mereen rannassa? Ranta on 12x80 m ruopattu 2 m syvä poukama. Ihan rannassa vähän leveämpi, n. 17 m. Tuo jäätyy aika paksusti sopivana talvena. Ranta on ruopattu aika jyrkäksi ja on savea. Miten putken hoitaa tuossa niin, että se ei mene lyttyyn tai tukkoon jäiden liikkuessa vedenkorkeuden mukaan? Vai tuleekohan tuohon avantouintipaikka?

Putki lienee syytä olla paksuseinämäistä SDR11? Mikähän on optimikoko? Liian iso saattaa valua alamäessä tyhjäksi, jolloin ei tule 10 m korkeusero lämmönjakohuoneesta mereen hyödyksi. Pienessä taas tulee jo aika paljon painehäviötä. 32-50 mm kokoja mietin.

Pumppuun ja siitä lämmönjakohuoneeseen tulee kuitenkin 40x3,7. Sitä on n. 30 m riippuen pumpun asennussyvyydestä. Lämmönjakohuoneesta mereen tulee n. 75 m tarkasta reitistä riippuen.

Jos putki pysyy täytenä, olisi painehäviö 32x3 54 kPa, 40x3,7 20 kPa ja 50x4,6 8 kPa tuossa 75 m pätkässä 0,6 l/s. Mutta tuosta voi siis vähentää 10 m korkeuseron eli 100 kPa. Jos vesipatsas ei pysy yhtenäisenä, tuo vähennys jää saamatta, mutta kuitenkin painehäviö on silloinkin reilusti alempi eli nollan paikkeilla. Jos ei saa negatiiviseksi, pitää pumpun hoitaa koko ehkä 12-13 m eli 120-130 kPa nostokorkeus sisältäen lämmönvaihtimen ja sinne tulevannputkiosuuden painehäviöt.

Optimitapauksessa siis 50x4.6:lla vesi menisi lapolla mereen, kunhan pumppu nostaa painetta sen verran, että ensimmäiset pari metriä nousee kaivon pinnan yli.

Oikeastaan siis kysymys on miten suurella putkella lappo toimii 0,5-0,6 l/s virtaamalla.

 

[roots]

Miten syvälle pitäisi kaivaa? Routamaksimit 1981 jälkeen näyttää näin etelässä olevan 60 cm. Kai se riittää jo?

Kaivat siihen samaan kaivantoon vaakakeruulenkin, mitä se matka nyt olikaan, jonnekin 1m syvälle

 

[jmaja]

Kaivat siihen samaan kaivantoon vaakakeruulenkin, mitä se matka nyt olikaan, jonnekin 1m syvälle

Miksi? Mitä iloa on 75 m vaakalenkistä, joka potentiaalisesti jäädyttää tuon pohjavesiputken, jos sitä käyttää. Tai siis 150 m edes takas, jossa mukana se 5 m pintavetoa kalliolla. Maksaa putket, viinat ja pitää tehdä kolme reikää sokkeliin, sekä joku systeemi tuon käyttöönkin.

Kylmäähän tuolta tulisi pohjaveteen nähden ja kesällä lämmintä, kun haluaisi lämmittää.

 

[roots]

Miksi? Mitä iloa on 75 m vaakalenkistä, joka potentiaalisesti jäädyttää tuon pohjavesiputken, jos sitä käyttää. Tai siis 150 m edes takas, jossa mukana se 5 m pintavetoa kalliolla. Maksaa putket, viinat ja pitää tehdä kolme reikää sokkeliin, sekä joku systeemi tuon käyttöönkin.

Kylmäähän tuolta tulisi pohjaveteen nähden ja kesällä lämmintä, kun haluaisi lämmittää.

Sit sulla olis mahdollista 150m vaakakeruu+100m kaivo+pohjavesikeruu... vaihtoehtoja ja varmuutta nääs.

 

[jmaja]

Sit sulla olis mahdollista 150m vaakakeruu+100m kaivo+pohjavesikeruu... vaihtoehtoja ja varmuutta nääs.

Kaivoa ei näytä tulevan ja tuo vaakakeruu vaatisi kahden muun ojan kaivamisen, jotta ei vain jäädytä sitä pohjavesiputkea.

Kallis ja monimutkainen systeemi. Tästä pohjavedestä pitäisi tulla edullinen ja yksinkertainen.

 

[Mikki]

Kaivoa ei näytä tulevan ja tuo vaakakeruu vaatisi kahden muun ojan kaivamisen, jotta ei vain jäädytä sitä pohjavesiputkea.

Kallis ja monimutkainen systeemi. Tästä pohjavedestä pitäisi tulla edullinen ja yksinkertainen.

Kaivannon keruuputkea voisi käyttää kesäaikana. 150m putkea savessa voisi riittää siihen ja sitten pohjavesipumppu saisi levätä ja pohjavedet palautua.

Putkihan alamäessä varmaankin tyhjenee jos pohjavettä ei pumpata. Eli jäätymistä ei sinä aikana tapahdu.

 

[pökö]

Ei kannata nyt hämmentää soppaa kun pohjavesilämpöpumppu (PVLP ?) on jo valikoitunut ratkaisuksi.
COP tuossa tulee olemaan hyvä.

 

[roots]

Ei kannata nyt hämmentää soppaa kun pohjavesilämpöpumppu (PVLP ?) on jo valikoitunut ratkaisuksi.
COP tuossa tulee olemaan hyvä.

No ei kannata...nyt otettiin vähän liian totisena tuo juttu... kun ei ole 'kieli poskella' hjymiöö.

 

[jmaja]

Miten tuo 75 m putki rantaan kannattaa tehdä? Ilmeisesti talon vieressä on syytä eristää, vaikka plussalla pysyykin? Ja sitten ainakin kallion kohdalla pitää eristää.

Olisiko helpompi, parempi ja halvempi tehdä yhtenäinen putki, jonka sitten eristää itse paikallisesti? Siis laittaa jotain eristeputken + suojaputken pätkän sokkeliin ja kallioylitykseen. Muutenhan tehdä kolme ylimääräistä liitosta ja ostaa pätkä valmiiksi eristettyä putkea.

 

[Adamooppeli]

Ehkä siellä Espoossa ei ole enää mitään menetettävää, kun reikiä on jo ympäriinsä. Kyllä minä tuohon sopivan VILPin katselesin. Toimisi varmasti eikä tarvitsisi mitään keksiä ja tulisi halvemmaksikin.

Tässä tapauksessa, ei paljon vilppejä kannata miettiä. @jmaja arveli että + 7 C tulisi keruusta ympäri vuoden. Vaikka ei tulisikaan niin cop tulee olemaan tässä kohteessa hyvä.
Omien kokemuksien mukaan, nykyiset invertteripumput lattialämmityksellä. Osateholla pukkaa hyvällä copilla lämpö ulos.
Keruulta tulevan liuoksen lämpötilalla - > + 7 C ~ COP 6.5 , + 5 C ~ COP 6.0 , + 3 C ~ COP 5.5

 

[jmaja]

+ 7 C tulisi keruusta ympäri vuoden. Vaikka ei tulisikaan niin cop tulee olemaan tässä kohteessa hyvä.

Pohjavedestä tullee 7-7,5 C ympäri vuoden, mutta välissä on lämmönvaihdin, jonka jälkeen MLP:n keruu näkee tehosta, virtaamista ja lämmönvaihtimen mitoituksesta riippuen 5,6-7 C sisään tulevan.

COPia heikentään porakaivopumpun ottama teho, joka näyttäisi menevät 100-150 W paikkeille. Tuota pienemmäksi ei pääse, koska nuo eivät siedä liian alhaista taajuutta. 6000 h tuota tarkoittaa 600-900 kWh. Toisaalta hiukan säästää keruupumpussa, koska lämmönvaihtimen painehäviö on varsin pieni (esim 10 kPa). Ehkä lisä suuruusluokkaa 500 Wh eli melko +-nolla hyvää kaivoon, mutta selvästi parempi kuin pakkasellekin menevä kaivo.

 

[TopiR]

Onkos ajatuksia miten mereen menevä putki pitäisi asentaa? Todennäköisesti nostan hieman virtauksia aiemmin kaavaillusta eli varmaankin 0,5-0,6 l/s. Luultavasti juuri alemmaksi ei voi edes säätää kuin kuristamalla, jossa ei ole järkeä ellei veden riittävyys ole ongelma. Tällöin vesi mereen on 2,5-5 C lämpöistä, joten ei ihan helpolla jäädy.

Miten syvälle pitäisi kaivaa? Routamaksimit 1981 jälkeen näyttää näin etelässä olevan 60 cm. Kai se riittää jo?

Entä vienti mereen rannassa? Ranta on 12x80 m ruopattu 2 m syvä poukama. Ihan rannassa vähän leveämpi, n. 17 m. Tuo jäätyy aika paksusti sopivana talvena. Ranta on ruopattu aika jyrkäksi ja on savea. Miten putken hoitaa tuossa niin, että se ei mene lyttyyn tai tukkoon jäiden liikkuessa vedenkorkeuden mukaan? Vai tuleekohan tuohon avantouintipaikka?

Putki lienee syytä olla paksuseinämäistä SDR11? Mikähän on optimikoko? Liian iso saattaa valua alamäessä tyhjäksi, jolloin ei tule 10 m korkeusero lämmönjakohuoneesta mereen hyödyksi. Pienessä taas tulee jo aika paljon painehäviötä. 32-50 mm kokoja mietin.

Pumppuun ja siitä lämmönjakohuoneeseen tulee kuitenkin 40x3,7. Sitä on n. 30 m riippuen pumpun asennussyvyydestä. Lämmönjakohuoneesta mereen tulee n. 75 m tarkasta reitistä riippuen.

Jos putki pysyy täytenä, olisi painehäviö 32x3 54 kPa, 40x3,7 20 kPa ja 50x4,6 8 kPa tuossa 75 m pätkässä 0,6 l/s. Mutta tuosta voi siis vähentää 10 m korkeuseron eli 100 kPa. Jos vesipatsas ei pysy yhtenäisenä, tuo vähennys jää saamatta, mutta kuitenkin painehäviö on silloinkin reilusti alempi eli nollan paikkeilla. Jos ei saa negatiiviseksi, pitää pumpun hoitaa koko ehkä 12-13 m eli 120-130 kPa nostokorkeus sisältäen lämmönvaihtimen ja sinne tulevannputkiosuuden painehäviöt.

Optimitapauksessa siis 50x4.6:lla vesi menisi lapolla mereen, kunhan pumppu nostaa painetta sen verran, että ensimmäiset pari metriä nousee kaivon pinnan yli.

Oikeastaan siis kysymys on miten suurella putkella lappo toimii 0,5-0,6 l/s virtaamalla.

Onnistuisiko sen putken valaminen merenpohjaan betonilla? Varoiksi työntää sen putken sisään sulanapitokaapelin, jonka sähköistää vain tarvittaessa.

Lappo, jos putken purkupää on vedessä, ja saat ilmat pois putkesta ni paksuudella ei taida olla väliä. Uutta ilmaa sinne kyllä menee pikku hiljaa.

Oisko yleisohje se että virtauksen ollessa laminaarinen, voi ilmakupla vaeltaa reunaa pitkin ylös, ja turbulenttinen sitten pakottaisi kaiken ilman mukanaan?
Tuolta

Reynolds Number calculator and velocity calculator for water pipes.

Calculator. Reynolds number and velocity for water pipes at any temperature. Laminar and turbulent flows.

www.herramientasingenieria.com

Saisi käsityksen että 100 mm sisähalkaisijaan asti ollaan hippa-happa turbulenttisessa virtaamassa jos ottaa 0,5 ltr/sec.

Voisiko kaivosta tulevaan lenkkiin laittaa yläkuolokohtaan poistoventtiilin ja tarpeeksi pitkälle alavirtaan sulun (jotta saa paineen nostettua riittäväksi) - manuaalinen ilmaus.

-Topi

 

[jmaja]

Korkein kohtahan tuossa on lämmönjakohuone, joten sieltä on helppo ilmata, jos on tarpeen. Sulun ajettelin rantaan laittaa, niin saa tarvittaessa sinne makeat saunavedet tai veneenpesuvedet kantamatta. Siis sulku mereen ja avattavat vesiposti. Myös nurmikon kasteluun jne. tuosta saa vedet. Ehkä helpoiten kierrosta imevällä pikku vesiautomaatilla?

 

[TopiR]

Korkein kohtahan tuossa on lämmönjakohuone, joten sieltä on helppo ilmata, jos on tarpeen. Sulun ajettelin rantaan laittaa, niin saa tarvittaessa sinne makeat saunavedet tai veneenpesuvedet kantamatta. Siis sulku mereen ja avattavat vesiposti. Myös nurmikon kasteluun jne. tuosta saa vedet. Ehkä helpoiten kierrosta imevällä pikku vesiautomaatilla?

Jos on itseilmaava vesiautomaatti olemassa ni se varmaan toimisi.

Onko heittää mallia, saattaa itellekin tulla joskus tarpeeseen...

Kuinka stydiä putkea ajattelit pistää alamäkeen päin?

-Topi

 

[jmaja]

40*3,7 on ehkä vahvin vaihtoehto nyt.

 

[TopiR]

Tuolla

Pressure Drop Online-Calculator

www.pressure-drop.com

voi laskea painehäviön

40 mm ja 100 metriä antaa

Eli ei juuri mitään (sulla oletettavasti 100 metriä kohden on reilusti yli 62 cm pudotusta).

Kylmä vesi on juoksevampaa, joten toi 20 C antaa isomman painehäviön kuin lähellä nollaa oleva.

-Topi

 

[jmaja]

Painehäviöt olin jo ylempänä laskenut. 40x3,7 putken sisähalkaisija on 32,4 mm, joten tulee sittä nyt sentään häviötä 20 kPa eli 0,2 bar 0,6 l/s, mutta alamäki antaaa 100 kPa takaisin, jos vesipatsas on yhtenäinen.

Kylmän veden viskositeetti on suurempi = suurempi painehäviö.

 

[TopiR]

Tossa pitää varautua siihen että lappovaikutus on isompi kuin mitä haluat. Jos siis pumppu on semmoinen joka päästää lähes vapaasti läpi.

Toi 10 m korkeusero on kaivon vesirajasta merenpintaan?

-Topi

 

[pökö]

Tuosta paluuvedestä saisi komean "vesiaiheen" pihaan

 

[jmaja]

Tossa pitää varautua siihen että lappovaikutus on isompi kuin mitä haluat. Jos siis pumppu on semmoinen joka päästää lähes vapaasti läpi.

Toi 10 m korkeusero on kaivon vesirajasta merenpintaan?

Ei ole. Kaivon pinta on ollut hyvin lähellä meriveden pintaa. Paljon pumpatessa 1-2 m alle enimmillään. Tuolta siis nostetaan ehkä 11 m lämmönvaihtimelle lämmönjakohuoneessa ja painehäviötäkin toki tulee tuossa välissä ja lämmönvaihtimessa. Sitten sieltä lasketellaan alas mereeen 10 m. Pumpun nostokorkeus siis alussa 12 m luokkaa ja sitten putken täyttyesssä toivottavasti vähemmän.

Tuosta paluuvedestä saisi komean "vesiaiheen" pihaan

Joo voisi saada. Miten sitten saa veden kerättyä siististi talteen? Joku sadevesikaivo alapihalle? Alapiha on aika tasaista viimeiset 30 m ennnen merta.

 

[Tois puol jokke]

Kesäksi avo-oja tyyppimen vesiputous. Betonista kourua ja siihen märkänä kiviä kiinni, sit syksymmällä siirtää hanalla siihen putkeen.
Ja putkeen tai siihen ulkopuolelle laittaisin varmuudeks jonkun kaapelin. Jos jäätyy ni saa sulaksi jonkun reunan niin virtaus sulattaa loput.

 

[kotte]

Avo-oja on turvallisin siinä mielessä, että ei jäädy, vaikka vesi jäähdytettäisiin +1-asteiseksi (kylmemmäksi tai edes näin kylmäksi tuskin uskaltaisikaan höyrystinvaurioriskin pelossa). Vaikka pinta jäätyy, vesi jatkaa virtaustaan syvemmällä ja kaivaa kyllä itselleen reitin. Ongelmaa tulee vain, jos oja on niin matala, että vesi tulvii osittaisen jäätymisen takia yli reunoista ja tuosta jään leviämisestä tulee harmia. Ja vaikka tulvisikin, tukkoon tuollainen purkuoja ei mene kokonaan juuri millään lämmintä maata vasten virratessaan (jollei ole vuorattu metallilla tai muulla lämpöä hyvin johtavalla materiaalilla..

Avo-ojan pintaan voi hyvinkin syntyä jääpeite, mutta vesi kyllä löytää itselleen reitin niin, että virtaavan veden ja jään väliin jää eristystä parantava aika kattava ilmavälikerros. Jää kasvaa ylöspäin, kun edellisen jääpeitteen päälle tulvii virtauksen pullonkaulakohdasta, mutta tuo samalla nostaa välisen jään lämpötilan nollan vaiheille ja sen seurauksena hyytymä antaa osittain periksi, virtaus paranee ja jään alle jää tuon seurauksena ilmataskuja. Prosessi jatkuu koko ajan kovalla pakkasellakin koko ojan pituudelta. Noin jääpuikotkin kasvavat tosi suuriksi, kun puikon sisään muodostuu epämääräisen muotoisia purkureittejä. Tokihan virtausvastus on siistiin putkeen verrattuna suuri, mutta onko tuolla tässä tapauksessa väliäkään, jos putouskorkeutta on ...

Toki riittävän syvälle kaivettu putkikin on varsin luotettava ratkaisu, jos on jossakin 50 cm syvyydessä ja virtaus on jatkuvaa tai viettää jatkuvasti alas.

 

[jmaja]

Onkohan tässä pohjavesisysteemissä tarpeen laittaa keruupiiriin mutasihtiä ja täyttöryhmää? Tuossahan taitaa tulla maaviinaa vain alle 10 l. Saako täytettyä ja ilmattua avopaisuntasäiliöstä?

Avopaisuntasäiliötä voinee käyttää, vaikka tulisi jäähdytys, kun nestemäärä on noin pieni? Ainakin Niben ohje käskee käyttämään kalvollista jäähdytyksen yhteydessä.

 

[jmaja]

Yhden saksalaisen MLP:n asennusohjeessa sanottiin, ettei täyttöryhmä ole pakollinen pohjavesisysteemissä. Tilasin perjantaina uuden porakaivopumpun. 446 € 40 m kaapelilla: https://duggmbh.de/pumpen-308/4-zol...umpe-orlando-sp-1806-edelstahllaufraeder.html

Moottori lienee tämä ja sopii taajuusmuuttajalle: https://www.subteck.it/motors/

Täältä löytyy myös levylämmönvaihtimia: https://www.heat-exchangers.uk/
UK-nettisivusta huolimatta toimivat EU:ssa ja saamani hinnat n. 10% alle nettisivujen. Sopiva lämmönvaihdin 470 € Suomeen tuotuna veroineen.

Samalla voisi ehkä tilata lämmönvaihtimen uima-altaalle (160 €) ja jäähdytykseen (80 €).

Mietin tuota jäähdytyksen kytkentää. Onnistuisiko ihan pelkällä säätöventtiilillä ilman kiertopumppua eli MLP kierrättää? Maaviina menisi aina lämmönvaihtimesta ja säätöventtiili säätää paljonko menee ohi ja paljonko lämmönvaihtimen kautta. Siis MLP:ltä tuleva menovesi menee suoraan lattiaan ja kattoihin menee tuon säätöventtiilin läpi eli lämmityskaudella suoraan kattoon ja jäähdytettäessä osin lämmönvaihtimen läpi (säätö ohituksen ja lämmönvaihtimen kautta menneen sekoittuneesta lämpötilasta).

Kesällä siten katoissa lämmennyt ja lattioissa viilentynyt vesi palaa MLP:lle, joka tarpeen mukaaan myös lämmittää sitä. Tuossa tietysti voi tulla turhaa lämmitys + heti perään jäähdytys, mutta tuskin ongelmallisesti. Riippuu miten lämmintä lattioihin kaipaa kesällä ja miten lämmintä katoista tulee.

Monimutkaisempi olisi sitten vaihtoventtiili ja pumppu, joilla jäähdytys erotetaan niin, ettei kierrä MLP:llä. Silloin pitää varmaankin maaviinavirtaamalla lämmönvaihtimen läpi säätää lämpötilaa, ettei mene liian kylmäksi kastepisteeseen nähden.

 

[jmaja]

Uteliaisuus voitti ja kaivoin tulpatun kaivon esiin. Putki katkaistu 20 cm maan alta. Päällä sama tulppa kuin keruuputkille. Tulpan alta näkyy kaivoon tiputeltuja kiviä. Onkohan niiden alla vielä jotain?

No ei ole tarkoitus yrittää avata.

 

[Lappanen]

Tohon teet häkkyrän joka sopii putkeen, häkkyrän sisälle teline jossa pysyy X-määrä virvoitusjuomatölkkejä ja kansi josta nostamalla häkkyrä nousee ylös paljastaen viileät virvoitusjuomatölkit maan uumenista haravoinnin tai muun hyötyliikunnan ratoksi.

 

[Karga]

Kyllä minä yrittäisin avata. Jos vaikka kasteluvedet saisi =)

 

[jmaja]

Kyllä minä yrittäisin avata. Jos vaikka kasteluvedet saisi =)

Meillähän on jo vieressä se 36 m porakaivo, jossa ei edes pinta laske otettaessa 70 l/min viikon.

 

[fraatti]

Joskus täälläkin oli juttua tuosta kivituhkasta ja siitä että tarviiko sitä konttia vai ei. Tuossa sattui tulemaan video vastaan missä on 200m kaivon porauksen jätökset. Tuota muhjuista vettä voi vielä valua ties kuinka pitkälle jos kaivosta sattuu tulemaan paljon vettä...

 

[jmaja]

Joo tuossa sitä vettä ei tule paljon. Meillä tuli putken täydeltä ja pihalle tuli kunnon joki. Tuskin siinä olisi konttikaan hirveästi auttanut, kun se olisi täyttynyt hetkessä vedestä.

 

[Lappanen]

Meillä 2 energiakaivon ja 1 vesikaivon muhjut syljettiin kasaan tontin kulmille, oli sellaista punertavaa sekoittuneen saven ja hiekan näköistä märkää tavaraa. Jossain vaiheessa kuivuttuaan leviteltiin ne pihan pohjille täytöksi, sinne ne upposi ilman ongelmia.

 

[fraatti]

Joo tuossa sitä vettä ei tule paljon. Meillä tuli putken täydeltä ja pihalle tuli kunnon joki. Tuskin siinä olisi konttikaan hirveästi auttanut, kun se olisi täyttynyt hetkessä vedestä.

Videon kommeteissa on maininta että kyseessä oli kaivon huuhtelu. Jos tuosta olisi kuvattu sivummalle olisi vähän saanut käsitystä jatkuuko tuosta 100m puro oja järveen saakka. Meillä vettä tuli myös todella paljon. Pölynä ei tullut oikeastaan mitään. Kuivassa kaivossa varmaan sitten pölyä voisi olla tienoo täynnä joka saattaisi olla pienellä kaupunkitontilla ongelma.

Videossa valmis n.200m kaivo ja menossa kaivon huuhtelu / loppu "pesu". Maalämpöporauksissa kivituhkan purku onnistuu tontille, kunhan huomioidaan muutamia seikkoja. Kivituhkan purku tontille vaati noin 5 metriä leveys suunnassa vapaata tilaa sekä noin 10 metriä pituus suunnassa. Huomio myös kivituhkan puhallus voi lennättää kivituhkaa ja vettä hyvinkin kauaksi purkuputkesta. Tuuli voi viedä pölyn myös ei haluttuun suuntaan. Vettä voi tulla tapauskohtaisesti paljonkin. Tällöin tulee huolehtia että imeyttää/johtaa veden hyvin vetävään ojaan tai maastoon. Kivituhka jää porauksen jälkeen asiakkaan käyttöön esim. kiveytyksien/polkujen kunnostusta varten. Vaakaputkien laiton yhteydessä on mahdollista kaivinkoneella kaapia kivituhka siistimpään kasaan.