Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

[rolls2]

Elikkäst.. Olen suunnittelemassa lämmitysjärjestelmän saneerausta 2008vm. yksikerroksiseen 157/197m2 lattialämmitystaloon jossa 157m2, 8cm maanvarainen laatta. Tarkoitus olisi laittaa Nibe 1145 8kw, Akva 500 tai 300 ek energiavaraaja käyttövedelle sekä Ilto 440 premium econo. Nyt kysymys kuuluu miten tuo jälkilämmitys olisi järkevintä kytkeä? Lattialämmitys puolelle sen haluaisin jotta COP:n keskiarvo pysyisi parempana mutta tuo kierto pakkaa pysähteleemään aina välillä... Kaikki neuvot ovat tervetulleita myöskin muut kuin jälkilämmitystä koskevat!

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Lisä kysymys: Alla on listattu Nibe 1145:n aux lähdöt ja siellä on tuo Ulkoinen kiertovesipumppu (lämmitysvesi) Osaako joku viisaampi sanoa tarkoittaako tuo sitä että sillä saisi ns. hullunkierron päälle vain kun sitä tarvitaan ja kun nibe taas lopettaa käyttöveden lämmittämisen niin sammuu tuo hullunkierto ja jää vain niben oma pumppu kierrättämään lattiakiertoa..

AUX-lähdön vaihtoehdot (potentiaalivapaa
vaihtava rele)
Ulkoiset liitännät voidaan tehdä potentiaalivapaalla
vaihtavalla releellä (maks. 2A) tulokortin (AA3) liittimessä
X7.
Valittavat toiminnot ulkoiselle liitännälle:
Summahälytyksen ilmaisu.
Pohjavesipumpun ohjaus.
Jäähdytystilan ilmaisu (vain jos jäähdytysmoduuli on
asennettu tai lämpöpumpussa on sisäänrakennettu
jäähdytystoiminto).
Käyttövesikierron kiertovesipumpun ohjaus.
Ulkoinen kiertovesipumppu (lämmitysvesi).
Ulkoinen vaihtoventtiili lämmitysvedelle.

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Äkkiseltään tulee mieleen että miksi jälkilämmitys eikä kaivon liemellä etulämmitys?

Jälkilämmityksessä on se että täytyisi olla pellit mitkä napsahtavat kiinni jos sähköt menee poikki pakkasilla tai sitten kierto muuten vaan lakkaa. Muuten on laitteet jäässä.

Etulämmityksessä jäätymisvaaraa ei oikeastaan olisi. mlp neste ei turpoa jähmettyessään. Samasta kaivosta noi kaikki energiat olisivat jokatapauksessa peräisin. Etulämmitystä pystyisi myös käyttämään jonkinlaisena jäähdytyksenä kesällä.

Toisaalta jos valitsee oikean koneen ja ei satu asumaan kovin pohjoisessa ei tarvi kumpaakaan...

Tsekkaa tuo ketju läpi-> http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Tuo sähjkökatkon aiheuttama jäätymisvaara ei tullut kyllä mieleen..hyvä pointti! Miten muilla tämä on käytännössä hoidettu? Ja kun sähköt menee poikki mahtaako se pakkanen ihan äkkiä keritä tuonne IV koneeseen?
Jotenkin tuntuu ettei maaliuoksella kannata esilämmittää ulkoilmaa kun silloin maaliuos jäähtyy ja koppi taas laskee.. mutta vois taas maaliuosta lämmittää poistoilmalla koska siellä on usein jäännöslämpöä sen verran? Se taas parantaisi koppia. Mitäs muut on mieltä? Lähinnä tässä ajattelin ettei tarttis sähköstä jälkilämmitystä vaan maalämmöllä hoitais halvalla tuon jälkilämmityksen ja siihen olisin kaivannut oikeaa/hyvää toteutus tapaa..

 

[sam123]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Perus ILTO kehiin ja etulämmityspönttö maanesteellä. Maapiiriin sitten kesällä lämpöä tuloilmasta ja samalla saat vähän viilennettyä tuloilmaa. Turhaa ostaa erillisiä varaajia, ellei ole ammetta tai muuten runsasta kulutusta. Mikä on talon nykyinen lämmitysmuoto, joko tehowattiko?

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

plärää nyt tuo ketju vain läpi mihin laitoin linkin.

Esim tuossa sieltä ketjusta vastaus enerventiltä koskien jälkilämmitystä:

Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.

Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C[ /quote]

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Perus ILTO kehiin ja etulämmityspönttö maanesteellä. Maapiiriin sitten kesällä lämpöä tuloilmasta ja samalla saat vähän viilennettyä tuloilmaa. Turhaa ostaa erillisiä varaajia, ellei ole ammetta tai muuten runsasta kulutusta. Mikä on talon nykyinen lämmitysmuoto, joko tehowattiko?

Nilan Pilppi hoitaa vielä koko taloa mutta varaajan ruosteen takia lähtee vaihtoon. Eli lattialämmitys läpivirtauskattilalla(suorasähkö) ja LTO pilpillä. Kulutusta viimevuonna 15200kwh ja kolme mottia puita. Tänä vuonna kulutus hiukan nousee kun loput huoneista on käytössä ja lämmitys päällä niissäkin. Varmaan on sitten järkevintä ja helpointa mennä tuolla maaliuoksen etulämmityksellä.
Olen kyllä lukenut, että tuo 1245 nibe riittäisi lämpimän veden tuotantoon mutta hiukan olen skeptinen sen suhteen kuitenkin vain 180l ja meillä on paikka varattuna ammeelle joten ilman erillistä varaajaa ei sitä paljoa täytellä. Ja vielä ajattelin että jos olisi erillinen isompi varaaja voisin pitä siin vettä hien viileämpänä esim 45 astetta niin olisi nibelle leppoisempaa valmistaa sitä kuin esim 50/55 asteista pieneen varaajaan. mutta nyt olen kyllä ihan kahden vaiheilla tuon varaajan kanssa..... ja ilman sitä tulis halvemmaksikin... niin ja tällä hetkellä kulutusta on kolmellem henkilölle ja tuo pääluku tulee lisääntymään tulevina vuosina.

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

plärää nyt tuo ketju vain läpi mihin laitoin linkin.

Esim tuossa sieltä ketjusta vastaus enerventiltä koskien jälkilämmitystä:

Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.

Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C[ /quote]

parasta aikaa kahlaan lävitse

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Tämmönen nyt siis ajatuksena.. tuo varaaja on nyt vielä kysymysmerkki.. jos sen jättää pois vaihtuu Nibe 1145:stä 1245:een eikä sitä enää sinne voi sitten lisätä...

 

[janti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Tämmönen nyt siis ajatuksena.. tuo varaaja on nyt vielä kysymysmerkki.. jos sen jättää pois vaihtuu Nibe 1145:stä 1245:een eikä sitä enää sinne voi sitten lisätä...

Tuo LTO:lle tulevan ilman esilämmitys vaatii lämmönkeruupiiriin riittävän kovat lämmönsiirtonesteet. Riittäisikö -25 C kestävät nesteet ilman automaattista sulkupeltiä sähkökatkoissa? Normaalistihan reikään pistetään muistaakseni noin -15 C kestävät nesteet.

Kannattaa käydä tuolla MLP-foorumilla lueskelemassa millaisia nesteitä ovat noissa esilämmityksissä käyttäneet ja oliko tarvetta automaattiselle sulkupellille.

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Tämmönen nyt siis ajatuksena.. tuo varaaja on nyt vielä kysymysmerkki.. jos sen jättää pois vaihtuu Nibe 1145:stä 1245:een eikä sitä enää sinne voi sitten lisätä...

MLP rinnalle asennettuna jäähdytys/esilämmitys on aiheuttanut usein harmaita hiuksia sen takia että liuos ei kierrä kun mlp:n oma tehokas liuospumppu on päällä...

mm tuolla asiaa aiheesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.0
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.0

Kun tuota härpäkettä käytetään viilennykseen on myös huolehdittava siitä ettei ilman lämpötila laske iv-kanavissa liian alas. Muuten tulee kondenssi ongelmia. Muutenkin suositellaan että olisivat jäähdytystä käytettäessä eristetty höyryntiiviisti(mieluiten armaflexilla). Etulämmityksen kautta villennysteho on myös hiukan niin ja näin... Konvektori on se millä oikeasti saadaan viileää halvalla...

Miksi juuri tuo iv-kone? Eikö kannattaisi unohtaa tuo esi/jälkilämmitys ja ottaa korkealla hyötysuhteella oleva pyöriväkennoinen? Tuossa aiemmin linkkaamassa topicissa totesin ainakin itse ettei etulämmitys kannata rahallisesti pyöriväkennoisella ainakaan tampereen korkeudella. Ja ei se liuos kuitenkaan ilmaseksi pyöri tuolla kennossakaan... Sitten olethan tietoinen että tasavirta (DC) puhaltimilla oleva iv-kone kuluttaa miltei puolet vähemmän kuin vaihtovirta puhaltimilla oleva kone. Ja tämä kulutus on kuitenkin 24h/365. Äkkiseltään en löytänyt tietoa millaiset puhaltimet tuossa iltossa on. Hinnan perusteella vaihtovirta.

Kyllä ne Valloxillakin jo on siirtyneet nykyaikaan, eli Dasavirta puhaltimiin ja näköjään tarpeen mukaiseen sulatukseen...taitaa tuon seurauksena olla lähtenyt se etulämmityskin veke.
Tiedä sitten kuinka hyvin ovat onnistuneet "tarpeen mukaisuudellaan", MC lyhennettä käyttävät...onkohan siellä anturi kennossa katsomassa "tarvetta"?
Oma AC:sta vaihto DC:hen puotti sähkökulutuksen ½:een.

Meidän Pingussa ei ole tuota sulatustoimintoa päällä (kun ei tartte) ja kahtena edellisenä talvena kylmimmillään poistoilman lämpötila on ollut luokkaa -22C, toisin raitisilma oli sen -29C ...

Saattaisi kuutiokoneiden myynti loppua kuin seinään jos laittaisi -30C pakkasilla koneiden anturilämpötilat ja vastusten sähkönkulutuksen rinnakkain vertailuun.

EDIT: Siis jäteilma lämpötila -22C ja poisto jotain +20-21C ...

Perkules, huolella säädin LTO-koneen että ei suotta ala sulattelemaan silloin kun ei ole lähelläkään jäätyä. Niinhän siinä sitten kävi että kun näillä pakkasilla lämmitti saunan niin jäähän veti että humahti. Kuutiokoneet on ihan aunarista.

Miten usein teillä etuvastus sulattaa kennoa -15 pakkasella? Oma swegon w100 käy minuutin ja sulattaa 5min. Kennoon kertynyt ainoastaa reunaan hiukan jäätä. 1000w vastus vaan tuo mukavat ~20kWh lukemat vuorokaudessa.

Kolme alinta lainausta tuolta http://www.pakkotoisto.com/kotitalous/95072-omakotitalon-ilmanvaihto-ja-lammontalteenotto-21/

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

perhana... menipäs nyt vaikeeks ??? Ilmanvaihtokanavat on kaikki eristetty sillä Nilanissakin on jäähdytys. Lämmityskenno sekä pumppu olisi jo olemassa tohon esilämmitykseen, että sinäänsä ei kauhean kallis olisi. Miten se nyt mahtaa olla järkevin...ostaa kunnon LTO pyörivä sellainen vai duunnata tuo esilämmitys... saa myös heittää ehdotuksia noista LTO:ista..

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

niin ja kiitokset kaikista kommenteista tähän mennessä!

 

[kotte]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Lämmityskenno sekä pumppu olisi jo olemassa tohon esilämmitykseen, että sinäänsä ei kauhean kallis olisi. Miten se nyt mahtaa olla järkevin...ostaa kunnon LTO pyörivä sellainen vai duunnata tuo esilämmitys... saa myös heittää ehdotuksia noista LTO:ista..

Periaatteessa olisi mahdollista hankkia poistoilmalle talteenottokenno ja siirtää poistoilman lämpöä nestekierron välityksellä tuloilmaan. Teollisuudessahan käytetään useasti tuollaisia talteenottolaitteita. Hyötysuhdehan ei ole edes kuutio-LTO:n veroinen (paitsi, jos kennot ovat monivaiheisia ja virtausmäärä säädetään huolellisesti, jolloin se voi parempikin), mutta toisaalta jäähdytys olisi kesäaikaan helppo järjestää ohittamalla talteenotto ja jäähdyttämällä liuosta maalämpönesteellä (mielellään levylämmönvaihtimen tms. kautta, jolloin tarvittaisiin lisäpumppukin; maapiirin litkuhan on laimeampaa kuin ao. ilmanvaihtokennoissa tavoitteellisesti). Systeemistä voi kehitellä sellaisiakin versioita, jossa MLP toimii oman toimensa ohella PILPinä (eli talteenottopatteri jälkilämmittääkin maapiiristä tulevaa nestettä ja tuloilma lämmitetään lämmityskierron paluuvedellä -- jäätymisvaara on tietenkin otettava ratkaisussa huomioon -- vaikkapa tuloilmalämmityksen glykolikierron pumpun termostaattikatkaisimella).

Enpä menisi suosittelemaan tällaista lähestymistapaa, mutta tietenkin sitäkin voi yhtenä mahdollisuutena pohtia. MLP joka tapauksessa tuottaa tuloilman korvauslämmön hyvin edullisesti ja toisaalta viimeksi mainitun kaltainen MLP:tä hyödyttävä talteenottojärjestely parantaisi pumpun tuottosuhdetta (lämpimämpi tuleva maalämpöneste, keskimäärin viileämpi lämmityksen paluuvesi). Kokonaishyötysuhde jää joka tapauksessa jälkeen parhaista LTO-laitteista ja tuskinpa hinnassakaan säästää (mutta saisipa toisaalta sivutuotteena maalämpöviilennyksen ja edullisesti jälkilämmitetyn tuloilman).

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

perhana... menipäs nyt vaikeeks ??? Ilmanvaihtokanavat on kaikki eristetty sillä Nilanissakin on jäähdytys. Lämmityskenno sekä pumppu olisi jo olemassa tohon esilämmitykseen, että sinäänsä ei kauhean kallis olisi. Miten se nyt mahtaa olla järkevin...ostaa kunnon LTO pyörivä sellainen vai duunnata tuo esilämmitys... saa myös heittää ehdotuksia noista LTO:ista..

Sanoisin että panosta hyvän hyötysuhteen iv koneeseen. Muuten menee jo kertaalleen maksetut lämmöt harakoille. Hyvässä iv-koneessa vuosihyötysuhde lähentelee 80%. Kannattaa myös valita sellainen malli missä on vähänvirtaiset tasavirtapuhaltimet. Nämä kuitenkin syövät sähköä ympäri vuoden.

Joillain on ollut ongelmia ristivirta/kuutio koneiden kanssa talvella kuivan sisäilman kanssa. Ovat joutuneet käyttämään ilmankostuttimia. Pyöriväkennoinen palauttaa kosteutta hiukan sisäilmaan ja siitä ei tule niin kuivaa talvella. Pyöriväkennoisen kanssa ei ole myöskään ongelma vaikka jäteilma menee pakkaselle. Muut meinaavat jäätyä ja kone alkaa sulattamaan itseään... Pyöriväkennoinenkin voi kuitenkin jäätyä. Usein poistopuhaltimen luota alkaa kasvamaa jäähile patsas joka saattaa alkaa ottamaan kiinni lämmönsiirtimeen pysättäen sen...

Enerventin sivuilla on laskuri millä voit laskea paljonko keskimääräisessä talvessa laite tarvii lisälämmitystä esim sähköllä. Tuohon tarvii laittaa iv-suunnitelmasta löytyvät, iv-tulo ja -poisto määrät(l/s), paikkakunta, haluttu tuloilman lämpötila ja tietysti valita kone vasemmalta puolelta valikosta. Osa noista löytyy tuosta "näytä lisävalinnat" alapuolelta.

http://www.enervent.fi/fan_info_page.asp?menuid=20106&langid=1&countryid=100&modelid=3&sideid=1&fanid=0&controlid=1&heatingid=3&coolingid=1&supply_airflow=0&supply_pressure=125&supply_filterid=1&exhaust_airflow=0&exhaust_pressure=125&exhaust_filterid=1&hi=1&ci=1&seh=0&wtl=-10&dot=-26&det=7&dc=0&stg=18&stgs=16&et=21&eh=30&sot=26&soh=50&ets=24&fhi=35&fho=25&fhg=0&fhs=5&fci=7&fco=12&fcg=30&fcs=0&cr=1&dds=2&project=&user=&active=1

Tuolla nuo koneet menee kokojärjestyksessä pinving, pandion, pelican. Enerventin tekemää ulkomaiden vientimallia Pinving eco XL myydään myös suomessa nimellä Onnline Eco XL. Tuo on kokonsa puolesta varmaan pinvinin ja pandionin välistä. Tuossa ei ole mitään hienoa ja kallista ohjausta. Vain perusasiat 4-nopeutta, takkakytkin, lto-päälle/pois sekä tuloilman tavoitelämpötila(17,19,21,23). Jälkilämmitys 400W tai 800W vastuksella(ei muista kumpi tuossa oli) Muistaakseni . Itse otin tuon koneen koska se on hiukan suurempi kooltaan joten sitä ei tarvitse huudattaa ja näin ollen äänitaso on matalampi. hyötysuhde hyvä, hinta passissa ja tasavirtapuhaltimet. Kahdella kaverilla myös sama kone ja eivät ole siitä mitään valittaneet. Hinta on Onnisen Onnline merkkinä hiukan edullisempi.

Energiansäästö lähde wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Py%C3%B6riv%C3%A4_l%C3%A4mm%C3%B6nsiirrin

Normien mukaisen ilmanvaihdon vuosittaisia lämmitysenergiankulutuksia eri lämmöntalteenottomenetelmillä:[3]

Omakotitalo Etelä-Suomessa, 200 m²

Ristivirta-levylämmönsiirrin: 8 500 kWh
Vastaristivirta-levylämmönsiirrin: 7 000 kWh
Pyörivä lämmönsiirrin: 4 700 kWh

Tuloilman lämpötilahyötysuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla
Pyörivä lämmönsiirrin 70-85 %
Levylämmönsiirrin 50-65 %
Vesiglykolilämmönsiirrin 40-60 %

 

[roots]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Elikkäst.. Olen suunnittelemassa lämmitysjärjestelmän saneerausta 2008vm. yksikerroksiseen 157/197m2 lattialämmitystaloon jossa 157m2, 8cm maanvarainen laatta.

Nilan Pilppi hoitaa vielä koko taloa mutta varaajan ruosteen takia lähtee vaihtoon.

Nyt pisti tuo silmään että mikäs tuon varaajan nyt noin uutena on rikkonut, 6v?
Onko se emali pönttö ja huonot emalit vai anodi puuttuu tjms?

Ei voi hajota noin nopsaan muuta kuin valmistusvirheestä.

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Nyt pisti tuo silmään että mikäs tuon varaajan nyt noin uutena on rikkonut, 6v?
Onko se emali pönttö ja huonot emalit vai anodi puuttuu tjms?

Ei voi hajota noin nopsaan muuta kuin valmistusvirheestä.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7300.0

Meillä Nilan VP18 tuhosi itsensä kolmessa ja puolessa vuodessa. Ja ilman klooria!

Kierukassa oli yksi parimillinen kraateri, jonka pohjalla oli pieni reikä. Vesi täytti kylmäainekierron ja laite oli hetkessä korjauskelvoton. Tuon kraaterin lisäksi kierukassa ei ole minkäänlaisia syöpymisjälkiä, ainoastaan kalkkeumaa.

Anodista oli vielää varsin paljon jäljellä:

Kuparin ei pitäisi syöpyä kun vähemmän jaloa metallia on tarjolla, ja tuossahan sitä on vielä jäljellä vaikka kuinka. Noin puolet materiaalista on syöpynyt pois. Tarkastin muuten vesilaitokselta että vettä ei kloorata, eikä olla kloorattu.

Arvaatte varmaan tekeekö mieli suositella Nilania kenellekään...

 

[pökö]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Periaatteessa olisi mahdollista hankkia poistoilmalle talteenottokenno ja siirtää poistoilman lämpöä nestekierron välityksellä tuloilmaan. Teollisuudessahan käytetään useasti tuollaisia talteenottolaitteita. Hyötysuhdehan ei ole edes kuutio-LTO:n veroinen

Seurailin tuollaisen neste-LTOn toimintaa tänään ja jäteilman lämpö oli 8 astetta (taulumittarit) kun ulkona oli -15. Systeemin hyötysuhdetta en tiedä mutta noin 200 kilowattia se ottaa talteen tunnissa. Patterit sijaitsee "piipussa" ja toinen tulokoneessa 30 metrin päässä, ilmamäärät on "aika" isot.

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Nyt pisti tuo silmään että mikäs tuon varaajan nyt noin uutena on rikkonut, 6v?
Onko se emali pönttö ja huonot emalit vai anodi puuttuu tjms?

Ei voi hajota noin nopsaan muuta kuin valmistusvirheestä.

En ole jaksanut sen enempää selvitella mistä johtuu mutta varaajan ja kuumalähdön juuresta ruosteessa ja vuotaa. Nilanilla suositeltiin vaihtamaan varaaja sekä laippa varaajan alaosasta. kun taas varaaja on hitsattu laitteen runkoon todettiin pumppu korjauskelvottomaksi. Tällä hetkellä siihen ei uskalla koskea näillä pakkasilla muuten loppuu kaikki toiminta talossa mm. lämmitys, ilmanvaihto ja lämminvesi :'(

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7300.0

Mitäs mieltä muuten ootte onko ihan ok että juomavedessä on tuollainen anodi liukenemassa sinne ja sitte vettä nassuun?!? oon tottunu näkee noita anodeja paateissa Miten mahto käydä kun kylmäaineet vapautui varaajaan.. nehän on puristettuna tuossa kierukassa valmiina laajenemaan! Luulis et on ollut varoventtiili ja koko talol vesijohtoverkosto aika stressitestissä?!?

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Viessmannin maalämpöpumpuissa on tehtaalta tullessa magnesium anodi mutta asennuksen yhteydessä se vaihdetaan titaani anodiin. Titaanianodi on ikuinen ja toimii sähköllä. Alkuperäinen magnesium anodi oli noin 4cm halkaisijaltaan ja noin 40cm pitkä. Uusi titaaninen noin 2mm paksu ja 10cm pitkä..

Tuossa jotain tekstiä liittyen noihin anodeihin ja niiden toimintaan: http://www.buildor.se/media/mconnect_uploadfiles/n/i/nibe_skyddsanod_r20_-_monteringsanvisning.pdf (dokumentin lopussa)

Luonnostaan talousvedessä on jo kaikenlaista kauhtaa mukana. Esim juurikin magnesiumia ja kalsiumia mistä määräytyy veden kovuus. Ja onhan mulla tuossa kaapissa magnesium sitraattia 200mg tableteissa sisäisesti nautittavaksi. Eipähän tarvi suonenvedoista kärsiä kun on tollanen kilon tappi liukenemassa varaajassa... Eikä muistakaan magnesiumin puutoksen aiheuttamista oireista -> http://www.oireet.fi/magnesiumin-puute.html

Veden kovuus
Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämän kalsiumin ( Ca arkikielessä kalkki) ja magnesiumin (Mg) yhteismäärää ja sen yksikkönä on mmol/l kalsiumkarbonaatiksi laskettuna. Myös muut metallit kuten rauta ja alumiini lisäävät veteen kovuutta

Aiemmin veden kovuuden yksikkönä käytettiin kovuusastetta odH, veden kovuus on 1 odH, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l.
1odH = 0,178 mmol/l
pehmeä 0,378-0,882 mmol/l
keskikova 0,882-1,764 mmol/l
kova 1,764-3,780 mmol/l

Järvi- ja jokivedet ovat Suomessa hyvin pehmeitä. Suomessa vain tietyillä hyvin kalkkipitoisilla alueilla luonnonvesi voi olla kovaa. Sen sijaan esimerkiksi monilla alueilla Keski-Euroopassa vedet ovat hyvin kovia.

Kova vesi aiheuttaa ongelmia veden käytössä. Pyykki- ja astianpesukoneissa täytyy käyttää erillisiä kalkin poistajia. Mm. keittoastioihin ja keskuslämmityskattiloihin muodostuu saostumia, jotka heikentävät toimintaominaisuuksia erityisesti lämmönjohtokykyä.

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Noniin nyt on veivattu ees ja taas.. ja tällä hetkellä nyt mennään kokoonpanolla Nibe F1245 -8 ja sille kaveriksi Enervent Pingvin Eco EC.

Jos joltakulta on käyttövesi loppunut kesken ko värkissä esim 4 henk. perheessä niin nyt olis aika astua esiin Jätin tuoan Akvan varaajan pois kun lueskelin, että tuolla yläkierukalla kun otetaan varaajasta lämmin käyttövesi niin ei saa hyödynnettyä koko varaajaa vaan heti kun yläosa jäähtyy niin jäähtyy myös suihkuvesi.. hieman vaan jännittää tuon 180L varaajan riittävyys :-\

Tämä kokoonpano olisi kyllä mielekkään yksinkertainen ja pitäs olla kyllä kohtuu energiatehokas paketti myös. Ei jäätymisvaaroja eikä muutakaan kikkailua.
Mitenkä näissä on nuo varaajat emali, kupari vai rosteri? Mistään ei tunnu oikeen saavan varmaa tietoa.

 

[pökö]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Noniin nyt on veivattu ees ja taas.. ja tällä hetkellä nyt mennään kokoonpanolla Nibe F1245 -8 ja sille kaveriksi Enervent Pingvin Eco EC.

Säästä rahaa ja osta MLP:n kaveriksi joku halpa ja varma kuutiokone.

 

[janilind]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Jos joltakulta on käyttövesi loppunut kesken ko värkissä esim 4 henk. perheessä niin nyt olis aika astua esiin

hep, meillä on 8kW 1245 4-hengen taloudessa ja muutaman kerran on lämmin vesi loppunut. Muksuilla on molemmilla muovipaljut, jossa kylpevät kun emännän kans ollaan saunassa. Tohon päälle sit pesut ja homma selvä JOS sattunut oleen sopivasti oleen varaajan lämmöt alhaalla kun kylpeminen alotetaan. Meillä asetukset niin et käyttöveden lämmitys alkaa kun säiliö 45C ja loppuu kun 55C. Asetuksia nostamalla tosta päässee, mutta copin kustannuksella tietysti. Meillä on pumpulle se etäsäätöpaneeli, jolla tarvittaessa saadaan tilapäinen luksus päälle asunnon puolelta jos tarvii varautua isomman porukan saunottamiseen. Ei mikään suuri ongelma ollut kuitenkaan.

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

hep, meillä on 8kW 1245 4-hengen taloudessa ja muutaman kerran on lämmin vesi loppunut. Muksuilla on molemmilla muovipaljut, jossa kylpevät kun emännän kans ollaan saunassa. Tohon päälle sit pesut ja homma selvä JOS sattunut oleen sopivasti oleen varaajan lämmöt alhaalla kun kylpeminen alotetaan. Meillä asetukset niin et käyttöveden lämmitys alkaa kun säiliö 45C ja loppuu kun 55C. Asetuksia nostamalla tosta päässee, mutta copin kustannuksella tietysti. Meillä on pumpulle se etäsäätöpaneeli, jolla tarvittaessa saadaan tilapäinen luksus päälle asunnon puolelta jos tarvii varautua isomman porukan saunottamiseen. Ei mikään suuri ongelma ollut kuitenkaan.

Hyvä tietää..eli vois kuitenkin laittaa varaajan kanssa esim jos joskus viiden hengen perhe niin sittenhän tuo loppuu kesken.. Tuli luettua maalämpöfoorumilta samasta aiheesta ja siellä ihmiset vakuuttivat ettei ole koskaan loppunut ja yksi oli käynyt jopa 9 hengen kanssa saunassa ja silloin viimeisellä oli vain hiuka viilentynyt

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Säästä rahaa ja osta MLP:n kaveriksi joku halpa ja varma kuutiokone.

Onkos nämä enerventit tai ylipäätään pyöriväkennoiset hirveen epävarmoja? aika hyviä kokemuksia tuntuu näistä pingviineistä olevan... ja jos taas ottaa kuutiokoneen eikä halua sähköllä lämmitellä niin etu tai jälkilämmitys on oikeestaan järjestettävä maalämmöllä.. Ja sitten on taas jäätyäkkö vaiko eikö kas siinä pulma

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Olen myös funtsinut tuota paneeli hommaa.. Millaiset liittimet tuossa pumpun paneelissa mahtaa olla ja onko edes irroitettava? Jos on niin ei luulis olevan kauhean vaikea tehdä siihen johtoa väliin ja viedä sisälle koko pääohjauspaneeli..

 

[pökö]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Onkos nämä enerventit tai ylipäätään pyöriväkennoiset hirveen epävarmoja?

On noissa vikapaikkoja enemmän, kiekon pyöritysmoottori tuntuu olevan kulutustavaraa ja vaihtokustannus on satasia.

 

[janilind]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Olen myös funtsinut tuota paneeli hommaa.. Millaiset liittimet tuossa pumpun paneelissa mahtaa olla ja onko edes irroitettava? Jos on niin ei luulis olevan kauhean vaikea tehdä siihen johtoa väliin ja viedä sisälle koko pääohjauspaneeli..

En osaa sanoa et mitä kaapelointeja toi vaatisi, epäilen et kovin kauas ei pääohjauspaneelia voi koneesta viedä - ehkä yhden seinän toiselle puolen. Itse en tommosta uskaltas lähteä tekemään vaikka yleensä olen aikas rohkea virittämään kaikkea. Meillä on toi rmu40 säätöpaneli, jolla nyt ei voi kummia tehä, mutta jotakin kuitenkin. Tuon saa ainakin 10m etäisyydelle koneesta todistetusti - maksaa vähän alta 200e muistaakseni.

 

[Raksaaja]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Hyvä tietää..eli vois kuitenkin laittaa varaajan kanssa esim jos joskus viiden hengen perhe niin sittenhän tuo loppuu kesken.. Tuli luettua maalämpöfoorumilta samasta aiheesta ja siellä ihmiset vakuuttivat ettei ole koskaan loppunut ja yksi oli käynyt jopa 9 hengen kanssa saunassa ja silloin viimeisellä oli vain hiuka viilentynyt

Ei se veden riittävyys pelkästään väkimäärästä riipu vaan siitä miten paljon se väki sitä vettä kuluttaa ja kuinka nopeasti. Itse pari kertaa katsonut vesimittarin lukeman ennen ja jälkeen 4 hengen saunareissun, niin kulutus on ollut luokkaa 200-250 litraa. Tuon verran normaalista 160-210 litran maalämpöpumpun varaajasta saa laskettu suihkulämmintä vettä vaikka ihan yhtä jaksoisesti. Noin 30..45 minuutin kuluttua on käytettävissä taas saman verran lämmintä vettä 8-10 kw pumpulla. Lisäksi vaikuttaa jonkin verran kuinka isolla virtauksella vettä lasketaan...paljonko varaajan vesi sekoittuu.

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Mitenkäs onko täällä paljon puolesta tai vastaan kommentteja Ilox 89 optiman suhteen?
Aloin miettimään tuota pyöriväkennoista ja kun matkustan paljon työnipuolesta ja olen usein viikkoja pois kotoa niin ei kyllä ole mukavaa kun pigviini on jäässä ja vinguttaa remmiä kolmeviikkoa.. ja ilmastointi pois pelistä enkä voi asialle mitään. Tuossa Ilox:ssa olis vastavirtakenno ja tasavirtapuhaltimet. Etulämmitystä ei vissiin tarvita kun siinä ei semmosta ole..

Edit: Niin ja tossa ei tarttis muuttaa kun tulon ja poiston putket ristiin.

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Mitenkäs onko täällä paljon puolesta tai vastaan kommentteja Ilox 89 optiman suhteen?
Aloin miettimään tuota pyöriväkennoista ja kun matkustan paljon työnipuolesta ja olen usein viikkoja pois kotoa niin ei kyllä ole mukavaa kun pigviini on jäässä ja vinguttaa remmiä kolmeviikkoa.. ja ilmastointi pois pelistä enkä voi asialle mitään. Tuossa Ilox:ssa olis vastavirtakenno ja tasavirtapuhaltimet. Etulämmitystä ei vissiin tarvita kun siinä ei semmosta ole..

Edit: Niin ja tossa ei tarttis muuttaa kun tulon ja poiston putket ristiin.

Äkkiseltään kuvittelisin että tuo pyöriväkennoinen olisi se vähävikaisin... Ainakin nyt joka tuutista kuulee että muilla on paljon jäätymisongelmia..

tuolla jotain kokemuksia iloxista:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0CEkQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.airwise.fi%2Fcontent%2Fdownload%2F1456%2F31763%2FCTC_EcoHeat_300-sarja_FIN.pdf&ei=aZzhUpKNCOeY4wSOhYHAAg&usg=AFQjCNH2xDx9QJfOykvfu7_Uj911-sY1UQ&sig2=LPbWLC1n6g9uu-NM8_91ww&bvm=bv.59930103,d.bGE&cad=rja

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&cad=rja&ved=0CG4QFjAH&url=http%3A%2F%2Flampopumput.info%2Ffoorumi%2Findex.php%3Ftopic%3D17480.0&ei=M1niUv-QDYno4gSd_oGwCw&usg=AFQjCNGUxu7BhyvE3ft6B3lOiDTOGRTYUw&sig2=xsVorEvgHh13aByg8w_7Ng&bvm=bv.59930103,d.bGE

Tuossa myös suuremmasta iloxista ja muista tuoreista koneista testi(joutuu ostamaan artikkelin)
http://rakennusmaailma.fi/product?file=26rm031314.pdf

Tuossa pohdintaa mitä iv-konetta mlp kanssa
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3245.0

Tuossa vielä yksi kokemus eiliseltä ja muutenkin hyvä ketju koskien jäätymisiä yms..
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19653.45

 

[kotte]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Äkkiseltään kuvittelisin että tuo pyöriväkennoinen olisi se vähävikaisin... Ainakin nyt joka tuutista kuulee että muilla on paljon jäätymisongelmia..

Vieläkö tämä ketjun kokemukset pitävät paikkansa, http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8262.200? Sanoma vaan oli hiukan toista. Tuota ei muuten helposti löydä, kun Google näkyy sensuroineen sisällön.... (ainakin itselle näkyy noin, ts. ei näy)

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Vieläkö tämä ketjun kokemukset pitävät paikkansa, http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8262.200? Sanoma vaan oli hiukan toista. Tuota ei muuten helposti löydä, kun Google näkyy sensuroineen sisällön.... (ainakin itselle näkyy noin, ts. ei näy)

Kaikki koneet voivat jäätyä mutta tieto on kuitenkin se että pakkaselle menevä jäteilma aiheuttaa pätkimistä/jäätymistä yms _aina_ kaikilla muilla konetyypeillä paitsi pyöriväkennoisella. Myös pyöriväkennoinen saattaa jäätyä. Arvostan myös sellaisen mielipidettä joka näitä tekee työkseen...

Annan mielipiteeni kaikille jotka iv-konetta miettivät:
Laita pyöriväkennoinen sähköisellä jälkilämmityksellä ja jätä se hienoin kauko-ohjainkin sinne kauppaan.
Syyt:
- jos kuutio+sähköinenlämmitin=>iso sähkölasku. Toimivuus talvella ok.
- jos kuutio+vesipatteri(lattialämmitysvesi+mlp) niin takkakytkin ei varmasti toimi silloin kuin pitäis. Jäätymisongemat jopa todennäköiset heti jos ohjaus ei toimi oikein jne.
- säästät pitkässä juoksussa ison kasan euroja ja saat toimivan laitteen ilman riskikohtia.
- helpommalla säätimellä osaat käyttää konetta oikein.
- talosi menee parempaan energialuokkaan ja tuleva kiinteistöverotus ei iske niin kovaa lompakolle.. 8-)

--> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3203.msg35826#msg35826

Ja mm tuosta näkee paljonko jälkilämmitystä tarvitaan pyöriväkennoisella -20 pakkasella.

Tuossa Pingun näkymää, jälkilämmitys 400W toimii noin 65% teholla (~260W) jotta saadaan tuloilman lämpötilaksi tuo näytöllä oleva 17,8C.

Pingu25012014



EDIT: En jaksanut viritellä toista kuvaa jossa näkyy loput arvoista kuten tuo jälkilämmitys-%. Pingun vuosihyötysuhde on VTTn sertin mukaan yli 70% etelä-suomessa. Alla linkki siihen

http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_Pingvin_ecoED.pdf

-->http://www.pakkotoisto.com/kotitalous/95072-omakotitalon-ilmanvaihto-ja-lammontalteenotto-21/#post4460982

 

[pökö]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Arvostan myös sellaisen mielipidettä joka näitä tekee työkseen...

No nuo nyt puhelee mitä sylki suuhun tuo Käyttäjien kokemuksia itse kuuntelisin enemmän.
Roottorikoneetkin saattaa jäätyä ja hihna joissain malleissa luistella mutta enemmistö niistä taitaa käydä moitteetta. Roottorin pyöritysmoottori noista jossain vaiheessa kilahtaa ja siihen menee rahaa muutama satku.

 

[fraatti]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

No nuo nyt puhelee mitä sylki suuhun tuo Käyttäjien kokemuksia itse kuuntelisin enemmän.

Kyllä asiat ovat hyvin perusteltu tämän henkilön toimesta. mm

"ILTO X100:
Viimeisin esim. tiputtaa vettä mm kuoren ruuveista ja pilasi viereisen komeron sivulevyn. Kondessireiästä ei tule mitään ja koneen sisäpohjakin on kuiva.
Yhdellä jäätyy kattoläpivienti umpeen.
Yhdellä tulee koneen päälle vettä, joka tippuu onneksi lopulta lattialle.
jne.
"

 

[rolls2]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Pientä päivitystä ketjuun välillä.
Nyt on kotona odottamassa Nibe F1145-8, Nibe VPB 300 RST, Nibe RMU sekä Enervent LTR-3 EC
Jahka pääsen kotiin niin ekaksi enerventtiä seinälle ja sitten odotetaan reikää.
Enerventille tulee Maaliuos jäähdytys sekä etulämmitys isolla kennolla joka on tehty esim kirjaston eteisen lämmitykseen...

Enerventtin puhaltimien tehoa ohjaan suhtelistakosteutta mittavalla anturilla ja jäähdytystä/etulämmitystä ohjaan PT100:lla
Tilattuna on myös Arrayn APB:n logiikka 8 sisään ja neljä ulos.
Antureina toimivat ebaysta tilattut:
PT100 anturit
Kosteusanturi: JUMO 907021/40 Humidity Temperature Transmitter
Lämpötilalähetin: PT100 Temperature Sensor Transmitter -50-+50C Output 4-20mA 24VDC

Liitteenä löytyy väsäämäni logiikkaohjelma sekä alustava kytkentäkaavio.
Logiikan näyttö on myös ohjelmoitu näyttämään reaaliajassa(ohjelmankiertoaika) anturien dataa seuraavasti:
-poistoilman lämpötila
-Ulkoilman lämpötila
-Poistoilman kosteus
-Onko jäähdytys/tai etulämmitys käytössä
-Puhaltimien tehopykälät

Edit: Jos jollain on kiinnostusta niin Arrayn softan saa ladattua ilmaiseksi osoitteesta provendor.fi ja minulta saa tuon ohjelman pyytämällä. Näin pystyy simuloimaan tuota tietokoneella...

 

[Raksaaja]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Kyllä asiat ovat hyvin perusteltu tämän henkilön toimesta. mm

"ILTO X100:
Viimeisin esim. tiputtaa vettä mm kuoren ruuveista ja pilasi viereisen komeron sivulevyn. Kondessireiästä ei tule mitään ja koneen sisäpohjakin on kuiva.
Yhdellä jäätyy kattoläpivienti umpeen.
Yhdellä tulee koneen päälle vettä, joka tippuu onneksi lopulta lattialle.
jne.
"

Minusta nuot ongelmat viittaa ennemmin puutteellisesti/huonosti tehtyyn iv-putkien eristystyöhön kuin huonoon ilmanvaihtokoneeseen.

 

[Sami68]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Minusta nuot ongelmat viittaa ennemmin puutteellisesti/huonosti tehtyyn iv-putkien eristystyöhön kuin huonoon ilmanvaihtokoneeseen.

Kyllä tuo X100 on todella epäonnistunut kötöstys. Ensimmäisenä sitä tosiaan epäilee eristystä, mutta se on kyllä varmistettu..

 

[pökö]

Vs: Miten kytkeä jälkilämmitys vaihtoventtiilikoneeseen?

Kyllä tuo X100 on todella epäonnistunut kötöstys. Ensimmäisenä sitä tosiaan epäilee eristystä, mutta se on kyllä varmistettu..

Mikä tuosta tekee epäonnistuneen tekeleen ja miten se on varmistettu?