Maalämpökeruupiirin uusiminen ja syvien energiakaivojen ongelmat

Andres

Aktiivinen jäsen
Tämä kaikki on jo työn alla.
Peiaate ei ole että lasketaan joku hehtaaritulos. Harmina on että naapurin hehtaarin reunaalue vaikuttaa myös tulokseen.

Sivu 86: Taulukko 9 esittää yhteenvetoa geoenergiapotentiaalikartoista. Tulosten perusteella Helsingin alueen kallioperään on sitoutunut niin paljon lämpöenergiaa, että Helsingin vuotuinen lämmitystarve voitaisiin kattaa 50 vuoden ajaksi, jos Helsinkiin tehtäisiin sen maa-alueen kattava lämpökaivokenttä, jossa kaivojen syvyydet olisivat 300- tai 1000-metriä.


Voin vaikka ohjelmalla laskea 2 tuh MWh/ha mutta tulos on aika mitätön. Ensin pitää olla tiedossa vaikka paikkakunta.
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
Miltähän tuommoinen @TopiR tasapainotilanteen simulaatio näyttäisi jos tarkastelun tekisi erilaisille kaupinkialueille. Jos tarkasteltava alue on laaja, lienee kohtuu oikein olettaa, että lämpöä ei liiku esim. pohjaveden mukana sivusuunnassa. Laajemmalle alueelle voisi ajatella otettavan mukaan väliin jäävät liikenneväylät ym. Ajattelin tuon energiantarpeen tuossa jo suoraan maasta otettavalle lämmölle.

1) Maaseutumainen asutus, 1 talo/2ha, á 20 000 kWh ....= 10 000 kWh/ha
2) Moderni omakotialue 8 taloa/ha, á 10 000 kWh ..........= 80 000 kWh/ha
3) Esikaupunki 5 000 m2/ha, 50 asuntoa /ha .......................= 500 000 kWh/ha
4) Kaupunkikeskusta 20 000 m2/ha ...................................... = 2 000 000 kWh/ha

Tai toisaalta jos ajattelisi, että lämpö tulee päältä ja alta äärettömän suurelle alueelle, montako kWh/ha lämpöä voisi nostaa jos se kentän lämpötila laskettaisiin keskimäärin vaikkapa +1 °C:een.

Vähän lisää ajatuksia kuinka paljon maan pinnalta tulee lämpöä.

Tein 10 simulaatiota joissa jokaisessa oli R=10km / 10 km syvä simulaatioalue ilman geolämpöä, mutta pintlämpötila oli vakioitu vain pieneltä säteeltä kaivon ympäriltä (10 m, 20 m, ... 100 m).

Kaivo alko 10 metrin syvyydestä, ja päätys 200 metriin. Halkaisija 1 m.


Pwr [W]​
Pinta [K]​
R [m]​
Kaivo [K]​
delta [K]​
resistance [K/W]​
Conductance [W/K]​
Area [m2]​
Pintavuo [W/m2]​
-3000​
277​
10​
271,278​
-5,722​
1,91E-03​
524,29E+00​
314,2​
-9,549​
-3000​
277​
20​
271,49​
-5,510​
1,84E-03​
544,46E+00​
1 256,6​
-2,387​
-3000​
277​
30​
271,628​
-5,372​
1,79E-03​
558,45E+00​
2 827,4​
-1,061​
-3000​
277​
40​
271,739​
-5,261​
1,75E-03​
570,23E+00​
5 026,5​
-0,597​
-3000​
277​
50​
271,803​
-5,197​
1,73E-03​
577,26E+00​
7 854,0​
-0,382​
-3000​
277​
60​
271,866​
-5,134​
1,71E-03​
584,34E+00​
11 309,7​
-0,265​
-3000​
277​
70​
271,893​
-5,107​
1,70E-03​
587,43E+00​
15 393,8​
-0,195​
-3000​
277​
80​
271,929​
-5,071​
1,69E-03​
591,60E+00​
20 106,2​
-0,149​
-3000​
277​
90​
271,97​
-5,030​
1,68E-03​
596,42E+00​
25 446,9​
-0,118​
-3000​
277​
100​
271,991​
-5,009​
1,67E-03​
598,92E+00​
31 415,9​
-0,095​

Toi pintavuo on riippumaton simulaatiotuloksesta, sillä se on suoraan jäähdytysteho jaettuna vakiolämpöisen pinnan alalla.

Huomionarvoista on että toi konduktanssi ei paljoakaan muutu säteen kasvaessa. Sähköopista voi muistaa että rinnan olevat vastukset voi summata konduktanssiarvojensa osalta. Eli 100 m säteen konduktanssi on 599, ja 10 m säteen konduktanssi 524. Näiden erotus on 75, joka tarkoittaa 200 metrin prikan, jossa 20 metrin reikä keskellä, konduktanssia. Joka on vain 14% 10 m säteen konduktanssista.
Ja ton prikan alueelta 75 wattia siirtyy kaivoon, jos pintalämpötila nousee asteella. Kun ensimmäisen 10 metrin säteeltä asteen pintalämpötilan nousu lisää tehoa 524 wattia.

Tässä kuva kun pinnan vakiolämpötilasäde on 100 m.

1587717975495.png
1587717999856.png


Vuoviivojen rasteri 5 m.

Yli 10 metrin päästä kaivosta pinnasta suoraan tuleva lämpö on lähes merkityksetöntä. Sillä 10 m säteisellä alueella lämpötilan pitää olla toi lähes 6 astetta korkeampi kuin kaivon lämpötila, jotta 3 kW siirtyy.

Ja jos noi vuodenaikavaihtelukäyrät näyttää että noin 30 metriin asti näkyy kesä/talvilämpötila, ni siinä 10-20 metrin säteisellä ja 30 m syvällä kakulla on vaikutusta lämpövarastona kesästä talveen.

10 m säteisellä 30 m syvällä graniittikakulla on lämökapasiteettia noin 3,2 kuukauden tarpeeseen yhden asteen lämpötilan tippumista kohden (jos vuositarve maasta on 20000 kWh).

20 m säteisellä on 21600 kWh / C.

Jos pohjaveden liikkuminen ei ole merkittävä tekijä, ni väittäisin että alle 20% kerätystä lämmöstä on auringon vaikutusta.

-Topi
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä kaikki on jo työn alla.

Kiitos, erittäin antoisa tutkimus.

Tuossa kun aikaisemmin laskin paljonko yhden tontin pinta-alalta saatava energia olisi niin samoilla lähtötiedoilla sain hehtaaria kohden.
+Kallion jäähtymisestä (dt 6 °C) 203 MWh/a (50 vuotta)
+Geolämpövuo 4,4 MWh/a (50 mW/m)
+Jotain varmaan pinnaltakin siirtyy alas päin (?)
=>Yhteensä 207 MWh/ha (50 vuoden ajan)

Ja tuossa raportissa oli saatu tulokseksi 234 MWh/ha (50 vuoden ajalle), missä ilmeisesti suunnilleen tuo sama 4-5 MWh/a hehtaarille on geolämpövuota, pääosa kallion jäähdyttämistä ja jonkinlainen osa pinnalta kallioon siirtyvää.

Erona nyt ainakin se, että minä laskin tämän vain 300 m mukaan ja tuo 300 m kaivoilla tikkaaminen jäähdyttäisi kalliot tietysti 50 vuodessa varmaan muutaman kymmenen metriä syvemmälti vai mitenkäs tuo 300 m syvyysväli nyt olikaan ymmärrettävä oikeaoppisesti.

Hki geoenergia hehtaarille 50 v.jpg
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Helenin tuottama piikkilämpöteho on 1315 MW.


Jos ton jakaa 50 mW/m2 teholle ni tarvittava pinta-ala jolla koko tehon saisi maan alta olisi
1315e6/0,05 = 2,6 miljoonaa hehtaaria.

Helsingin pinta-ala on 21380 hehtaaria, josta saa maan alta tehoa vain 10,5 MW (tolla 50 mW/m2 tehotiheydellä). Siis matalilla kaivoilla.

Meniköhän oikein?

-Topi

Edit: Tossa 1315 MW luvussa oli vain voimalaitosten lämmöntuotto. Kaukolämpötehoa on käytettävissä reilusti enempi...
Edit2: korjattu lukuja laskuissa, tulos ei muuttunut.
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
Helsingin pinta-ala on 21380 hehtaaria, josta saa maan alta tehoa vain 10,5 MW (tolla 50 mW/m2 tehotiheydellä). Siis matalilla kaivoilla.

Espoon deap heat tullee tuottamaan noin 40 MW tehoa, joten syvän kaivon etu tulee kyllä vastaan. Toisaalta, kuinkakohan isoa kakkua toi jäähdyttää ja kuinka kylmäksi ja kuina vikkelään toi kallio jäähtyy?

Tasapainotilan kannalta taitaa mennä niin, että puoleen väliin kun kiinteätä kuorta poraa, ni voi tuplata ton alta tulevan tehotiheyden, jos sen kaivon jäähdyttää yhtä kylmäksi kuin noilla parinsadan metrin pintakaivoilla se jäähdytettäisiin. Siis jos tikataan maankuori täyteen reikiä...

-Topi
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Helenin tuottama piikkilämpöteho on 1315 MW.


Jos ton jakaa 50 mW/m2 teholle ni tarvittava pinta-ala jolla koko tehon saisi maan alta olisi
1315e6/0,05 = 2,6 miljoonaa hehtaaria.

Helsingin pinta-ala on 21380 hehtaaria, josta saa maan alta tehoa vain 10,5 MW (tolla 50 mW/m2 tehotiheydellä). Siis matalilla kaivoilla.

Meniköhän oikein?

-Topi

Edit: Tossa 1315 MW luvussa oli vain voimalaitosten lämmöntuotto. Kaukolämpötehoa on käytettävissä reilusti enempi...
Edit2: korjattu lukuja laskuissa, tulos ei muuttunut.

Toi helenin 1315 MW jaettuna Helsingin pintalalla näyttää tehotarpeeksi noin 6 W/m2, koko kaupungin yli. On kyllä iso luku, yhä epäilen jotain pilkkuvirhettä.

Enivei, jos olettaa että maan pinta lämpenee 4 C lämpösäteilyllä, ni tasapainotila ton tehotiheyden kanssa tulee kun maan pinta jäähtyy 2,7 C-asteeseen.

Tai toistepäin, ton 1315 MW hävittäminen jos se levitetään koko Hesan pinta-alalle, ja pitäisi haihduttaa vain lämpösäteilyllä, nostaisi pintalämpötilan 5,7 C-asteeseen.

-Topi
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Toi helenin 1315 MW

Tuon "Helsingin geoenergiapontiaali ..." raporttiluonnoksen mukaan
"(Helsingin vuotuinen lämpöenergian tarve on noin 7 TWh/a)"
tuo vastaisi jatkuvana tehona noin 800 MW. Tosin kaikki rakennukset eivät ilmeisesti ole Helenin kaukolämmössä. Osa pientaloista taitaa lämmetä sähkölläkin.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Simuloin Deep Heatin tilanteen.

40 km syvä kakku, 80 km halkaisijaltaan.

Keskellä 2 km halkaisijaltaan ja 1000 metristä 6100 metriin ulottuva "suprajohde (mallintaa että veden liike tasoittaa lämmön)". Tämän suprajohteen reuna imee 40 MW teholla.

Pohjasta tulee se 50 mW/m2 (simulaatioalueella 250 MW), pintalämpötila 4 C.

Noin 11 km päästä reiästä ei juurikaan vaikutusta läpötilagradienttiin.

Suprajohteen lämpötila -74 astetta - Kelviniä.

Onkohan graniitin lämmönjohtavuus jotenkin lämpötilariippuvaista?

Vai onkohan tossa oletuksena se että jäähtyminen kestää satoja vuosia? Niin kesti CO2 konsentraation kasvukin, ja siitä maksetaan nyt roskaamiskapasiteetin loppumisen muodossa.

Tulevaisuudessa kiroilevat kun espoo on semipysyvästi muuta suomea viileämpi ;)

-Topi
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Tuon "Helsingin geoenergiapontiaali ..." raporttiluonnoksen mukaan
"(Helsingin vuotuinen lämpöenergian tarve on noin 7 TWh/a)"
tuo vastaisi jatkuvana tehona noin 800 MW. Tosin kaikki rakennukset eivät ilmeisesti ole Helenin kaukolämmössä. Osa pientaloista taitaa lämmetä sähkölläkin.

Toi (800 MW) ois luokkaa 3,7 W/m2 Hesan pinta-alalla laskettuna. Melkein 100 kertaa enemmän kuin mitä maan alta sanotaan tulevan.

Onko kyseessä vain lämpövarasto?

-Topi
 

kotte

Hyperaktiivi
Vai onkohan tossa oletuksena se että jäähtyminen kestää satoja vuosia?
Julkisuudessa on ollut esillä, että reiässä odottettaisiin piisaavan lämpöä peainkymmenen vuoden ajan.

Toisaalta firmalla on myös runsaita tuulivoimaosuuksia ja joutuivat jo sulkemaan kaikki myllynsä ainakin kerran kuluneena talvena, koska tukiaiset nollautuvat, jos sähkön hinta menee pakkaselle. Tuulivoiman ajoittainen liikatuotanto olisi kätevästi ja halvalla varastoitavissa reikään syöttöpuolelle kytketyllä sähkövastuksella tällaisessa tilanteessa (ja useamminkin sen jälkeen, kun joskus tulevaisuudessa tukiaiset ovat vanhentuneet ja sähköverotuksen suurimmat kivihiilikaudelta periytyvät absurdisuusyksityiskohdat on korjattu).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Viidellekymmenelle vuodellehan tuo on laskettu ja siinä perspektiivissä tuo on oiva mahdollisuus. Kivihiiltä on taidettu polttaa Hesassa jo paljon pidempään. Mitähän sitten 50 v jälkeen ?
Tuossahan oli laskettu myös jäähdytksen vaikutus, jolloin käyttöaika kasvoi merkittävästi. Tulevaisuudessa lämmitystarve on huomattavasti pienempi ja jäähdytystarve kasvaa. Eipä ole myöskään 20 m jaolla kaivoja tulossa koko Helsinkiin.

Onkos siitä vastaavia laskelmia mitä tapahtuisi, jos koko Helsinki lämmitettäisiin ILPeillä ja VILPeillä?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onkos siitä vastaavia laskelmia mitä tapahtuisi, jos koko Helsinki lämmitettäisiin ILPeillä ja VILPeillä?

No ei eipä kyllä ole ainakaan minulla. 40 sentin välein CTC lupaa, että sen tuotoksia voisi latoa. Taitaa tehdä ~kone/2m mutta kuinkahan kaukana aina seuraavan pitäisi olla edellisten edessä, jos samassa tasossa ovat ? Kuinkahan kovasti tuo mahtaisi sitten kaupunkien ilmoja viilentää, osaisitko laskea? Sitten VILPeille kai pitäisi olla jokin tuulen suoja takana, että ei pääse tuuli läpi puhaltamaan.

Pitäisi varmaan avata uusi keskustelu tästä aiheesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
mikähän voisi olla sellainen este 50m syvyydessä josta kivipora ei menisi eteenpäin.
Kiviporan iskukoneistonhan täytyy toimia ja porarilta aikoinaan kuuleman mukaan erityisesti pinnalla olevan suojaputken osuudelta mahdolliset pikkukivet tukkivat välejä niin, että isku ei toimi ja sitä on vaikea saada uudelleen päälle. Meillä oli aikoinaan vaikeuksia tuossa kohtaa.

Tuolla syvemmälläkin kaiketi voi tulla vastaan sopivasti ruhjeinen vyöhyke, joka sitten kerta kaikkiaan jumittaa poran iskumekanismia jatkuvasti sillä tavoin, että eteenpäin ei käytännössä päästä?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kommenteissa mainittiin että poraajakin epäili, että joku "murskevyöhyke" mikä sortuu.

Mielenkiintoista että miten tuon ratkaisee. 3x50m kaivo ei kovin järkevältä kuulosta. Etenkin jos tuosta vielä pois putkitusosuudet.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Porausvasara toimii paineilmalla. Jos vastassa on kiveä sitten tämä samaa reiässä oleva ilmanpaine nostaa pölyn ylös. Tai on myös koneita joissa välillä nostetaan muruset painamalla vasaraan vettä. Jos ilmalla poraava vasara joutuu saveen sitten kone on vaikeuksissa. Voi olla vaikka porausnopeus putoa savessa 10 kertaa. Siksi jos kone joutuu vaikeuksin keskeutetään poraus.

Jos poraa 150 m sijaan 3 reikää 50m ? Silloin reiän lämmön otto on pienempi koska maapinnan lämpötila on alhaisempi kuin syvemmällä reiällä. Lämmön otto on olhjelmalla laskettavissa. 6m välimatka on aika pieni. Reiät vaikuttaa toinen toista. Mitä isompi on reikien välimatka sitä parempi tulos. Vaikutus on olematon noin 20 m etäisyydellä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Eikös nuo nyt kaikki ole ilmavasaroita ja ilmalla puhalletaan reikä tyhjäksi poratessa, ei porarit muuten pakettiauton kokoista ilmakompuraa mukanaan laahaa.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Eikös nuo nyt kaikki ole ilmavasaroita ja ilmalla puhalletaan reikä tyhjäksi poratessa, ei porarit muuten pakettiauton kokoista ilmakompuraa mukanaan laahaa.
Suomessä porataan kiveä. Jos maapinta on vain soraa, savea... silloin on lisäksi konessa myös vesipumppu että autossa vesitankki.
Myös vasaroita on eri malleja. Voi olla vaikka että joku muun tyyppinen vasara poraa samassa paikassa. Mutta tämä on kallis kokeilu.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kyllä suomessa porataa kymmeniä metrejä myös savea samoilla ilmavasaroilla. Vettä käytetään, jos sitä ei maasta tule kuten esim meillä ei tullut tippaakaan, jotta savi saadaan liejuna pois reijästä
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Tuli ajatus että jos vasara poraa silloin myös näkee mitä reiästä nousee eli mikä on vastassa. Mikä ihme siinä reiän sisällä sitten on? Jos on tiedossa kiven tai etc. tyyppi sitten on siihen myös poran tyyppi.
Toinen vaihtoehto olisi että vika on koneessa jos ilmavasaran teho loppuu 50 m rajalla.
 

rsaarela

Tulokas
Liian leluja porarin koneet!
Meillä 8 reikää, 255 metriä jokainen ja joka reiässä ensin 70metriä savea.
Ei yhtään mitään ongelmia poraamisessa, kun on kunnon ilmakompressori,
jossa on tarpeeksi iso tuotto, ja vesijohtoverkoston veden paineella vettä käytettävissä reilusti.
Pyydä parempi porari paikalle.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Pidätkö 70m savea ongelmana?

En välttämättä. Se voi olla kovaa kuin kivi. Mutta tuumin vain että kun kaivoja on noin monta, on joku vähän isompi rakennelma siinä.

Suurpellossa Espoossa tehtiin maaperän stabilointia kun oli sen verran pehmeää savea.
 

pökö

Kaivo jäässä
Liian leluja porarin koneet!
Meillä 8 reikää, 255 metriä jokainen ja joka reiässä ensin 70metriä savea.
Ei yhtään mitään ongelmia poraamisessa, kun on kunnon ilmakompressori,
jossa on tarpeeksi iso tuotto, ja vesijohtoverkoston veden paineella vettä käytettävissä reilusti.
Pyydä parempi porari paikalle.
Samaa mieltä
 

rsaarela

Tulokas
Ihan mielenkiinnosta... Miten talot on perustettu 70m saven päälle?
3 kerrostaloa, 2 kerroksisia. Talojen sivuilla on sellaiset betoniset "siivet". Sen enempää en tunne asiaa, vaikka asunkin niissä. Ei kait 60 - 70 luvun taitteessa niin kummosia perustuksia vaadittu...?
 

staari

Aktiivinen jäsen
Tutulle tehtiin yksi vesikaivo turhaan, porattiin syvälle ihan kuivaa oli ja lopuksi liian vähän vettä.
En tiedä yritettiinkö edes paineaukaisua. Vaihdettiin isolla tontilla porauspaikkaa ja sitten onnistui hyvin.
Ensimmäisestä kaivosta maksoi jonkun kompensoidun hinnan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuossa sattui silmään naapurimaan kokemuksista tämmöinen KTH:n selostus, jossa on sivulta 78 alkaen tiukkaa asiaa. Jäähtymiseen vaikuttaa Ruotsin maalla paneudutun tosissaan jo kauan sitten. Muutenkin taitaa olla jo ihan tapana vähän katsella ennen poraamista, kuinka lähellä niitä muita reikiä on.


Effekt av grann enegibrunnar.JPG


Tässä kuvassa on otettu 18 000 kWh/v 150 m aktiivisyvyisestä reiästä, alkulämpötila niinkin korkea kuin 9,5 °C joka ei taida Suomessa monessakaan paikassa toteutua.

Vad kan man då göra åt detta? Svaret är återladdning, dvs. man måste tillföra en stor del av den värmemängd, som man tar ut per år. Detta görs lämpligen sommartid och kan göras med hjälp av någon enkel konvektor, som tar värme ur luften eller kanske en enkel slinga av plastslang på ett södervänt tak. I hus med fläktsystem kan värmen i frånluften användas för återladdning. Idealet är naturligtvis om huset har behov av kylning sommartid då kylan kan hämtas från berget.

På vissa platser kan berget ha sprickor med grundvattenströmmar, som kan svara för en betydande del av värmetransporten och påverka behovet av återladdning. Detta är dock ovanligt. 66 Figur 49.

Långsiktig temperatursänkning av medeltemperaturen hos hålväggen i ett borrhål som omges av 6 symmetriskt belägna borrhål (och utanför dessa ytterligare hål) som funktion av deras avstånd till centrumhålet. För samtliga borrhål gäller: Borrhålsdiameter 115 mm, aktivt borrhålsdjup 150 m, värmeledningsförmåga berg 3,5 W/mK och årligt värmeuttag 18 000 kWh. Det ostörda bergets temperatur är 9,5 °C och från inverkan av strömmande grundvatten bortses. Detta låter i för sig inte mycket, men efter 10 år innebär det att borrhålsväggens medeltemperatur ligger runt 1 °C. Denna temperatursänkning ger en påtaglig försämring av värmepumpens driftförhållanden och man räknar med att den årliga besparingen kan minska med drygt 1 % för varje grads sänkning av köldbärartemperaturen. Som synes av diagrammet fortsätter temperatursänkningen med tiden och når så småningom så låga temperaturer att värmepumpsdrift är omöjlig.

Värmepumpens uteffekt och dess värmefaktor är beroende av köldbärarens temperatur så att en grads sänkning av köldbärartemperaturen minskar uteffekten med typiskt 3 % och minskar COP med 2-3 %. På årsbasis kompenseras den försämrade värmeeffekten emellertid genom att värmepumpen går längre tid. På så sätt påverkas den producerade energin från värmepumpen knappast alls. Däremot försämras värmepumpens totala värmefaktor med cirka 3 %, vilket innebär att elförbrukningen ökar med cirka 3 % per grad sänkt inkommande köldbärartemperatur.
 

VesA

In Memoriam
Näitä laskelmia löytyy myös amerikoista paljonkin, mutta jotenkin käytännön havainnot eivät näitä noudata, oletukset lämmön liikkeistä maassa ovat varmaan jotenkin liian simppeleitä. Onhan tuo kuvakin aika hassu - reiän keskilämpötila painuu hurjasti pakkaselle hyvin varhain.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pysytäänpä aiheessa.

Huomaathan, että tuossa on kyse kaivokentästä, jossa 6 eri suuntaan on annetun etäisyyden päässä kaivo? Ei siis yksittäinen kaivopari, vaan kaivojen ympäröimä kaivo.

Miten tuollainen syntyisi OKT-alueella? Joka tontilla talo, joka tarvitsee 18 000 kWh kaivosta eli lämmitystarve reilusti yli 20 000 kWh (22-24 000 kWh lattialämmitys, 24-27 000 kWh patteri). Siis melko iso ja vanhahko (esim. 180 m2 80-luku) tai todella iso uusi talo. Jos jokaisella on 400 m2 tontti, voisi neljä naapuria olla 20 m päässä, mutta loput kauempana. Tasaisella ruudukolla olisi kulmittain olevat 28 m päässä.

Mutta jokaisella pitää olla myös tie ja harvemmin 400 m2 tontille saa rakentaa noin isoa taloa ja kaikilla ei MLP:tä yleensä ole. Varsin kuvitteellinen tilanne, että joka suunnassa olisi kaivo edes 40 m etäisyydellä ja isommilla etäisyyksillä vaikutust taas on aika pieni. 75 m etäisyyksillä kaivo toimii vielä hienosti 100-vuotiaanakin.

Noita tiheämpiä ei siis käytännössä voi syntyä kuin taloyhtiölle tai jollekin muulle isommalle kokonaisuudelle kenttää tehtäessä ja silloin osataan mitoittaa kenttä ja tiedetään, ettei siitä saa läheskään yhtä paljon kWh/kaivo kuin yksittäisistä kaivoista.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

pamppu

Hyperaktiivi
Noita tiheämpiä ei siis käytännössä voi syntyä kuin taloyhtiölle tai jollekin muulle isommalle kokonaisuudelle kenttää tehtäessä ja silloin osataan mitoittaa kenttä ja tiedetään, ettei siitä saa läheskään yhtä paljon kWh/kaivo kuin yksittäisistä kaivoista.
Muistelin tuota Raision Ikeaa... kaivo per tuhat neliötä. Eikä noissa muissakaan kovin suureen tiheyteen menty. Syvyyttä on laitettu sen 300 metriä...

 
Back
Ylös Bottom