Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

[Vilhonen]

MelCloudilla pystyy, tosin ei kahta käyrää vaan käyrä ja virtauslämpötila. Kone itse antaa tehdä 2 lämpötilaohjausta samalle päivälle, melcloud monta

Pörssisähkö soppari tuli voimaan nyt marraskuussa ja itse käytän juurikin virtauslämpötila moodia yöllä.
Melcloudista 00.00-07.00 ajalle asetettu virtauslämpötila 30C. Kaukosäätimen asetusarvona on tuona aikana 23C.
07.00-24.00 ajetaan käyrällä jossa plussakeleillä pyynti 28C. Kaukosäätimen asetusarvona 20,5C, paitsi klo. 12-15 23C. Eli päivällä lämmitetään vain tarvittaessa paitsi 12-15, jolloin pakotetaan lämmitys päälle ettei lattiat viilene liikaa illaksi.
Virtauslämpötilan asetusarvoa joutuu sitten tietenkin säätämään käsin ylöspäin kun kelit viilenee.

Käyttöveden lämmitys on ajastuksella sallittu 06-09 ja 15-18. Tämä siitä syystä, että hyvin usein pörssisähkön hinnasssa on klo 15 notkahdus. Käytännössä käyttövesi lämpiää 06-07 ja 15-16. Pakkaskeleillä ottanee sitten vähän enemmän aikaa.

 

[Vesiilmatimppa]

Hyvä että #Vilhonen ja taitaa jotkut muutkin testata miten Mitzu taipuu pörssisähkön kiemuroihin näillä ajastuksilla. Kulutus seurantaa odotellessa...

 

[Vesiilmatimppa]

Vihdoin odotettu 90l puskuri säiliö paikoillaan. Varmaan vähän pitää säätöjä tehdä että saan optimoitua koneen käynnin tälle säiliölle vs vanha 50l säiliö.
Samalla pyynnöstä tehty venttiilit että saa käännettyä 3 tai 4 putki liitännän. Nyt testiin 3 putki versio, näytti samaa vaivaa tekevän 4 putkisena eli lämmittää omaa imu vettä, joskaan ei niin pahoin kuin ennen.

 

[kysymistä]

Minkälainen paine olisi sopiva yksikerroksisessa talossa tämän laitteen kanssa? Itselläni on noin 0,5 baria.

 

[_MikkoT_]

Noin 1 bar. Varoventtiili alkaa päästämään läpi 1,5 bar kohdalla.

 

[kysymistä]

Noin 1 bar. Varoventtiili alkaa päästämään läpi 1,5 bar kohdalla.

Mitä haittoja minulle koituu nykyisestä, kovin alhaisesta paineesta?

 

[VesA]

Mitä haittoja minulle koituu nykyisestä, kovin alhaisesta paineesta?

Tuskinpa siitä mitään. Meillä on kaksi kerrosta ja verkossa on pidetty painetta niin että kellarissa on vajaa 1 bar. Entisvanhaan oli paljonkin taloja joissa ei ollut painetta sen enempää kuin korkeuserosta ylimpään kohtaan syntyy - meillä se lukema olisi jotain 0,6 bar.

 

[mhkk]

Tässä omia kokemuksia nyt muutamalta syyskuukaudeltakin Varsinais-Suomesta. Mielestäni hyvä paketti, toki Melcloud voisi olla parempikin..

 

[jte]

Hei,

Kysymys Melcloudista.
Pari viikkoa sitten oli aamulla hieman pakkasta ja Melcloud tuntilämpötilassa
näkyi puolen yön ja aamu yhdeksän välillä lähtevän veden lämpötilassa 4 kpl
8 minuuttia pitkää 10 asteen pudotusta. Oletan että nämä ovat sulatuksia,
mutta käyttömoodin valinta osiossa ei näkynyt ollenkaan sulatusta.

 

[_MikkoT_]

Mitä haittoja minulle koituu nykyisestä, kovin alhaisesta paineesta?

Liian alhainen paine saattaa vaikuttaa lämmitysveden kiertoon. Mutta tilannehan on helposti korjattavissa lisäämällä vettä järjestelmään. Jos vettä tarvitsee lisätä usein, niin kannattaa tutkia/tutkituttaa järjestelmä vuotojen varalta.

 

[Reperei]

Hei,

Kysymys Melcloudista.
Pari viikkoa sitten oli aamulla hieman pakkasta ja Melcloud tuntilämpötilassa
näkyi puolen yön ja aamu yhdeksän välillä lähtevän veden lämpötilassa 4 kpl
8 minuuttia pitkää 10 asteen pudotusta. Oletan että nämä ovat sulatuksia,
mutta käyttömoodin valinta osiossa ei näkynyt ollenkaan sulatusta.

Eiköhän ne ole sulatuksia. Laite on käyttömoodin osalta edelleen lämmityksessä, käyttöveden lämmityksessä jne. tuon sulatuksen aikana. Sulatuksella on oma "defrost mode", joka menee sulatuksen ajaksi aktiiviseksi ja on muulloin poissa, mutta tuota ei näe suoraan Melcloud appiksesta, on kyllä tarjolla verkkorajapinnassa.

 

[Vesiilmatimppa]

2 vrk kokemus 90l puskuri säiliöstä ja nyt siis 3 putki kytkennällä. Sen verran imee puskurista mukaan että lämpö nousee noin 1c verrattuna mitä talon paluukierrost palaa. Startit toimii kuten pitää eli nyt jää heti käymään eikä niin kuin ennen yritti 2 kertaa ja 3 jäi päälle. Eli koneen lähtöteho liian suuri eikä ehdi pienentää ennen kuin lämpö nousee liikaa. Nyt startissa n35hz ja pienentää näillä keleillä 15hz (ulkona 9c). Päivällä 3.5h tauko ja taas lähdettiin lämmityksellä. Nyt mielestäni toimii kuten sen olisi pitänyt heti toimia. Saa nähdä mitä vaikuttaa kulutukseen, käyrä laskin jo jonkin verran, kun nyt paluu lämpö useita asteita korkeampi ennen kuin pysähtyy, jolloin myös seis aika pidempi.

 

[Duffi]

Tässä omia kokemuksia nyt muutamalta syyskuukaudeltakin Varsinais-Suomesta. Mielestäni hyvä paketti, toki Melcloud voisi olla parempikin..

katso liitettä 81662

Kovia lukemia. Laitteen omaa dataa vai onko erillistä kulutus/tuottomittausta? Ja tuo KV-osio, millä asetuksilla tästä saa yli kolmosen lukemia tuolle? Meillä ei koskaan ole ollut kolmosta parempaa tuo.

 

[Vilhonen]

Kovia lukemia. Laitteen omaa dataa vai onko erillistä kulutus/tuottomittausta? Ja tuo KV-osio, millä asetuksilla tästä saa yli kolmosen lukemia tuolle? Meillä ei koskaan ole ollut kolmosta parempaa tuo.

Tässä omat KV luvut oman datan mukaan. Eipä yli kolmosen COP:in ole päässyt kuin lämpiminä kuukausina.
Asetusarvo 50C
Uudelleenlämmitysero 6C
Maks. lämmitysaika 90min
Lämpimänveden latautuminen: vakio
ECO moodi
Pumpun nopeus KV moodissa: 3
Ajastuksella KV lämmitys rajattu 06-09 ja 15-18

Legionella kuumennus 60C, 14vrk välein.

 

[mhkk]

Laitteen omia arvoja, erillinen kulutusmittari kyllä löytyy mutta osuu haarukkaan laitteen kanssa pienellä erolla kylläkin..

Arvot ovat aika pitkälti samat kuon Vilhosella, pumpun nopeus pitänee vielä tarkistaa. Hysteeri on 8 astetta ja ECOlla mennään.. Täytynee vielä käydä tarkastelemassa muut arvot..

 

[Omppupomppu]

Mulla on muuten samat asetukset kuin Vilhosella mutta max. lämmitysaika on 60 minuuttia ja anastus ei ole käytössä (vaikka varmaan kannattaisi ajaa lämpimillä tunneilla koska on kiinteä sopimus). Kokonais COP on parhaimmillaan ollut 4.0 (viime kuussa) ja tämä talo ei parempaan pääse.
Talo lattialämmityksellä Lounais-Suomessa.

 

[mhkk]

Kovia lukemia. Laitteen omaa dataa vai onko erillistä kulutus/tuottomittausta? Ja tuo KV-osio, millä asetuksilla tästä saa yli kolmosen lukemia tuolle? Meillä ei koskaan ole ollut kolmosta parempaa tuo.

Tässä nyt tarkemmin tarkasteluja..

Asetusarvo 50c
Uudelleenlämmitysero 10c
Maks. lämmitysaika 60min
Lämpimänveden latautuminen: vakio
ECO moodi ja legio 60c ja 15vrk välein.

 

[Reperei]

Tässä nyt tarkemmin tarkasteluja..

Asetusarvo 50c
Uudelleenlämmitysero 10c
Maks. lämmitysaika 60min
Lämpimänveden latautuminen: vakio
ECO moodi ja legio 60c ja 15vrk välein.

Omiin asetuksiin nähden tuossa on ainakin selviä COP etuja:
- Asetusarvo 50C vs 53C (ks. myös * alla)
- Uudelleenlämmitysero 10C vs 6C
- legionella 15vrk vs 10vrk

ECO moodin vaikutuksesta en ole ihan varma, korkeammilla lämmöillä tuo tuntui omissa kokeiluissa heikentävän COP:ia, kun lämmitykset pitenivät ts. pidempää korkeamman lämmön alueen hinkkausta, mutta alemmilla lämmöillä (50C + 10C ero) saattaa hyvinkin parantaa, jos tuo saa laitteen ajamaan paremmin optimialueella.

*) Käyttöveden max arvoon liittyen katselin tuossa yksi päivä vähän noita omia käyttöveden lämmityskäyriä, niin n. 51C säiliön lämmöksi menee ns. ekalla pykälällä ja sitten siitä ylöspäin laite näyttää laittavan hetken pyörittelyn jälkeen isomman vaihteen silmään ts. nostaa lähtevän veden lämpöä ylemmäs n. 55C:stä millä tuo n. 51C säiliön lämpö tehdään maksimissaan. Näyttää noin 15min aina jurnuttavan tuota ~55C lähtevää ja kun ei pääse sillä maaliin 53C tavoitteen kanssa, niin nostaa lähtevän veden lämpöä. Ehkä se 51C pitäisi palauttaa asetuksena, kun tuonkin osalta käytös on tuommoista.

- Tämä siis viileämmillä ulkokeleillä, näyttäisi ~10C ulkolämmöillä päräyttävän välillä suoraan tuon lähtevän veden ~59C lämpöiseksi ilman tuota 15min 55C porrasta. Tuohon taitaa vaikuttaa myös se, mistä lähtee lämmittämään eli jos tuleva vesi on tarpeeksi viileää, niin pysähdytään hetkeksi 55C pykälään, kuumemmalla ei sitten tuohon jäädä. Kylmemmillä keleillä sitten tuo 55C pykälä näyttäisi tulevan joka kerta 53C tavoitelämmöllä.

 

[Mahti]

Kertokaas onko tälläinen toiminta ulkoyksiköltä normaalia? Tuntuu, että pyörähtää ja vetää jarrua.
Tänäänkin kuudelta töihin lähtiessä ja nyt kotiin tullessa teki taas vastaavaa.

20221002_082623.mp4

MP4 File

1drv.ms

Parin viikon välein tullut L9 vikakoodia. Sihti puhdas ja paineet pysyneet. Lattiakierto talossa ja autotallissa patteri.
Elokuussa asennettu. Asentaja tulee tsiigailee perjantaina kuitenkin.

ps. Saako sisäsäätimen lämpötilaseurannan jotenkin pois päältä käyrällä ajaessa? Jos se käyrällä ajaa joka tapauksessa, niin onko sisäsäätimen lämpötilan nostolla mitään virkaa?

Tämä vika selvisi, oli viallinen ulkoyksikkö. Ensin yrittivät vaihtaa ropellin moottoria ja sitten ulkoyksikön piirikorttia, edelleen jatkui. Lopulta tuli uusi ulkoyksikkö ja ongelma korjaantui. Uuden ulkoyksikönkin sai muutamassa päivässä, joten takuuhommat toimivat hyvin.
Ei kuulemma ollut maahantuojallakaan muita tapauksia tiedossa, joten lotto pitänee laittaa vetämään.

Jos joku törmää vastaavaan omansa osalta, eikä videon linkki enää toimi, niin ulkoyksikkö otti kierroksia, jarrutti ja kuului aina klonksahtava kolahdus. Tämä toistui parin sekunnin välein. Saattoi kuitenkin välillä toimia normaalisti, mutta suurimman osan ajasta teki tätä.

E: Mainittu L9 vikakoodin hyppäily ei pitäisi olla liitännäinen vialliseen ulkoyksikköön, edelleen sitä satunnaisesti tullut. Asentaja mutuili, että jotain ilmakuplan rippeitä voisi olla kierrossa. Kuitenkin laitteelta oli kaivellut kiertoveden nopeuksia, niin ne on ollut oikealla tasolla.

 

[Duffi]

Tässä nyt tarkemmin tarkasteluja..

Asetusarvo 50c
Uudelleenlämmitysero 10c
Maks. lämmitysaika 60min
Lämpimänveden latautuminen: vakio
ECO moodi ja legio 60c ja 15vrk välein.

Joo, noissa on selvästi eroa, omat on 52c ja 6c uudelleenlämmityksen ero. Nuo vaikuttaa jo selvästi COPiin ja meidän käytöllä ei oikein ole varaa nykyisestä noita enää tiputtaa. Lisäksi itsellä voi toki vaikuttaa tuo että KV on erillisessä varaajassa ja lämpeää kierukalla, jolloin paluu pumpulle on tyypillisesti varmaan hieman korkeampi kuin sillä sisäisellä pömpelillä mikä tietääkseni lämmittää suoraan varaajan vettä erillisen vaihtimen kautta ja saa siis kylmää pohjalta paluuseen niin pitkään kuin sitä riittää.

Sinänsä nuo KV:n nihkeähköt arvot nyt ei pahasti vaikuta kokonais-COPiin, lokakuussa se oli 3,6 ja tässä saattaa tulla patteritalon rajat vastaan.

 

[Seppo88]

Jotkut pitää korkkia auki (itse mukaan lukien) jotkut kiinni ja aukoo silloin tällöin. Nuo poistimet pitää olla pystyasennossa sillä ilma jatkaa pois. Tuo kohon toiminta ei toimi, sillä jos ilma pääsisikin sinne, se ei paina sitä alaspäin, jotta kohon vipuvarsi aukaisisi venttiilin. Nyt tuo saattaa myös imeä ilmaa korkin ollessa auki sillä periaatteessa ilmalla on otolliset mahdollisuudet päästä kiertoon uudelleen.

Korkit nyt olleet kuukauden kiinni eikä vaikutusta, edelleen kerää ilmaa yläkerran pattereihin. Ei paljoa mutta sen verran että lorisee. Esimerkiksi sunnuntaina viimeksi päästin ilmat pois ja tänään sama homma. Mistä pirusta sitä ilmaa voi tulla kerta paineetkin pysyy kunnossa (1bar).

Mistä pystyn varmistamaan että tuo ilma ei ole r32? Sehän on hajutonta.. Vilppi pelaa kyllä normaalisti.

Tässä siis 2 piirikitti ja ilman puskurivaraajaa. Lämmintä käyttövettä tehtäessä lähtevä vesi kerkeää kyllä laskemaan ja joskus joku patterikin vähän paukkuu, paineet silti kondiksessa ja aina patterista saa vettäkin ulos eli ei alipainetta.

 

[Eddie]

Pohdintojen jälkeen Vilpin valinta osui tähän laitteeseen ja asennuspäivä edessä lähiviikkoina. Puskurivaraajaa ei asenneta, koska myyjä vakuutteli että lattialämmitystaloissa se ei ole missään nimessä välttämätön.

Vilp tulee päälämmönlähteeksi ja korvaa sähkökattilan kokonaan. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten takka-/leivinuunin lämmitys (tai ilppi) sekoittaa Vilpin toimintaa, jos sitä ohjataan langattoman kaukosäätimen kautta? Ilmeisesti ainakaan ihan takan välittömään läheisyyteen ei kannata kaukosäädintä tuoda, tai voi muuten kauimmaisissa huoneissa lattiat olla kylmillään.

Kumpi on yleisempää tällä laitteella: kaukosäädin-, vai käyräohjaus ja kumpaa suosittelette, jos puita on tarkoitus polttaa myös jatkossa?

 

[Vilhonen]

Pohdintojen jälkeen Vilpin valinta osui tähän laitteeseen ja asennuspäivä edessä lähiviikkoina. Puskurivaraajaa ei asenneta, koska myyjä vakuutteli että lattialämmitystaloissa se ei ole missään nimessä välttämätön.

Vilp tulee päälämmönlähteeksi ja korvaa sähkökattilan kokonaan. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten takka-/leivinuunin lämmitys (tai ilppi) sekoittaa Vilpin toimintaa, jos sitä ohjataan langattoman kaukosäätimen kautta? Ilmeisesti ainakaan ihan takan välittömään läheisyyteen ei kannata kaukosäädintä tuoda, tai voi muuten kauimmaisissa huoneissa lattiat olla kylmillään.

Kumpi on yleisempää tällä laitteella: kaukosäädin-, vai käyräohjaus ja kumpaa suosittelette, jos puita on tarkoitus polttaa myös jatkossa?

Jos kaukosäädin on käytössä, niin mitsu lopettaa lämmittämisen kun huonelämpötila ylittää kaukosäätimen asetusarvon yhdellä asteella, riippumatta siitä ajetaanko käyrällä vai huonelämpötilaohjauksella. Jos kaukosäädin on samassa tilassa takan kanssa ja asetusarvo on maltillinen, niin helposti käy niin että lämmitys on monta tuntia pois päältä ja muut huoneet viilenee.

Vielä on vain vähän kokemusta, mutta tämän talven tulen ajamaan käyrällä takkaa polttaessa.

 

[Eddie]

Jos kaukosäädin on käytössä, niin mitsu lopettaa lämmittämisen kun huonelämpötila ylittää kaukosäätimen asetusarvon yhdellä asteella, riippumatta siitä ajetaanko käyrällä vai huonelämpötilaohjauksella. Jos kaukosäädin on samassa tilassa takan kanssa ja asetusarvo on maltillinen, niin helposti käy niin että lämmitys on monta tuntia pois päältä ja muut huoneet viilenee.

Vielä on vain vähän kokemusta, mutta tämän talven tulen ajamaan käyrällä takkaa polttaessa.

Miten se käyrällä ajo sitten käytännössä eroaa, jos jokatapauksessa mitsu lopettaa lämmittämisen, kun kaukkarin asetusarvo ylittyy asteella?

Toinen asia mitä mietin ja mistä allekirjoittanut on ihan ulkokurvissa, niin tällä hetkellä lattialämmöistäni osa on ns. avoimella kierrolla, kun taas makkareiden ja olohuoneen jakotukeilla on toimilaitteet ja ovenpielissä ilman lämpötila-asteikkoa olevat säätimet. Tarkkaan en etes tiedä miten nuo säätimet toimii. Valo syttyy jossain välissä, kun säädintä ruuvaa auki ja minulla nuo on ollut käytännössä kokonaan auki. Rajoittaako nuo säätimet jotenkin virtausta? Onko muilla nuita toimilaitteita jakotukeilla ollenkaan vilpin kanssa, vai saadaanko avoimilla kierroilla paras lopputulos?

 

[petrikov]

Käyräajolla annetaan huonesäätimelle asetus lämpötila jota kone yrittää saavuttaa saavuttamatta. Tämän voi tehdä 2 ajastusta pääsäätimen kautta tai monta MelCloudin kautta.

Anna olla säätimet täysin auki, niin, että valo palaa kokoajan, tällöin saat maksimaalisen hyödyn lämmitykseen kun lattia ei välillä kylmene vaan on lämmin kokoajan. Loppu keväästä voit esiä säätimestä lämpötilan huoneeseen ja silloin on hyvä katkoa jakotukin vahatermostaattia huonesäätimellä jotta lämpö ei nouse korkeaksi. Kesällä aseta säädin niistä huoneista kiinni johon et halua kiertoa.

 

[Ilpo35]

PUD-SWM80YAA+EHST20D-YM9D Paketista tarjouspyyntökierros meneillään. Ulkoyksikön sijoittelusta: Ulkoyksikön paikka olisi todennäköisesti pitkällä seinällä seinän vieressä omalla laatalla. Samalla seinällä 5 metrin päässä on makuuhuone. Talo 2011 puutalo. Kuuluuko sulatukset yms. makuuhuoneeseen sisälle? Esim. vertailukohtana mitsun LN-35, jonka ulkoyksikön sulatukset kyllä kuuluu vastaavassa tilanteessa sisälle.

 

[Vilhonen]

Miten se käyrällä ajo sitten käytännössä eroaa, jos jokatapauksessa mitsu lopettaa lämmittämisen, kun kaukkarin asetusarvo ylittyy asteella?

Toinen asia mitä mietin ja mistä allekirjoittanut on ihan ulkokurvissa, niin tällä hetkellä lattialämmöistäni osa on ns. avoimella kierrolla, kun taas makkareiden ja olohuoneen jakotukeilla on toimilaitteet ja ovenpielissä ilman lämpötila-asteikkoa olevat säätimet. Tarkkaan en etes tiedä miten nuo säätimet toimii. Valo syttyy jossain välissä, kun säädintä ruuvaa auki ja minulla nuo on ollut käytännössä kokonaan auki. Rajoittaako nuo säätimet jotenkin virtausta? Onko muilla nuita toimilaitteita jakotukeilla ollenkaan vilpin kanssa, vai saadaanko avoimilla kierroilla paras lopputulos?

Huonelämpötilaohjauksessa laite "opettelee" automaattisesti sopivan käyrän, jolla asetettu huonelämpötila saavutetaan. Ensialkuun yleensä ampuu reilusti yli, mutta parissa viikossa pitäisi tasoittua.
Käyräohjauksessa käytetään sitten käyttäjän asettamaa käyrää.
Kummassakin tapauksessa kaukosäädin rajoittaa lämmitystä jos kaukosäädin on otettu käyttöön. Jos käyräohjausta ei halua rajoittaa niin joko kaukosäätimen asetusarvon nostaa reilusti yli tarpeen tai sitten sen voi ottaa kokonaan pois käytöstä.

Vielä en ole päässyt kunnolla testaamaan, mutta luulen että käyräohjauksella pystyn paremmin hyödyntämään takkaa ilman, että lattiat menisivät kylmiksi kun pystyn itse asettamaan matalemman käyrän. Sitten jos halvan sähkön päivinä ei jaksa puita kantaa liiteristä, niin voi päänäytöstä korjata käyrää parilla asteella ylöspäin.

 

[kysymistä]

Mitä suosittelisitte asetettavan pumpun nopeudeksi? Mikä olisi fiksuin/kustannustehokkain taso? Itselläni oli oletuksena 5.

Tuntuu että nyt pumppu, varsinkin ulkoyksikkö, käy varsin kovilla kierroksilla. Kuuluu sähkölaitteen staattinen pörinä varsin kovana seinän läpi ja resonoi kylmäainejohdoissa.

 

[Reperei]

Mitä suosittelisitte asetettavan pumpun nopeudeksi? Mikä olisi fiksuin/kustannustehokkain taso? Itselläni oli oletuksena 5.

Tuntuu että nyt pumppu, varsinkin ulkoyksikkö, käy varsin kovilla kierroksilla. Kuuluu sähkölaitteen staattinen pörinä varsin kovana seinän läpi ja resonoi kylmäainejohdoissa.

Tuo on sen sisäyksikön kiertovesipumpun nopeus, jos meinaat sitä 1-5 asetusta käyttöveden ja lämmityksen osalta.

Sitä "Quiet mode" asetusta voi koittaa, en muista mikä oli suomeksi. Tuo asetus rajoittaa ulkoyksikön kompuran kierroksia.

 

[Mahti]

Tämä vika selvisi, oli viallinen ulkoyksikkö. Ensin yrittivät vaihtaa ropellin moottoria ja sitten ulkoyksikön piirikorttia, edelleen jatkui. Lopulta tuli uusi ulkoyksikkö ja ongelma korjaantui. Uuden ulkoyksikönkin sai muutamassa päivässä, joten takuuhommat toimivat hyvin.
Ei kuulemma ollut maahantuojallakaan muita tapauksia tiedossa, joten lotto pitänee laittaa vetämään.

Jos joku törmää vastaavaan omansa osalta, eikä videon linkki enää toimi, niin ulkoyksikkö otti kierroksia, jarrutti ja kuului aina klonksahtava kolahdus. Tämä toistui parin sekunnin välein. Saattoi kuitenkin välillä toimia normaalisti, mutta suurimman osan ajasta teki tätä.

E: Mainittu L9 vikakoodin hyppäily ei pitäisi olla liitännäinen vialliseen ulkoyksikköön, edelleen sitä satunnaisesti tullut. Asentaja mutuili, että jotain ilmakuplan rippeitä voisi olla kierrossa. Kuitenkin laitteelta oli kaivellut kiertoveden nopeuksia, niin ne on ollut oikealla tasolla.

Vastaan vielä kertaalleen itselleni. Ei ollut loppupeleissä vika ulkoyksikössä, eli ongelma jatkui vaan.
Lopulta vika löytyi vuotavasta virtajohdosta. Ei tietoa mistä syystä alkanut, mutta öljylämmityksen aikainen kaapeli kuitenkin (talo rak. 2005).
Kiertovesipumppu ja ulkoyksikkö oli samassa vaiheessa. Ulkoyksikön lähtiessä päälle ja heti perään kiertovesipumppu, niin ongelma ilmeni nopeasti. Loppupeleissä siis L9 vikakoodikin mitä luultavammin johtui tästä, kun kiertovesipumppu ei välttämättä saanut tarpeeksi virtaa.

Kaapeli oli kuitenkin mitattua pumpun ensiasennuksella, niin vähän erikoinen vika. Alkoi kuitenkin n. kuukausi pumpun asennuksen jälkeen tässä alkusyksystä.

 

[kysymistä]

Sitä "Quiet mode" asetusta voi koittaa, en muista mikä oli suomeksi. Tuo asetus rajoittaa ulkoyksikön kompuran kierroksia.

Quiet mode ei mainittavasti vaikuttanut surisevaan ääneen. Onko tuollainen kylmäainejohtojakin pitkin kulkeutuva surina ja pörinä normaalia? Aikamoiset pörinät laite pitää myös sulatustoiminnon aikana.

 

[KL51]

Täällä oli sulanapitokaapelin ohjaus asetettu niin, että se oli päällä sulatuksen ajan ja sen jälkeen 12 minuuttia. Pienillä pakkasilla riittänee, muttei -25:ssa. Alkoi jäät pikkuhiljaa sulamaan kun viiveen asetti pidemmäksi.

Mistä tuo sulanapitolaapelin ohjaus löytyy?

 

[Lande]

Mistä tuo sulanapitolaapelin ohjaus löytyy?

Se löytyy sisäyksikön piirilevyltä (OUT12 / TBO.3 7-8. Siitä voi ottaa ohjaussignaalin aikareleelle, jolla puolestaan ohjataan sulatuskaapelia. Pointtina on antaa sähköä ulkoyksikön sulatusvesikaukalon ja sen poistoputken sulatuskaapelille vain silloin, kun ulkoyksikön kennon sulatus on käynnissä + vähän aikaa sen jälkeen. Itsellä on aikareleeseen asetettu noin 20 minuutin päästöhidastus, joka riittää kovimmillakin pakkasilla. Tarvittava sulatusaika riippuu tietysti sulatusvesikaukalon tyypistä, sen mahdollisesta eristyksestä ja sulatuskaapelin sijoittelusta.

 

[Lande]

Kovia lukemia. Laitteen omaa dataa vai onko erillistä kulutus/tuottomittausta? Ja tuo KV-osio, millä asetuksilla tästä saa yli kolmosen lukemia tuolle? Meillä ei koskaan ole ollut kolmosta parempaa tuo.

Täällä on ennenkin ihmetelty melko isoja eroja copeissa. Voiko näihin vaikuttaa virheet kylmäainetäytöksen määrässä? Niitä on ollut, kuten kuten @Aippi viestissä #1105 ja #1106 kertoi. Silloin oli kyse hyvinkin isosta ylitäytöstä, mutta ongelmia saadaan varmasti pienemmilläkin yli- tai alitäytöillä. Onko muilla tietoja väärien täyttömäärien esiintymisistä Mitsuissa ja miten laite on käyttäytynyt silloin?

Minunkin huomioni kiinnittyi @mhkk taulukkoon. Lämpimän käyttöveden kulutus näyttää olevan samaa luokkaa kuin meillä, mutta cop hänellä merkittävästi parempi. Meillä myös kulutettu kuukausitasolla luokkaa 40-50 kWh käyttöveden lämmitykseen, mutta kv-cop tuolla samalla toukokuun ja lokakuun välisellä ajalla vain 2,3-2,6 (mhkk oli taulukon mukaan 3.1-3.5).

Mielestäni juuri käyttöveden lämmityksen cop-lukemia voi verrata, jos asetukset ovat suunnilleen samat ja energiantarve suunnilleen sama. Jos kylmän veden lämpötilassa olisi jokin valtava ero, niin ehkä siitä voi tulla jonkin verran eroavaisuutta, mutta ei kyllä noin paljon. Meillä kylmä vesi taitaa olla noin 7-asteista.

Sen sijaan lämmitys-cop lienee aika epävarma vertailtava. Taloissa ja niiden patteriverkostoissa tai lattialämmityksissä on hyvinkin isoja eroja.

Eihän nämä Mitsun sisäiset kulutus- ja tuottomittaukset edusta mitään tieteellistä tarkkuutta, mutta ihan kohtuullista kuitenkin. Ei kai ne kellään asiaa tutkineella ole olleet ihan täysin pielessäkään. Minulla kulutusmittauksen virhe on reilun vuoden aikana ollut keskimäärin 1 % luokkaa. Tuottopuolesta en osaa sanoa mitään.

 

[petrikov]

Se löytyy sisäyksikön piirilevyltä (OUT12 / TBO.3 7-8. Siitä voi ottaa ohjaussignaalin aikareleelle, jolla puolestaan ohjataan sulatuskaapelia. Pointtina on antaa sähköä ulkoyksikön sulatusvesikaukalon ja sen poistoputken sulatuskaapelille vain silloin, kun ulkoyksikön kennon sulatus on käynnissä + vähän aikaa sen jälkeen. Itsellä on aikareleeseen asetettu noin 20 minuutin päästöhidastus, joka riittää kovimmillakin pakkasilla. Tarvittava sulatusaika riippuu tietysti sulatusvesikaukalon tyypistä, sen mahdollisesta eristyksestä ja sulatuskaapelin sijoittelusta.

Mietin tuota itsekin jos tuolta ulkoyksiköstä nyppäis tulevana kesänä ohjauksen ulkoisille sulanapitokaapeleille mutta nyt alon miettimään uudelleen.

Tuo aikareleellä ohjattu käsky varmasti pienentää kulutusta, kuinka paljon, se riippuu. Jos tuo sulatustapahtuma käy kerran tunnissa tuolla tavoin se voisi viedä energiaa sen 6 - 900 wattia/vrk. (itsellä 80 + 40 watin säätyvät kaapelit) Kun kaukalo ja putket kylmät tuo ottaa sen 120 wattia ja pitää sitä päällä oletettavasti sen 20 min.
Konehan sulattaa jo alhaisissa lämpöasteissa (5 astetta) Eli tuosta tänä vuonna syyskuun alusta on tapahtumaa ollut jo. Itse laitoin kaapelit päälle 16.11.2022 eli 2,5 kuukautta noita tapahtumia itsellä ei ollut. Sama toistuu keväällä huhtikuu ja toukokuu kone sulattelee ja osan kesäkuussa. Periaatteessa voisi mennä samoihin, on se ohjattuna tapahtumana tai kokoajan päällä, vuodessa sama lopputulos

Jos nuo on päällä kokoajan, kaukalo ja putki lämpiää ja kaapelit ottaa vähemmän tehoa sekä sulatustapahtuma pitäisi olla toimivaa. Nyt nuo mittasin ja esim. 19.11.2022 oli vuorokausi kulutus 2,1 kWh.18.11 kulutus 2,0 kWh, 17.11 1,9 kWh

Jos tuo keskiarvona ottaa 2 kWh/vrk on se 300 kWh lämmityskausi. Eipä tuo tule hirveästi kustantaa vaikka jollain pörssisähkö on. Itsellä tuo tekee 5 kk n. 60 euroa. 80 wattia olisi näillä keleillä keskimääräinen kulutus. Toki jos tulee leutoja kelejä, niin apilla nuo pois päältä ja takas.

 

[petrikov]

Täällä on ennenkin ihmetelty melko isoja eroja copeissa. Voiko näihin vaikuttaa virheet kylmäainetäytöksen määrässä? Niitä on ollut, kuten kuten @Aippi viestissä #1105 ja #1106 kertoi. Silloin oli kyse hyvinkin isosta ylitäytöstä, mutta ongelmia saadaan varmasti pienemmilläkin yli- tai alitäytöillä. Onko muilla tietoja väärien täyttömäärien esiintymisistä Mitsuissa ja miten laite on käyttäytynyt silloin?

Minunkin huomioni kiinnittyi @mhkk taulukkoon. Lämpimän käyttöveden kulutus näyttää olevan samaa luokkaa kuin meillä, mutta cop hänellä merkittävästi parempi. Meillä myös kulutettu kuukausitasolla luokkaa 40-50 kWh käyttöveden lämmitykseen, mutta kv-cop tuolla samalla toukokuun ja lokakuun välisellä ajalla vain 2,3-2,6 (mhkk oli taulukon mukaan 3.1-3.5).

Mielestäni juuri käyttöveden lämmityksen cop-lukemia voi verrata, jos asetukset ovat suunnilleen samat ja energiantarve suunnilleen sama. Jos kylmän veden lämpötilassa olisi jokin valtava ero, niin ehkä siitä voi tulla jonkin verran eroavaisuutta, mutta ei kyllä noin paljon. Meillä kylmä vesi taitaa olla noin 7-asteista.

Sen sijaan lämmitys-cop lienee aika epävarma vertailtava. Taloissa ja niiden patteriverkostoissa tai lattialämmityksissä on hyvinkin isoja eroja.

Eihän nämä Mitsun sisäiset kulutus- ja tuottomittaukset edusta mitään tieteellistä tarkkuutta, mutta ihan kohtuullista kuitenkin. Ei kai ne kellään asiaa tutkineella ole olleet ihan täysin pielessäkään. Minulla kulutusmittauksen virhe on reilun vuoden aikana ollut keskimäärin 1 % luokkaa. Tuottopuolesta en osaa sanoa mitään.

Minulla on n. 2,5 keskiarvo lämpimälle vedelle kesäkuusta alkaen. Tosin tuota saattaa myös vääristää tuo käyttöveden kierto joka on ajastettuna ja kierto oli alussa n. 5 tuntia/vrk. Nyt on n. 2 h/vrk ja muut ajat laitetaan app:ista tarvittaessa. Matkaa asunnon ja vilpin välillä kuitenkin 15 metriä ja vaikka hyvässä kanaalissa kulkee, tuo syö energiaa.

Keskimäärin mennyt n. 150 kWh/kk lämpimään veteen energiaa

 

[Reperei]

Quiet mode ei mainittavasti vaikuttanut surisevaan ääneen. Onko tuollainen kylmäainejohtojakin pitkin kulkeutuva surina ja pörinä normaalia? Aikamoiset pörinät laite pitää myös sulatustoiminnon aikana.

Kyllähän se jonkin verran ääntä pitää seinän taakse. Olikos tuo teillä seinätelineellä vai maatelineellä?

Meillä on seinätelineellä, mutta ulkorakennuksen tiiliseinässä eli varsinaisen talon sisälle ei kuulu juuri mitään. Lähinnä jotain vaimeaa hurinaa vastapäisestä keittiön ikkunasta silloin, kun on ihan jäässä ennen sulatusta. Suoraan telineen takana olevaan tilaan kyllä erottaa selvästi, kun ulkoyksikkö käy.

 

[Lande]

Millaisia lämpimän käyttöveden COP-arvoja olette saaneet te muut, joilla on suunnilleen samanlainen kokoonpano ja osapuilleen vastaavat asetukset kuin mhkk:lla ja minulla?

- käyttövesi lämmitetään EHST20D-YM9D sisäyksikön omassa säiliössä
- asetusarvo 50 C
- uudelleenlämmitysero 10 C
- lämpimän veden latautuminen: vakio
- ekotila
- legionellakuumennus 65 C parin viikon välein

Toukokuun ja lokakuun välillä mhkk:n laitteella saatu käyttöveden COP oli välillä 3.1-3.5 ja minun laitteella 2.3-2.6. Molemmat eteläisessä Suomessa.

 

[Vilhonen]

Millaisia lämpimän käyttöveden COP-arvoja olette saaneet te muut, joilla on suunnilleen samanlainen kokoonpano ja osapuilleen vastaavat asetukset kuin mhkk:lla ja minulla?

- käyttövesi lämmitetään EHST20D-YM9D sisäyksikön omassa säiliössä
- asetusarvo 50 C
- uudelleenlämmitysero 10 C
- lämpimän veden latautuminen: vakio
- ekotila
- legionellakuumennus 65 C parin viikon välein

Toukokuun ja lokakuun välillä mhkk:n laitteella saatu käyttöveden COP oli välillä 3.1-3.5 ja minun laitteella 2.3-2.6. Molemmat eteläisessä Suomessa.

Touko-Lokakuu 2,8-3,7.
Päijät-Häme

@Lande, mihin arvoon pumpun nopeus on asetettu kv-moodissa? Paljonko virtaama on kv:n lämmityksen aikana?

 

[Lande]

Touko-Lokakuu 2,8-3,7.
Päijät-Häme

@Lande, mihin arvoon pumpun nopeus on asetettu kv-moodissa? Paljonko virtaama on kv:n lämmityksen aikana?

Pumppu on nopeudella 3 ja virtaus 14 l/min.