MLP ja VILP cop keskustelua

[Kellarinlämmittäjä]

Itse asiassa, nuo lämpötilajakaumat ja muut ... Niin ILP:n kuin muidenkin kanssa aina törmää noihin legendoihin, missä ne +7 °C tulokset heitetään romukoppaan "ei merkitystä, liian lämpimässä ilmoitettu" => katso pakkastehot.
No OK, on se vähän liikaa tuo +7 °C, oleellisesti parempi olisi +2 °C ja se itse asiassa varsin hyvin kuvaisikin ainakin vanhemman rakennuskannan lämmitystarpeen osumaa Etelä-Suomessa. Täällä pohjoisempana kannattaa todella katsoa myös sitä -7 °C suorituskykyä ja kylmempikään ei ole lainkaan pahitteeksi.

Nuo pakkaset nyt pitää jotenkin selvitä hengissä. Ehkä kuitenkin mieluummin pari yötä talvella vaimon vierihoidossa kahden viltin alla kuin 2 viikkoa kesällä hikisenä ja unettomana märällä lakanalla.

 

[kurre orava]

Suorastaan viihdyttävää tämä keskustelu, samat jutut toistuu vuodesta toiseen. MLP mies kertoo aivan rennosti miten menee. MLP miehen kertomuksessa tietenkin kaikki koko talon kaikki lämmitykseen - ja käyttöveden tarvittava energia on kerrottu koska näin se MLP toimii.
Sen jälkee tulee vilppi mies ja kertoo ensin jonkun ulkolämpötila jakauman vaikka aivan selvällä suomen kielellä tiedusteltiin pakkasella lämpöpumpun tuottamaan lämmitystehoa- ja samassa tilanteessa vaikuttavaa coppia.
Keskustelu jatkuu sen jälkeen toinen vilppi mies ja kolmas vilppi mies. Yhteenvetona lähes poikkeuksetta yksivilppi mies kertoo "pumppaus copin" tai toinen vilppimies "pumppaus - sulatus cop" . Kolmas kehuu kuinka paljon on saanut ajettua suoraa sähkö käämien läpi. Nämä ovat pelkkiä irrotettuja lukuja. Mikään edellisistä ei kelpaa mihinkään laskentaan. Tukilämmitys oli se mitä hyvänsä, se unohtuu tai sitä ei edes tiedetä. Käyttövesi millä se tehdään se jää pois ilmoitukseta tai sitä ei tiedetä. Voi hyvinkin olla että kukaan vilppi mies ei välttämättä edes tiedä tai kiinnostusta. Tarkoitan sitä koko Vilppi järjestelmän cop arvoa, jolla vertailu MLP coppiin arvoon voitaisiin tehdä.
Vilpin talon järjestelmän vippi lasketaan ei välttämättä edes Erkki osaa laskea, koska muuttuvia tekijöitä on niin paljon. Esimerkiksi kukaan ei lämmitä pelkästään vilpin kompressorilla läpi vuoden koska se ei siihen pysty. Yleensä apuna joku tai useampi yhdessä seuraavista vaihtoehdoista siis kompressori tuotannon apuna. Suurin yli 10000 kWh "hupi (lämmityssähkö)" , ILP pyöritetään mukaan vaikka tyhjästä on paha ottaa, PILPillä yritetään ryminällä lisänä, öljyä, muuta suorasähkölämmitystä, pudotetaan puolet talosta lämmitys pois ja lasketaan jäljellä jäävän talon osan sisälämpötilaan. Ajetaan kompressori käämien läpi suoraa sähköä ja kehutaan että ei tarvinnut vastusta( ei vaan kerrota että se vastus onkin tässä tapauksessa moottorin käämi) TCAP koneet, komp Pn älyttömän suuri luokkaa 5 kW.
Tässä nyt hyvin pieni aloitus. Saisiko tällä keskustelua hieman herätetty talviunilta

Olen omasta järjestelmästä noita kaikkia lainauksessa kaivattuja ja mainittuja tietoja tuonut kuukausittain julki usean eri mittarin varmistamana. Mutta en näe järkeväksi ruveta keskellä kuukautta laskemaan pilkuntarkasti lämpimän käyttöveden vaikutus saati sulatusten vaikutus. Viikon päästä lyödään helmikuun luvut tiskiin, kokemuksen perusteella väitän että sulatukset syövät kymmenyksen - kaksi copista ja lämpimän veden loppukuumennus suurin piirtein saman verran. Tukilämmitystä täällä ei ole tänä vuonna käytetty muuhun kun veden loppukuumennukseen.

En näe että oleellista olisi se onko tuo VILP:n talvicop 3,2 vai 3,5 vaan se toimiiko järjestelmä ja mikä on suurin piirtein sen vuosihyötysuhde. Se että MLP vetää aina talvioloissa pidemmän korren on tuskin kenellekään yllätys mutta kun ei tuota kaivoa aina pysty tekemään niin kaipa tuon VILP puolenkin voi tuoda esille?

 

[pökö]

Olen omasta järjestelmästä noita kaikkia lainauksessa kaivattuja ja mainittuja tietoja tuonut kuukausittain julki usean eri mittarin varmistamana. Mutta en näe järkeväksi ruveta keskellä kuukautta laskemaan pilkuntarkasti lämpimän käyttöveden vaikutus saati sulatusten vaikutus. Viikon päästä lyödään helmikuun luvut tiskiin, kokemuksen perusteella väitän että sulatukset syövät kymmenyksen - kaksi copista ja lämpimän veden loppukuumennus suurin piirtein saman verran. Tukilämmitystä täällä ei ole tänä vuonna käytetty muuhun kun veden loppukuumennukseen.

En näe että oleellista olisi se onko tuo VILP:n talvicop 3,2 vai 3,5 vaan se toimiiko järjestelmä ja mikä on suurin piirtein sen vuosihyötysuhde. Se että MLP vetää aina talvioloissa pidemmän korren on tuskin kenellekään yllätys mutta kun ei tuota kaivoa aina pysty tekemään niin kaipa tuon VILP puolenkin voi tuoda esille?

Ihan asiaa höpäjät.

 

[kaihakki]

Olen omasta järjestelmästä noita kaikkia lainauksessa kaivattuja ja mainittuja tietoja tuonut kuukausittain julki usean eri mittarin varmistamana. Mutta en näe järkeväksi ruveta keskellä kuukautta laskemaan pilkuntarkasti lämpimän käyttöveden vaikutus saati sulatusten vaikutus. Viikon päästä lyödään helmikuun luvut tiskiin, kokemuksen perusteella väitän että sulatukset syövät kymmenyksen - kaksi copista ja lämpimän veden loppukuumennus suurin piirtein saman verran. Tukilämmitystä täällä ei ole tänä vuonna käytetty muuhun kun veden loppukuumennukseen.

En näe että oleellista olisi se onko tuo VILP:n talvicop 3,2 vai 3,5 vaan se toimiiko järjestelmä ja mikä on suurin piirtein sen vuosihyötysuhde. Se että MLP vetää aina talvioloissa pidemmän korren on tuskin kenellekään yllätys mutta kun ei tuota kaivoa aina pysty tekemään niin kaipa tuon VILP puolenkin voi tuoda esille?

Justiinsa noin. Tärkeää on, että systeemi toimii. Minulle vuosicoppi 2 on erittäin hyvä. Seuraavassa systeemissä tavoitellaan hieman korkeampaa, mutta kyse on aika pienestä lisästä.

 

[pökö]

Justiinsa noin. Tärkeää on, että systeemi toimii. Minulle vuosicoppi 2 on erittäin hyvä. Seuraavassa systeemissä tavoitellaan hieman korkeampaa, mutta kyse on aika pienestä lisästä.

Onko seuraava systeemi jo valittu?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo päivittäinen veden tulistus ainakin täällä pomppii kovasti. Vaikea nähdä tämmöiselle raportoinnille mitään lisäarvoa. Kuukaudessa tasaantuu ihmeesti. Kai se todellakin on lopulta se vuosikulutus mikä merkitsee, tosin noilla tehomaksuilla voi olla tapauskohtaisesti merkitystä myös, kun semmoisia viritelevät. Siksi se piippu voi olla hyvä säilyttää, kun se melkein kaikilla kuitenkin on vaikka kaatamista usein esitetäänkin.

 

[Lappanen]

Lähinnä vertailun vuoksi alunperin kyselin, että millä hehtaarilla muualla mennään mm. ottotehon osalta kovemmilla pakkasilla lämmityksessä.

Itselle tuo kovasti lisäarvoa se tieto, että keskiverto sähköpatterin teholla lämpiää koko kämppä -20 pakkasilla.

 

[VesA]

Kyllä se jonkun jakson, vaikka sitten vuoden, erittely eri ratkaisuista voisi auttaa vehkeiden hankintaa täällä pohtivia. MLP on yleensä aika täysi paketti, mutta nämä ilmavehkeet voi koota aika monella tapaa käyttöveden ja mahdollsen lisälämmön puolesta. Foorumin tämänhetkisen annin pohjalta vertailu on vielä aika hankalaa, vaikka muutamasta onkin aika hyvät datat useammalta vuodelta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

millä hehtaarilla muualla mennään mm. ottotehon osalta kovemmilla pakkasilla lämmityksessä.

Tähän astinen helmikuun suurin (kokonais)kulutus on 98 kWh/vrk, tammikuun vastaavasti 120 kWh/kk. Yleensä kone vie itse siinä rapiat 2 kW tehona (-5 ... 0 °C) Huiput näyttävät olevan jotain 4.x kW koneen itsensä syömänä keskimääräisenä vuorokausitehona.

Mutta pakkasesta riippuen, helposti tulee kireillä pakkasilla10 kW lämmitystehon tarve kun VILP ei jaksa. Tämä tulee sitten öljykattilasta.

 

[pökö]

Lähinnä vertailun vuoksi alunperin kyselin, että millä hehtaarilla muualla mennään mm. ottotehon osalta kovemmilla pakkasilla lämmityksessä.

Kovimmat otot mitä lämmityksessä olen nähnyt on 1800 W nurkilla, onoff mlp koneessa. Normaalisti pyöritään 1600 W molemmin puolin

Tammikuu-22 keskiotto 544 W

 

[Adamooppeli]

Olen omasta järjestelmästä noita kaikkia lainauksessa kaivattuja ja mainittuja tietoja tuonut kuukausittain julki usean eri mittarin varmistamana. Mutta en näe järkeväksi ruveta keskellä kuukautta laskemaan pilkuntarkasti lämpimän käyttöveden vaikutus saati sulatusten vaikutus. Viikon päästä lyödään helmikuun luvut tiskiin, kokemuksen perusteella väitän että sulatukset syövät kymmenyksen - kaksi copista ja lämpimän veden loppukuumennus suurin piirtein saman verran. Tukilämmitystä täällä ei ole tänä vuonna käytetty muuhun kun veden loppukuumennukseen.

En näe että oleellista olisi se onko tuo VILP:n talvicop 3,2 vai 3,5 vaan se toimiiko järjestelmä ja mikä on suurin piirtein sen vuosihyötysuhde. Se että MLP vetää aina talvioloissa pidemmän korren on tuskin kenellekään yllätys mutta kun ei tuota kaivoa aina pysty tekemään niin kaipa tuon VILP puolenkin voi tuoda esille?

Sinulla on aivan asiallinen lähestymistapa. Olenko käsittänyt oikein, sinulla on lämmitys sähkön lisäksi vuositasolla yli 10000 kWh muuta sähkökulutusta. Oliko sinulla suoraa lattialämmitys ja jotakin lämpölamppuja (halogeenit) ? Määrä ja teho ? Vilpin lisäksi muita lämpöpumppu tyyppejä joilla autetaan kokonaisuutta. Oliko niin että sinulla on kolme eri lämpöpumppu. Vilp, Pilp, ILP(t).

 

[sulo_s]

Tässä tältä aamulta ES 12 ottotehot , kun kurkkasin, pakkasta -24 ja otti 2800w + 2000w vastus.
Tuotosta ei virallista arvoo, mut sisällä oli 21,5
No en mä kopilla mitää teekkää, mani toook

 

[kurre orava]

Sinulla on aivan asiallinen lähestymistapa. Olenko käsittänyt oikein, sinulla on lämmitys sähkön lisäksi vuositasolla yli 10000 kWh muuta sähkökulutusta. Oliko sinulla suoraa lattialämmitys ja jotakin lämpölamppuja (halogeenit) ? Määrä ja teho ? Vilpin lisäksi muita lämpöpumppu tyyppejä joilla autetaan kokonaisuutta. Oliko niin että sinulla on kolme eri lämpöpumppu. Vilp, Pilp, ILP(t).

Täällä tuota "hupisähköä" kuluu joo, lintujen valot ovat päällä karkeasti puolet vuorokaudesta, nuo ovat kaikki loisteputkivalaisimia jotta linnut saavat tarvittavat UV säteet ym. Yhteisteholtaan lienevät noin 500W. Ilmanpuhdistin käy ympäri vuorokauden.

Halogeeneja ei ole, muut lamput ovat lähinnä ledejä.

Yläkerroksen wc/suihkussa on noin 4m2 alalla sähköinen lattialämmitys, keskikerroksessa ja yläkerrassa ILP:t. On minulla nuo ILP:t päällä mutta pöhisevät hyvin harvakseltaan eli vetovastuu on kyllä VILP:llä. Kesällä nuo ovat toki jatkuvassa jäähdytyskäytössä, talo on ihan pätsi muuten. PILP käytetään lämmityskauden aikana lähinnä vain saunomisten ja suihkuttelujen aikana, kesällä tuo on sit pyörinyt jatkuvasti.

Isohko sähkösauna lasiseinällä lienee yksi syy suureen sähkönkulutukseen.

Mutta VILP:n vuosituotto vastaa kyllä kohtuu hyvin edellisten omistajien öljynkulutus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

lintujen valot ovat päällä karkeasti puolet vuorokaudesta ... Yhteisteholtaan lienevät noin 500W.
Isohko sähkösauna lasiseinällä lienee yksi syy suureen sähkönkulutukseen.

Nämä nyt ei ole mitenkään eduksi VILPin kaverina. Lämmintä pukkaa vakio teholla ja VILP jää paitsioon syksyn kevään turhan aikaisin. Valaisinten käyttöaikaa/tehoa ei ilmeisesti nosteta pakkasen suhteessa. Miten lie päivän pituudella vaikutusta ? Tilanne olisi ihan toinen, jos valaisimia olisi pakkasella tyyliin 3 kW ...

 

[kaihakki]

Onko seuraava systeemi jo valittu?

Nojoo. Panasonicin 7 kW monoblock on nyt tilauksessa. Aika vakuuttavat suoritusarvot näyttää olevan. Ja lisäksi ohjaussysteemi on pätevän oloinen. Myös huolto- ja käyttöohjemanuaalit ovat erittäin laadukkaita. Service manual on 246 sivua. On lisäksi edullinen. Alle 4000,- euroa.
Nykyinen Ultimate 5000 EEV on 10 vuotias ja heikkolaatuinen ja on tiensä loppusuoralla. Panalla arvioisin lisäsäästöksi ehkä n. 2000 - 3000 kWh vuodessa. Aika näyttää. Takuutakin myöntävät 7 vuotta, jos on huippuasentajat asentaneet laitteen. Ainakin itse uskovat laitteen toimivan.

 

[kurre orava]

Nämä nyt ei ole mitenkään eduksi VILPin kaverina. Lämmintä pukkaa vakio teholla ja VILP jää paitsioon syksyn kevään turhan aikaisin. Valaisinten käyttöaikaa/tehoa ei ilmeisesti nosteta pakkasen suhteessa. Miten lie päivän pituudella vaikutusta ? Tilanne olisi ihan toinen, jos valaisimia olisi pakkasella tyyliin 3 kW ...

Ko papukaijoilla on ympäri vuoden samanpituiset päivät eli yhtä pitkään nuo ovat päällä koko ajan ja loput ajasta pimennysverhot käytössä. Eivät varmasti ole kokonaishyötysuhteelle eduksi mutta kun nuo linnut tarvitsevat valoa voidakseen hyvin niin minkäs teet.

Minullahan on muutenkin yleensä ollut VILP:n kahvat alhaalla ainakin toukokuusta syyskuuhun jolloin vetovastuu on ollut Multihheaterillä.

 

[pökö]

Nojoo. Panasonicin 7 kW monoblock on nyt tilauksessa. Aika vakuuttavat suoritusarvot näyttää olevan. Ja lisäksi ohjaussysteemi on pätevän oloinen. Myös huolto- ja käyttöohjemanuaalit ovat erittäin laadukkaita. Service manual on 246 sivua. On lisäksi edullinen. Alle 4000,- euroa.
Nykyinen Ultimate 5000 EEV on 10 vuotias ja heikkolaatuinen ja on tiensä loppusuoralla. Panalla arvioisin lisäsäästöksi ehkä n. 2000 - 3000 kWh vuodessa. Aika näyttää. Takuutakin myöntävät 7 vuotta, jos on huippuasentajat asentaneet laitteen. Ainakin itse uskovat laitteen toimivan.

Kytketkö panan varaajaa lämmittämään kuten ulti on nyt?

 

[roots]

Justiinsa noin. Tärkeää on, että systeemi toimii. Minulle vuosicoppi 2 on erittäin hyvä. Seuraavassa systeemissä tavoitellaan hieman korkeampaa, mutta kyse on aika pienestä lisästä.

Mikä vuosiscop tuo on loppupeleissä, sisältääkö mitä.... sulatukset? LV lämmitys? Kiertopumput? Lisälämmöt? Puut? yms?

 

[Hempuli]

Minusta on mukavaa itseni ja foorumin tulokkaiden kannalta, että cop-arvoja on käyttökertomuksissa kerrottu, vaikka ne eivät ole FoorumiCOP-standardin mukaisesti mitattuja labraolosuhteissa, vaan pätevät tarkkuudellaan vain kyseiseen kiinteistöön. Meillä on kaikilla erilaisia tukienergioita käytössä, toisilla takkaa ja toisilla karjanlanpaisti uunissa viikoittain, joten absoluuttisten arvojen vertailu keskenään on hedelmätöntä.

Tässäkin säikeessä saa hyvän käsityksen, mikä on odotettavissa oleva cop:n suuruusluokka vilpillä ja mlp:llä käytännön olosuhteissa. Suuruusluokan tarkkuuskin on kohtalaisesti pääteltävissä, kun mittauskohteisiin tutustuu ja esim. vilpin oheistoimintojen vaikutus on löydöksissä. Nohevampaan tarkkuuteen tarvitaan vakioidummat ympäristöt, kuin mitä foorumin jäsenillä on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sanotaan nyt selvennyksenä, että ainakin minulla "pumppaus COP" sisältää kaikki suoraan lämpöpumpun toimintaan liittyvät jutut kuten ohjaimen, saattolämmitysvastuksen, latauskiertopumpun ja VILPin sykliseen toimintaan kuuluvat sulatukset ja sulatusten takaisinoton.

En nyt tiedä miten nuo muissa koneissa on kytketty mutta ainakin kannattasi pyrkiä kytkemään niin että kaikki menee mittarin kautta.

 

[kaihakki]

Kytketkö panan varaajaa lämmittämään kuten ulti on nyt?

Kyllä niin on tarkoitus. Varaaja on nyt 40 vuotias ja ehkä sillä on vielä 10 vuotta elinikää. mene tiedä.

 

[kaihakki]

Mikä vuosiscop tuo on loppupeleissä, sisältääkö mitä.... sulatukset? LV lämmitys? Kiertopumput? Lisälämmöt? Puut? yms?

Ultin sisäyksikössä on pollucom, joka mittaa varaajaan menevä veden lämpötehoa ja -määrää. Pistorasian ja töpselin välissä on halpa kWh mittari. Näistä otan kuukausittain lukemat, joista coppi lasketaan. Sulatuksia ei huomioida.

 

[pökö]

Kyllä niin on tarkoitus. Varaaja on nyt 40 vuotias ja ehkä sillä on vielä 10 vuotta elinikää. mene tiedä.

Mikäpä varaajan tappaisi, saat siitä sitten suoraan vertailun vanhaan koneeseen.

 

[Pasikookoo]

Mikäpä varaajan tappaisi, saat siitä sitten suoraan vertailun vanhaan koneeseen.

Sehän on lähinnä ulkoinen vesivuoto eristeen väliin, jos on kyseessä mustasta raudasta. Kunnolla tehty rst onkin sitten jo kovempi luu.

 

[Adamooppeli]

Ultin sisäyksikössä on pollucom, joka mittaa varaajaan menevä veden lämpötehoa ja -määrää. Pistorasian ja töpselin välissä on halpa kWh mittari. Näistä otan kuukausittain lukemat, joista coppi lasketaan. Sulatuksia ei huomioida.

Sisältyykö käyttöveden lämmityssähkö vuosi coppiin?

 

[kaihakki]

Sisältyykö käyttöveden lämmityssähkö vuosi coppiin?

Mittaan ainoastaan Ultimaten lämmön tuottoa ja sähkön ottoa. Käyttövesi on oma juttunsa, eikä sisälly mittaukseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mikä vuosiscop tuo on loppupeleissä, sisältääkö mitä.... sulatukset? LV lämmitys? Kiertopumput? Lisälämmöt? Puut? yms?

Kuinkas sinun vuosiCOPit. Kolmoseen olit joskus päätynyt. Lähes 200 kg/kk puiden poltosta joskus raportoit mutta nuo eivät taineet kuulua mihinkään COP laskelmaan. Olisikin mielenkiintoista tietää, monenko asteen pakkasessa tuo mystinen tukilämmitys ja halkosouvi tunnelmoinnin nimikkeellä pitää käynnistää.

 

[Adamooppeli]

Tätä juuri tarkoitin, esim. tämä Ulti tapaus, vilppi copit ovat irroitettuja lukuja, eivät mitään cop tai vuosicop arvoja jotka kuvasivat järjestelmän toimintaa totuuden mukaisesti. Sulatuksen vaatima energia puuttuu, käyttö veden energia puuttuu, sulatusvesien saattolämmitys energia puuttuu, tukilämmityksen vaatimaan energia puuttuu, talon lämmityksen katkaisut, lämpötilan pudotukset, . . . yms.
Joka tapauksessa, hyvää viikonloppua kaikille pumppaajille, pumppailutavasta riippumatta.

Siivottu turhaa "draamaa" -Samppa

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näissä nyt kyllä toki VILP -miesten olisi syytä terästäytyä ja vähintään nämä mahdolliset puutteet pitäisi tuoda raportoinnissa selvästi esille.

 

[kaihakki]

Näissä nyt kyllä toki VILP -miesten olisi syytä terästäytyä ja vähintään nämä mahdolliset puutteet pitäisi tuoda raportoinnissa selvästi esille.

Tässä taidetaan viitata minun Ultisysteemiin. Olen ymmärtänyt, että cop luku kuvaa juurikin lämpöpumpun tehokkuutta. Eli että montako kWh energiaa systeemi tuottaa yhdellä kWh:lla. Jos mittaan Ultin ottamaa sähkötehoa vuoden aikana ja toisaalta pollucom kertoo paljonko vuoden aikana on lämpöenergiaa siirtynyt varaajaan, niin pitäisi kyllä olla ihan oikea luku ilman sulatuksia. Sulatuksethan tapahtuu varaajasta otetulla lämpöenergialla, joka on osittain tuotettu lämpöpumpulla. Vuositasolla sulatusten määrä on kuitenkin aika pieni.

 

[Hempuli]

Näen lähinnä akateemisen merkityksen sulatuksien yms. laskemisella cop-lukuun, vaan en käytännön merkitystä. Tietysti on hyvä tietää, miten luku on laskettu. Kombot ja huushollit on niin erilaisia keskenään. Virtausmittareiden keskinäinenkin kalibrointi on hakusessa, mutta jokainen meistä varmaan ymmärtää mittausten virhemarginaalit ja miten cop-lukuja soveltaa omaan käyttöön.

Esim. minulle on aivan yhdentekevä onko @kaihakki kertoma cop-luku 2 todellisuudessa 1,8 tai 2,2. Mutta Ultista ja viesteistä päättelen, että lämpöpumppuinvestointi on ollut kannattava ja jatkosuunnitelmat harkittuja.

 

[kaihakki]

Näen lähinnä akateemisen merkityksen sulatuksien yms. laskemisella cop-lukuun, vaan en käytännön merkitystä. Tietysti on hyvä tietää, miten luku on laskettu. Kombot ja huushollit on niin erilaisia keskenään. Virtausmittareiden keskinäinenkin kalibrointi on hakusessa, mutta jokainen meistä varmaan ymmärtää mittausten virhemarginaalit ja miten cop-lukuja soveltaa omaan käyttöön.

Esim. minulle on aivan yhdentekevä onko @kaihakki kertoma cop-luku 2 todellisuudessa 1,8 tai 2,2. Mutta Ultista ja viesteistä päättelen, että lämpöpumppuinvestointi on ollut kannattava ja jatkosuunnitelmat harkittuja.

Juurikin näin. Cop seuranta on vaan siksi, että näkee onko systeemi kunnossa.

 

[pökö]

Cop seuranta on vaan siksi, että näkee onko systeemi kunnossa.

Tämäpä on melkeimpä tärkein mittarointi minulle. Kokonaiskulutuksen ja rahanmenon näkee laskusta

 

[Lappanen]

Tässä taidetaan viitata minun Ultisysteemiin. Olen ymmärtänyt, että cop luku kuvaa juurikin lämpöpumpun tehokkuutta. Eli että montako kWh energiaa systeemi tuottaa yhdellä kWh:lla. Jos mittaan Ultin ottamaa sähkötehoa vuoden aikana ja toisaalta pollucom kertoo paljonko vuoden aikana on lämpöenergiaa siirtynyt varaajaan, niin pitäisi kyllä olla ihan oikea luku ilman sulatuksia. Sulatuksethan tapahtuu varaajasta otetulla lämpöenergialla, joka on osittain tuotettu lämpöpumpulla. Vuositasolla sulatusten määrä on kuitenkin aika pieni.

Niin. Saan minäkin mlpn coppia nostettua aika reippaasti kunhan lopetan kv-lämmityksen mlpllä ja teen sen sähkövastuksilla (erillinen varaaja). Sitten vielä vähä lisää kun ohitan kiertovesipumppujen sähkönsyötön jolloin sitä ei lasketa mukaan vaan nyt copissa mukana enää kompura ja elektroniikkaa. Mutta onko tuossa sitten mitään järkeä käytännössä?

 

[Adamooppeli]

Tässä taidetaan viitata minun Ultisysteemiin. Olen ymmärtänyt, että cop luku kuvaa juurikin lämpöpumpun tehokkuutta. Eli että montako kWh energiaa systeemi tuottaa yhdellä kWh:lla. Jos mittaan Ultin ottamaa sähkötehoa vuoden aikana ja toisaalta pollucom kertoo paljonko vuoden aikana on lämpöenergiaa siirtynyt varaajaan, niin pitäisi kyllä olla ihan oikea luku ilman sulatuksia. Sulatuksethan tapahtuu varaajasta otetulla lämpöenergialla, joka on osittain tuotettu lämpöpumpulla. Vuositasolla sulatusten määrä on kuitenkin aika pieni.

Olet ymmärtänyt väärin niin kuin moni muukin "vilp cop" ilmoittava vilpisti. Tätä "vilp cop" joka on irroitettuluku. Se ei kerro talon lämmitysjärjestelmän energiatehokkuudesta vielä yhtään mitään. Koska olennaisia tietoja puuttuu ja paljon. Se ei edusta lukua jonka laskentaan on käytetty kaikki talon tarvitsen energia. Lämmitys ja lämmin käyttövesi koko kalenterivuoden aikana.
Kuitenkin näitä ilmoitellaan- ja halutaan verrata suoraan MLP järjestelmä cop arvoon.
Tämä "vilp cop" voi olla vaikka puolet talosta. Mutta millä hoidetaan toinen puoli taloista. Lisäksi millä hoidetaan lämmin käyttövesi.
Nämä kaikki yhdessä kertovat todellisen vuosi copin.
Suoraan sanoen kyseessä on karkea virhe silloin kun se ilmoitetaan MLP cop ketjussa. Mutta et ole ainoa tämä on hyvin yleistä.

 

[Hempuli]

Mutta onko tuossa sitten mitään järkeä käytännössä?

En näe tuossa mitään ideaa. Mihin sitä coppia vertaa, oli se sitten viis tai kuus? Itse en keksi muuta kuin omiin entisiin mittauksiin, mutta siinäkin mittausperusteet pitää olla samat. Tai sitten tekee akateemista tutkimusta käyttöveden lämmityksen vaikutuksesta lämpöpumpun tuottokertoimeen muiden nollatutkimusten kasvavaan joukkoon.

 

[kaihakki]

Niin. Saan minäkin mlpn coppia nostettua aika reippaasti kunhan lopetan kv-lämmityksen mlpllä ja teen sen sähkövastuksilla (erillinen varaaja). Sitten vielä vähä lisää kun ohitan kiertovesipumppujen sähkönsyötön jolloin sitä ei lasketa mukaan vaan nyt copissa mukana enää kompura ja elektroniikkaa. Mutta onko tuossa sitten mitään järkeä käytännössä?

Minulla on erikseen priimausvaraaja, jossa lämpenee varaajassa esilämmitetty vesi. VILPin ja priimaajan yhteiskäyttö on optimointiongelma, jonka olen ratkaissut siten, että priimausvaraajan (Biltema 50 ltr) pistokkeen ja pistorasian välissä on halpa kWh mittari. Otan siitäkin lukemat säännöllisesti kuten Ultista. Kokeilemalla olen löytänyt edullisimman pyyntölämpötilan Ultille. Kesällä kannattaa nostaa Ultin pyyntöä, koska varaajan häviöt ovat pienet ja toisaalta Ultin coppi pysyy korkealla. Täytyy tosin sanoa, että puhutaan aika pienistä eroista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuon varaajan kulutuksen tietysti voisi myös raportoida niin se varmaan rauhoittaisi tilannetta.

 

[kaihakki]

Tuon varaajan kulutuksen tietysti voisi myös raportoida niin se varmaan rauhoittaisi tilannetta.

No tota noin, sitten mennään vaimon lämminveden kulutuksen arkkitehtuuriin. Lämpimän veden kulutushan on hyvin tapauskohtainen juttu. Esim. eräs tuttava ei kuluta lämmintä vettä ollenkaan. Pesee kylmällä vedellä ja käy suihkut työpaikalla ja silleen. Taitaa olla fiksuinta, että lopetan omien juttujen kertomisen, kun ne näyttävät ärsyttävän poppoota.

 

[Hempuli]

Taitaa olla fiksuinta, että lopetan omien juttujen kertomisen, kun ne näyttävät ärsyttävän poppoota.

Ei kun meidän muiden pitää fiksuuntua ja olla tökkimättä omien kokemusten kertomuksia ja ymmärtää, että ne ovat kanssaveljien ja -siskojen anteja eikä akateemisia väitöskirjoja.