MLP ja VILP cop keskustelua

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo kaivon lataaminen varmaan hyvä asia toiminnan kannalta ja suurkohteiden kaivokentille aivan elinehto.

Pieni satunnainen viilennys ilmeisesti oikein hyvin onnistuu joskin silloin kaivon lataaminen jää melko pieniin. Lienee kovasti tapauskohtaista tuo jäähdyksen tarve ikkunoiden suuntaukseta, koosta ja muutenkin rakennuksesta riippuen. Onhan tuo erittäin pitkäikäinen jäähdytyskone ja vielä hiukankin osaavalle ihan itse korjattavissa.

Tehokkaammalla aurinkokeräin tai ulkoilmalatausjärjestelyllä voisi luutavasti palauttaa kaivoon suunnilleen kaiken mitä on talvella otettu. Toisessa vaakakupissa sitten tuo jäähdys oletettavasti lakkaisi toimimasta.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ainoa asia mitä nyt mietin on että laitanko olohuoneen lattiakierron kiinni. Nyt termari katkaisee kierron mutta on ohjelmoitu olemaan 12% ajasta auki. Pikkuisen varmaan kuluttaa sähköä mutta lattiat olisi inhimilesen lämpöiset normiolosuhteissa - helteellä kylmätkin lattiat jees.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Meillä lattiakierto 10% kesällä, tasaa selvästi lämpötiloja eri huoneiden kesken. Sähköä tuo MLP vie nyt tyhjäkäynnillä 50W eli 1,5 kWh/vrk. Koitin kvpumpun nopeutta laskea 5%yksikköön, mutta kokonaisottoteho laski vain muutaman watin, joten saa olla 10% nopeudella. Coppi on kyllä tuon takia pahasti pakkasella, vai onko korrektia yrittää laskea tuosta jäähdytyksen coppi ;) Jäähdytyksen oma liuoskiertopumppu näyttää vievän nyt 25W.

Betonipintaiset lattiat on kyllä kova sana myös kesähelteillä.

Nyt näyttäisi anturit näin:
Ulkona 23,3
Sisällä 22,3
Lattian meno 22,1
Lattian tulo 22,5
Tuloilma 11,9
Sisäilman kosteus 39,5%

Aurinko porottaa neljästä 4,75 neliön ikkunasta sisään, välissä on kevyet rullaverhot puolitangossa vähän antamassa varjoa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Joko alkaa MLP päästä VILPin todellisiin coppeihin (vai toisin päin) kun kesä lähestyy ja lattioiden lämmitystarve poistuu?
500 litran lämminvesivaraajaa lämmitellään 45-53C rajoilla noin 2,4-2,6 coppelolla 3-4 kertaa päivässä.

Kahden viime kuun coppelot alla, yöllä ollut aika usein lämmitystarvetta:

1.4. - 30.4.2021
Ulkoinen kulutusmittari 539 kWh
Lämmitys, vain kompr. 1966,5 kWh
LV, vain kompr. 384,6 kWh
COP 4,36
Ulkolämpö KA +3,1 C

1.5. - 31.5.2021
Ulkoinen kulutusmittari 338 kWh
Lämmitys, vain kompr. 912,9 kWh
LV, vain kompr. 395,9 kWh
COP 3,87
Ulkolämpö KA +9,8 C
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Todellinen COP ? Onko tuottopuoli muuten koneen mittareista peräisin vai mistä peräisin ? Ulkolämpötiloissa täällä vajaa aste kylmempää.

Toukokuussa hyvin lähelle, COP 3,66 sisältäen veden tulistuksen mutta ei lämmönjakoa. Voisiko tämä olla sama kuin "vain kompr." ? Tämä on toki hyvin kohdekohtainen tulos, koska tulistus tietty heikentää tulosta sitä vähemmän mitä enemmän lämmitystä tarvitaan. Tulistus kulutti 125 kWh ja pumppaus 515 kWh. Tulistuksen osuus alkaa käydä kesää kohden suhteettoman suureksi. Toukokuussa lämmöntarvetta kertyi kaikkiaan 2212 kWh. Veden haalistuksen osuutta en tiedä - vain tuon tulistuksen - mutta se ei varmaan tuosta koko lämmöntarpeesta ole kovin suuri osuus. Varaajan häviöt ovat varsin tarkkaan 50 % tulistusvaraajan toukokuun kulutuksesta.

Huhtikuussa COP 3,33 (sis tulistuksen)

Pumppaus on tapahtunut pääosin noin 35 °C tuottolämpötilalla sitten että pätkäkäynnillä pysähtyminen tapahtuu noin 37 °C tuottolämpötilassa, jolloin "varaaja" on keskeltä 35 °C. Toukokuussa pumppaus antoi 4,3 COPin. Toukokuun ilmat olivat hyvin kahtiajakautuneet. Alkukuusta keskilämpötila oli vain niukasti plussalla ja välissä oli sitten kerrassaan kesäisen lämmin viikko.

Mielenkiinnolla odottaisin tuloksia VILP miehiltä, jotka lämmittävät veden loppuun pumppaamalla ?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Todellinen cop on se cop jolla se lämpö ja käyttövesi tehdään siihen käyttölämpötilaansa asti = tuotettu energia / verkosta otettu energia. Eli todellinen cop ei minulla olisi sellainen, että lämmittäisin vain lattiaan menevää vettä ja käyttöveden sähkövastuksella ja ilmottaisin, että MLP:ni cop olisi luokkaa 5-6.

Ulkoinen kulutusmittari minulla nappaa kaiken MLP:n kulutuksen, sisältäen sisäiset kiertovesipumput. Ulkoisia pumppuja ei ole. Tuossa on siis kaikki lämmitykseen (sis. lämmönjako) ja käyttöveteen kulutettu energia.

Edit. ääh, aina unohtuu se lämpimän käyttöveden kiertopumppu. Se kuluttaa 5W päällä ollessaan ja se on päällä vuorokaudessa noin 12 tuntia eli kuukaudessa nostaisi ostetun energian määrää vajaa 2 kWh noihin cop-laskelmiin. Varmaan hukkuu pyöristyksin tuo vielä.

Edit2. Niin ja tuo "Lämmitys, vain kompr." tarkoittaa, että tuo energia on tuotettu kompressorilla. Vastuksella ei ole tuotettu mitään, mutta jos olisi niin tuossa lukisi "Lämmitys, ml. sis. lisäys". Vastuksen käytönkin sitten nappaisi ulkoinen energiamittari noihin laskelmiin mukaan suoraan. Tuottopuoli on koneen mittareista peräisin.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Todellinen cop on se cop jolla se lämpö ja käyttövesi tehdään siihen käyttölämpötilaansa asti = tuotettu energia / verkosta otettu energia. Eli todellinen cop ei minulla olisi sellainen, että lämmittäisin vain lattiaan menevää vettä ja käyttöveden sähkövastuksella ja ilmottaisin, että MLP:ni cop olisi luokkaa 5-6.
Joka tapauksessa tämä pumppausprosessin COP on myös kiinnostava erillisenä, koska kohteetkin tuppaa olemaan erilaisia. Lämpimän veden kierto hukkaa sinulla sitä korkeinta tuottolämpötilaa. Ilmeisesti vedelle on myös jotain esilämmitystä lattialämmityksen tuottolämpötilalla ?

Jos lämminvesivaraajaa on lämmitetty 395,9 kWh keskimäärin @COP2,5 => lämmityksen (+ mahdollisen esilämmityksen) COP on ollut 5,1 jotta tulee tuo kulutus. Lattialämmitys ei kovin kuumaa varmaan toukokuussa ole pyytänyt. Olisiko 30 °C.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Joka tapauksessa tämä pumppausprosessin COP on myös kiinnostava erillisenä, koska kohteetkin tuppaa olemaan erilaisia. Lämpimän veden kierto hukkaa sinulla sitä korkeinta tuottolämpötilaa. Ilmeisesti vedelle on myös jotain esilämmitystä lattialämmityksen tuottolämpötilalla ?

Jos lämminvesivaraajaa on lämmitetty 395,9 kWh keskimäärin @COP2,5 => lämmityksen (+ mahdollisen esilämmityksen) COP on ollut 5,1 jotta tulee tuo kulutus. Lattialämmitys ei kovin kuumaa varmaan toukokuussa ole pyytänyt. Olisiko 30 °C.

IV-patterin jälkilämmitys on napattu lattialämmityksestä erilliseen varaajaan jossa kierukka patterille omaksi piirikseen, mutta se ei ole ollut käytössä kuin vasta lähemmäs -30 pakkasilla.

Toukokuussa aikamoista "pätkää" käynyt, menovesi pomppinut 27-30 haarukassa.


Laskeskelin viime vuoden lämmityksen kokonaiscopin tuolla lkv:n cop2,5 arviolla ja lämmitykselle jäi sitten cop5,4:

1.1.2020 - 31.12.2020 COP

lv, vain kompr. EP14: 5378,7 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 16737,6 kWh
Yht. 22116,3 kWh

Ulkoinen kulutusmittari 5249 kWh

COP 2020: 4,21



Sitten taas tämän vuoden vastaava laskelma antaa lämmitykselle cop 5,0:

1.1.2021 - 31.5.2021 COP

lv, vain kompr. EP14: 1880,9 kWh
lämmitys, vain kompr. EP14: 12183 kWh
Yht. 14063,9 kWh

Ulkoinen kulutusmittari 3174 kWh

COP 2021: 4,43



Muutama aste on käyrää nosteltu 2020 aikana kun asumaan muutettiin joka voisi tuon tämän vuoden lämmityksen copin tippumisen selittää. Toki siihen vaikuttaa myös ulkolämpötilat ja muutama muukin muuttuja..

Kiinnostaisi kyllä tuo lkv:n copin tarkempi mittaus niin sitä voisi koittaa säätää parempaan suuntaan. Ulkoisen mittarin pulssilähtö antaa vain 1 kWh välein dataa ulos joten on vähän turhan karkea tähän hommaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kokonaistuotoksen mittaamiselle kyllä antaisi pontta jos se olisi mitattu jollakin oikealla energiamittarilla. Laitteiden omissa on aika paljon vaihtelua - muistelen - että vähän niin kuin kotiapäin. Tuon sisäisen perusteella voisi jakaa sen sitten lämmitykseen ja veteen.

Hyviä nuo tulokset ovat joka tapauksessa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä on nyt kaivattuja korkeiden lämpötilojen mittaustuloksia VILPillä. Tuo käytetty 50 kierrosta sekunnissa (rps) on pienin asetus, mihin koneen kierrosluvun voi rajoittaa ja samalla helpoin kierrosluku tehdä mittauksia jotenkin vakioiduissa olosuhteissa. 35,0 °C tuottolämpötilalla tuli peräti COP 6,9 (22 rps lämpöteho 7,6 kW, sähköteho 1,097 kW).

Semmoista tuossa kummastelin, että tuo Pollun näyttämä teho putoaa enemmän kuin virtaamasta laskettu teho. Voisikohan syynä olla, että lämmönvaihdin ponnistuu jotenkin vesipuolelta ahtaammaksi eikä minun vakiovirtausolettama päde? Pollu tietty osaa tuon huomioida omissa tehoissaan.

Tuottolämpötila on tässä siis koneen ulos antaman virtauksen lämpötila, jolla jokainen sitten lämmittää vettä omalla tyylillään.

COP +24 asteessa.jpg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joitakin havintoja näin kesältä, kun aina on puhetta niistä päällä jumputtavista sulatustoiminnoista. Koeluonteisesti on ollut kellarin lämmitys kokonaan pois päältä, jolloin on ollut vain pelkkä veden haalistus / esilämmitys. Havaintoja:

  1. Mitään ihmeempää "lämpimänäpitotoimintoa" ei ilmeisesti ole, koska pelkkä veden esilämmitys antaa suunnilleen saman COPin kuin kellarin lämmityksen kanssa. Näin siis kesällä, lämpimällä.
  2. 35/40 °C pynnnillä tulee noin COP 5 "hellepäivänä". Tällöin kone käynnistyy kun kattilan lämpötila keskivaiheilla on noin 36 °C (mittaus näyttää 35 °C )ja pysähtyy kun tuo saavuttaa 40 °C. Tällöin tuottolämpötila koneella on noin 42 °C ja tuotos ~15-20 kWh/vrk (= haalistus + sen "häviöt").
  3. Alhaisemmalla 30/35 °C pyynnillä vastaavasti kone käynnistyy, kun kattilan keskellä on todellinen lämpötila on noin 31 °C ja pysähtyy kesällä noin 37 °C koneen tuottolämpötilalla ja tällöin vuorokautinen COP tulee lämpimillä ilmoilla (yöllä ~15 °C / päivällä ylin ~ 25 °C) noin 6:een. Tuottomäärä eli onko kellarin lämmitys päällä vai ei näytä tuohon vaikuttavan. Vettä nyt ei sitten yöllä kukaan ole laskemassa.
 

pökö

Kaivo jäässä
COPpi edellä näköjään mennään eikä edes kesällä lämpöpumpata käyttövesilämpöön asti.
Eikö ne 50 asteen copit ole sitten kesälläkään julkaisukelpoisia?
 

SJT

Aktiivinen jäsen
Täällä tehdään Mitsun pumpulla 50 asteista. Jostain syystä tuo Mitsun mittari näyttää kulutukseksi liikaa kun kulutus on pientä ja suuremmilla kulutuksilla hiukan vähemmän erilliseen mittariin verrattuna. Keltaisella siis käyttöveden laskennallinen COP Mitsun omien tietojen pohjalta.
Käyttöveden pumppailut osuvat vaihtelevasti välillä yölle, välillä keskipäivälle, yleisimmin kuitenkin illalle, eli ulkona lienee nyt viimepäivinä ollut jotain ~20c luokkaa. Speksien mukaan pitäsi päästä 4,3-4,55 välille, riippuen kuinka paljon nyt mittari valehtelee niin saattahan tuo sielä maisemissa ollakin. Omasta mielestä kuitenkin ihan ok tuloksia.
1625319872006.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eikö ne 50 asteen copit ole sitten kesälläkään julkaisukelpoisia?
Eikös koneita pidä käyttää niin että niistä saadaan suurin hyöty ?

Tuossa 9.6. laittamassani kuvassahan oli pumppaus 60 asteeseen saakka. 50 °C:ssa saa kesällä noin 4:n COP:n.

Kokeillaanpa kuinka tuo onnistuu linkata käyttökertomuksesta. COP kehittyy tällä tavalla vuoden alusta. Eli tässä kuvassa tammikuun piste sisältää vain tammikuun tuoton ja kulutuksen, helmikuu helmikuun tuoton ja kulutuksen jne ja joulukuun piste on lopulta koko vuoden COP. Marraskuulle asti COP paranee, joskus vielä joulukuussakin. Pakkaset eivät ole täällä joulukuussa mitenkään poikkeuksellisia. Nyt ei vain viime vuosille ole sattunut mutta kuinkahan tänä vuonna ?

kumulatiivinen-cop-jpg.72306
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Nappasin 20 kuukauden MLP:n kulutuksen (sis. lämmitys ja lv, lämmönjako- ja keruupumpun) ja tuoton, tuo aika ollaan nyt asuttu kämpässä vakituiseen:

Tuotto (MLP:n ilmoittama) 37576,6 kWh
Kulutus (ulkoinen mittari) 8981 kWh
COP20kk: 4,18
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli suunnilleen uutena vuotena tulee 2 vuotta. Olisiko lämmöntarve kaikkiaan ~ 25 000 kWh vuodessa ja tuolla sinun ilmoittamalla 4,18 COP:lla tulisi vuosikulutukseksi 5981 kWh. Jos tuo 25 000 kWh vähän heittää, sillä ei ole tässä suurta merkitystä.

Itselläni on tässä tuo pohja, jolla voin laskea, mitä VILP olisi todennäköisesti kuluttanut. Jos lasken tuon 25 000 kWh vuotuisen tarpeen mukaan tulisi COPiksi Tampereen ilmastossa 2,70 sisältäen lämpöpumpun, tukilämmityksen ja 1460 kWh veden tulistusta. Sähköä kaikkiaan 9257 kWh. Erotusta näin laskien 3627 kWh. Vuosi COP tulee sattumalta käytännössä sama kuin minulla täällä sisältäen kesäaikaista lämmitystä.

Jos muistan oikein, @Lappanen :lla on lattialämmitys uudessa talossa ja ilmeisesti menolämmöt jotain 30 °C luokkaa. Vesi myös oletettavasti lämmitetään pumppaamalla loppuun saakka. Tuo pumppausperiaate soveltuu tunnetusti hyvin myös VILP:lle kun sen vain toteuttaa. Pumppaamalla tuon tulistuksen kulutuksen saisi alle puoleen. Pudotus tuottolämpötilassa antaisi myös melkoisen aasin potkun VILPin lämmitys COPiin.

Ei uutta auringon alla. Aika pieniin menee nämä edut ainakin sähkön osalta. Muutenkin se vanha laskusääntö että 1/3-1/4 ei ole kovin paljon taitaa päteä tähänkin.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ulkolämmön ollessa 0...-35C lattioihin menee 27-35C vesi. Yläkerta vielä käyttöönottamatta, siellä pidetty noin 15C lämpötilaa talvella eli vuosituotto tulee olemaan jotain luokkaa 35 MWh kun talo valmis, tuota luokkaa muistaakseni oli Niben mitoituslaskennassakin käytetty energiantarve.

Käyttöveden tuotanto 20 kk aikana ollut noin 8500 kWh tuosta kokonaistuotosta. Lämmitelty aina yli 50 asteiseksi kun tullut haettua sopivia rajoja, keskiarvo varmaan 52-53 ylärajassa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
vuosituotto tulee olemaan jotain luokkaa 35 MWh kun talo valmis
Niinpä. Tuolla kulutuksella 16 kW (?) pumppu riittäisi noin -40 °C saakka, jos kaikki maan päällä. Aika reilu mitoitus.

  • VILP:lle 35 MWh sis tulistuksen ja tukilämmityksen ( @ COP 2,77 ) => 12 621 kWh
  • MLP vastaavasti 35 000 kWh kokonaistuotoksella ( @ COP 4,18 )=> 8 373 kWh
  • => erotusta ~ 4 248 kWh. Tässä ei ole huomioitu keskimäärin alhaisempaa lämpötilapyyntiä.

Ero ei kasvanut tuotannon suhteessa, koska tulistustarve ei kasvanut ollenkaan. Ja tämä tulistustushan pitäisi oikeasti hoitaa pumppaamalla (paitsi nuo -40 °C päivät). VILP vaihtoehto lähtee siitä, että alle -20 °C mentäisiin vastuksilla ja että koneen kapasiteetti riittäisi tuohon -20 °C saakka. Tuo minun laskenta ei sisällä vaihtoehtoa, että kone tuottaisi vain osan tarpeesta jollakin lämpötila-alueella.

Jos talossa on takka, jota on jotenkin tapana käyttää pakkasilla, VILP hyötyisi siitä oleellisesti enemmän kuin MLP. Täällä saavutettu COP ilman ilman mitään takka-avustusta olikin jo esitetty tuolla aikaisemmin. Se on vaihdellut 2,5 - 3,0 haarukassa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tähän olikin laskettu 12 kW mlp riittäväksi, mutta otin 16 kW version kun hintaero oli satasia ja halusin varauksen että pumpussa riittää potku jos haluan kellarin noin 50 neliötä vielä lämmitellä joskus.

Tekeehän tuokin laskemasi 4200 kWh jo reilu 500e lisäsähkölaskua per vuosi. Melkein saman verran menee tällä hetkellä mlp:n kulutuksen kattamiseen vuodessa.

Pitää myös huomioida, että veden kulutus pysyy melko samana joten kun tuo 35 MWh tuotetaan niin se lisä 10 MWh on aika lailla täysin lämmitysvettä joten cop nousee jonnin verran nykyisestä. Joskus haarukoinut, että käyttövedelle cop jotain 2,7-3,0 ja lämmitykselle 5,0-5,2 keskimäärin.

Noilla copeilla huonoimmillaan kokonaiskulutus olisi noin 7850 kWh ja cop 4,46. Parhaimmillaan kulutus 7435 kWh ja cop 4,71.

Lillukanvarsia varmaan, mutta uutta kun tehdään niin kaikki ylimääräinen käyttökulu yritetään karsia. Vaikka se muutaman tonnin sitä asuntolainaa kasvattaisikin. Tässä on päätetty asua loppuikä ja sen jälkeen jämät lapsille. Eri asia jos menisi myyntiin 2 vuoden asumisen jälkeen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kyllä tuo on hyvä, ei kahta sanaa. Rahalla saa ja kyydillä pääsee. Koneella on helppo elämä ja se käy luultavasti parhaalla mahdollisella tuottoalueella, kun on reippaasti mitoitettu.

VILPin ja MLP ero juuri veden lämmityksessä on hyvin pieni, koska vettä käytetään ympäri vuoden. Puoli vuotta VILP saa aloittaa lämpimämmästä ja sille yhdelle tai kahdelle pakkasviikolle ei niin kovin paljon veden lämmitystä normaalitaloudessa osu.

Jos tuottolämpötila on keskimäärin esim. 5 astetta alhaisempi (30 vs. 35 °C), tuo parantaa nolla-asteen tuntumassa COPia suunnilleen 0,4 yksikköä. Tämän näkee niin omista mittauksistani kuin eri valmistajien ilmoittamista VILPien tuottokäyristä ja taulukoista. Sama vaikutus on 5 asteen nousulla ulkolämpötilassa tuolla lämpötila-alueella. Ilmenee varmaan oman pumppusi tuottokäyristäkin.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Eli suunnilleen uutena vuotena tulee 2 vuotta. Olisiko lämmöntarve kaikkiaan ~ 25 000 kWh vuodessa ja tuolla sinun ilmoittamalla 4,18 COP:lla tulisi vuosikulutukseksi 5981 kWh. Jos tuo 25 000 kWh vähän heittää, sillä ei ole tässä suurta merkitystä.

Itselläni on tässä tuo pohja, jolla voin laskea, mitä VILP olisi todennäköisesti kuluttanut. Jos lasken tuon 25 000 kWh vuotuisen tarpeen mukaan tulisi COPiksi Tampereen ilmastossa 2,70 sisältäen lämpöpumpun, tukilämmityksen ja 1460 kWh veden tulistusta. Sähköä kaikkiaan 9257 kWh. Erotusta näin laskien 3627 kWh. Vuosi COP tulee sattumalta käytännössä sama kuin minulla täällä sisältäen kesäaikaista lämmitystä.

Jos muistan oikein, @Lappanen :lla on lattialämmitys uudessa talossa ja ilmeisesti menolämmöt jotain 30 °C luokkaa. Vesi myös oletettavasti lämmitetään pumppaamalla loppuun saakka. Tuo pumppausperiaate soveltuu tunnetusti hyvin myös VILP:lle kun sen vain toteuttaa. Pumppaamalla tuon tulistuksen kulutuksen saisi alle puoleen. Pudotus tuottolämpötilassa antaisi myös melkoisen aasin potkun VILPin lämmitys COPiin.

Ei uutta auringon alla. Aika pieniin menee nämä edut ainakin sähkön osalta. Muutenkin se vanha laskusääntö että 1/3-1/4 ei ole kovin paljon taitaa päteä tähänkin.
Lisää omaan viestiesi allekirjoitukseen seuraava teksti: COP lupaukset varauksella, huomio seuraavat: *), **). ***), ****)
*) muista lämmittää talosi myös kesällä, se parantaa COP arvoa.
**) muista katkaista talosi lämmitys kovilla pakkasilla, se parantaa COP arvoa.
***) muista jakaa taskulämmintä käyttövettä, määräysten vastasaisesti, terveysriskistä huolimatta.
****) älä laske kaikkien kiertovesipumppujen kulutusta mukaan, se parantaa COP arvoa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuohan on kaikki käyttökertomuksessa tarkasti eriteltynä :)

Mutta kuinkas on maapiiri toiminut. Sehän on lähtökohtaisesti oikein hyvä ja kestävällä pohjalla oleva ratkaisu. Erityisesti tuo kevättalvi ja kevät kiinnostaisi. Tänä kesänä jäähdyttelytarpeet osuivat kesä- ja heinäkuulle eli hiukan alkupainotteisesti. Olikos sinulla maapiirijäähdytystä käytössä ?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
COP lupaukset

Vaikka tämä onkin lämpötilamestareiden mainoksesta, täällä on aika tarkkaa tietoutta vesi-ilmalämpöpumpuista. Näyttää että ovat jollakin tavalla ihan mitanneet noiden toimintaa.


REALISTISET HYÖTYSUHTEET (Tämä on tarkoitettu Etelä-Suomeen)
Jos tarkastellaan pelkästään lämmitysveden osuutta ilman käyttövettä, tekemiemme seurantojan perusteella hyvänä ohjenuorana valmistajasta riippumatta koko vuoden ajan integroiva hyötysuhde (nk. vuosi-COP) eri järjestelmissä:
  • Patteritaloudet (keskilämpöinen 50C / -20C) 2.5
  • Lattialämmitystaloudet (35C / -20C) 3.2
  • Matalalämpöiset lattialämmitteiset varastot/autotallit 4 tai enemmän
Tässä on vielä samantapainen diagrammi kuin itsekin olen laatinut päiväpisteistä. Oletettavasti käyrä on mitattu Toshiban 8 kW laitteesta, kun sellaista näyttävät mainostavan ja tässä on siis lämpötilataso yli -15 °C:ssa käyrän mukaan laskeva alkaen +35 °C. Hyvin näyttää Tossu potkineen.

8kwcop.jpg
 

Janos

Vakionaama
Onkin koko kesän ollut ikävä tätä MLP dissausta ja VILP kehumista :bileet:

Taaskaan edes MLP vuotoinen 500€ säästö ei ole yhtään mitään
 

roots

Hyperaktiivi
Vaikka tämä onkin lämpötilamestareiden mainoksesta, täällä on aika tarkkaa tietoutta vesi-ilmalämpöpumpuista. Näyttää että ovat jollakin tavalla ihan mitanneet noiden toimintaa.


REALISTISET HYÖTYSUHTEET (Tämä on tarkoitettu Etelä-Suomeen)
Jos tarkastellaan pelkästään lämmitysveden osuutta ilman käyttövettä, tekemiemme seurantojan perusteella hyvänä ohjenuorana valmistajasta riippumatta koko vuoden ajan integroiva hyötysuhde (nk. vuosi-COP) eri järjestelmissä:
  • Patteritaloudet (keskilämpöinen 50C / -20C) 2.5
  • Lattialämmitystaloudet (35C / -20C) 3.2
  • Matalalämpöiset lattialämmitteiset varastot/autotallit 4 tai enemmän
Tässä on vielä samantapainen diagrammi kuin itsekin olen laatinut päiväpisteistä. Oletettavasti käyrä on mitattu Toshiban 8 kW laitteesta, kun sellaista näyttävät mainostavan ja tässä on siis lämpötilataso yli -15 °C:ssa käyrän mukaan laskeva alkaen +35 °C. Hyvin näyttää Tossu potkineen.

8kwcop.jpg
Laitetaan nyt tuo toinenkin käppärä näkyviin: taitavat olla pelkästään lämmitystä koskevia ilman LV:tä...
1631088977752.png
 

Adamooppeli

Vakionaama
Vaikka tämä onkin lämpötilamestareiden mainoksesta, täällä on aika tarkkaa tietoutta vesi-ilmalämpöpumpuista. Näyttää että ovat jollakin tavalla ihan mitanneet noiden toimintaa.


REALISTISET HYÖTYSUHTEET (Tämä on tarkoitettu Etelä-Suomeen)
Jos tarkastellaan pelkästään lämmitysveden osuutta ilman käyttövettä, tekemiemme seurantojan perusteella hyvänä ohjenuorana valmistajasta riippumatta koko vuoden ajan integroiva hyötysuhde (nk. vuosi-COP) eri järjestelmissä:
  • Patteritaloudet (keskilämpöinen 50C / -20C) 2.5
  • Lattialämmitystaloudet (35C / -20C) 3.2
  • Matalalämpöiset lattialämmitteiset varastot/autotallit 4 tai enemmän
Tässä on vielä samantapainen diagrammi kuin itsekin olen laatinut päiväpisteistä. Oletettavasti käyrä on mitattu Toshiban 8 kW laitteesta, kun sellaista näyttävät mainostavan ja tässä on siis lämpötilataso yli -15 °C:ssa käyrän mukaan laskeva alkaen +35 °C. Hyvin näyttää Tossu potkineen
Laitko tänne tuon lämpömestarit (hyötysuhde käyrä lattialämmitys) 8 kW mallin tarkan asennusohjeen, jossa valmistajan viralliset suorituskäyrät laitteelle ?
 

Adamooppeli

Vakionaama
Selvittelin hieman tuota lämpömestareiden käyriä ja laitteistoja. Tuo 8kW / 5kW mallit hyötysuhdekäyrät. Kyseessä ei ole itsenäisesti taloa päätoimisesti lämmittävästä laitteesta. Kyseessä on paluuputkeen lisätty vilp, joka on öljyn tukena. Tuottotehot laskennallisia, ei mitattuja (näyttää hyvälle) hyötysuhdeluvut laskennallisia(näyttää hyvälle).
Lisäksi lämpömestarit väittää että +4C ulkolämpötilassa Vilp cop on sama kuin MLP. Lisäksi kun lämpötila on yli +4C niin vilpin cop on heti parempi kuin maalämpöpumpussa. Kaikkea se kaupparatsu keksii kun on rahasta kyse. Toisin sanoen, kaikki keinot ovat sallittuja. Samaa p***aa eri paketissa, ovat suurin osa näistä netista löytyvät vilppijutut.
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Vakionaama
Tuossa on ainakin jotain Toshiban teho- ja COP -taulukoita joita pyysit

Itse en voi kommentoida tietojen luotettavuutta. Tulokset näyttivät natsaavan aika hyvin siihen mitä olen omasta koneestani mittaillut ja esitystapakin oli tutunoloinen.
Näyttää olevan tehot ja copit ilmoitettu Keski / Etelä-euroopan ilmaston mukaan. Toisin sanoen ei paljonkaan yhteistä Suomen ilmasto olosuhteisiin verratessa. Hyvin ympäripyöreä- ja mitään sanomaton, tyypillinen vilppiesite.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Entäs tämä sitten ? Käyttökertomuksen päivitys näyttää katkaisevan linkin joten tässä tämä uudelleen. Tässä on kuluva syyskuu mukana tältä vuodelta. Loppukuu tuskin niin paljon poikkeaa alkukuusta, että tulisi havaittavaa muutosta. Kuvasta näet suuntaa minkä verran kesällä tapahtuva pumppaus vaikuttaa COP kertymään. Tarkalleen ottaen kesällä pohjalla on vasta alkuvuosi. Jos kesäkuukaudet olisivat järjestyksessä viimeisenä, ne tulisivat koko vuoden tuotannon päälle ja vaikutus käyrällä olisi vielä pienempi. "Eppur si muove"

kumulatiivinen-cop-jpg.73017
 

sulo_s

Vakionaama
On nää "väännöt" kyllä huvittavia. :)
Jos uudehkon talon lämmitys eteläosissa suomee maksanee n. 1200€ /vuosi suoralla sähköllä tai oililla, niin onko sillä mitään väliä onko coppi 1,79456 vai 3,7823 ?
Takaisinmaksuaika on kohtuu piiiitkä joka tapauksessa tuon vertaisista kulutuksista, ei nämä vilpit/ml:t sentään saunan, uunin tai telkkarin kulutuksia miksikään muuta.

Jos järellä päättelee noita tuon luokan kulutuksia, niin sähkölämmitys ilpin kera toisi sopivasti säästöä ja olisi varma lämmityssysteemi.

ugh, olen puhunut räkä poskella
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eihän cop:it kaikkia kiinnosta. Suurusluokat eri pumpputyyppien cop:eille on varmaan vähänkin aiheeseen perehtyneiden tiedossa, joten pystyy suhtautumaan myyntiesitetietoihin varauksella. Todelliset käyttäjien keräämät tiedot ovat kyllä arvokkaita, vaikkei ne ihan teknistieteellisiä olekaan.

@Kellarinlämmittäjä on koonnut mahtavan raakadatan ja niistä saa hyvän vertailukohdan, kun niistä on laskettu cop:pia suhteessa mm. ulkolämpöön tai kompuran kierroksiin. Kuunkierron vaikutusta cop:iin ei ole vielä näkynyt, mutta ei se taida juuri kiinnostaakaan.

Itse vaan on niin aataminaikuinen tässä harrastuksessa, että kun energiakulut pysyvät kohtuullisina, niin on tyytyväinen. Katsoin juuri viime vuotta ja tuvan sähköön oli mennyt 1220 €, auton polttoaineeseen 1500 € (vaikka etätyö) ja päivittäistavarakauppaan 7500 €. Paremmat cop:it pitäisi saada ruokakassiin, joskin nahkavaraaja on kasvanut mukavasti.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mistä löytyisi puolueettoman tahon MLP testitulokset. Fujitsun R410 VILPistä löytyy kyllä VTTn testitulokset.
 
Back
Ylös Bottom