Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

pökö

Kaivo jäässä
Mitäs mieltä arvon raati on käynnistys kerroista. Takana nyt 1.5v ecodanin kanssa ja ensimmäisen 12kk aikana käyntikerrat oli huollon mukaan arvossa 1000, eli 10000 käynnistystä.
Aivan älytön määrä invertterikoneelle, jotain on pielessä. Toisaalta todistaa sen ettei kone hajoa kstkokäyntiin, coppi kyllä kärsii rajusti.
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Aivan älytön määrä invertterikoneelle, jotain on pielessä. Toisaalta todistaa sen ettei kone hajoa kstkokäyntiin, coppi kyllä kärsii rajusti.
Tuntuu mitzulle startteja tulevan, mun kone 10/2020 asennettu ja 22000h ja 51000 starttia. Säädöt tuntuu kuitenkin olevan ok ja käy pitkiä vetoja esim. Kun ei sulatuksia tarvita niin käy lähes koko ajan 15hz kierroksilla. Tuleeko käyttöveden ja sulatusten takia noita startteja paljon. Talvella voi sulattaa 1h välein ja usein käynnistyy 2krt ennen kuin jää ajolle. Muistaakseni sammuu ennen ja jälkeen käyttöveden teon.
Saapa nähdä kuinka kauan kestää....
SCop yli 3 koneen itsensä arvoiden mukaan
 

petrikov

Jäsen
Tuntuu mitzulle startteja tulevan, mun kone 10/2020 asennettu ja 22000h ja 51000 starttia. Säädöt tuntuu kuitenkin olevan ok ja käy pitkiä vetoja esim. Kun ei sulatuksia tarvita niin käy lähes koko ajan 15hz kierroksilla. Tuleeko käyttöveden ja sulatusten takia noita startteja paljon. Talvella voi sulattaa 1h välein ja usein käynnistyy 2krt ennen kuin jää ajolle. Muistaakseni sammuu ennen ja jälkeen käyttöveden teon.
Saapa nähdä kuinka kauan kestää....
SCop yli 3 koneen itsensä arvoiden mukaan
Itsellä nyt 3 vuotta vanha, tunteja 14 980 ja startteja 23 100. Itsellä osan ottaa käyttövesi, sillä se on kierrolla, joskin ajastettu. 100 puskuri. Scoppi myös reilu 3. Nykytilaa en tiedä, sillä hieman muutoksia tehty mm. putkikytkentöjä, pumpun nopeuksen muutos. 30 on kierto myös kesällä pesu/sauna/kodinhoito (pyykkitila) lattiassa ajastuksella n. 8 h päivä.
 

Hattrrick

Jäsen
En löytänyt keskusteluja tästä aikasemmin. Miten tällä ecodanilla käytännössä onnistuisi viilennys. Mulla noin 200m2 hallissa kyseinen vehje lattialämmityspiirissä. Tai onko kellään kokemuksia. Eli käytännössä ajettaisiin lattiaan vain viileämpää vettä. Esim noin 20asteista. Asteuksista ainakin saa "jäähdytyksen" päälle
 

jte

Jäsen
Hei,

Osaako joku sanoa onko minulla hiljainen tila päällä?
Asetus on hieman epäselvä.
 

Liitteet

  • P1050618.JPG
    P1050618.JPG
    353,6 KB · Katsottu: 69
  • P1050619.JPG
    P1050619.JPG
    406 KB · Katsottu: 58

jte

Jäsen
Kysyin siksi, että
Elokuussa kävi huoltaja ja sanoi että kaikki toimii ok, mutta jostain syystä kompressori ei ota 52Hz enempää.
Kokeilin itse kylmittämällä käyttöveden 20 asteeseen ja sitten alkoi lämmittämään.
Max Hz oli 52 ja ottoteho noin 3.2kw, mutta myös haluttu Hz oli 52, eli ei minun mielestä tarvinnut nostaa hertsejä enempää.
Laite on 4 vuotta vanha ja on toiminut ihan hyvin talvisin, alle 20 asteen pakkasissa on lähtevän veden lämpötila 57 astetta.
Patteri talo.
Pitää testata ensi talvena, kun tulee esim -18 astetta pakkasta, luulisi silloin että hertsit ovat suuremmat.
 

Nypa

Jäsen
Mulla piikkas viime yönä 66Hz kun ulkona 0C. Päivällä teki vähän lisää lämmintä vettä niin vain 30Hz kun ulkona 9C.
 
Syksy ajaa kysymään...Näyttääkö kuvan käyrä järkevältä? Lähinnä siltä osin, että meno- ja paluuveden ero on vain 1-2 astetta ja kone pyörii toista tuntia tuolla erolla. Eikö eron kuitenkin pitäisi olla jossakin 5 asteen tai yli, jos lämmönsiirto toimisi "normaalisti", ja näillä keleillä käyntiajat 20-40 min.

Onko minulla jotain hämärää veden kierrossa patteriverkostossa? Vai onko tämä normaalia? Laite on samoissa säädöissä kuin edellisenäkin syksynä ja silloin kaikki näytti OK:lta. Suodattimissa ei pitäisi olla häikkää, ne on puhdistettu kesällä, eikä siellä ollut käytännössä mitään roskaa. Patteriverkostossakaan ei tuntuisi olevan ilmaa. Käyttö huoneistomittauksella ja mittarin huoneessa termari irti ja herkistelty, joten ei senkään pitäisi jumittaa. Verkoston ja laitteen välissä Scanofficen 70 litran varaaja. Patterit kyllä lämpeää, eikä verkoston vesipumpun nopeussäädöilläkään tuntuisi olevan suurempaa merkitystä. Joten ????

kayra.png
 

Harrastelija

Vakionaama
Onkohan lattia vai patterilämmitys? 35 viittaisi pattereihin.
Voi tuo olla ihan normaalia kun lämmöntarve on lauhalla kelillä pieni.
Mutta voi tuossa olla pyyntö turhankin korkea lauhalle kelille. 35 astetta ja yli on lämpötila. Jos lämpötila on turhankin korkea niin huoneissa saattaa termostaatti olla osan aikaa kiinni jolloin kiertovesi ei jäähdy.
Viime syksy ei tainnut olla näin lauha?
 

EQ74

Jäsen
Manuaalista löytyy jotain:


Termistoritulot
Nimi Riviliitin Liitin Nimike Valinnaisen osan malli
TH1 — CN20 Termistorin (huonelämpöt.) (valinnainen) PAC-SE41TS-E
TH2 — CN21 Termistorin (kylmäainenesteen lämpöt.) —
THW1 — CNW12 1-2 Termistori (virtausveden lämpöt.) —
THW2 — CNW12 3-4 Termistori (paluuveden lämpöt.) —
THW5A — CNW5 1-2 Termistori (Lämminvesisäiliön veden ylempi lämpöt.) —
THW5B — CNW5 3-4 Termistori (Lämminvesisäiliön veden alempi lämpöt.) —
THW6 TBI.5 7-8 — Termistori (vyöhykkeen 1 virtausveden lämpöt.) (valinnainen) *1
THW7 TBI.5 5-6 — Termistori (vyöhykkeen 1 paluuveden lämpöt.) (valinnainen) *1 PAC-TH011-E
THW8 TBI.5 3-4 — Termistori (vyöhykkeen 2 virtausveden lämpöt.) (valinnainen) *1
THW9 TBI.5 1-2 — Termistori (vyöhykkeen 2 paluuveden lämpöt.) (valinnainen) *1 PAC-TH011-E
THWB1 TBI.6 7-8 — Termistori (kattilan virtausveden lämpöt.) (valinnainen) *1 PAC-TH012HT-E(5 m)/
THW10 TBI.6 5-6 — Termistori (Sekoitussäiliön veden lämpöt.) (valinnainen) *1 PAC-TH012HTL-E(30 m)
 

Rolle

Jäsen
Onko mitään järkeä tiputta yöksi lämpötilaa 1,5-2 astetta esim 5h ajaksi, vai meneekö säästö siihen kun taas nostaa sisälämpötilän 21 asteeseen? Sähkösopimukseni on kiinteä.
 

EQ74

Jäsen
Monesti aamulla on vielä kylmempi, kuin yöllä, joten veikkaan ettei tuossa paljon säästöä synny.

Toinen asia on sitten se, että jos kone käy pätkäkäyntiä yöllä, niin voi olla parempi, että kone käy stunnin ja huilaa sitten seuraan tunnin.
Kesällä itselläni on tämä ongelma ja sen ratkaisin ajastimella.
 

VeMen

Tulokas
En löytänyt keskusteluja tästä aikasemmin. Miten tällä ecodanilla käytännössä onnistuisi viilennys. Mulla noin 200m2 hallissa kyseinen vehje lattialämmityspiirissä. Tai onko kellään kokemuksia. Eli käytännössä ajettaisiin lattiaan vain viileämpää vettä. Esim noin 20asteista. Asteuksista ainakin saa "jäähdytyksen" päälle
Tätä olen itsekkin miettinyt. Jostain esitteestä löysin, että vain yhdessä Exodan mallissa olisi jäähdytysominaisuus. Mutta se vaatii varmaankin oman puhallusyksikön sisälle. Lattian kylmentäminen tuskin on kovin hyvä ratkaisu.
 

KL51

Tulokas
Paljonko pidätte painetta patteriverkostoon? Yleensä ollut 1 2-1.4 bar mutta eilen pitkä sähkökatko(8h) ja sen jälkeen kävin katsomassa niin näytti 1.8bar. En ole niin korkeaksi laittanut. Omakotitalo kyseessä
 

Westi

Jäsen
Paljonko pidätte painetta patteriverkostoon? Yleensä ollut 1 2-1.4 bar mutta eilen pitkä sähkökatko(8h) ja sen jälkeen kävin katsomassa niin näytti 1.8bar. En ole niin korkeaksi laittanut. Omakotitalo kyseessä
2 kerrosta ja matalalla menovedellä se on siinä hieman yli 1 ssä ja kuumalla vedellä nousee jonkuuverran.. alle 1.5 taitaa kuiteki pysyä
 
Paljonko pidätte painetta patteriverkostoon? Yleensä ollut 1 2-1.4 bar mutta eilen pitkä sähkökatko(8h) ja sen jälkeen kävin katsomassa niin näytti 1.8bar. En ole niin korkeaksi laittanut. Omakotitalo kyseessä
1.2-1.4 täälläkin (1 kerros, omakotitalo). Riippuu tietysti menoveden lämpötilasta, ja jos on ollut pitkä sähkökatko, ja talo ehtinyt kylmentyä, niin sitten voi nousta hetkellisesti ylemmäksi, koska menoveden lämpöä on jouduttu nostamaan normaalia ylemmäs (jos on melcloud käytössä niin sieltä näkee hyvin onko menoveden lämpötila käynyt normaalia ylempänä). Jos on jäänyt pysyvästi 1.8:aan, niin sitten voi ehkä harkita systeemin tarkistusta.

Ecodanissa itsessään taitaa olla niin pieni paisuntasäiliö ettei se pidä kovin tasaista painetta. Itsellä ei ole patteriverkostossa toista paisuntasäiliötä.
 
Aikamoista taistelua on ollut asentamisesta lähtien (3v) se, että jostakin lämmityssysteemi (patteriverkosto) vetää "herneen nenään", eli ilmaa verkostoon. Ilmattu on varmaan kymmenen kertaa putkimiesten toimesta koko verkosto ja patterit. Ja itse lisäksi putkiston ilmauspisteistä . Systeemissä on sekä varaajassa, että itse laitteessa automaatti-ilmaimet (uudet). Laitteessa aina auki, varaajassa välillä auki. Verkoston ilmaus tietenkin tuo veden mukana uutta ilmaa verkostoon, mutta en usko, että se on perussyy ongelmaan.

Aina kun verkoston lämpö käy ensin korkealla, ja laskee sitten alas, niin verkosto alkaa kurluttamaan ja kuplimaan. Se nyt varmaan johtuu siitä, että kun verkoston paine laskee veden jäähtyessä, niin imeekö sitten syntynyt alipaine jostain ilmaa verkostoon, vai vapautuuko vedessä oleva ilma kun vesi on kylmää. Kokonaisuutena paine ei laske, joten mitään isompaa vuotoa ei ole. -16 asteen pakkasella veden lämpö vaihtelee 28-50 asteen (huoneanturi ohjaus) välillä, joten onhan siinä aikamoista vuoristorataa veden lämmöissä.

Patteriverkosto on kolme vuotta vanhaa komposiittia uusilla pattereilla, joten nekin pitäisi olla riittävän hyvät. Sama systeemi oli jo öljypoltin aikaan, eikä mitään ongelmia verkoston ilman kanssa silloin.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia vai onko minulla vain "onni" omistaa tällainen järjestelmä?
 
Viimeksi muokattu:

ma_sa

Jäsen
Näyttävät kyllä todella paradoksaalisen oudoilta lukemilta nuo hyötysuhdearvot. Ellet lämmitä käyttövettä vain jotain 40 asteiseksi, niin ei käyttöveden lämmittämisen hyötysuhteen pitäisi pystyä millään ylittämään kolmosta lämpimälläkään kelillä.. Kun taas samoilla ulkolämpötiloilla vanha pattereilla lämpiävä taloni pystyy suunnilleen samaan ellei parempaan lämmityspiirin hyötysuhteeseen. Voisiko olla edes teoriassa mahdollista, että piirit olisi vaikkapa asennettu nurinpäin niin, että raportointi ilmoittaa lämmityksen hyöty suhteen käyttövedelle, ja vice versa? Jatkuva pätkäkäynti ehkäpä hystereesi- sekä pumppujen nopeus- asetuksista johtuen kuulostaa uskottavalta selitykseltä huonoon hyötysuhteeseen..
Tässä vuoden 2025 kulutuslukemat kokonaisuudessaan:

stat_2025.jpg


Eipä merkittävää muutosta niiden tekemäni hienosäätöjen jälkeen, ainakaan parempaan suuntaan.

Viimeksi kun noista arvoista keskusteltiin huhtikuussa 2025, niin olin yhteydessä myös LVI liikkeeseen joka asensi uudiskohteemme LVI:t.
Heiltä tuli silloin kommenttia:

Juteltiin tosiaan lämpöpumppupuolen kanssa asiasta. Ei keksitty selkeää syytä nuille lukemille. Heidän mukaan nuihin yksiköltä otettuihin arvoihin täytyy suhtautua vähän varauksella. Kokonaisuudessaan sähkönkulutus teillä on aika maltillinen. Seuraisin ens talven pakkasille tilannetta ennen kuin lähtisin tutkituttamaan asiaa enemmän.

Vähän voi lukea rivienvälistä ettei asia juuri heitä enää kiinnosta vaikka takuunalainen kampe kyseessä..
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Ajatko käyrällä vai huonemittauksella? Koneen oma kiertovesipumppu ja puskurin jälkeinen pumppu suht koht lähellä toisiaan nopeuksiltaan? Vähän vaikea sen paremmin sanoa onko jtn vikaa. Ainakin sähkönkulutus on kovin maltillista pumpulla....
 

ma_sa

Jäsen
Ajatko käyrällä vai huonemittauksella? Koneen oma kiertovesipumppu ja puskurin jälkeinen pumppu suht koht lähellä toisiaan nopeuksiltaan? Vähän vaikea sen paremmin sanoa onko jtn vikaa.
Käyrällä ajelen, lämmityksen osalta pumpun nopeus nelosella ja veden osalta nopeus 3.
Kiertovesipumppu laitettu keskiasentoon 3-portaisella asteikolla.
Muita tietoja setupista löytyy tuosta edellieltä sivulta 50.

Ainakin sähkönkulutus on kovin maltillista pumpulla....
Joo tätä threadia ja muiden vanhoja lukemia kahlailin pikaisesti lävitte, niin kulutuslukemat sinänsä ihan ok.
Jostain syystä nuo hyötysuhteet on numeroiden valossa ihmeelliset sekä lämmityksen että käyttöveden osalta.
 

petrikov

Jäsen
Käyrällä ajelen, lämmityksen osalta pumpun nopeus nelosella ja veden osalta nopeus 3.
Kiertovesipumppu laitettu keskiasentoon 3-portaisella asteikolla.
Muita tietoja setupista löytyy tuosta edellieltä sivulta 50.


Joo tätä threadia ja muiden vanhoja lukemia kahlailin pikaisesti lävitte, niin kulutuslukemat sinänsä ihan ok.
Jostain syystä nuo hyötysuhteet on numeroiden valossa ihmeelliset sekä lämmityksen että käyttöveden osalta.
Kyllä heikohko lämmityksen scop on. Lkv:n hyvästä hyötysuhteesta voisin sanoa, että ei ole lkv kiertoa. itsellä on ja se syö hyötyä.
Puskurivaraaja on minulla sama. katso, että piirin kierto on vähintään tuo 1,0 m3/h se tekee 16 lit/min. Pumppusi tekee 3:lla n. 16 lit/min
 

ma_sa

Jäsen
Kyllä heikohko lämmityksen scop on. Lkv:n hyvästä hyötysuhteesta voisin sanoa, että ei ole lkv kiertoa. itsellä on ja se syö hyötyä.
Puskurivaraaja on minulla sama. katso, että piirin kierto on vähintään tuo 1,0 m3/h se tekee 16 lit/min. Pumppusi tekee 3:lla n. 16 lit/min
Meinaatko näitä kuvan virtauksia?
20260106_174628.jpg

19L virtaus lämmityksen aikana, ja kun lkv:tä teki juuri tuota ennen niin virtaus oli 14L.

Pakkasta muuten kuvanottohetkellä -22, ulkoyksikkö rouskuttaa eikä vastukset ole näytön mukaan vielä pelissä mukana.
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Sulla ei nyt taida olla se puskurin jälkeinen pumppu sopivalla nopeudella kun paluu on lämpimämpi kuin meno? Jos siis kompura käy tuossa. Muistan nähneeni sulta kuvan missä sen näyttössä olis ollut 0,5m³ tjsp? Tuo 19l/min on kuitenkin 1,14m3 tunnissa...
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Mikä tilanne tuossa kuvassa on? käyttöveden lämpö laskussa, samoin myös lämmitysveden lämpötila, ja itsellä THW1 aina suurempi kuin THW2. Paitsi sulatuksen aika 1 alhaisempi... Itsellä eilen katselin -26 pakkasta ja kone pysähtyi 4h ajaksi ja lämpötila THW1 näytöllä 34 astetta ja ajetaan käyrällä. Sisälämpötila n.20 astetta
 

ma_sa

Jäsen
Sulla ei nyt taida olla se puskurin jälkeinen pumppu sopivalla nopeudella kun paluu on lämpimämpi kuin meno? Jos siis kompura käy tuossa. Muistan nähneeni sulta kuvan missä sen näyttössä olis ollut 0,5m³ tjsp? Tuo 19l/min on kuitenkin 1,14m3 tunnissa...
Tuosta löytyy se kuva:

Nyt tulin tsekkaamaan, niin kyseinen lukema näyttää olevan tällähetkellä 0.4m3/h
 

ma_sa

Jäsen
Mikä tilanne tuossa kuvassa on? käyttöveden lämpö laskussa, samoin myös lämmitysveden lämpötila, ja itsellä THW1 aina suurempi kuin THW2. Paitsi sulatuksen aika 1 alhaisempi... Itsellä eilen katselin -26 pakkasta ja kone pysähtyi 4h ajaksi ja lämpötila THW1 näytöllä 34 astetta ja ajetaan käyrällä. Sisälämpötila n.20 astetta
Kuvassa oli pari tuntia vanhoja Asetusopas -valikon lukemia. Tuon jälkeen oli lähteny samantien lämmittämään käyttövettä.
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Kokeiles sitä puskurin jälkeistä pumppua vaikka vakionopeudelle ja niin että saat semmosen lukeman siihen näyttöön mikä on lähimpänä tuota sisäyksikön 19l/min. Mitä lähempänä sen parempi.
 

ma_sa

Jäsen
Kokeiles sitä puskurin jälkeistä pumppua vaikka vakionopeudelle ja niin että saat semmosen lukeman siihen näyttöön mikä on lähimpänä tuota sisäyksikön 19l/min. Mitä lähempänä sen parempi.
Voisko tuo puskurin jälkeinen pumppu olla asennettu väärinpäin? Seuraillu noita THW1 ja THW2 arvoja jonku tunnin, niin aikalailla kokoajan THW2 lukema on isompi. Käyttövettä tehdessä ero on vielä aika huomattava:
20260106_202735.jpg
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Jokin tuossa tuntuin olevan väärin. THW1 on virtaus lämpö ja THW2 paluu lämpötila.
Onko anturit kytketty väärin, tehtaalla. Tuskin veden virtaus suunta nyt väärin on. Jos puskuri välissä 3 tai 4 putki kytkennällä niin ei kyllä saa laitteen virtaus suuntaa muutettua, ja käyttövesihän tehdään laitteen sisäisillä pumpuilla
 

Okin

Aktiivinen jäsen
Antureiden kytkentä täytyy kyllä olla väärin päin jo... Voi lukematkin muuttua täysin kun saa oikein päin. Silti se puskurin jälkeinen kiertovesipumppu kannattaa vaihtaa nopeammalle. Nyt joku viitseliäs kaivaa vielä databookista kaavion ja et onko anturit ihan jollain pistokkeilla sielä ni helppo vaihto. Toki jos takuunalanen ni soittoo sinne asentajalle et selvittää sen.
 

Minä

Jäsen
Minulle vaihdettiin pumpun asennuksen yhteydessä myös uusi puskurin jälkeinen kiertovesipumppu. Se oli asennettu väärin päin. Toimi se jotenkin, mutta huomasin sen onneksi. Näitä väärin asennettuja voi olla paljonkin, eikä sitä välttämättä huomaa jos ei itse osaa asiaa tutkia.
 

econisti

Jäsen
Viitaten aiempiin viesteihin veden paineesta. Mulle on lvi-asentajat neuvoneet tasan 1 barin painetta, kun taas tällä sivulla on 1.2-1.8 ja näin kuvassa tällä foorumilla 2 barin paineen mittarissa. Onko 1 bar liian vähän mikä homma?
 

Tifo

Vakionaama
Viitaten aiempiin viesteihin veden paineesta. Mulle on lvi-asentajat neuvoneet tasan 1 barin painetta, kun taas tällä sivulla on 1.2-1.8 ja näin kuvassa tällä foorumilla 2 barin paineen mittarissa. Onko 1 bar liian vähän mikä homma?
Ei ole, esim yksikerroksiseen taloon riittää hyvin. Sehän tuottaa 10 metriä korkean vesipatsaan.
 

Nypa

Jäsen
Löytyykö ketään joka olisi seurannut Degree of subcooling -arvoa? Lukemani perusteella tuntuu oudolta että minulla se pyörii 0-1C paikkeilla. Käsitykseni mukaan tuon pitäisi olla suurempi joka indikoisi, että LEV:lle menee kylmäaine varmasti nestemäisenä ja LEV annostelee sitä eteenpäin höyrystimelle.
 

ma_sa

Jäsen
Antureiden kytkentä täytyy kyllä olla väärin päin jo... Voi lukematkin muuttua täysin kun saa oikein päin. Silti se puskurin jälkeinen kiertovesipumppu kannattaa vaihtaa nopeammalle. Nyt joku viitseliäs kaivaa vielä databookista kaavion ja et onko anturit ihan jollain pistokkeilla sielä ni helppo vaihto. Toki jos takuunalanen ni soittoo sinne asentajalle et selvittää sen.
Nyt kävi LVI-liikkeen kaveri ihmettelemässä ja homma selkesi aika pian.
Menoveden anturipiuhan toinen pää oli irti ja roikkui siellä vapaana. Piuha pistettiin kiinni sille kuuluvaan paikkaan, ja homma varmistettiin sillä että pistettiin kone tekemään käyttövettä, niin THW1 ja THW2 arvot käänty oikeenpäin.
 
Back
Ylös Bottom