Tossa lähimaastossa on omakotiasuja, joka melko varmasti pesee sinun kulutukset. Hän ottaa helmi-maaliskuussa lämmöt pois ja laittaa ne takaisin jossain loppuvuodessa. Sanoi, että kahvinkeitin aamulla lämmittää kämpän riittävästi. On jo kevätpakkasilla ilman paitaa pihalla.
Mulla sama firmis 240R ja ei toimi.
Oletko tarkistanut lämmönjaon tilannetta kun oloarvo on Dt 7 - 8 C. Mikä on samalla hetkellä oleva mlp asetus (ohje), johon se pyrkii säätämään ?
On kyllä hyvät lukemat ja taisi olla 1vaihe AIT koneena, luullakseni samalla kompuralla kuin pikku Nibe ja Boshi ja muitakin, kylmis oli mikä?
Onhan se hyvä kun saa noin kylmäksi. Minä en pääse edes 30 °C. Tulee toki mieleen, että voisi ehkä myös lisätä kiertoa jolloin menolämpötila olisi alhaisempi. Kylmästä paluusta on toki myös kerrottu koituvan etua.
Olisi tuommoinen iso lattialämmityskivitalo perin ihanteellinen VILP-lämmitykseenkin.
Vaikka kuinka tätä olen mielessäni pyöritellyt, en saa tolkkua tähän kuvioon. Meillä on tuo boschin monoblock pumppuna, sillä kaverina neliputkikytketty 100 l työvaraaja ja patteriverkosto omalla kv-pumpulla. Possu pelaa siten että se vahtii työvaraajasta lähtevää lämpötilaa ja pitää sen omassa ikkunassaan, käynnistyy kun sen mielestä on tarve lämmittää lisää ja tekee lämmityksen säätämällä kompuratehoa ja virtausta varaajaan mieleisekseen. Olen tuolle keksinyt oikein nimenkin sähköinen suntti. Tuossa tapauksessa tuo työvaraaja jäähtyy kokonaisuutena tarvittavan lämmitystehon vaikutuksesta. Kun pumppu ei lämmitä, kiertää työvaraajasta vesi ulkoisen pumpun vaikutuksesta patteriverkostossa ja palaa pytyn alapäähän. Asetuksista saa säädettyä pyöriikö vilpin kiertovesipumppu lämmityksen e: seisokin aikana vai ei. Nyt jos menoveden lämpötilaa saadaan laskettua vaikka saavuttamani 8 astetta, se tietää sitä että työvaraajan yläpäähän riittää vilpiltä 8 astetta kylmempi vesi. Paluuvesi jää lämpimämmäksi, mutta virtaus nousee myös työvaraajan sisällä ja työvaraajasta viedään pattereille töllin tarvitsema lämpöteho. Kun tuo possu väijyy vain pytyn yläpään lämpötilaa, niin katoaako tapauksessani paluuveden korkeampi lämpötila tuohon työvaraajaan? Työvaraajan tilavuus on kuitenkin vaatimaton, kerrostumisesta ei tuossa pytyssä tarvitse haaveilla, kyllä se taitaa olla tasalämpöinen koko korkeudeltaan.
Tuossa asiallinen seurantakohde.
Valubetoniharkko (U-arvo 0,17) kivitalo, itse tehty huolellisesti. Ei viilennyslaitteita. Ei ILP. Rinnetalo, alakerta pysyi riittävän viileänä koko kesän. Komp+ohj 4398 kWh, Legionella 211 kWh, kaikki mlp kulutus yht. 4609 kWh.
Kyllä, 1- vaihe kompura on sama kuin nibe F1255-6 1.5 - 6 ( 8 ) kW. Tämä on viritetty hieman ylemmäs 1.77 - 8.65 kW. R407C. Sitä en tiedä onko lämmönvaihtimissa eroa ?
Lämmitys 17800 + lkv 2577 + legionella 211 yht. 20588 kWh.
Helmi - huhtikuussa pakkasjaksoilla tulee alimmillaan -1 C, -15C - -24 C kovilla pakkasjaksoilla täydellä teholla ~8.5 kW saattaa hetken tulla -1.5 C, mutta nousee -1 - + 0 C aika nopeasti kun pakkanen hellittää ja kone menee osateholla.
Kaikki vedet tehdään loppuun asti kompressorilla. Lkv käynnistys 47 ja lopetus 53C. Legionella tarkoittaa 4*kk yht 48 kpl /vuosi, lämmön nostoa vastuksella 53 C -> 65 C lkv- säiliössä.
Mietitään asiaa. Mutta vänkääminen on kivaa puuhaa.@Adamooppeli lla on nim pal hyvää seurantatietoa omasta lämpöpumpusta. Meille muille tuhertajille olisi valtava ilo, jos viimeisten viestien tiedot olisi esim. käyttökertomuksessa omassa osiossaan, niin ne löytäisi paremmin kuin tästä cop-vänkäilyn joukosta.
Ei mitään ihmeellistä. Mutta hyvin mielenkiintoista on havaita, että on mahdollista saavuttaa järjestelmälle vuosicop 4.5, mutta se tekemiseen ei tarvitse :